Tukea arkeen

Apuvälinepalvelut

Apuvälinepalvelut ovat lähipalvelua. Yleisimpiä liikkumista ja päivittäisiä toimia helpottavia apuvälineitä on saatavissa kaikissa apuvälinepalvelun toimipisteissä.  Palvelu on asiakkaille maksutonta. Apuväline luovutetaan lainaan, mikäli selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa on heikentynyt esimerkiksi vamman, sairauden tai ikääntymisen vuoksi. Apuväline luovutetaan lainaan määräajaksi tai käyttötarpeen mukaan, jonka jälkeen se tulee palauttaa. Lisätietoa apuvälineistä ja niitä luovuttavista toimipisteistä löydät Oma Hämeen sivuilta.

Asiakasohjaus 

Palveluiden piiriin ohjaudutaan aina asiakasohjauksen kautta. Asiakasohjaus on ensimmäinen kontakti, kun tarvitset tietoa palveluista tai tukea kotona asumiseen. Saat neuvontaa niin järjestöjen, hyvinvointialueen kuin yksityisten palveluntuottajien palveluista. 

Neuvonnan, ohjauksen ja tarvittaessa palvelutarpeen arvioinnin avulla sinulle varmistetaan palveluiden oikea-aikainen saatavuus. 

Palvelutarpeen arviointi sisältää fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnin RAI-toimintakykymittarin kysymyksiin perustuen. Arviointimenetelmiä ovat myös havainnointi, haastattelu ja erilaiset arviointimittarit. Palveluohjaaja tutustuu tilanteeseesi ja avuntarpeisiisi sekä kartoittaa läheisverkoston auttamismahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi tehdään kotonasi ja sen perusteella sinulle tehdään asiakassuunnitelma, jos palvelutarvetta todetaan.

Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen sivuilla on kerrottu selkokielellä, mikä on RAI-toimintakykymittari.

Palvelusetelit

Palveluseteli on hyvinvointialueen myöntämä maksusitoumus, jonka avulla asiakas voi ostaa sosiaali- ja terveyspalveluja yksityisiltä palveluntarjoajilta. Palvelusetelin saamisen edellytyksenä on hyvinvointialueen ammattilaisen tekemä palvelutarpeen arviointi ja asiakkaan tulee täyttää palvelun myöntämisenperusteet. Palvelusetelin tarkoituksena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia ja parantaa palvelujen saatavuutta. Palveluseteli on yksi tapa tuottaa järjestää hyvinvointialueen lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita.

Lisätietoa palvelusetelistä ja sosiaalipalvelujen palvelusetelituottajista löydät Oma Hämeen verkkosivulta. 

Sosiaalityö ikäihmisten palveluissa

Asiakasohjauksessa toimii myös sosiaalityöntekijöitä, jotka ovat erityisasiantuntijoita alueellisissa tiimeissä. Sosiaalityöntekijä tekee asiakastyötä, erityisesti niiden asiakkaiden parissa, joiden tilanne on haasteellinen ja vaatii moniammatillista työotetta. Sosiaalityö tekee arviointia, antaa neuvontaa ja ohjausta sekä toimii tukena ikäihmisten ongelmatilanteiden selvittelyssä. Tarvittaessa sosiaalityöntekijä voi tehdä kotikäynnin.

Järjestötoiminta

Muistiyhdistykset ja niiden maakunnalliset asiantuntija- ja tukikeskukset Muistiluotsit, tarjoavat monenlaista tietoa, tukea ja toimintaa muistisairautta sairastaville, heidän läheisilleen ja muististaan huolestuneille. Kanta-Hämeen Muistiluotsin toiminta-alueena on koko hyvinvointialue.

Kanta- Hämeen muistiyhdistyksen toimipiste sijaitsee osoitteessa Kasarmikatu 12, 13100 Hämeenlinna. Toimisto on avoinna tiistaisin klo 10–14, keskiviikkoisin klo 10–14 ja torstaisin klo 10–14. Toimiston puh. 044 726 7400. Muistiluotsi antaa muistiasioissa keskustelutukea, ohjausta ja neuvontaa, järjestää vertaistukitoimintaa, luentoja, kursseja, matalan kynnyksen Muistikahviloita sekä vapaaehtoistoimintaa. Pääset Kanta- Hämeen muistiyhdistyksen sivulle tästä linkistä.

Forssan Seudun Muisti ry: n toimialueena on Forssa, Tammela, Jokioinen, Humppila ja Ypäjä. Puh. 040- 5918800. Yhdistys ilmoittaa toiminnastaan ja tapahtumistaan paikallislehdissä. Pääset Forssan Seudun Muisti ry:n sivulle tästä linkistä.

Muistiliiton Muistineuvo- tukipuhelimessa asiantuntija neuvoo ja ohjaa maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin (klo 12–17), numerossa 09 8766 550 Puheluihin vastaavat kokeneet muistityön ammattilaiset. Saat Muistiliiton sivulta lisätietoa Muistineuvo- tukipuhelimesta.

Omaishoitajaliitto antaa maksutonta ohjausta ja neuvontaa. Omaishoitajaliiton sivuilla on koottuna runsaasti tietoa omaishoidosta, omaishoidon tukimuodoista, palveluista ja etuuksista.

Kanta- Hämeessä toimii kaksi Omaishoitajaliiton paikallisyhdistystä, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä.

Hämeenlinnan seudun omaishoitajat ry.n verkkosivut löydät täältä.  

Riihimäen Seudun Omaishoitajat ja Läheiset verkkosivut löydät täältä. 

Kotihoidon tukipalvelut 

Tukipalveluja järjestetään henkilöille, joiden toimintakyky on alentunut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi. Tukipalveluilla turvataan itsenäistä kotona asumista. Tukipalveluja järjestetään myös asiakkaille, jotka tarvitsevat niitä erityisen perhe- tai elämäntilanteensa perusteella. Ennaltaehkäisevästä näkökulmasta tukipalveluja voidaan myöntää myös asiakkaille, joilla ei ole vielä säännöllisen kotihoidon palveluiden tarvetta.

Tässä on esiteltynä kotihoidon tukipalvelut lyhyesti, löydät tarkemmat tiedot tukipalveluista Oma Hämeen verkkosivuilta.  

Turvapalvelu

Turvapalvelu voidaan myöntää asiakkaalle, jolla on epävakaa terveydentila, kaatumisia, turvattomuutta ja/tai sosiaalinen verkosto puuttuu tai asiakkaalla on olemassa terveydellinen syy, joka vaatii tarvittaessa nopeasti saatavaa apua. Turvapalvelu sisältää turvapuhelinlaitteen ja turvarannekkeen.

Asiointi- ja kauppapalvelu

Asiointi- ja kauppapalvelu tulee järjestää ensisijaisesti asiakkaan ja hänen läheistensä turvin tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Hyvinvointialueen kautta palvelu voidaan myöntää pääsääntöisesti vain äkillisissä tilanteissa, joissa palvelua ei ehditä muulla tavoin organisoimaan, esimerkiksi sairaalasta kotiutuessa tai läheisen sairastuessa.

Ateriapalvelu

Ateriapalvelu (kotiin toimitettu ateria) suositellaan tilaamaan ensisijaisesti yksityisten palveluntarjoajien kautta, jos sellaista on alueella tarjolla. Ateriapalvelu voidaan myöntää, jos asiakkaalla on vaikeuksia aterioiden valmistamisessa, ostoksilla käynnissä ja itsestä huolehtimisessa eikä asiakas pääse ruokailemaan kodin ulkopuolelle tai asiakkaalla on ali- tai virheravitsemuksen riski.

Peseytymispalvelu

Kodin ulkopuolella toteutettava palvelu on tarkoitettu asiakkaalle, jonka toimintakyky on heikentynyt siten, ettei hän pysty autettunakaan peseytymään kotinsa puutteelliseksi tai vaarallisiksi todetuissa peseytymistiloissa tai peseytyminen kotona vie kohtuuttomasti aikaa esimerkiksi puilla lämmitettävä sauna.  

Liikkumista tukeva palvelu

Sosiaalihuoltolain mukaista liikkumista tukevaa palvelua voidaan myöntää asiointi- ja virkistysmatkoihin. Palvelu ei ole tarkoitettu Kela- korvattaviin matkoihin, kuten lääkärissäkäynnit. Sosiaalihuoltolain mukainen liikkumista tukeva palvelu on tuloperusteinen.

Lääkeautomaatti

Lääkeautomaatti voidaan myöntää asiakkaalle myös tukipalveluna.

Vaatehuoltopalvelua

Vaatehuoltopalvelua voidaan tarjota viimesijaisena tukipalveluna, jos esimerkiksi asiakkaan asumisolosuhteet eivät sitä mahdollista. Lähtökohtaisesti asiakkaan tai hänen omaistensa tulee järjestää vaatehuoltopalvelut itse tai yksityisiä palveluntuottajia apuna käyttäen.

Kotihoito ja kotisairaala

Kanta-Hämeessä toimii yhdistetty kotihoito, johon sisältyvät kotipalvelun ja kotisairaanhoidon tehtävät.  Etähoitokäynti on yksi tapa tuottaa kotihoidon palvelua ja se rinnastetaan kotihoidon fyysiseen käyntiin. Etäpalvelu on kuva- ja äänivälitteistä palvelua, jossa kotona asuva asiakas ja kotihoidon hoitaja ovat kuva– ja ääniyhteydessä.

Tilapäistä kotihoitoa

Tilapäistä kotihoitoa voidaan myöntää asiakkaalle, jonka toimintakyky on väliaikaisesti heikentynyt ja hoidon tarve on tilapäistä, enintään 3 kuukautta. Edellytyksenä palvelun myöntämiselle on, että asiakkaan hoito vaatii sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön osaamista eikä asiakas pysty itse tai saattajan turvin hakeutumaan terveydenhuollon palveluihin.

Säännöllisen kotihoidon

Säännöllisen kotihoidon tarpeen lähtökohtana on, että asiakkaan hoito ja huolenpito vaatii pääsääntöisesti päivittäistä tai useita kertoja viikossa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammattiosaamista. Palveluntarve voi liittyä esimerkiksi muistioireisiin ja omaishoitoperheen tukemiseen. Kotihoitoa toteutetaan aina asiakkaan tilanteeseen sopivimmalla tavalla ja hyvinvointiteknologiaa hyödynnetään palveluiden tuottamisessa.

Jos asiakkaalla arvioidaan olevan säännöllistä kotihoidon palveluiden tarvetta, niin hänelle aloitetaan arviointi- ja kuntoutusjakso. Jakson aikana arvioidaan moniammatillisesti asiakkaan toimintakykyä ja palvelutarvetta tarkemmin sekä arvioidaan etäpalveluiden soveltuvuutta asiakkaalle.

Hyvinvointialueen kotihoitotiimit toimivat ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. 

Kotisairaala

Kotisairaalan tavoitteena on tarjota kotiin turvallista ja laadukasta sairaalatasoista hoitoa, silloin, kun hoito ei edellytä muutoin sairaalassa olemista.

Kotisairaalan asiakkaaksi tullaan lääkärin lähetteellä ja hoidosta vastaa lääkäri sekä sairaanhoitajat. Kotisairaala hoitaa muun muassa suonensisäistä antibioottihoitoa vaativia infektioita sekä tarjoaa kotiin vietävää palliatiivista hoitoa. Kotisairaalan turvin palliatiivisessa hoidossa oleva asiakas pystyy olemaan kotonaan mahdollisimman pitkään. Kotisairaalan tarjoama hoito toteutetaan usein yhteistyössä omaisten ja kotihoidon kanssa. Kotisairaalan käynnit ovat maksullisia, paitsi säännöllisen kotihoidon, ympärivuorokautisen palveluasumisen ja tilapäisen palveluasumisen sekä perhehoidon asiakkaille. Kotisairaalahoito kerryttää terveydenhuollon maksukattoa.

Saat lisätietoa terveydenhuollon maksukatosta Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sivulta.

Kuntouttava päivätoiminta

Kuntouttava päivätoiminta on tavoitteellista ja asiakkaan toimintakykyä tukevaa ryhmätoimintaa. Toiminta on tarkoitettu kotona asuville ikääntyneille, jotka tarvitsevat tukea osallistuakseen kodin ulkopuoliseen toimintaan. Kuntouttavalla päivätoiminnalla voidaan tukea myös omaishoitoperheen arkea. Kuntouttava päivätoiminta voi olla määräaikaista tai toistaiseksi voimassa olevaa palvelua.  

Kuntouttavan päivätoiminnan tavoitteena on tukea asiakkaan selviytymistä kotioloissa mahdollisimman pitkään. Päivätoiminnassa järjestetään suunnitelmallista, tavoitteellista ja virikkeellistä toimintaa, joka tukee asiakkaan omatoimisuutta ja ylläpitää sosiaalisia kontakteja. 

Kuntouttava päivätoiminta on tarkoitettu asiakkaalle 

• joka kaipaa arkeen virkistystä ja sosiaalista kanssakäymistä 
• jonka toimintakyky on heikentynyt tai vaarassa heikentyä niin, että kotona asumisen mahdollisuudet vaarantuvat 
• joka ei pääse fyysisen tai muun toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi käymään muussa avoimessa kumppanuustoiminnassa 

Voit saada kuntouttavaa päivätoimintaa yleensä yhtenä päivänä viikossa, päivätoimintapäivän kesto on noin 6 tuntia.  

Omaishoito 

Muistisairaudet ovat tyypillinen syy omaishoidon tarpeelle. Muistisairaan läheisillä, on tärkeä rooli sairastuneen hoitamisessa kotona. Omaishoitotilanne voi syntyä vähitellen: omainen auttaa yhä enemmän joissakin arjen toimissa, kunnes huomaa, että läheinen ei enää selviydykään ilman apua. Joskus taas omaishoitotilanne syntyy äkillisesti sairauden tai vammautumisen seurauksena. Omaishoidon tuki on lakisääteinen yleiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva palvelu, jota voidaan hakea asiakasohjauksesta. Omaishoidon tuen päätöksen tekeminen perustuu aina hoidettavan ja hoitajan monipuoliseen toimintakyvyn ja voimavarojen arviointiin. Arvioinnissa huomioidaan erityisesti arjessa tarvittavan avun määrä sekä hoidon sitovuus ja jatkuvuus. Myös hoidettavan kodin tulee terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan olla hoitoon sopiva. Omaishoidon tuen kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, hoidettavalle annettavista palveluista ja omaishoitajaa tukevista palveluista.

Omaishoidon tuen toimintaohjeeseen voit tutustua tästä Oma Hämeen sivujen linkistä.

Omaishoitosopimuksen tehneiden omaishoitajien valmennus on hyvinvointialueen järjestämisvastuulla. Omaishoitoliiton paikallisyhdistysten järjestämä Ovet-valmennus ei korvaa hyvinvointialueiden järjestämää valmennusta, mutta täydentää sitä. Omaishoitosopimuksen tehneet omaishoitajat ovat tervetulleita Ovet-valmennukseen sen jälkeen, kun he ovat saaneet hyvinvointialueen valmennuksen tai sopineet sen toteutumisesta.

Ovet- valmennus tukee omaishoitajuutta ja sen toteutuksessa on huomioitu muistisairaita hoitavien omaishoitajien näkökulma ja tarpeet.

Valmennuksen tavoitteena on omaishoitajien vahvuuksien tukeminen ja uusien voimavarojen löytäminen yhdessä toisten omaishoitajien kanssa. Se on osallistujille maksutonta ryhmätoimintaa, jossa käsitellään alustusten, keskustelun ja harjoitusten avulla keskeisiä omaishoitajuuteen liittyviä asioita.

Voit lukea lisää Ovet valmennuksesta tästä linkistä tai katsoa Ovet- valmennuksesta kertovan –videon tästä: Ovet-valmennus (tekstitetty) 

Perhehoito

Perhehoidolla tarkoitetaan ikääntyneen henkilön hoitamista yksityisessä perheessä perheenjäsenenä. Perhehoito voidaan järjestää myös hoidettavan kotona. Ikääntyneiden perhehoitoa voidaan myöntää pitkäaikaisena tai lyhytaikaisena. Perhehoito voi olla osa- tai ympärivuorokautista. Edellytyksenä perhehoidon myöntämiselle on, että asiakkaan alentunut toimintakyky aiheuttaa avun, ohjeistuksen ja opastuksen tarvetta. Perhehoitoa voidaan myöntää esimerkiksi asiakkaalle, jolla on muistioireita, jotka lisäävät ohjauksen ja avustamisen tarvetta arjen askareissa.

Perhehoitoa antaa perhehoitaja. Perhehoitajalla tarkoitetaan perhehoitovalmennuksen käynyttä henkilöä, joka hyvinvointialueen kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa perhehoitoa omassa kodissaan tai perhehoidettavan kotona.

Perhekoti

Perhekodilla tarkoitetaan yksityisen perheen kotia.

Perhekodissa saa hoitaa samanaikaisesti enintään kuutta henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta ja muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi ennakkovalmennuksen käynyttä, perhekodissa asuvaa henkilöä.

Perhehoidon toimintaohjeeseen voit tutustua tästä Oma Hämeen sivujen linkistä.

Saat lisää tietoa perhehoidosta tästä Perhehoitoliiton julkaisemasta videosta:

Hyvää perhehoitoa ikäihmisille: Tietoa perhehoidon järjestämisestä

Sosiaaliturva ja etuudet  

Eläkettä saavan hoitotuki 

Hoitotuen tavoitteena on helpottaa vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan eläkkeensaajan jokapäiväistä elämää, toimintakykyä, kuntoutusta ja hoitoa. Sinulla voi olla oikeus hoitotukeen, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

• olet kokopäiväisesti eläkkeellä
• sinulla on lääkärin toteama vamma tai sairaus
• toimintakykysi on heikentynyt vähintään vuoden ajan
• tarvitset vamman tai sairauden takia apua tai ohjausta.

Hoitotukea on kolmea eri luokkaa, perushoitotuki, korotettu hoitotuki ja ylin hoitotuki.

Lisätietoja myöntämisen ehdoista ja hoitotuen määristä voit lukea Kelan sivuilta.

Asumisen tuet

• Voit saada Kelasta yleistä asumistukea, jos tulosi ovat pienet. Yleisen asumistuen tarkoitus on auttaa sinua asumismenojen maksamisessa. Asumistukea voi saada vuokra-, omistus-, asumisoikeus- tai osaomistusasuntoon.
• Voit saada eläkkeensaajan asumistukea, kun asut vakinaisesti Suomessa, olet pienituloinen ja saat eläkettä, joka oikeuttaa eläkkeensaajan asumistukeen. Voit saada asumistukea vakinaiseen vuokra- tai omistusasuntoon.
• Saat lisätietoa Yleisestä asumistuesta Kelan sivuilta.
• Saat lisätietoa Eläkkeensaajan asumistuesta Kelan sivuilta.

Toimeentulotuki

Kelasta voi hakea perustoimeentulotukea. Jos tulosi ja varasi eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Ennen perustoimeentulotuen hakemista pitää selvittää, voitko saada muita tuloja tai etuuksia. Toimeentulotuki on tarkoitettu lyhytaikaiseksi etuudeksi.

Voit lukea Kelan sivulta lisää perustoimeentulotuen hakemisesta.

Saat lisätietoa toimeentulotuen kokonaisuudesta ja tuen hakemisesta Harkinnanvaraista toimeentulotukea tarvitsevan palvelupolulta.

Hyvinvointialueella toimii Taloudellisen tuen yksikkö. Yksikköön voit soittaa, kun tarvitset neuvontaa taloudellisten asioiden hoidossa.

Taloudellisen tuen yksikköön ohjautuvat kaikki hyvinvointialueelle tulevat toimeentulotukihakemukset, ja siellä tehdään täydentävän toimeentulotuen päätökset. Mikäli tarvitset sosiaalihuollon palveluja tai ehkäisevää toimeentulotukea, yksikön työntekijät ohjaavat sinut sosiaalityön piiriin.

Taloudellisen tuen yksikön yhteystiedot löydät Oma Hämeen sivulta tästä linkistä.

Lääkekorvaukset

Voit lukea Kelan sivuilta lääkekorvausjärjestelmästä, johon pääset tästä linkistä.

Kela-taksi

Kela korvaa terveydenhuoltoon tehtyjä matkoja. Yleensä matka korvataan edullisimman matkustustavan mukaan. Voit saada korvauksen taksimatkasta, jos et voi terveydentilasi vuoksi käyttää julkisia kulkuneuvoja tai jos julkisia kulkuneuvoja ei ole käytettävissä.

Matkojen omavastuu on 25 euroa yhdensuuntaiselta matkalta. Vuosiomavastuu eli matkakatto on 300 euroa vuodessa. Jos maksat matkoista kalenterivuodessa itse yli sen, Kela korvaa loppuvuoden matkasi kokonaan.

Voit lukea lisätietoja taksimatkoista Kelan sivuilta.

Jos sinulla on oikeus Kelan korvaamaan taksimatkaan, tilaa taksi oman maakuntasi tilausvälityskeskuksesta. Lue lisää Kelan sivuilta.

Lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen

Lyhytaikaista palveluasumista voidaan myöntää tilapäisenä tai säännöllisenä palveluna.

Tilapäinen tarve voi syntyä esimerkiksi sairaalasta kotiutuessa, kun asiakkaan toimintakyky on tilapäisesti laskenut tai asiakas tarvitsee hoitoa omaishoitajan sairastuessa.

Säännöllistä lyhytaikaista palveluasumista myönnetään omaishoitoa tukevana palveluna sekä kotihoidon asiakkaille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista hoitoa kotona asumisen tueksi muiden kotiin annettavien palveluiden lisäksi. Hoito voidaan järjestää palveluasumisyksikössä tai perhehoitokodissa.

Yhteisöllinen asuminen 

Yhteisöllinen asuminen korvaa nykyisen ns. tavallisen palveluasumisen. Yhteisölliseen asumiseen kuuluu asiakkaalle sopiva asunto sekä sosiaalista kanssakäymistä edistävää palvelua. Asuminen ja palvelut järjestetään erikseen asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti.

Yhteisöllisestä asumisesta voi hyötyä esimerkiksi asiakas, jolla on pitkäaikaista turvattomuutta tai yksinäisyyttä, mikä ei ole ratkaistavissa kotiin annettavien palvelujen, teknologisten ratkaisujen tai läheisten antaman avun turvin. Tärkeää on asumisen ennakoinnin oikea- aikaisuus, jolloin uuteen asumisympäristöön ja yhteisöön sopeutuminen on helpompaa. Tämä tulee huomioida erityisesti muistisairaiden kohdalla.  

Hyvinvointikeskus- mallissa lähtökohtana on, että asiakkaalla on mahdollisuus asua samassa asuinympäristössä palvelutarpeen kasvaessakin. Asunnoissa voidaan asua vuokralla, ilman palveluita tai kotihoidon palveluiden avulla tai tehostetun palveluasumisen palvelujen tuella.