Vammaispalvelut itsenäisen elämän ja osallisuuden tukena

Vammaisten asumispalvelut

Asumispalveluja voidaan järjestää vammaispalvelulain ja kehitysvammalain perusteella.

Vammaisille henkilöille on tarjolla erilaisia palveluasumisen muotoja:

• palveluasuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat päivittäin vuorokaudenajasta riippumatta jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa tai vaativaa moniammatillista hoitoa, joiden järjestäminen kotihoitona, omaishoitona, perhehoitona tai muulla tavalla ei ole mahdollista tai asiakkaan edun mukaista.
• tuettu asuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä
• tilapäinen asuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat asumisensa järjestämisessä lyhytaikaista tai kiireellistä tukea

Lähtökohtana on, että vammaisella henkilöllä on hänen tarpeitaan ja toiveitaan vastaava esteetön ja toimiva asunto. Vammaisen henkilön tarpeita ja toiveita otetaan huomioon asunnon ja palvelujen järjestämisessä.

Asunnon muutostyöt

Vammaiselle henkilölle korvataan hänen asunnossaan tarvittavat välttämättömät ja kohtuulliset asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Asunnon muutostöillä tuetaan vammaisen henkilön itsenäistä asumista ja suoriutumista kotona.

Muutostöiden arvioinnissa otetaan huomioon asiakkaan mahdollisuus selvitä nykyisessä asunnossa. Arvioinnissa ja suunnittelussa käytetään apuna eri alan asiantuntijoita. Asumistason tai asumismukavuuden parantamisesta aiheutuvia kustannuksia ei asunnon muutostöillä korvata.

Vammaispalveluna korvattavia muutostöitä ovat esimerkiksi ovien leventäminen, kynnysten poistaminen, luiskien tekeminen, kylpyhuoneen ja WC:n muutostyöt.

Asuntoon korvattavia välineitä ja laitteita ovat nostolaitteet, hälytyslaitteet, muut asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet.

Harkinnanvaraiset palvelut ja tukitoimet

Osa vammaispalvelulain tarkoittamista palveluista ja tukitoimista on ns. määrärahasidonnaisia palveluja tai tukitoimia. Näitä harkinnanvaraisia palveluja ja tukitoimia myönnetään yksilöllisen tarpeen ja harkinnan perusteella.

Harkinnanvaraisia palveluja ovat:

• Päivittäisistä toimista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet: mm. autoavustus, jossa ensisijaisesti myönnetään autoon tarvittavat vamman vuoksi välttämättömät apuvälineet. Jossain tapauksissa voit saada avustusta myös itse auton hankintaan (korvaus on puolet vakiomallisen laitteen tosiasiallisesta hankintakustannuksesta).
• Sopeutumisvalmennus, johon kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Sopeutumisvalmennusta on esimerkiksi AAC-ohjaus, joka pitää sisällään puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointimenetelmien arviointia. AAC-ohjauksen tavoitteena on vahvistaa ja tukea kommunikointitaitojasi arjessasi.
• Ylimääräiset vaatekustannukset ja eritysravinnon kustannukset
• Vammaispalvelun toteuttamiseksi tarpeelliset palvelut

Autoavustushakemuksessa sinun tulee antaa auton käyttötarpeesta mahdollisimman tarkka selvitys sekä perustella autonvaihdon syy. Kustannuksista on oltava arvio tai dokumentit, jos kustannus on jo toteutunut. Tarvittavista liitteistä voit kysyä tarkemmin oman asuinalueesi vammaissosiaalityön toimipisteestä.

AAC-ohjauksen hakemukseen tarvitaan lausunto terveydenhuollosta.

Ylimääräisten erityisravintokustannusten hakemukseen sinun tulee selvittää valmisteiden laatu ja määrät sekä niistä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset.

Ylimääräisten vaatekustannusten hakemukseen sinun tulee antaa selvitys vaatteiden lisäkustannuksista, jotka aiheutuvat vammastasi tai sairaudestasi.

Henkilökohtainen apu

Henkilökohtainen apu on

• toisen ihmisen antamaa välttämätöntä apua niissä (tavanomaisen elämän) asioissa, joita henkilö ei pysty kokonaan tai osittain itse vamman tai sairauden vuoksi tekemään
• itsenäisen elämän mahdollistaja vammaiselle henkilölle
• palvelu, jota tulee myöntää vammaispalvelulain mukaiset edellytykset täyttävälle vammaiselle henkilölle

Henkilökohtaista apua järjestetään vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen tavanomaisista toimistaan.

Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä omien valintojensa toteuttamisessa niin kotona kuin kodin ulkopuolella:

• päivittäisissä toimissa
• työssä ja opiskelussa
• harrastuksissa
• yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja
• sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä

Henkilökohtaista apua on oikeus saada sen verran, mitä päivittäisissä toimissa, työssä tai opiskelussa vammainen henkilö välttämättä tarvitsee. Lisäksi vapaa-ajan toimintoihin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen on mahdollista saada henkilökohtaista apua vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei ole arvioitu pienemmän tuntimäärään riittävän.

Henkilökohtaista apua voidaan järjestää palvelusetelillä, ostopalveluna tai työnantajamallin avulla (vammainen henkilö toimii itse työnantajana avustajalle).

Vammaisten liikkumisen tuki

Vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja järjestetään henkilölle, joka vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoistaan. Edellytyksenä on, että julkisen joukkoliikenteen käyttäminen olisi henkilölle vamman tai sairauden johdosta kohtuuttoman vaikeaa.

Vammaisten kuljetuspalvelua voi saada asiointi- ja virkistysmatkoihin sekä tarpeesi mukaan työ- ja opiskelumatkoihin. Kuljetuspalvelulla tarkoitetaan matkustamista taksilla tai muulla yksilöllisellä välineellä. Asiointi- ja virkistysmatkoilla maksettavaksesi jää julkisen liikenteen maksua vastaava omavastuuosuus. Vammaisten kuljetuspalvelua voit käyttää asuinkuntasi ja toiminnallisten lähikuntiesi alueilla. Kuljetuspalvelua ei järjestetä terveydenhuoltoon liittyviin tai muihin matkoihin, joihin saat korvausta muun lain mukaan.

Oikeus vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin arvioidaan aina yksilöllisesti palvelutarpeen arvioinnin kautta.

Lyhytaikainen huolenpito

Lyhytaikainen huolenpito tarkoittaa palvelua, jota järjestetään vammaisen henkilön läheisten hoitovastuun helpottamiseksi ja jaksamisen tukemiseksi. Tarkoituksena on turvata vammaisen henkilön huolenpito silloin, kun hänestä yleensä huolenpitovastuussa olevat läheiset eivät voi hänestä huolehtia. Samalla se antaa vammaiselle henkilölle mahdollisuuden itsenäistyä ja tehdä niitä asioita, joista hän itse nauttii.

Lyhytaikaista huolenpitoa voivat saada sekä lapset että aikuiset, jos sitä vammansa vuoksi välttämättä tarvitsevat.

Vammaisen henkilön ja hänen perheensä yksilöllinen tarve ratkaisee, miten lyhytaikainen huolenpito on käytännössä toteutettava.

Lyhytaikaista huolenpitoa voidaan järjestää vammaiselle perheenjäsenelle esimerkiksi viikonlopun ajaksi. Sitä voidaan myös järjestää kouluaamuina tai koulun jälkeen iltapäivällä, jos vammainen henkilö ei pärjää yksin kotona tai ei osaa lähteä ilman apua tai tukea kouluun. Myös koulujen loma-aikoina on usein tilapäisen huolenpidon tarvetta.

Lyhytaikaista huolenpitoa (tilapäishoitoa) voidaan järjestää erityishuoltona kehitysvammalain perusteella tai vammaispalvelulain muuna lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisena palveluna. Myös sosiaalihuoltolain perusteella perhehoitona tai omaishoidon tuen vapaina on mahdollista järjestää lyhytaikaista huolenpitoa.

Omaishoidon tuki, alle 65-vuotiaat

Omaishoito on ikääntyneen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon järjestämistä kotona siten, että hoitajana toimii omainen tai muu hoidettavan läheinen. Kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, hoidettavalle annettavista palveluista ja omaishoitajaa tukevista palveluista.

Omaishoidon tuki ei ole tarkoitettu kattamaan hoidosta aiheutuneita kuluja (esimerkiksi lääke- ja terveydenhoitokulut), vaan sitä maksetaan hoidon vaativuuden ja sitovuuden perusteella korvauksena tehdystä hoitotyöstä. Omaishoidon tuen päätöksen tekeminen perustuu aina hoidettavan ja hoitajan monipuoliseen toimintakyvyn ja voimavarojen arviointiin. Arvioinnissa huomioidaan erityisesti arjessa tarvittavan avun määrä sekä hoidon sitovuus ja jatkuvuus.

Omaishoitajaksi voi ryhtyä hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen täysi-ikäinen henkilö, jonka hoidettava hyväksyy hoitajakseen. Omaishoitajan tulee myös terveyden ja elämäntilanteen puolesta soveltua omaishoitajaksi.

Omaishoidon tuen päätöksen teko tapahtuu alle 65-vuotiaiden osalta vammaispalveluissa ja yli 65-vuotiaiden osalta ikäihmisten palveluissa.

Omaishoidon tuen toimintaohjeessa kuvataan omaishoidon tuen toimintamalli, omaishoidon tunnistamisesta omaishoidon päättymiseen asti sekä sitä tukevia käytäntöjä.

Palveluseteli on mahdollinen omaishoidon vapaiden järjestämistä varten.

Vammaisten perhehoito

Perhehoito on ikäihmisen, vammaisen henkilön tai mielenterveyskuntoutujan hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Tarkoituksena on tarjota asiakkaalle hänen tarpeidensa mukainen kodinomainen hoito.

Hyvinvointialue tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa (Perhehoitolaki 263/2015).

Perhehoidettavalle laaditaan vammaispalveluissa palvelusuunnitelma, jossa kuullaan perhehoidettavan toiveet ja tarpeet sekä sovitaan perhehoidon sisällöstä.

Vammaisten päivätoiminta

Päivätoimintaa järjestetään työikäisille vammaisille henkilöille, jotka eivät voi osallistua sosiaalihuoltolain perusteella järjestettävään työtoimintaan, ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella maksettaviin etuuksiin.

Päivätoiminta on asiakkaalle maksutonta, ja siellä on ruokailumahdollisuus. Aterioista asiakas maksaa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen yhtymähallituksen määrittelemän hinnan.

Päivätoiminnassa käytetään puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä esimerkiksi kuvakommunikaatiota sekä kehonkielen ymmärtämistä. Toiminnan sisältönä on muun muassa musiikkia, liikuntaa, aistitoimintojen tukemista sekä ympäröivään ympäristöön ja yhteiskuntaan tutustumista. Päivätoiminnoissa kantavana ajatuksena on multisensorinen ympäristö ja toiminta.

Päivätoiminnan tarkoituksena on tukea vammaisen henkilön

• sosiaalista vuorovaikutusta
• osallisuutta ja
• toimintakykyä.

Vammaisten työtoiminta

Työtoimintaa järjestetään henkilöille, joilla ei vammaisuudesta johtuen ole edellytyksiä osallistua tavanomaiseen työhön. Työtoimintaan voi osallistua myös, jos toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Työtoiminnan tarkoituksena on ylläpitää ja edistää toimintaan osallistuvien toimintakykyä sekä lisätä työllistymismahdollisuuksia.

Työtoimintaa järjestetään sosiaalihuoltolain mukaan työtoimintana tai työllisyyttä tukevana toimintana niille vammaisille henkilöille, jotka vamman tai sairauden vuoksi eivät voi osallistua sosiaalihuoltolaissa tarkoitettuun työtoimintaan ja toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin.

Työtoimintaa järjestetään myös kehitysvammalain mukaan.

Työtoimintaa järjestetään toimintayksiköissä ja tavallisilla työpaikoilla.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella työtoimintaa järjestävät hyvinvointialueen omat yksiköt työvalmennuskeskus Aktiivi Forssassa ja toimintakeskus Rivakka Riihimäellä. Lisäksi hyvinvointialueella on sopimus työvalmennussäätiö Luotsin kanssa työtoiminnasta. Tämän lisäksi hyvinvointialueen alueella on säätiöitä ja yksityisiä palveluntuottajia, joilta ostetaan työtoimintaa vammaisille henkilöille.