Muistivaikeudet voivat johtua monenlaisista sairauksista tai tiloista. Muisti voi heikentyä esimerkiksi masennuksen, kilpirauhasen vajaatoiminnan ja aivovaurioiden sekä alkoholin ja joidenkin lääkkeiden seurauksena.
Yleisimmät muistisairaudet
- Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, jonka oireet johtuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista. Sen ensimmäisenä oireena on muistin heikentyminen. Tauti kehittyy hitaasti ja etenee tasaisesti. Taudin esiintyvyys lisääntyy iän myötä ja on yleisempi naisilla kuin miehillä.
- Lewyn kappale - tauti on toiseksi yleisin muistisairaus. Sen oireet alkavat yleensä vireystilan vaihteluilla ja hahmotusongelmilla. Niihin liittyy myös Parkinsonin taudin piirteitä. Tauti alkaa useimmiten yli 65-vuotiaana ja on yleisempää miehillä kuin naisilla.
- Myös verisuoniperäinen muistisairaus on melko yleinen. Taustalla voi olla monia aivoverenkiertosairauksia. Tähän muistisairaustyyppiin ei ole olemassa lääkitystä. Merkittävimpänä oireena on toiminnanohjauksen heikkeneminen, mutta sairauteen liittyy monentyyppisiä neurologisia oireita, jotka alkavat nopeasti ja etenevät portaittain.
- Otsaohimolohkon rappeumasta johtuvaan muistisairauteen kuuluu kolme erityyppistä oireyhtymää. Sairaus alkaa yleensä työikäisenä, vähitellen ja etenee hitaasti. Otsaohimolohkon rappeumasta lisätietoa Muistiliiton sivulla.
Lisätietoa muistisairauksista:
- Alzheimerin tauti / Terveyskirjasto
- Lewyn kappale - tauti / Terveyskirjasto
- Verenkiertoperäinen muistisairaus / Terveyskirjasto
Työikäisen muistisairaudet
Työikäisen asiakkaan muistin toiminnan haasteet voivat nousta esiin varhaisessa vaiheessa. Oireiden taustalla olevia muistisairauksia voi olla hankalampi havaita, sillä oireet voivat jäädä huomaamatta: usein ensisijaisesti huomio on työuupumusoireiden, masennuksen sekä päihteiden käytöstä johtuvien oireiden arvioinnissa ja tutkimisessa. Tärkeää on, että olet heti terveydenhuollon ammattilaiseen yhteydessä, jos huomaat muistisi toiminnassa muutoksia.
Työikäisten kohdalla muistisairautta aiheuttava tekijä voi olla esimerkiksi runsas ja kauan jatkunut alkoholinkäyttö. Työikäisille ikäihmistä useammin taustalla ovat myös mm. alzheimerin tauti ja otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus sekä harvinaisemmat sairaudenmuodot, kuten esim. Hakolan tauti, Huntingtonin tauti ja CADACIL.
Lisätietoa työikäisen muistisairauksista:
Tietoa muistisairauden kanssa elämisen tueksi:
- Muistipuisto.fi on verkkosivusto, johon on koottu aivoterveyttä tukevaa tietoa, tekemistä ja käytännön vinkkejä.
- Muistiliitto
- Lähellä.fi verkkosivuston kautta voit hakusanatoiminnon avulla hakea tilanteeseesi sopivaa tukea ja toimintamuotoja.
Muistisairauden vaiheet
Muistisairauden vaiheet voidaan jakaa neljään eri vaiheiseen oireiden ja toimintakyvyn mukaan. Näitä vaiheita ovat: varhainen, lievä, keskivaikea ja vaikea vaihe.
- Varhaisessa vaiheessa sinulla saattaa ilmetä muutoksia, jotka liittyvät muistiin, uuden oppimiseen, keskittymiskykyyn ja mielialaan. Yleensä tässä vaiheessa saatat kokea, että arki ei suju enää samalla tavalla kuin ennen ja läheisesi saattavat huomautella muistamattomuudesta.
- Lievässä vaiheessa olet mahdollisesti jo saanut diagnoosin muistisairaudesta ja oireesi ovat vahvistuneet. Saatat kokea, että tarvitset muistivinkkejä enemmän ja uudet ja monimutkaiset asiat vaativat aikaa ja kertausta. Muutoksia saattaa näkyä vaikkapa ruuan valmistuksen vaikeudessa, pankkiasioittesi hoitamisessa, työtehtävissä, tapahtumissa sekä erilaisten laitteiden käytössä.
- Keskivaikeassa vaiheessa tarvitset apuja jo enemmän hygieniasta ja terveydestäsi huolehtimiseen. Ainakin ajoittain saatat tarvita apua pukemisessa ja ulkoilussa. Avun vastaanottaminen voi olla sinulle haastavaa, sillä et välttämättä ymmärrä tai tunnista omaa sairauttasi.
- Vaikeassa vaiheessa tarvitset apua jo lähes kaikessa toiminnoissasi. Puheen tuottosi ja puheen ymmärtäminen vähenevät. Sinun orientaatiosi (olinpaikan, ajankohdan ja oman aseman tietäminen) ja keskittymiskyky voi vaihdella tai puuttua kokonaan. Hahmottaminen on haasteellista asioiden, esineiden, paikkojen ja ihmisten suhteen.
Mitä on aivoterveys?
Aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia, jota tukevat terveelliset elämäntavat, kuten terveellinen ravinto, liikunta, päihteettömyys sekä aivojen sopiva haastaminen, mutta myös riittävästä levosta huolehtiminen ja stressin välttäminen. Ympäristötekijät vaikuttavat aivojen toimintaan jatkuvasti, ja aivojen muokkautuminen sekä aivoterveydestä huolehtiminen onkin elinikäinen prosessi. (Lähde: Aivot ja muisti/Muistiliitto).
Aivoystävälliset elämäntavat
Aivoterveyteen vaikuttavat niihin suotuisasti vaikuttavien asioiden ylläpito tai lisääminen. Näitä ovat:
- Liikunta: auttaa pitämään aivoissa olevat pienet verisuonet terveinä. Liikunnan aikana veri virtaa aivoihin ja aivot saavat happea ja ravinteita.
- Uni: Laadukas ja riittävä uni on keskeistä aivoterveydelle. Riittävän unen määrä on yksilöllistä, tärkeintä on, että tunnet itsesi levänneeksi ja pirteäksi, kun heräät.
- Ravinto: Aivoterveellinen ruokavalio koostuu muun muassa rasvaisesta kalasta, kasviksista, erilaisista marjoista, kohtuullisesta määrästä vähärasvaista liharuokaa ja täysjyvätuotteista. Lisäksi liiallista suolankäyttöä tulee välttää.
Aivoystävälliseen elämäntapaan liittyy myös aivoterveyttä uhkaavien asioiden välttäminen. Näitä ovat:
- Päihteet ja tupakointi: Päihteiden käytössä vaarallisinta aivoterveydelle ovat suuret kerta-annokset. Tupakointi kiihdyttää verisuonitautia ja lisää aivoinfarktia aiheuttavan aivopullistuman riskiä.
- Lääkkeiden liikakäyttö voi vahingoittaa aivoterveyttä, joten lääkkeitä on tärkeää käyttää lääkärisi määräysten mukaan.
- Stressi: Pitkään jatkuva stressi on vahingollista aivoterveydelle, sillä se nostaa verenpainetta ja sykettä, mikä kiihdyttää aivosairauden kehittymistä.
Lisätietoa:
Muistisairaan ajoterveys
Ajoterveyttä on tärkeää pohtia ja arvioida suhteessa muistisairauteen ja sen vaiheeseen. Sairauden edetessä ajokyky heikkenee eikä muistisairas välttämättä tiedosta alentunutta ajokykyään, mikä voi aiheuttaa vaaratilanteita liikenteessä. Autolla ajaminen on monelle tärkeä osa elämää ja se mahdollistaa osaltaan liikkumista ja arkiasioiden hoitamista. Sairastuneen ajoterveys voi huolestuttaa myös läheistä ja sitä voi olla vaikea ottaa puheeksi. On kuitenkin tiedostettava, että ajokortista luopuminen on yksi asia, johon tulee valmistautua muistisairauden edetessä. Ajokortista luopumisen pelko voi jopa estää hakeutumista hoitoon tai muistitesteihin. Se tuo kuitenkin sekä sairastuneelle että hänen läheiselleen turvaa liikenteessä.
Lisätietoa:
Muistiyhdistysten toimintamuodot tukenasi
Paikallisten muistiyhdistysten kautta saat monipuolista tukea erilaisten toimintamuotojen kautta.
- Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen hallinnoima asiantuntija- ja tukikeskus Muistiluotsi tarjoaa tietoa, tukea ja toimintaa muistisairautta sairastaville, heidän läheisilleen ja muististaan huolestuneille. Maksuton toiminta sisältää muun muassa vertaistukiryhmiä, aivoterveysryhmiä, keskustelutukea, luentoja, kursseja ja vapaaehtoistoimintaa. Yhteyttä voi ottaa puhelimitse puh. 044 726 7400 tai [email protected].
- Forssan Seudun MUISTI ry tarjoaa muun muassa muistineuvontaa, tukee sairastunutta ja heidän omaisiaan sekä järjestää erilaisia yleisötilaisuuksia ja luentoja.
Kurssitoiminta
- Kanta-Hämeen Muistiluotsi järjestää ajoittain eri puolilla Kanta-Hämettä Elämää muistisairauden kanssa -kursseja, jotka ovat tarkoitettu etenevään muistisairauteen sairastuneille henkilöille, joilla sairaus on varhaisessa tai lievässä vaiheessa sekä heidän läheisilleen.
- Lisätietoa Kanta-Hämeen Muistiluotsin kurssitoiminnasta
Muistikaveritoiminta
- Muisti-KaVeRi on koulutettu vapaaehtoinen, joka tarjoaa muistisairaille ihmisille tukea ja elämyksiä.
- Muisti-KaVeRi voi toimia esimerkiksi muistisairaan ihmisen kalakaverina, kirpparikaverina, teatterikaverina, tanssikaverina, hiihtokaverina, lenkkikaverina, kauppakaverina - tai ihan vain kaverina yhteisen ajan jakamiseen. Muisti-KaVeRi vastaa kaveruuteen, ei hoitoon liittyvistä asioista.
- Jos haluat itsellesi tai läheisellesi muistikaverin, ota yhteyttä lähimpään muistiluotsiin Kanta-Hämeen muistiyhdistyksen kautta.
Musiikki muistisairaan hyvinvoinnin tukena
- Oma elämäni sävelet on Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen hallinnoima kolmivuotinen, STEA-rahoitteinen hanke, jonka tarkoituksena on levittää tietoisuutta musiikin vaikutuksesta ikääntyneiden ja muistisairaiden hyvinvointiin.
- Hankkeessa toteutetaan ryhmä-, työpaja- ja vapaaehtoistoimintaa ja kehitetään musiikkipohjaisia työkaluja ja menetelmiä muistisairaan kuntoutukseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen.
- Lisätietoa hankkeesta Oman elämäni sävelet - Musiikki muistisairaan tukena
Muistiliitto ja omaishoitajaliitto
Liittojen kautta on tarjolla tueksesi monipuolista, muistisairauteen liittyvää tietoa.
- Muistiliitto edistää muistisairaiden ja heidän läheistensä elämänlaadun ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Muistiliiton sivustolta saat ajankohtaista tietoa muistisairauksista sekä palveluista ja tukimuodoista.
- Omaishoitajaliiton kautta muistisairaan omainen saa monimuotoista tukea ja tietoa.
Läheisen ihmisen sairastuminen muistisairauteen voi herättää monia vahvoja tunteita. Niiden käsitteleminen ja hyväksyminen on tärkeä osa sopeutumista. Monet ovat löytäneet apua vertaistuesta eli keskusteluista sellaisten henkilöiden kanssa, jotka ymmärtävät asiaa omakohtaisen kokemuksensa kautta. Esimerkiksi Muistiliitto sekä paikallisyhdistykset tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia vertaistukeen ja keskusteluun.
- Muistiliiton Muistineuvo-tukipuhelimesta saat neuvoja ja ohjeita muistialan ammattilaisilta juuri silloin kuin aihe on sinulle ajankohtainen.
- Muistiliiton Vertaislinja-tukipuhelin on maksuton palvelu muistisairaan läheisille. Puheluihin vastaavat sunnuntaita lukuun ottamatta päivittäin klo 17-20 koulutetut vapaaehtoiset, jotka ovat entisiä muistisairaan omaishoitajia. p: 0800-96000. Lisätietoa Muistiliiton Vertaislinja-tukipuhelimesta
- Maksuton Toivo-vertaistukisovellus tarjoaa vertaistukea sairastuneille ja heidän omaisilleen. Omaan tilanteeseen sopivien vertaistukijoiden lisäksi sovelluksessa on tietoa vertaistukea tarjoavista järjestöistä ja tapahtumista. Lisätietoa olkatoiminnan Toivo-sovelluksesta
- Kanta-Hämeen Muistiluotsin puoleen voit kääntyä, kun itsesi tai läheisen muisti huolestuttaa. Tarjoamme keskustelutukea, ohjausta ja neuvontaa maksuttomasti. Voit sopia erikseen henkilökohtaisen keskusteluajan tai soittaa anonyymisti. Muistiluotsin kanssa käydyt keskustelut eivät rekisteröidy mihinkään järjestelmään. Voit soittaa arkisin klo 9-15 välillä muistiasiantuntijalle numeroon 044 726 7400 tai lähettää viestiä [email protected].
Vertaistukiryhmät
- Kanta-Hämeen Muistiluotsi järjestää vertaistukitoimintaa muistisairautta sairastaville ja heidän läheisilleen, muistisairautta sairastavien aikuisille lapsille sekä työikäisenä (alle 65v.) muistisairauteen sairastuville ja heidän läheisilleen. Vertaistukiryhmiä järjestetään Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Forssassa. Lisätietoa Kanta-Hämeen Muistiluotsin ryhmistä muistisairaille ja heidän läheisilleen
- Tukea voit saada myös facebook-ryhmistä, esimerkiksi: Muistiliiton ylläpitämä ryhmä työikäisille muistidiagnoosin saaneille
- Kun isä unohti -facebook-ryhmä on tarkoitettu nuorille, joiden läheisellä on muistisairaus. Sitä ylläpitää vertaisnuoret ja Muistiliiton asiantuntijat. Lisätietoa nuorille tarkoitetusta vertaistukiryhmästä "Kun isä unohti".
Muutoksiin varautuminen
Muistisairauteen sairastuneen läheisenä voit joutua järjestämään elämäsi uudelleen. Tietoisuus erilaisten muutosten jatkuvuudesta, muutoksiin varautuminen ja ennakoiminen helpottaa muutosten hyväksymistä. On tärkeää miettiä, mitä tulossa olevat muutokset arkielämässä todella merkitsevät. Esimerkiksi, jos asuinpaikka on syrjäinen ja vain muistisairaalla on ajokortti, on hyvä ratkaista, pitääkö hyvissä ajoin muuttaa lähemmäs palveluita vai olisiko toisenkin puolison syytä hankkia ajokortti. (Lähde: Terveyskirjasto).
Lisätietoa:
Muistisairaan läheisen hyvinvointi
Läheisen hyvinvointi ja jaksaminen edistää muistisairaan hyvinvointia. Läheisenä sinun onkin tärkeää pitää kiinni niistä asioista elämässä, jotka ovat voimavarasi. Muistisairaan läheiselle on tarjolla myös erilaisia tuki- ja vertaisverkostoja:
- Keskusteluryhmä Tukinet/Suomen Mielenterveys ry
- Muistiliiton maksuton Vertaislinja-tukipuhelin palvelee päivittäin klo 17-21, p: 0800 96000
Muistisairaan omaishoitajuus
- Omaishoitotilanne kehittyy yleensä vähitellen avun tarpeen kasvaessa. Kun muistisairas ei enää selviydy arjestaan omatoimisesti, puoliso tai aikuiset lapset voivat ryhtyä omaishoitajiksi.
- Omaishoitaja ja kunta (hyvinvointialue) tekevät omaishoitosopimuksen, johon liittyy aina hoito- ja palvelusuunnitelma.
- Omaishoidon tukena kunta (hyvinvointialue) voi myöntää hoitopalkkion ja palveluja. Tukea haetaan kunnan (hyvinvointialueen) sosiaalivirastosta.
- Omaishoitajaliitolta saat tietoa muun muassa erilaisista etuuksista ja tukea omaishoitajana toimimiseen.
- Omaishoidon tueksi koottua tietoa: Omaishoitajana läheiselle - Suomi.fi ja Omaishoitajuus/Muistiliitto
Edunvalvonta
- Edunvalvontavaltuutus on hyvä keino varautua tulevaisuuteen jo muistisairauden varhaisessa vaiheessa. Se on valtakirja, jolla jokainen voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, että tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Valtuutukselle on asetettu selkeät muotovaatimukset ja siksi se on suositeltavaa tehdä asiantuntijan, tuella.
- Muistisairaalle voidaan määrätä edunvalvoja, jos hänen etujaan ei saada turvattua esimerkiksi edunvalvontavaltuutuksella. Se on kuitenkin viimesijaisen keino. Edunvalvoja huolehtii päämiehensä asioista, yleisimmin huolehtii sairastuneen taloudellisista asioista. Edunvalvojan tulee huolehtia myös siitä, että hänen sairastuneelle järjestetään asianmukainen hoito, huolenpito ja kuntoutus.
- Lisätietoja: Edunvalvontaopas/Suomi.fi
Mielen hyvinvointi vaikuttaa myös aivojen toimintaan. Vaikka muistisairaus voi tuoda mukanaan ennakoimattomia tilanteita, on mahdollista valita, miten niihin suhtautuu. Positiivisen suhtautumistavan on todettu helpottavan selviytymistä. Huomion kiinnittäminen voimavaroihin ja läheisten ihmissuhteiden ylläpitäminen tukee mielen hyvinvointia. Stressi, masennus ja uupumus taas voivat aiheuttaa esimerkiksi muistioireilua.
Tarvittaessa voit hakeutua ammattilaisen antaman tuen piiriin. Voit hakeutua lääkärin lähetteellä psykologille tai psykiatrisen sairaanhoitajan ohjauskäynnille.
Psykiatrisia sairaanhoitajia työskentelee myös terveyskeskuksissa:
- Forssassa psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle pääsee ajanvarauksella. Lähetettä ei tarvita. Yhteydenotot puhelinaikana klo 11-11.30 tai tekstiviestillä. Tarkemmat yhteystiedot hoitajille löydät tästä.
- Hattulassa tarjolla olevien mielen hyvinvoinnin palvelut löydät täältä.
- Riihimäellä Mielenterveys- ja päihdeyksikkö MPY tarjoaa apua ja tukea mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvissä huolenaiheissa Riihimäen, Hausjärven ja Lopen 18-vuotta täyttäneille asukkaille. Sinne et tarvitse lähetettä ja siellä on arkiaamuisin vastaanotto. Voit myös olla yhteydessä puhelimitse Puh. 019 758 5960
- Hämeenlinnan terveyskeskuksessa, henkisen hyvinvoinnin palveluissa on psykiatrisia sairaanhoitajia terveysasemilla, joihin voit olla yhteydessä. Soita oman terveysasemasi psykiatriselle sairaanhoitajalle klo 11- 12 arkipäivisin. Löydät yhteystiedot tästä.
- Janakkalan psykiatristen sairaanhoitajien yhteystiedot löydät tästä.
Lisätietoa:
Parisuhde
Muistisairaus voi muuttaa parisuhdetta, sillä uudenlainen riippuvuus voi kuormittaa ja tuoda mukanaan monenlaisia tunteita. Muistisairaus ei kuitenkaan poista seksuaalisuuden tarvetta. Muistisairaudessa roolien, estojen ja käyttäytymissääntöjen muutokset voivat toisilla tehdä helpommaksi osoittaa tunteitaan ja toisilla taas vaikeammaksi ilmaista niitä. Läheisyyden tarve ja kosketuksen merkitys eivät yleensä katoa, joten on tärkeä keskustella avoimesti puolison kanssa myös seksuaalisista tarpeista.
Tutustuminen toisiin vastaavassa tilanteessa oleviin pariskuntiin helpottaa. Heihin pääset tutustumaan esimerkiksi Kanta-Hämeen Muistiluotsin vertaistukiryhmissä. Lue lisää Kanta-Hämeen Muistiluotsin ryhmätoiminnasta
Perhe ja ystävät
Muistisairaus on koko perheen sairaus. Puoliso, lapset, sisarukset ja ystävät kohtaavat muistisairauden myötä suuria muutoksia ja luopumista sekä näiden herättämiä monia tunteita. Koko lähipiiri tarvitsee avointa ja oikea-aikaista tietoa sairauden eri vaiheiden tuomista muutoksista sekä tarvittavaa tukea. Sairaudesta olisi hyvä oppia puhumaan läheistensä kanssa. Avoimuus keventää omaa tilannetta ja auttaa muita suhtautumaan perheen elämään ymmärryksellä.
Lisätietoa:
Muutokset mielialassa ja käytöksessä
Muistisairauden edetessä saattaa ihminen muuttua niinkin paljon, että hän tuntuu luonteeltaan eri ihmiseltä. Nämä muutokset saattavat järkyttää läheisiä. Esimerkiksi otsalohkodementian yleisiin piirteisiin kuuluu käytöksen muutokset, äkkinäiset räjähdykset, päihteiden käyttö, holtiton käytös, apaattisuus tai tilanteeseen sopimaton käytös.
- Unettomuus: muistisairaiden univaikeudet yöllisten heräilyjen muodossa ovat tavallisia.
- Masentuneisuus eri muistisairauksissa vaihtelee ja se voi olla reaktiota omien kognitiivisten kykyjen heikkenemisen havaitsemiseen.
- Apatia ja aloitteellisuuskyvyn haasteet ovat yleisiä ja niitä esiintyy sairauden jossain vaiheessa noin 80 % sairastuneista.
- Aggressiivisuus ja levottomuus liittyvät yleensä muistisairauden myöhäisempään vaiheeseen. Ne kuormittavat läheisiä ja saattavat vaatia lääkitystä tilanteen rauhoittamiseksi. Lähde: Käypähoito / Duodecim
Päihteet ja muisti
Pienikin annos alkoholia heikentää muistijäljen syntymistä, keskittymiskykyä ja unen laatua. Runsas alkoholinkäyttö altistaa muistihäiriöille, sillä humalajuominen aiheuttaa sekä välittömiä että pysyviä muutoksia aivojen hermokudoksessa. Pitkäaikainen, runsas alkoholinkäyttö huonontaa joka toisella suurkuluttajalla tiedonkäsittelytoimintoja, kuten muistia, ja aiheuttaa kymmenesosalla jopa dementiatasoista oireilua. (Lähde: Muistiliitto.)
Myös huumeet heikentävät muistia, tarkkaavaisuutta ja muuta tiedonkäsittelyä. Erityisesti kannabiksen suurkulutuksella on vaikutusta aivojen kudoskatoon, mikä aiheuttaa muisti- ja keskittymisvaikeuksia. Kannabiksen käyttö on yhteydessä myös moniin psykososiaalisiin ongelmiin ja mielenterveyden häiriöihin.
Lisätietoa:
- Tietoa esimerkiksi kunnan ja Kelan tukien osalta on koottu käyttöösi muistivihkoon: Muistivihko- opas tukiin ja palveluihin/Muistiliitto.fi.
- Muistiliitto on koonnut tietoa myös muista etuuksista ja oikeuksista sivustolleen: Etuudet ja oikeudet/Muistiliitto.
- Järjestöjen sosiaaliturvaoppaaseen 2023 on koottu pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden sosiaaliturvaan liittyvät asiat.
- Erittäin hyvin ()
- Melko hyvin ()
- Melko huonosti ()
- Erittäin huonosti ()
