Useimmat IBD-potilaat tarvitsevat lääkitystä osana sairauden hoitoa. Lääkitys on yleensä pitkäaikainen tai pysyvä. Lääkityksen valintaan vaikuttavat:
- diagnoosi
- sairautesi laajuus
- tulehduksen vaikeusaste.
Lääkäri määrää sinulle lääkehoidon tutkimustulosten perusteella. Lääkehoidon tarkoituksena on rauhoittaa tulehdusta sekä estää taudin paheneminen ja komplikaatiot. Sopivan lääkehoidon löytämiseksi saatat joutua kokeilemaan useita eri lääkevaihtoehtoja. Voit joutua myös käyttämään eri tavoin vaikuttavia lääkkeitä samanaikaisesti. Lääkkeet tehostavat toistensa vaikutusta.
Taudin aktiivivaiheessa lääkehoitosi tavoitteena on hoitaa suolen limakalvon tulehdusta ja vähentää oireita. Tulehduksen rauhoituttua, ylläpitolääkityksellä pyritään ylläpitämään oireetonta rauhallista vaihetta eli remissiota.
Lääkehoito toteutetaan kotona, osastolla tai päiväsairaalassa. Lääkehoidon suunnittelu ja ohjaus tapahtuvat poliklinikalla, ethän itse lopeta lääkitystäsi ilman lääkäriltä saatuja ohjeita. Valittu lääkehoito ja taudin vaikeusaste vaikuttavat, miten usein sinun tarvitsee käydä laboratoriotutkimuksissa tai tähystystutkimuksissa. Lisätietoa tutkimuksista ja lääketurvakokeista löydät palvelupolkumme kohdasta tutkimukset ja lääketurvakokeet.
Lääkkeet
- Kortisonia käytetään kuureina, kun halutaan nopeasti parantaa limakalvon tulehdusta ja lievittää oireita. Kortisonikuurin aikana yleensä aloitetaan tai tehostetaan ylläpitohoitoa. Kortisoni voidaan annostella, joko suun, verisuonen tai paikallisesti peräsuolen kautta. Kortisonin pitkäaikaiseen käyttöön liittyy moninaisia sivuvaikutuksia, eikä se sovellu käytettäväksi pitkäaikaiseen ylläpitohoitoon.
- 5-ASA-valmisteita käytetään lievän ja keskivaikean haavaisen paksusuolitulehduksen hoidossa sekä aktiivivaiheessa, että ylläpitohoitona.
- Immunosuppressiivisia lääkkeitä (atsatiopriini, 6-merkaptopuriini, metotreksaatti ja siklosporiini) käytetään keskivaikean ja vaikean sairauden ylläpitohoidossa.
- Biologisia lääkkeitä käytetään vaikean tai keskivaikean tulehduksellisen suolisairauden hoitoon. Niiden vaikutus kohdistuu tulehduksen välittäjäaineisiin tai ne estävät tulehdusta aiheuttavia tai ylläpitäviä valkosoluja toimimasta. Biologiset lääkkeet annostellaan sairaalassa suonensisäisenä infuusiona tai kotona itse pistäen.
- Januskinaasin estäjää käytetään haavaisen paksusuolen tulehduksen hoidossa. Lääke annostellaan suun kautta tabletteina ja se lievittää tulehdusreaktiota estämällä tulehdusvälittäjäaineiden vaikutuksen soluihin.
IBD-lääkitys on yleensä pitkäaikaista tai pysyvää. Jos huomaat lääkkeisiin liittyviä haittavaikutuksia, kuten esimerkiksi pahoinvointia tai ylävatsaoireita, ole silloin yhteydessä IBD-hoitajaan. Jos syöt itsehoitotuotteita kuten vitamiineja, varmista lääkäriltäsi ja apteekista, että ne ovat yhteensopivat lääkityksesi kanssa.
Muistathan aina kertoa sinua muusta syystä hoitavalle lääkärille IBD-lääkityksestäsi!
Lue lisää: