Muistisairauden diagnosointi ja hoitosuunnitelma

Yli 70-vuotiaat: Laajemmat muistitutkimukset tehdään perusterveydenhuollossa muistipoliklinikalla. Muistipoliklinikalla työskentelee geriatri, joka on ikääntymiseen ja ikäihmisten kokonaisvaltaiseen hoitoon perehtynyt lääkäri. Lääkärin työparina toimii muistihoitaja. Muistihoitaja käyttää erilaisia toimintakykymittareita, joilla mitataan muistin eri osa-alueita, joita geriatri tarvitsee mahdollisen muistidiagnoosin tekemistä varten. Muistihoitajan tehtävänä on myös asiakkaan ja läheisten neuvonta ja ohjaus yksilöllisuus huomioiden.   

Vastaanotolla muistihoitaja haastattelee asiakasta ja läheistä. Geriatri käy läpi tutkimustulokset ja tekee arvion asiakkaan kokonaistilanteesta. Muistivaikeuksien lisäksi arvioidaan toimintakykyä, mielialaa, ravitsemustilaa, kokonaislääkitystä ja asiakkaan sosiaalista tilannetta. Jos geriatri toteaa muistisairauden, niin asiakkaalle tehdään hoito- ja kuntoutussuunnitelma.  

Muistipoliklinikan muistihoitaja antaa asiakkaalle ja läheiselle ensitietoa sairaudesta ja ohjaa lääkehoidon toteuttamisessa. Asiakas saa kirjallisena hoito- ohjeet kotiin mukaan. Asiakkaalle sovitaan muistipoliklinikalle seurantakäynti tai – puheluseurannan tarkoituksena on arvioida lääkityksen siedettävyyttä ja tehoa sekä sairauden tilaa. Seurantakäyntejä muistipoliklinikalle sovitaan yksilöllisen tarpeen mukaan.   

Alle 70- vuotiaat: Mikäli alustavissa muistitutkimuksissa todetaan kognitiivista eli aivojen tiedonkäsittelyn heikentymistä, tarvitaan tarkentavia lisätutkimuksia erikoissairaanhoidossa. Erityisesti työikäisillä muistin tutkimukseen tarkoitetut seulontatestit eivät luotettavasti tunnista alkuvaiheen muistisairauksia, ja siksi neurologiset ja neuropsykologiset lisätutkimukset ovat lähes aina tarpeen.

Muistisairauksien lisätutkimuksia ovat aivojen kuvantaminen, laaja neuropsykologinen tutkimus sekä tarvittaessa aivo-selkäydinestenäyte ja aivojen aineenvaihdunnalliset kuvantamiset.

Asiakas ja läheinen kutsutaan yhdessä vastaanotolle neurologian poliklinikalle, missä käydään läpi mm. laboratoriokokeiden ja aivojen kuvantamistutkimuksen tulokset. Poliklinikalla keskustellaan ja arvioidaan kokonaistilannetta. Muistisairauden tutkiminen ja diagnoosin saaminen voi varsinkin työikäisillä olla pitkä prosessi.

Diagnoosin varmistuttua poliklinikalla tehdään yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma.  Neurologi tekee tarvittaessa lähetteen puhe- tai toimintaterapeutille. Asiakkaalla on mahdollisuus tavata myös muistisairaiden kuntoutusohjaaja, joka kartoittaa asiakkaan kokonaistilannetta ja antaa tarvittavaa ohjausta ja neuvontaa lääkinnälliseen kuntoutukseen, asumiseen, sosiaaliturvaan, apuvälineisiin ym. Liittyen.

Katso Muistiliiton videolta työikäisenä muistisairauteen sairastuneen Petrin tarina.

Kuntoutusohjauksella pyritään tukemaan arjessa selviytymistä ja ohjaamaan asiakas tarvittavien palveluiden piiriin. Asiakas tai läheinen voi olla yhteydessä kuntoutusohjaajaan myös itse, lähetettä ei tarvita. Lisätietoa kuntoutusohjauksesta ja yhteystiedot löydät täältä Oma Hämeen sivulta.

Asiakasta seurataan yksilöllisen tarpeen mukaan neurologian poliklinikalla, jonka jälkeen hoito siirtyy perusterveydenhuoltoon.

Voit lukea lisää Terveyskylän- sivuilta työikäisten muistisairauksien erityispiirteistä täältä ja työikäisen muistisairaan tukimuodoista täältä. 

Hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Asiakkaalle laaditaan yhdessä hänen ja läheistensä kanssa realistinen, ennakoiva ja tavoitteellinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Siinä määritellään yksilölliset tavoitteet muun muassa:  

• Lääkehoito 
• Lääkkeettömät hoitomuodot: liikunnan, ravitsemuksen, sosiaalisen aktiivisuuden ja muistiharjoittelun merkitys 
• Muiden aivoterveyteen vaikuttavien sairauksien hoito 
• Toimintakyvyn tukeminen ja säilyminen: voimavarat ja motivaatio 
• sairauden kanssa elämään sopeutuminen 
• sosiaalisten verkostojen ylläpitäminen 
• kotona asumisen turvaaminen                                                           

Kuntoutuksella tarkoitetaan kaikkia niitä toimia ja toimenpiteitä, niin fyysisiä, psyykkisiä kuin sosiaalisia, jotka edistävät tai tukevat muistisairaan toimintakykyä sekä omatoimisuutta. Muistisairauden eri vaiheet voidaan jaotella lievään, keskivaikeaan sekä vaikeaan muistisairauteen, ja näillä eri vaiheilla on myös erilaiset kuntouttavan työn tavoitteet. Sairauden alussa voi riittää pelkkä ohjaus ja neuvonta, miten toimintakykyä saa ylläpidettyä, mutta sairauden edetessä tarvitaan usein useampia hoito- ja kuntoutusmuotoja.  

Moniammatillinen yhteistyö 

Asiakasta hoidetaan eri ammattilaisten yhteistyönä, ammattilaiset tukevat sairastunutta ja läheisiä. Hoitoon voi osallistua lääkärien ja hoitajien lisäksi esimerkiksi fysioterapeutti, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä ja palveluohjaaja. Jos muistipoliklinikalla herää huoli asiakkaan toimintakyvystä ja arjessa selviytymisestä, niin muistihoitaja ottaa yhteyttä asiakasohjaukseen ja sopii laaja- alaisen palvelutarpeen arvioinnin asiakkaalle kotiin.  

Palvelutarpeen arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen läheisensä kanssa. Palvelutarpeen selvittämisen perusteella arvioidaan, onko henkilöllä tuen tarvetta. Asiakkaalle laaditaan asiakassuunnitelma ja nimetään omatyöntekijä. Sosiaalihuoltolain mukaan asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä, joka vastaa asiakkaan palvelukokonaisuudesta.  

• Asiakassuunnitelma sisältää asiakkaan palvelutarpeen edellyttämässä laajuudessa asiakkaan ja ammatillisen arvion tuen tarpeesta, tarvittavista palveluista. 
• Asiakkaan ja palveluohjaajan arvion asiakkaan vahvuuksista ja voimavaroista sekä yhdessä asetetut tavoitteet. 
• Asiakassuunnitelmaan kirjataan, kuinka usein asiakas ja omatyöntekijä tulevat tapaamaan. 
• Asiakassuunnitelma on aina tarkistettava asiakkaan tilanteen muuttuessa.  

Fysioterapian ja toimintaterapian tavoitteena on toimintakyvyn ja arjessa suoriutumisen tukeminen, omatoimisuuden lisääntyminen arkipäivän toiminnoissa ja osallisuuden mahdollistaminen. Kuntoutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä korostuu yhteistyön merkitys asiakkaan läheisten kanssa.  

Voit tästä lukea Oma Hämeen terveyspalveluiden tarjoamista kuntoutuspalveluista. 

Ensitieto 

Ensitieto on tukea, apua, neuvontaa ja ohjausta. Ensitiedolla tarkoitetaan sitä tietoa, jonka sairastunut ja hänen läheisensä saavat diagnoosin yhteydessä ja sen jälkeen. Asiakkaan ja läheisen tulee saada tietoa oikeaan aikaan, ymmärrettävässä muodossa ja riittävästi. Ensitietoa saat lääkäriltä, muistihoitajalta, muistikoordinaattorilta ja muistiyhdistyksestä. Ensitieto on tietoa sairaudesta ja sen oireista ja etenemisestä, tietoa hoidosta, palveluista ja kuntoutuksesta.  Neuvontaa ja ohjausta on oikeus saada koko sairauden ajan, ei vain diagnosointi hetkellä.

Elämää muistisairauden kanssa – opas on tarkoitettu etenevään muistisairauteen sairastuneelle ja hänen läheisilleen. Oppaassa käsitellään sairauden eri vaiheita aina diagnoosin saamisesta sairauden loppuvaiheisiin saakka ja annetaan käytännön vinkkejä arkeen. Voit lukea opasta täältä Muistiliiton sivulta.

Kohdaten- oppaassa kerrotaan, miten ikääntyminen ja etenevä muistisairaus vaikuttavat vuorovaikutukseen. Oppaassa on ohjeita, miten vuorovaikutusta voi tukea sairauden eri vaiheissa. Pääset tästä lukemaan opasta Papunetin sivulle.

Toivo-vertaistukisovellus on maksuton palvelu, joka tarjoaa vertaistukea ja tietoa sairastuneille ja heidän läheisilleen. Toivo-sovelluksen vertaistukijat ovat luotettavia, koulutettuja ja sitoutuneita vaitioloon myös sen jälkeen, kun lopettavat vertaistukijoina. Palvelu perustuu kahdenkeskiseen vertaistukeen. Toivo- sovellusta voi käyttää nimettömästi. Lisäksi sovellus tarjoaa vertaistukea tarjoavista järjestöistä. Voit tutusta Toivo- vertaistukisovellukseen Olkatoiminnan – sivulla.

Terveyskylän Vertaistalo on verkkopalvelu, joka auttaa löytämään vertaistukea ja luotettavaa tietoa vertaistuesta. Vertaistukea järjestetään sairauksien lisäksi monen eri elämän kriisitilanteen ja teeman ympärillä. Tavoitteena on, että asiakas ja hänen läheisensä pääsevät mahdollisimman vaivattomasti vertaistukipalveluihin. Pääset Terveyskylän Vertaistaloon tästä linkistä.

 Muistiyhdistyksen toiminta 

Kanta-Hämeen Muistiluotsi järjestää ajoittain eri puolilla Kanta-Hämettä Elämää muistisairauden kanssa -kursseja, jotka ovat tarkoitettu etenevään muistisairauteen sairastuneille henkilöille, joilla sairaus on varhaisessa tai lievässä vaiheessa sekä heidän läheisilleen. Kursseista voit lukea lisää Kanta-Hämeen muistiyhdistyksen sivuilta.

Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen YouTube-kanavalta voi käydä maksuttomasti katsomassa muistiaiheisia luentoja.