Tehdään yhdessä

Säännölliset asiakastapaamiset

Lastensuojelun työskentelyssä panostetaan asiakassuhteen rakentamiseen. Säännöllisillä, henkilökohtaisilla tapaamisilla edistetään lapsen, lapsen perheen ja lastensuojelun työntekijän luottamuksellisen suhteen syntymistä, jolloin lapsen on helpompi ilmaista näkemyksiään ja toiveitaan ja kertoa vaikeistakin asioista.

Lastensuojelun työntekijän tulee oppia tuntemaan lapsi, jolloin hänen on helpompi ymmärtää lapsen yksilöllisiä tarpeita ja osaltaan edistää lapsen tasapainoista kehitystä ja hyvinvointia. Säännölliset tapaamiset mahdollistavat myös kulloinkin tarpeellisen tiedon ja ohjauksen antamisen lapselle ja perheelle.

Asiakastapaamiset voivat toteutua lastensuojelun toimitilojen ohella esim. perheen kotona, koululla tai päiväkodissa. Tapaamispaikat ja ajankohdat sovitaan yhdessä lapsen ja perheen kanssa. Kotikäynnit ovat tarpeellisia lapsen ja perheen kokonaistilanteen ymmärtämiseksi, jotta palveluja voidaan tarjota oikealla tavalla.

Lapsen osallisuus

On tärkeää, että lapsi tulee aina kuulluksi häntä koskevassa lastensuojeluasiassa. Lapsen toiveista on myös hyvä keskustella erikseen ilman vanhempia tai muiden läheisten läsnäoloa, jotta varmistetaan lapsen oma tahto ja aidot mielipiteet saadaan selville. Lasta tulee tavata riittävästi myös omassa koti- ja elinympäristössään ja myös lapsella on oikeus tavata omaa työntekijäänsä.

Kaiken ikäisten lasten toivomukset ja mielipide tulee selvittää. Kaikilla lapsilla on oikeus ikänsä ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla saada tietoa häntä koskevasta lastensuojeluasiasta sekä esittää omat mielipiteensä ja toiveensa. 12 vuotta täyttäneelle lapselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi hallintolain mukaisesti häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa.

Voit tutustua hallintolakiin Finlexin sivuilta.

Lapsen osallisuuden keskeisiä tekijöitä on

mahdollisuus osallistua tai kieltäytyä
mahdollisuus saada tietoa
mahdollisuus vaikuttaa lastensuojelun prosessiin
mahdollisuus omien ajatusten ilmaisemiseen
saada tuki omien mielipiteiden ilmaisuun sekä
mahdollisuus itsenäisiin päätöksiin.

Jos koet asiakkaana, läheisenä tai huoltajana, ettet tullut riittävästi kuulluksi, niin olethan yhteydessä lastensuojelun työntekijään, niin mahdollistamme sinun kuulluksi tulemisen. Lapsella ja nuorella on aina oikeus saada riittävästi tietoa omasta lastensuojeluasiasta.

Löydät lisätietoja lapsen osallisuudesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisusta Lasten ja nuorten lastensuojeluopas.

Vanhempien tai huoltajien osallisuus

Lastensuojelun arjessa vanhempien osallisuus tarkoittaa ennen kaikkea omien oikeuksien tuntemista, mahdollisuutta osallistua, tulla kuulluksi ja vaikuttaa perheensä asioihin.

Seuranta ja arviointi

Asiakassuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja lapsen tilanteen kehittymistä seurataan jatkuvasti. Säännöllisissä tapaamisissa yhdessä perheen kanssa arvioidaan kehitystä sekä tarvittaessa päivitetään asiakassuunnitelmaa. Palvelutarpeen muuttuessa myös tavoitteita ja palveluita voidaan päivittää.

Tulkkaus

Lastensuojelu järjestää tarvittaessa tulkkauksen asiakastapaamisiin. Tavoitteena on, että asiakas voi mahdollisuuksien mukaan asioida omalla äidinkielellään vuoropuhelun mahdollistamiseksi.

Lapsen edunvalvonta

Huoltajan tehtävänä on valvoa lapsen etua ja toimia niin, että lapsi tulee kuulluksi. Lapselle tulee määrätä edunvalvoja käyttämään lapsen puhevaltaa huoltajan sijasta, jos on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa tai jos edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi. Lastensuojelun edunvalvoja varmistaa lapsen oikeuksien toteutumista lastensuojeluasiassa ja valvoo lapsen etua tilanteissa, joissa huoltaja ei pysty tätä tehtävää hoitamaan.

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävä on valvoa lapsen edun toteutumista ja avustettava lasta tai nuorta puhevallan käytössä sekä huolehdittava siitä, että lapselle haetaan edunvalvoja lastensuojelulain määrittämissä tilanteissa. Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä lapsen huoltaja, hyvinvointialue tai holhousviranomainen.

Lastensuojeluasioissa edunvalvojaa haetaan ensisijaisesti lastensuojelulain nojalla. Edunvalvojaa haetaan käräjäoikeudelta. Edunvalvojan määräyksestä huolimatta lapsen huoltajalla säilyy oma puhevaltansa.

Voit tutustua lisää lastensuojelun edunvalvontaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilta.

Monialainen yhteistyö

Lastensuojelun periaatteisiin kuuluu moniammatillinen yhteistyö, asiakkaan kanssa työskentelevät monialaiset tiimit. Lapsen ja perheiden elämään vaikuttavat useat eri tekijät. Usein lapsen tilanteen edistäminen tarkoittaa sitä, että on tehtävä monia asioita samanaikaisesti.

Moniammatillinen yhteistyö ei rajoitu ainoastaan lastensuojelun toimintaan vaan yhteistyötä tehdään laajemmin lapsen ja hänen läheistensä elämään osallistuvien toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehdään tyypillisesti esimerkiksi koulun, aikuissosiaalityön sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa. Moniammatillisen yhteistyön tavoitteena on yhteisen ymmärryksen muodostaminen ja yhteistyö lapsen tilanteen edistämiseksi.

Suhteet ja verkostot

Lapsi ja nuori tietävät ketkä heille ovat läheisiä. On tärkeää ymmärtää keitä läpsi pitää tärkeinä elämäsään, millaisena kokee suhteen ja mitä suhde hänelle merkitsee. Tarvitsemme aina läheisiämme elämäntilanteesta huolimatta.

Perhesuhteet

Perhesuhteet ja kokemus tulla rakastetuksi ja kokemus, että joku huolehtii minusta, on ihmisen perustarpeita. Näitä perustarpeita voidaan tukea muun muassa jokapäiväisillä kohtaamisen hetkillä perheenjäsenten kesken, aktiivisella lapsen kuuntelulla, yhdessä tekemisellä sekä kokemuksia ja tunteita jakamalla. Perheen yhteisillä rutiineilla on perhesuhteiden kannalta valtavasti merkitystä.

Ystävyyssuhteet

Nuorille ystävyyssuhteet voivat hyvin nousta ajoittain tärkeimmiksi suhteiksi. Lasten leikille, ulkoilulle ja kavereille tulisi jäädä tarpeeksi aikaa.

Kuitenkin silloin, kun lapsi tai nuori kokee, että hänen elämästään puuttuu ystäviä, eikä niitä toiveista tai yrityksistä huolimatta tule, on läheisten tuki tärkeää. Vanhempi voi olla osittain kaveruuden tukena, mutta vanhemman tulee osata myös peruuttaa ja antaa lasten muodostaa kaveruus itse. Aito ystävyys ei synny pakotettuna.

Kaveritaito-ohjelma auttaa kaverisuhteiden muodostamisessa.

Takaisin polkuun

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?

Erittäin hyvin ()
Melko hyvin ()
Melko huonosti ()
Erittäin huonosti ()