Voit asioida ja hakea palveluja vammaispalveluista myös toisen puolesta. Puolesta asiointiin tarvitset valtakirjalomakkeen (täysi-ikäiset) tai suostumuslomakkeen (alaikäiset).
Toisen puolesta asioinnilla voit hakea kaikkia vammaispalvelun etuuksia ja omaishoidon tukea. Lomake täytetään ja palautetaan vammaispalveluihin. Toisen puolesta asiointilomakkeen täyttäminen ja palautus edellytetään myös siihen, että voit tehdä sähköisen hakemuksen toisen puolesta (Lifecare Omapalvelu ja sähköinen hakemus on käytössä Hämeenlinnan alueella asuvilla).
- Alaikäisen puolesta asiointi vammaispalveluissa lomake
- Puolesta-asiointi vammaispalveluissa valtakirja
- Tietoa Kela-asioiden puolesta asioinnista löydät Kelan sivuilta.
Edunvalvonta
Suomessa jokainen henkilö on oikeuskelpoinen. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöllä voi olla velvollisuuksia ja oikeuksia. Jokainen täysi-ikäinen on myös lähtökohtaisesti oikeustoimikelpoinen. Oikeustoimikelpoinen henkilö kykenee tekemään taloudellisia ja oikeudellisia päätöksiä.
Edunvalvonnassa henkilölle eli päämiehelle nimetään virallinen edunvalvoja hoitamaan hänen taloudellisia asioitaan. Edunvalvoja voi olla esimerkiksi omainen tai kunnallinen yleinen edunvalvoja. Edunvalvontaa arvioidaan määräajoin tai edunvalvonnan tarve voi olla pysyvä.
Edunvalvontaa voidaan hyödyntää tilanteissa, jossa henkilö esimerkiksi sairauden tai muun vamman takia ei pysty hoitamaan taloudellisia asioitaan itse. Päämies voi yhdessä edunvalvojan kanssa tehdä yleensä taloudellisiin asioihin liittyviä ratkaisuja. Edunvalvoja voi tehdä päätöksiä myös itse päämiehen luvalla.
Henkilön oikeustoimikelpoisuutta voidaan rajata vain sen verran, kun se on tarpeellista:
- Henkilö voi tehdä tiettyjä oikeustoimia yhdessä edunvalvojan kanssa.
- Henkilöllä ei ole kelpoisuutta tehdä tiettyjä oikeustoimia tai oikeutta hallita tiettyä omaisuutta.
- Henkilö julistetaan vajaavaltaiseksi. Hän ei voi tehdä sopimuksia tai hallita omaisuutta.
Edunvalvontaan määräämistä haetaan Digi- ja väestövirastosta. Hakemuksen perusteella Digi- ja väestövirastosta selvittää henkilön edunvalvonnan tarvetta. Selvityksessä selvitetään hakemuksen henkilön mielipide ja lisäksi hyödynnetään lääkärinlausuntoa tai muuta selvitystä. Päätöksen edunvalvonnasta tekee Digi- ja väestövirasto tai tuomioistuin.
Edunvalvontavaltuutus
Henkilö voi tehdä etukäteen edunvalvontavaltuutuksen, jossa hän voi kertoa miten hänen asioitaan hoidetaan, jos hänen oma kykynsä hoitaa asioita myöhemmin heikkenee. Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisen. Edunvalvontavaltuutus toimitetaan vahvistettavaksi Digi- ja väestötietovirastoon silloin kun henkilön kyky hoitaa omia asioitaan arvioidaan puutteelliseksi. Edunvalvontavaltuutuksen voimaantulo tarvitsee aina Digi- ja väestötietoviraston vahvistuksen. Edunvalvontavaltuutuksen lisäksi Digi- ja väestövirastoon toimitetaan lääkärintodistus tai muu selvitys.
