Huoli muistin muutoksesta

Muistisairaus ja sen yleisyys

Muistisairaudella tarkoitetaan sairautta, joka heikentää muistia ja tiedonkäsittelyä sekä muita ajatustoimintoja (kognitiota). Näiden toimintojen heikentymisestä käytetään usein myös käsitettä dementia. Dementia ei kuitenkaan ole erillinen sairaus, vaan taustalla olevasta muistisairaudesta johtuva tila, jossa muisti ja tiedonkäsittely ovat heikentyneet niin paljon, että se haittaa päivittäisistä toiminnoista selviytymistä. (Lähde: Muistisairaudet -THL).

Suomessa arvioidaan olevan yli 190 000 muistisairasta henkilöä ja on arvioitu, että muistisairauteen sairastuu Suomessa vuosittain noin 14 500 henkilöä. Valtaosa sairastuneista on yli 80-vuotiaita, mutta myös työikäisistä (35—65-vuotiaista) yli 7000 henkilöllä on todettu etenevä muistisairaus. Pitkäaikaishoidossa olevista ikääntyneistä kolme neljästä sairastaa muistisairautta.  (Lähde: Muistisairauksien yleisyys - THL).

Yleisimmät muistisairaudet

• Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, jonka oireet johtuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista. Sen ensimmäisenä oireena on muistin heikentyminen. Tauti kehittyy hitaasti ja etenee tasaisesti. Taudin esiintyvyys lisääntyy iän myötä ja on yleisempi naisilla kuin miehillä. Lisätietoa Alzheimerin taudista Terveyskirjastosta.
• Lewyn kappale - tauti on toiseksi yleisin muistisairaus. Sen oireet alkavat yleensä vireystilan vaihteluilla ja hahmotusongelmilla. Niihin liittyy myös Parkinsonin taudin piirteitä. Tauti alkaa useimmiten yli 65-vuotiaana ja on yleisempää miehillä kuin naisilla. Lisätietoa Lewyn kappale - taudista Terveyskirjastosta.
• Myös verisuoniperäinen muistisairaus on melko yleinen. Taustalla voi olla monia aivoverenkiertosairauksia. Tähän muistisairaustyyppiin ei ole olemassa lääkitystä. Merkittävimpänä oireena on toiminnanohjauksen heikkeneminen, mutta sairauteen liittyy monentyyppisiä neurologisia oireita, jotka alkavat nopeasti ja etenevät portaittain. Lisätietoa verisuoniperäisestä muistisairaudesta Terveyskirjastosta
• Otsaohimolohkon rappeumasta johtuvaan muistisairauteen kuuluu kolme erityyppistä oireyhtymää. Sairaus alkaa yleensä työikäisenä, vähitellen ja etenee hitaasti. Otsaohimolohkon rappeumasta lisätietoa Muistiliiton sivulla.

Muistisairauden tyypillisiä oireita ovat

• Lähimuistin ongelmat ( samojen asioiden kysyminen toistuvasti, sanojen ja nimien unohtelu jne.)
• Muistioire joka haittaa arkiaskareita tai töitä
• Sovittujen tapaamisten unohtelu
• Epätarkoituksenmukainen terveyspalveluiden käyttö
• Vaikeus noudattaa hoito-ohjeita
• Ongelmanratkaisu - ja päättelykyvyn heikkeneminen
• Käsitteellisen ajattelun heikkeneminen, esim. taloudellisen ymmärtämisen vaikeus
• Esineiden käyttötavan ja tarkoituksen ymmärtämisen vaikeutuminen
• Esineiden hukkaaminen jatkuvasti, saattaa synnyttää vainoharhaisuutta ("naapuri käy varastamassa" jne.)
• Ahdistuneisuus, mielialamuutokset ja apaattisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa
• Sekavuus, epäluuloisuus, persoonallisuuden muuttuminen tai pelokkuus
• Vetäytyminen ja aloitekyvyn heikkeneminen voivat edeltää muistioiretta

Mikäli muistioireita ilmenee itselläsi tai huomaat niitä läheiselläsi, kannattaa rohkeasti olla yhteydessä terveydenhuoltoon.  Varhainen diagnostiikka on tärkeää, jotta voidaan hidastaa oireiden etenemistä. Ammattilaisten yhteystiedot löydät polun kohdasta yhteydenotto.

Käypä hoito sivuilta löydät ohjeen potilaille ja läheisille: Mitä teen, kun epäilen muistisairautta?

Neuvonta ja ohjaus

• Saat neuvoja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Yhteystietoja on koottu palvelupolun kohtaan Yhteydenotto.
• Kanta-Hämeen Muistiluotsi tarjoaa tietoa, tukea ja neuvontaa muistiasioissa matalalla kynnyksellä. Muistiluotsin tarjoama toiminta on maksutonta ja keskustelusta ei jää merkintää järjestelmiin. Keskusteluajan voi varata numerosta 044 726 7400 tai [email protected].
• Muistineuvo-tukipuhelimesta saat neuvontaa ja tietoa muistiin, muistisairauksiin sekä hoito- ja palvelujärjestelmään liittyvissä asioissa. Tavoitat maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin (klo 12–17), numerossa 09 8766 550 (0,08€/min.+pvm) muistityön ammattilaisia. Lue lisää Muistiliiton Muistineuvo-tukipuhelimesta

Vertaistukea tarjolla

Vertaistukea muistiin liittyvissä huolissa on tarjolla joko yksilöllisesti tai ryhmämuotoisesti. Alla muutama esimerkki näistä palveluista.

• Tukinet on internetissä toimiva maksuton keskustelupalsta. Rekisteröitymällä siellä voi jakaa kokemuksiaan ja pohdintojaan muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa. Tukinettiä voi käyttää myös rekisteröitymättä ja mm. seurata avoimia keskusteluryhmiä. Tutustu Tukinetin Muisti ja muistisairaudet-keskustelualueeseen
• Maksuton Toivo-vertaistukisovellus tarjoaa vertaistukea sairastuneille ja heidän omaisilleen. Omaan tilanteeseen sopivien vertaistukijoiden lisäksi sovelluksessa on tietoa vertaistukea tarjoavista järjestöistä ja tapahtumista. Lisätietoa Olkatoiminnan Toivo-sovelluksesta
• Kanta-Hämeen Muistiluotsi järjestää ryhmätoimintaa muistisairauteen sairastuneille ja heidän läheisilleen. Vertaistukiryhmiä järjestetään Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Forssassa. Lisätietoa: Ryhmät muistisairaille ja heidän läheisilleen/Muistiluotsi
• Muistiliiton Vertaislinja-tukipuhelin on maksuton palvelu muistisairaan läheisille. Puheluihin vastaavat sunnuntaita lukuun ottamatta päivittäin klo 17-20 koulutetut vapaaehtoiset, jotka ovat entisiä muistisairaan omaishoitajia. p: 0800-96000 Lue lisää Muistiliiton Vertaistukilinja-puhelimesta

Lisätietoa muistisairaudesta ja vertaistuesta on polun kohdassa Tietoa ja vertaistukea.

Oletko huolissasi läheisestäsi?

Huolta voi aiheuttaa esimerkiksi yksin asuvan ikäihmisen arjen haasteet. Myös muistioireet voivat johtaa huolen heräämiseen läheisissä. Sosiaalihuoltolain mukainen huoli-ilmoitus on syytä tehdä aina, kun olet huolissasi ihmisestä, joka ei mielestäsi pysty vastamaan huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan.

Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa huolissaan oleva. Ilmoitus käsitellään sosiaalipalveluissa. Sosiaalipalveluiden ammattilaiset arvioivat avun tarpeen ja millaista apua henkilön tai perheen elämäntilanteeseen voidaan tarjota.

Linkit huoli-ilmoituksen tekemiseen on koottu polun kohtaan yhteydenotto.

Miten saan läheiseni muistitutkimuksiin?

On melko tavallista, että muistioireinen ei itse tunnista oireitaan, mikä herättää huolta läheisessä. Muistioireisiin voi liittyä myös häpeää tai pelkoa esimerkiksi ajokortin menetyksestä, joten oireileva voi vähätellä tai kieltää oireensa.

Vinkkejä läheisen saamiseksi muistitutkimuksiin:

• Ota huomaamasi muistimuutokset puheeksi oireilevan kanssa ja ilmaise niihin liittyvä huolesi.
• Rohkaise tutkimuksiin, sillä muistioireiden takana voi olla muistisairauden sijaan sairaus, jonka hoitaminen ajoissa parantaa myös muistia.
• Jos läheisesi on menossa muuhun asiaan liittyen terveydenhuollon vastaanottokäynnille, selvitä, voiko asiaan tutkia käynnin yhteydessä ja ehdota sitä läheisellesi tai terveydenhuollon ammattilaiselle.
• Ehdota tulevasi mukaan muistitutkimuksiin tueksi. Tutkimuksiin voisi tulla tukesi myös muu suklainen tai ystävä.
• Jos hetki tuntuu läheisestäsi väärältä, älä painosta, vaan palaa asiaan myöhemmin.

Oikeudellinen ennakointi

Oikeudellinen ennakointi on järkevää varautumista mahdollisiin terveydentilan muutoksiin. Muistioireiden ilmaannuttua on syytä pohtia tärkeitä päätöksiä yhdessä. Etenevissä muistisairauksissa kyky osallistua päätöksiin heikkenee, joten hyvä ennakoida asiaa.

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutuksella määrittelet, miten ja mitä asioitasi hoidetaan ja kuka niitä hoitaa silloin jos et pysty itse tekemään päätöksiä. Jos on epäily siitä oletko vielä riittävässä ymmärryksessä diagnosoinnin jälkeen tekemään edunvalvontavaltuutuksen, niin lääkäriltä voi tarvittaessa pyytää lausunnon asiasta.

Lisätietoja edunvalvontavaltuutuksesta omissa käsissä-sivustolta.

Lisätietoja edunvalvontavakuutuksen tekemiseen löydät Suomi.fi-verkkopalvelun oppaasta.

Puolesta asiointi

Toinen henkilö hoitaa toisen henkilön asioita puolesta kutsutaan puolesta asioinniksi. Puolesta asiointi perustuu huoltajuuteen, tiedonsaantioikeuteen, valtakirjaan tai edunvalvontaan.

Puolesta asioinnista voit katsoa lisätietoa THL:n verkkosivustolta. 

Hoitotahto

Hoitotahto on määritelmä kuinka haluaa itseään hoidettavan. Hoitotahto on hyvä tehdä hyvissä ajoin. Usein hoitotahto liitetään muistisairauksiin, koska ihminen lopulta voi menettää kykynsä päättää hoidostaan. Etenevän muistisairauden alkuvaiheessa onkin hyvä tehdä hoitotahto, kun vielä kykenee ymmärtämään, mitä haluaa loppuelämältään. Hoitotahto velvoittaa terveydenhuoltoa toimimaan hoitotahdon mukaisesti.

Hoitotahdon voit tehdä kirjautumalla OmaKantaan.

Voit katsoa Kanta-sivustolta ohjevideon hoitotahdon tekemisestä.

Muistiliiton hoitotahtoni lomake ja ohjeet täyttämisen tueksi. 

Musiikkitahto

Ovatko omat ja läheisesi musiikkimuistot tallessa? Mielimusiikin avulla muistisairauteen sairastunut voi kokea mielihyvää, jota voi olla muilla keinoilla vaikea tavoittaa. Siksi niiden kirjaaminen on keskeistä. Tärkeät muistot jäävät talteen, kun ne kirjataan Musiikkitahto-vihkoon. Musiikkitahdon voi liittää osaksi hoitotahtoa.

• Musiikkitahto-menetelmä™ on kehitteillä Oman elämäni sävelet - musiikki muistisairaan hyvinvoinnin tukena -hankkeessa.  Lue lisää hankkeesta Oman elämäni sävelet -musiikki muistisairaana hyvinvoinnin tukena.
• Musiikkitahto-vihkon voi ostaa Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen kautta: Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen kotisivut.
• Musiikkitahdosta voit katsoa lisätietoa Minun ääneni-sivustolta.