Huoli muistin muutoksesta

Muistiyhdistyksen toimintaa

Kanta-Hämeen Muistiluotsin puoleen voit kääntyä, kun oma tai läheisen muisti huolestuttaa. Tarjoamme keskustelutukea, ohjausta ja neuvontaa maksuttomasti. Voit sopia erikseen henkilökohtaisen keskusteluajan tai soittaa anonyymisti. Muistiluotsin kanssa käydyt keskustelut eivät rekisteröidy mihinkään järjestelmään. Voit soittaa arkisin klo 9–15 välillä muistiasiantuntijalle numeroon 044 726 7400.

• Muistiluotsin työntekijän voi tavata myös ajanvarauksella Riihimäellä ja Forssassa.
• Kanta-Hämeen Muistiluotsi tarjoaa luento- ja keskustelutilaisuuksia maksuttomasti järjestö- ja yhteisötoiminnan tapaamisiin. Luentojen aiheita ovat Muistisairaan kohtaaminen, Huolestuttaako muisti, Aistimuutokset muistisairaudessa ja Lapsen kokemus läheisen muistisairaudesta. Keskustelutilaisuuksia ja työpajoja voi tilata Huolestuttaako muisti? ja Muistisairaan kohtaaminen -aiheilla. Lisätietoja löydät Kanta- Hämeen muistiyhdistyksen sivulta.

Tietoa muistisairauksista

Muistisairaudet ovat kansantauteja samoin kuin esimerkiksi diabetes tai sydän- ja verisuonisairaudetkin. Yleisin muistisairaus on kaiken ikäisillä Alzheimerin tauti, joka todetaan 60–70 % diagnoosin saaneista. Muita muistisairauksia ovat verisuoniperäinen muistisairaus, ns. sekamuotoinen muistisairaus, Lewyn kappale- tauti ja otsa- ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus. Myös Parkinsonin tautiin ja MS- tautiin voi liittyä muistin heikkenemistä. Otsa- ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus ja harvinaiset sairaudenmuodot ovat työikäisillä yleisempiä kuin iäkkäillä. Työikäisillä runsas ja pitkään jatkunut alkoholinkäyttö voi olla jopa joka kymmenennen muistisairauden takana.

Dementialla tarkoitetaan oireyhtymää, ei erillistä sairautta. Muistihäiriöiden lisäksi dementiaan voi liittyä yksi tai useampi seuraavista oireista: kielellinen häiriö, kätevyyden heikkeneminen, tunnistamisen vaikeutuminen ja monimutkaisten älyllisten toimintojen heikkeneminen. Yleisimmin dementian aiheuttajana on etenevä muistisairaus. Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä. Tämä vaikeuttaa itsenäistä suoriutumista päivittäisistä toimista, työssä ja sekä sosiaalisissa suhteissa.

Lisää tietoa muistisairauksista löytyy käypä hoito –suositusten sivuilta.  

Lääkehoidolla voidaan lievittää muistisairauksien oireita ja hidastaa taudin etenemistä. Parantavaa hoitoa muistisairauksiin ei ole.  Voit lukea lääkkeistä ja niiden sivuvaikutuksista Muistiliiton sivulta.   

Lääkkeiden yhteisvaikutukset on myös tärkeä huomioida. Lääkkeet voivat yhtä aikaa käytettyinä joko voimistaa tai heikentää haitallisessa määrin toistensa vaikutusta. Myös itsehoitolääkkeillä, kasvirohdosvalmisteilla, ravintolisillä, nk. luontaistuotteilla, ja joillakin ruoka-aineilla voi olla merkittäviä yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa.  Yhteisvaikutusriskin vuoksi on erityisen tärkeää kertoa hoitavalle lääkärille kaikista käytössä olevista lääkkeistä. Lisätietoa saat Fimean sivulta, kansalaisen lääketieto- osiosta.