Avohuollon palvelut

Sosiaalityö

Lastensuojelun sosiaalityö on lastensuojelun ydinpalvelua kaikissa tilanteissa. Kaikilla lastensuojelun asiakkaana olevilla lapsilla ja nuorilla on oma sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijän tehtävänä valvoa lapsen etua sekä johtaa lapsen lastensuojelun prosessin kokonaisuutta. Asiakkaaksi tullaan palvelutarpeen arvioinnin perusteella.

Perheen tilanne nähdään kokonaisuutena, vaikka tuki kohdistuisi yksilöön. Sosiaalityössä on tärkeää koota yhteen lapsen ja perheen verkosto (läheis- ja viranomaisverkostot) sekä toimia lapsen hyväksi yhdessä ja yhteisen työskentelysuunnitelma mukaisesti. Lapsi, perhe, sosiaalityöntekijät ja muutkin ammattilaiset tai läheiset, etsivät perheen tilanteen taustalla vaikuttavia tekijöitä ja pohtivat yhdessä erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Näin voidaan saada aikaan pysyviä ja positiivisia muutoksia. Luottamuksellisessa ilmapiirissä voi pohtia tarkemmin lapsen tarpeita ja perheen tilannetta ja ottaa puheeksi asioita, joihin tarvitaan tukea ja muutosta.

Tapaamisissa sosiaalityöntekijä, lapsi ja perhe tutustuvat toisiinsa ja rakentavat luottamusta. Erityisen keskeistä on lapsen, hänen tarpeidensa ja näkemystensä kuuleminen. Sosiaalityöntekijä suunnittelee ja toteuttaa tarvittavia tukitoimia yhdessä lapsen ja perheen kanssa. Sosiaalityöntekijä tekee lapselle asiakassuunnitelman ja seuraa tukitoimien vaikuttavuutta.

Sosiaaliohjaus

Sosiaaliohjauksella voidaan tukea lapsen, vanhemman tai koko perheen elämäntaitoja ja arjen sujuvuutta. Sosiaaliohjauksen avulla pyritään ohjaamaan ja tukemaan perhettä esim. peruspalvelujen käytössä ja yhteensovittamisessa. Sosiaaliohjauksen tavoitteena voi olla esimerkiksi vanhempien tukeminen lapsiperheen arjessa tai ohjata nuorta haastavassa elämäntilanteessa. 

Lastensuojelun sosiaaliohjauksen saamisen edellytyksenä on lastensuojelun asiakkuus sekä perheen tarve. Perheen saamat lastensuojelun palvelut suunnitellaan ja arvioidaan yhteistyössä perheen kanssa, ja päätöksen niistä tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja. 

Tehostettu perhetyö

Perhetyö tarkoittaa keskusteluapua sekä tukea arjen eri toiminnoissa, jota järjestetään perheen kotona. Tehostettuun perhetyöhön ohjattavat perheet ovat yleensä haastavassa tilanteessa ja tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta.

Tehostettu perhetyö on intensiivistä, tyypillisesti useita kertoja viikossa tarjottavaa tukea, jonka tavoitteena voivat olla esimerkiksi lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen, vanhemman ja perheen arjen hallinnan lisääminen, vanhemman tukeminen vanhemmuuden eri osa- alueilla sekä lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen. Tehostetun perhetyön tavoitteita asetettaessa lapsen tai perheen elämää tarkastellaan kokonaisuutena ja tavoitteista sovitaan perheen kanssa yhdessä.

Vaikka lastensuojelu voi velvoittaa perheen osallistumaan perhetyöhön, on työskentelyn lähtökohtana aina yhteistyö. Tehostetun perhetyön onnistumisen keskeinen edellytys on, että perhe tunnistaa muutostarpeet ja on motivoitunut työskentelemään ongelmiensa korjaamiseksi. Tehostetun perhetyön aloittamisesta, sen tavoitteista, jakson pituudesta, seurannasta ja arvioinnista päätetään yhdessä lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja perheen kanssa.

Perhekuntoutus

Perhekuntoutus on intensiivistä, tavoitteellista ja suunnitelmallista muutostyötä erilaisiin elämän haastaviin tilanteisiin koko perheenne kanssa. Perhekuntoutus voidaan toteuttaa esimerkiksi lastensuojelulaitoksessa, päihdehuollon hoitolaitoksessa tai perheen kotona. Perheenne kanssa suunnitellaan yhdessä omat yksilölliset tavoitteet sekä etsitään voimavaroja ja ratkaisuja niiden saavuttamiseksi.

Perhekuntoutus soveltuu erilaisiin haastaviin tilanteisiin

• perheessä on vuorovaikutusongelmia
• lapsella on tunne-elämän vaikeuksia
• perheessä on mielenterveyden haasteita tai päihdeongelma
• lapsella tai vanhemmalla on neuropsykiatrisia haasteita tai vaikeuksia oman käytöksensä säätelyssä
• perheessä on yhtä aikaa monenlaisia haasteita
• vanhemmalla on vaikeuksia huolehtia lapsen ikätasoisista perustarpeista
• aiemmat tukitoimet eivät ole riittävästi auttaneet perheen tilannetta ja perhe tarvitsee intensiivisempää tukea

Ammatillinen tukihenkilötoiminta

Ammatillinen tukihenkilö on tarkoitettu lastensuojelun asiakkaana oleville lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilaisen tukea ja aikaa. Ammatillinen tukihenkilötoiminta soveltuu tilanteisiin, joissa lapsi tai nuori tarvitsee luotettavan, turvallisen ja toivoa antavan sekä rinnalla kulkevan aikuisen, jolla on ammatillista kokemusta lasten ja nuorten kanssa työskentelystä.

Ammatillinen tukihenkilö voi tavata ennalta sovitusti lasta joko hänen kotonaan tai lähiympäristössä. Ammatillinen tukihenkilö edustaa jatkuvuutta, johon nuori voi kiinnittyä.

Tukihenkilötoimintaa tarjotaan lapsen ja perheen yksilölliseen tarpeeseen. Tukihenkilön konkreettinen toiminta vaihtelee tuettavan tarpeiden mukaan. Tukihenkilöllä on moninaisia rooleja: hän voi olla ihmissuhdeosaaja, opastaa arjessa tai auttaa tuettavaa löytämään omia vahvuuksiaan sekä saamaan onnistumisen kokemuksia sekä auttaa turvallisten toimintarajojen etsinnässä. Tukihenkilö voi toimia myös itsenäistyvän nuoren tukena asumisen harjoittelussa, koulutuspolulla ja työllistymisessä. Ammatillista tukihenkilötoimintaa tehdään pääsääntöisesti lapsen tai nuoren kanssa, mutta siihen sisältyy usein myös vanhemmille tarjottava tuki.

Tukisuhteen tavoitteista ja tapaamisten tiheydestä sovitaan yhdessä perheen ja/tai nuoren kanssa.

Tukiperhepalvelu

Tukiperhetoiminta on lastensuojelulain määrittämä avohuollon tukitoimi, jolla pyritään tukemaan ja vahvistamaan vanhempien jaksamista ja kasvatuskykyä. Tukiperheessä lapsella on mahdollisuus saada erilaisia kokemuksia sekä kasvua ja kehitystä tukevia uusia aikuissuhteita, läheisyyttä ja läsnäoloa.

Lapsi on tukiperheessä pääsääntöisesti yhden viikonlopun kuukaudessa.

Kaikki tukiperheet ennakkovalmennetaan tehtävään. Tukiperheet ovat vapaaehtoisia perheitä, jotka ovat kiinnostuneita lasten ja lapsiperheiden auttamisesta. Tukiperhe on perhe, jolla on:

• aikaa ja tilaa lapselle 
• kykyä ja halua vastata lapsen tarpeisiin monenlaisissa tilanteissa 
• kykyä toimia yhteistyössä lapsen perheen ja sosiaalityöntekijöiden kanssa 
• kykyä kohdata ja suvaita erilaisuutta 
• myönteisyyttä ja avoimuutta 
• joustavuutta ja sitoutuneisuutta 
• oma elämäntilanne ja ihmissuhteet tasapainoiset 

Pääsääntöisesti lapsen lähisukulaiset eivät toimi virallisena tukiperheenä vaan lapsen luonapito perustuu sukulaisuuden kautta jo olemassa olevaan kiintymyssuhteeseen ja siihen kuuluvaan luonnolliseen kanssakäymiseen. 

Tukiperheet ovat vaitiolovelvollisia, ja se jatkuu myös tukisuhteen päättymisen jälkeen. 

Arvion tukiperhepalvelun aloittamisesta tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhdessä perheen kanssa. Päätöksen tukiperhepalvelusta tekee lapsen asioista vastaava työntekijä. Tukiperhepalvelun tavoitteiden saavuttamista seurataan säännöllisesti yhdessä työntekijän ja perheen kesken. 

Taloudellinen tuki

Lastensuojelun avohuollon taloudellinen tuki on yksi lastensuojelun avohuollon tukimuoto. Yksittäisen lapsen ja perheen kohdalla arvioidaan tapauskohtaisesti taloudellisen tuen tarve. Tukea myönnetään usein silloin, kun lastensuojelun asiakkuuteen liittyy olennaisesti perheen heikko taloudellinen tilanne, joka vaikuttaa heikentävästi lapsen turvallisuuteen ja kehitykseen.

Lapsiperheiden viimesijainen taloudellisen tuen muoto on toimeentulotuki. Toimeentulotuessa voidaan huomioida lastensuojelun asiakasperheen erityinen tilanne ja myöntää tukea erityisillä lastensuojelullisilla perusteilla. Kela myöntää perustoimeentulotuen ja hyvinvointialueella käsitellään ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki.

Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki

Harkinnanvaraista toimeentulotukea tarvitsevan palvelupolku ohjaa ja neuvoo eteenpäin taloudellisissa ongelmatilanteissa. Palvelupolun alkuun on koottu tietoa siitä, miten voi itse toimia eri tilanteissa ja mitä kautta on tarvittaessa mahdollista saada ammattilaisten apua taloudellisiin haasteisiin. Palvelupolussa kuvataan toimeentulotuen kokonaisuus sekä eri toimijoiden roolit, painottuen erityisesti harkinnanvaraisen toimeentulotuen käsittelyyn Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Löydät harkinnanvaraista toimeentulotukea tarvitsevan palvelupolun Oma Hämeen sivuilta. 

Sijoitus avohuollon tukitoimena

Lapsen tai perheen tilanteen sitä edellyttäessä voidaan lapsi tai koko perhe sijoittaa hetkeksi pois kotoa. Lyhytaikainen sijoitus kodin ulkopuolelle voidaan toteuttaa sijaisperheeseen, perhekotiin, lastensuojelulaitokseen tai yksilöllisen arvion perusteella läheisen ihmisen luokse. 

Avohuollon sijoitus on aina vapaaehtoinen ja toteutetaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. Vanhemmat päättävät lapsen asioista ja huollosta myös lyhytaikaisen sijoituksen aikana. Avohuollon sijoituksen alkaessa määritellään avohuollon sijoituksen tavoitteet ja kesto.  

Avohuollon sijoitusta voidaan käyttää kiireellisen sijoituksen sijaan, jos se riittää turvaamaan lapsen terveyden ja kehityksen. 

Lisätietoja löydät avohuollon sijoituksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisusta Lasten ja nuorten lastensuojeluopas. 

Kiireellinen sijoitus

Kiireellinen sijoitus on lapsen turvaamistoimi. Kiireellinen sijoitus tarkoittaa kiireellisen lapsen hoidon ja huollon järjestämistä, jos lapsi on välittömässä vaarassa. Koska kiireellinen sijoitus vaikuttaa merkittävästi lapsen ja perheen elämään ja yksityisyyteen, se on lastensuojelussa viimeisiä tukitoimia. Kiireellinen sijoitus tehdään vain, jos lapsen kasvua ja kehitystä ei voida turvata muulla tavalla. Kiireellinen sijoitus on voimassa enintään 30 päivää, mutta sitä voidaan erityisistä syistä jatkaa 30 päivällä. Kiireellisen sijoituksen aikana yhdessä perheen kanssa suunnitellaan miten lapsen kasvu ja kehitys voidaan turvata sekä selvitetään huostaanoton tarve.

Lisätietoja löydät kiireellisestä sijoituksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisusta Lasten ja nuorten lastensuojeluopas.