Tietoa ja neuvoa

I-kirjain.

Neuropsykiatrinen häiriö

Neuropsykiatrinen häiriö eli nepsyhäiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka heikentää toimintakykyä. Näitä ovat

  • aktiivisuuden ja tarkkaavuudenhäiriö ADHD (aikaisemmin erillisenä myös add)
  • autismikirjon häiriö
  • tic oireet ja Touretten oireyhtymä sekä
  • kehitykselliset kielihäiriöt.

Neuropsykiatriset oireet

Lapsella, nuorella ja aikuisella voi olla neuropsykiatrisia oireita eli nepsy-oireita sekä käyttäytymisen piirteitä ilman että hänellä on diagnosoitavissa oleva neuropsykiatrinen häiriö. Kaikkiin nepsyoireisiin voi kuulua käytöksen, oppimisen, unen ja motoriikan haasteita sekä aistitiedon käsittelyn ja aistisäätelyn ongelmia.

Tyypillisimpiä neuropsykiatrisia oireita ovat

  • tarkkaavuuden ja keskittymisen vaikeudet
  • impulsiivisuus
  • levottomuus, ylivilkkaus
  • vaikeudet sosiaalisissa suhteissa
  • kielellisen ja ei-kielellisen viestinnän vaikeudet
  • tunteiden ja käyttäytymisen säätelyn ja toiminnan haasteet
  • Uniongelmat kuten unettomuus, unen katkonaisuus ja unirytmin häiriö
  • syömisen haaste kuten valikoiva syöminen, ahmiminen ja maistelun vaikeus (ruoan ulkonäkö, ruoan koostumus, väri, lämpötila ja mausteet tuovat haasteita.)
  • Oppimisvaikeudet
  • motorisia haasteita motoriset haasteet
  • Mielialanvaihtelu
  • ahdistus- ja pakko-oireisuus
  • aistiherkkyys

Oireet voivat näkyä erivahvuisina ja erilaisina eri ympäristöissä. Voi olla, että lapsi sinnittelee koulussa, eikä siellä huomata lapsen haasteita, kotiin tullessa kuorma purkautuu ja arki on hyvin kuormittavaa. Oireet näkyvät myös erilaisina eri ikäisinä. Joskus lapsi alkaa näkyvästi oireilla vaikka vasta yläasteelle siirryttäessä, kun struktuuri päivissä vähentyy, muutoksia tulee ja vaatimustaso kasvaa. Joskus oireet muuttavat muotoaan tai vähentyvät iän myötä.

Alta löydät tarkemmat kuvaukset tyypillisimmistä aivojen kehityksellisistä häiriöistä.

Nepsyoireinen lapsi

Arki lapsen kanssa voi tuntua kaoottiselta ja vaikealta. Lapsen toiminta vaikuttaa ylivilkkaalta tai levottomalta ja lapseesi on ehkä vaikea saada kontaktia ja kohtaamisen kokemuksia. Saatat tuntea epäonnistumista verratessasi lapsesi käytöstä muihin lapsiin. Sinulta tuntuu puuttuvan keinoja selvitä arjesta ja voimavarat ovat vähissä. Arki helpottuu, kun opit ymmärtämään mistä lapsesi oireet johtuvat ja miten tuet häntä. Huolehdi myös omasta jaksamisestasi. Lapsesi on ihana juuri sellaisenaan, se voi vaan päästä unohtumaan, jos arki takkuaa.

Nepsyoireisella taidot saattavat kypsyä hitaammassa aikataulussa.

Nepsyoireisen lapsen kehitys saattaa olla joltain osin hitaampaa, joten iästä voi vähentää 3 vuotta toimiessasi lapsen kanssa. Tätä keinoa kannattaa käyttää siksi, että esimerkiksi ADHD-oireinen lapsi ei pysty kehittämään toiminnanohjauksen taitojaan samassa tahdissa kuin muut ikäisensä, vaan hän tarvitsee oppiakseen monin verroin enemmän aikaa, tukea ja harjoitusta. Lasta pitää usein muistutella tehtävistä asioista, sellaisistakin, joista muut saman ikäiset jo selviävät. Hän tarvitsee apua aloittamiseen, tehtävässä pysymiseen ja sen loppuun saattamiseen. Älä siis vertaa lasta toisiin saman ikäisiin lapsiin ja odota samankaltaisia suorituksia.

ADHD

ADHD

ADHD ei ole sairaus, vaan ihmisen synnynnäinen ominaisuus. Monet erilaiset perintö- ja ympäristötekijät yhdessä aiheuttavat aivojen kehityksen poikkeavuutta, mikä tuottaa ADHD:n oireita. Koska kyseessä on kehityksellinen häiriö, on se havaittavissa jo lapsuudessa. ADHD:lle tyypilliset oireet ja niistä johtuva käyttäytyminen eivät siis ole henkilön itsensä tai hänen läheistensä vika, eikä kyseessä ole esimerkiksi laiskuus, välinpitämättömyys, huono vanhemmuus tai muu tahdonalainen asia.

Tarkkaavuushäiriö (ADHD) näkyy usein

  • keskittymisen puutteina
  • impulsiivisuutena ja/tai ylivilkkautena
  • levottomuutena
  • tunnesäätelyn ongelmina
  • ärtyisyytenä,
  • kiukkukohtauksina
  • toiminnanohjauksen vaikeuksina
  • syy- seuraussuhteen ymmärtämisen ongelmina, rangaistukset eivät tunnu auttavan
  • psykiatrisina ongelmina, kuten depressio, ahdistushäiriö
  • uhmakkuus- ja/tai käytöshäiriöinä
  • unen häiriöinä
  • oppimisen tai kehityksen (motoriikka, hahmotus, kieli ja kommunikaatio) erityisvaikeuksina
  • lisäksi usein minäkuvan, itsetunnon ja sosiaalisten vuorovaikutustaitojen pulmina
  • aistitiedon käsittelyn ja aistisäätelyn pulmana, mikä näkyy esimerkiksi motoriikan kömpelyytenä, aistiyliherkkyyksinä tai -aliherkkyyksinä sekä aistimushakuisuutena.

Jos keskittymisen kohde kiinnostaa lasta, hän voi keskittyä hyvin intensiivisesti ja pitkään.  Tunteiden säätelyn ongelmat ovat tyypillisiä. Lapsi tarvitsee usein tukea toiminnanohjaukseen, itsetuntoon sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoihin liittyvissä asioissa.  ADHD-lapsella on usein myös aistien yli- tai aliherkkyyksiä ja myös oppimisvaikeuksien ilmeneminen samaan aikaan on mahdollista.

Osalla ADHD:n oireet lieventyvät iän myötä, joillakin jopa poistuvat, kun taas osalla ne jatkuvat ja vaikeuttavat elämää myös nuoruudessa ja aikuisena. Oirekuvan painotus voi samallakin ihmisellä muuttua iän myötä.

ADHD on kolmen oirealueen yhdistelmä:

Tarkkaavuuden (keskittymiskyky) ja vireystilan säätelyn vaikeus,

Lapsi ei jaksa keskittyä leikkiin, koulutehtäviin tai opiskeluun. Tarkkaavuus siirtyy helposti asiasta toiseen, pitkäjänteinen tekeminen on vaikeaa. Pienetkin ulkopuoliset ärsykkeet saattavat herpaannuttaa keskittymisen herkästi muualle siitä tehtävästä, joka on juuri kyseisellä hetkellä työn alla. Asioiden tekemisen aloittaminen on vaikeaa.  Tarkkaavaisuuden ja keskittymisen ongelmien takia oppiminen vaikeutuu, minkä takia niistä kärsivä henkilö saattaa alisuoriutua opinnoissaan tai työssään. Myös luki- ja hahmotushäiriöitä esiintyy usein liitännäishäiriöinä vaikeuttaen oppimista.  Kiinnostavissa asioissa saattaa olla ylikeskittymistä, uppoutumista.

Ylivilkkaus, levottomuus tai aliaktiivisuus

Levottomuuden tunne ja vaikeus pysyä pitkään paikallaan. Näkyy esim. kiemurteluna sekä hermostuneen oloisena käsien ja jalkojen liikutteluna. Liikkumisen pakko, jolloin lapsi poistuu toistuvasti tilanteista, joissa pitäisi istua paikallaan. Lapsi saattaa myös olla jatkuvassa liikkeessä ja puuhaamassa koko ajan jotakin. Rauhoittuminen ja pysähtyminen voi olla vaikeaa. Ylivilkkaus voi ilmetä myös ylenmääräisenä puhumisena. Nuorella ylivilkkaus usein joko vähenee tai muuttuu enemmän alivilkkaudeksi tai sisäiseksi levottomuudeksi. Aliaktiivinen lapsi voi vaikuttaa hitaasti käynnistyvältä, poissaolevalta ja väsyneeltä.

Impulsiivisuus

Hetken mielijohteesta tapahtuvaa käytöstä, vaikeus hillitä omia sisäisiä impulsseja. Tämä voi näkyä esimerkiksi toistuvana muiden ihmisten keskeyttämisenä, päälle puhumisena tai odottamisen vaikeutena Impulsiivisuus voi näkyä myös siinä, että mielenkiinnon kohteet vaihtuvat nopeasti asiasta toiseen, harrastuksia aloitetaan ja lopetetaan. Toimitaan ennen kuin ajatellaan.

Autismikirjo

Autisminkirjo

”Aivomme toimii erilailla kuin muiden. Ymmärrämme ja koemme asiat eri tavalla, jota muiden on vaikea ymmärtää. Silti, tapamme ei ole väärä eikä sitä tarvitse muuttaa. Kommunikoimme, aistimme ja ajattelemme eri tavalla, sekä eri asiat ovat meille tärkeitä kuin muille. ” Aida A 10v. autisti

Autismikirjossa on tyypillistä voimakas kuormittuminen ja sosiaaliset vaikeudet. Lapsi saattaa kuormittua hyvin voimakkaasti erilaisista aistiärsykkeistä. Kaikki lapset voivat stressaantua ja reagoida stressiin. Lapsilla stressinsäätelykeinot ovat usein vielä vähäisiä ja niitä harjoitellaan yhdessä aikuisten kanssa. Jokaisella lapsella on oma tapansa reagoida ja osa lapsista vaikuttaa stressaantuvan herkemmin kuin toiset. Parhaimmillaan stressi vaikuttaa lapseen positiivisesti ja se voi auttaa häntä suoriutumaan. Autismikirjon lapsen ja nuoren hermosto kuitenkin kuormittuu helposti ja sen seurauksena hänen stressitasonsa nousee jopa kestämättömäksi.

Tyypillisimmin autismikirjossa on oireina

  • Rajoittuneet, toistuvat, kaavamaiset käytöstavat
  • Usein erityisiä mielenkiinnon kohteita, joista tietää paljon ja joihin voisi uppoutua
  • Haluaa noudattaa joustamattomastikin sääntöjä, rutiinit tärkeitä, yleensäkin joustamattomuus, itsepäisyys, määräilevyys
  • Vaikeuksia sopeutua uusiin ihmisiin ja tilanteisiin, yleensäkin muutoksiin
  • Tunneilmaisu on niukkaa
  • Katsekontaktin vältteleminen
  • Ruokailutilanteet voivat aiheuttaa ruoan tuntuman, maun, ruokalan vapaan tilanteen tms syystä ongelmia
  • Sosiaalisten tilanteiden hahmottamisen ja kasvojen ilmeiden tunnistamisen vaikeaa
  • Sosiaalisissa suhteissa vaikeuksia, saattaa nauraa ”väärässä kohtaa”, puhuu suoraan, määräilee, vetäytyy
  • Ei vaikuta tunnistavan muiden tunteita, ilmeitä tai eleitä, vaikuttaa joskus kylmältä
  • Viihtyy yksin
  • Ystävyyssuhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä vaikeuksia
  • Kiusatuksi tulemista erilaisuuden takia
  • Ahdistus- ja pakko-oireisuutta
  • Mielialavaihteluja
  • Mustavalkoista ajattelua
  • Aistiyliherkkyydet ja kuormittuminen
  • Toisten kosketus, äänet, hajut, valot tai vaikka levoton ilmapiiri voivat tuntua niin voimakkailta, että niitä voi verrata fyysiseen kipuun

Aistiherkkyyksistä

Aistiherkkyyksissä aistiärsyke ei laimene, vaan kasvaa, kunnes se muuttuu kestämättömäksi. Kun lapsen sietokyky ylittyy ja stressitaso ylittyy liian pitkäaikaisesti  tai äkillisellä ylikuormittumisella, hän purkaa kuormitusta voimakkaalla reagoinnilla (suuttuminen, ahdistuminen) tai sulkeutumalla (lapsi usein lakkaa puhumasta ja liikkumasta, ei reagoi tai ota kontaktia ympäristöön ja saattaa nukahtaa). Autismikirjoon kuuluva termi tälle on meltdown, joka voi olla sulkeutumista omaan tilaan niin, ettei lapseen saada yhteyttä että ulospäin räjähtävää ylikuormittumista, toisinaan nämä jaotellaan meltdowneiksi ja shutdowneiksi. Mitä enemmän pinnistät sitä varmemmin ja pahempana oireet purkautuvat sitten kun sietokyky on täynnä. Nämä ovat lapsen tapoja sietää sietokyvyn ylittäviä ärsykkeitä.  Purkaus saattaa olla voimakas, mutta laukeaa usein melko pian

Moniin stressitasoa kohottaviin tekijöihin on mahdollista varautua ennakoinnilla. Tarkoitus ei ole vain oppia käsittelemään lasta kuormittuneena, vaan myös tehdä ympäristöstä niin aistiesteetön, kun on mahdollista. Tässä tarvitaan kykyä kuulla lasta. Kuormittuminen on hyvin yksilöllistä. Ylikuormittunut tarvitsee aistirauhallisen tilan, jotta kuormitustila voi purkautua. Meltdown ei ole luonnesidonnainen, eikä johdu mielenterveysongelmista tai persoonallisuuden vääristymisestä. Usein sitä pidetään huonona käytöksenä tai merkkinä vakavasta mielenterveyden häiriöstä

Oireet vaihtelevat tilanteista, kuormittavuudesta yms johtuen esim. vanhemmat kertovat lapsen kanssa olevan koulupäivän jälkeen vaikeaa, vaikka koulussa ei näy ongelmia, kuormitus purkautuu rajusti kotona, lomat ovat helpompaa aikaa

Tyttöjen autismista

Sukupuoli voi vaikuttaa siihen miten autismikirjon piirteet ilmenevät käyttäytymisessä ja miten ne kehittyvät. Tyttöjen oirekuvaa ei usein tunnisteta, koska oireet ovat erilaisia kuin pojilla. Toimintakyky voi olla hyvä, mutta piirteiden peittely on uuvuttavaa.  Viivästynyt diagnosointi voi  aiheuttaa huonojen kokemusten kasaantumista. Monilla on kokemuksia

  • kiusatuksi tulemisesta
  • ulkopuolisuuden tunnetta
  • erilaisuuden kokemista
  • sukupuoli-identiteetin hämmennyksestä

Tytöille on tavallista peitellä oireita eli maskata. Tytöillä on usein poikia suurempia halu kuulua joukkoon ja kokea yhteyttä toisiin ihmisiin. He opettelevat rooleja ja käyttäytymismalleja, joilla sulautua joukkoon, tavallaan näyttelevät ja imitoivat. Tämä saa kuitenkin ajan myötä tytön väsymään ja uupumaan. Tunne, että on erilainen, eikä kelpaa omana itsenään, on kuluttava. Seurauksena on usein ajan kuluessa (yläasteella tai myöhemmissä kehitysvaiheissa) kuormittumisen ja itsetunnon lasku. Maskeeraamisen taakse voi olla vaikea nähdä, todelliset oireet jäävät piiloon jopa tutkimusvaiheessa.

Sosiaalisiin suhteisiin on kiinnostusta, mutta suhteiden kehittäminen ja ylläpitäminen on vaikeaa. Sosiaalinen tarkkaavuus ja tietoisuus voi olla hyvä. Voi olla löytynyt hyviä ystävyyssuhteita varsinkin liittyen yhteisiin kiinnostuksen kohteisiin. Voi olla halua olla yksin. Vaikka autismikirjolla oleva tyttö ymmärtäisikin neurotyypillisten henkilöiden ajatuksia ja tunteita, se vaatii ponnistelua ja aikaa. Toisten eleiden lukeminen voi olla vaikeaa ja päätelmät kommunikoinnista voivat mennä väärin. Katsekontaktin ottaminen voi olla vaikeaa, mutta vaihtoehtoisia tapoja voi olla käytössä (katsoo otsaa tai nenää).  Sosiaalisiin tilanteisiin valmistautuminen voi vaatia paljon aikaa ja energiaa. Tästä kaikesta seuraa väsymistä ja uupunutta oloa. Pienemmillä leikeissä voi olla mielikuvitusleikkejä tai lelujen ja leikin järjestelyä, vastavuoroisuus voi olla rajoittunutta.

  • Yksinäisyys on tuskallista, koska se ei ole itse valittua. On kaipausta ja ymmärrystä mistä jää paitsi.
  • Vastavuoroisuus: Sanallinen ja sanaton viestintä on vaikeaa. Voi olla vaikeuksia ymmärtää omia ja toisten tunteita, erottaa tunteita, prosessointiaika voi olla pitkä. Toisaalta empatian tunteet voivat olla voimakkaita (myös eläimiin) ja oman puolen pitäminen voi olla vaikeaa. Jos on tullut torjutuksi, ulkopuoliseksi tai hylätyksi, oman arvon tunnistaminen on vaikeaa, tyytyy vähempään ja tulee hyväksikäytetyksi. Vastavuoroisuus on vaikeampaa jos aihe vaihtuu tai ei ole itselle kiinnostava tai keskustelijoita on enemmän kuin kaksi. Omien näkökulmien esiintuominen on voimakasta, suunvuoroa on vaikea antaa toiselle. Usein itsepäisyyttä ja määräilevyyttä leikeissä.
  • Lisäksi usein sisäänpäin kääntynyttä mielenterveysoireilua, jonka tyypillisimpiä ilmenemismuotoja ovat masennus- ja ahdistusoireet. Lisäksi usein seuraa vetäytymistä, koulupoissaoloja ja itsetuhoisuutta.
  • Oireet tulevat esiin kokonaisuudessaan vasta myöhemmin, kun sosiaaliset vaatimukset ylittävät henkilön rajoittuneet kyvyt, arjen tuki muuttuu tai kosta henkilö on voinut oppia peittelemään autismikirjon piirteitään.
  • Usein yläasteikäisellä oireet pahenevat, koska tyttöjen väliset suhteet hankaloituvat (lisää ilkeilyä, flirttailua, seurustelua, vaatimusta olla samanlainen ryhmän kanssa).
  • Myöskin murrosiän muutokset kehossa saattavat olla kestämättömiä ja yllättäviä muutoksia, joita tyttö ei kestä.
  • Aistitiedon käsittelyn vaikeudet, sekä yli- että alireagoivuus tavallisia. Voi näyttäytyä voimakkaana havaintokykynä tai kehoaistimusten vaikeutena
  • Syömisongelmia, syömishäiriöitä (esim anorektisilla sekä autismikirjon häiriöisillä ihmisillä on samankaltaisuutta, jäykkiä, keskittyvät yksityiskohtiin ja ahdistuvat muutoksista, anoreksiaa sairastavilla enemmän autistisia piirteitä kuin neurotyypillisillä naisilla)
  • Pakko-oireinen käytös, jäykkyys ja muutosten pelko tavanomaista autismikirjon tytöillä ja pakko-oireisessa häiriössä
  • Omintakeisia vaatevalintoja, ei-sukupuoliodotusten mukainen ulkonäkö
  • Muutosten vastustaminen, joka voi näkyä perfektionismina tai yksityiskohtiin takertumisena
  • Ehdotonta sääntöjen noudattamista tai mustavalkoista ajattelua
  • Tytöillä on todettu olevan poikia vähemmän voimakkaita erityisen kiinnostuksen kohteita (jota pidetään keskeisenä tekijänä diagnosoinnissa)
  • ”Liian” on usein käytetty kuvaus, liian voimakas, liian herkkä jne. Tytön täytyy usein yrittää ”sammuttaa” itseään tullakseen toimeen muiden kanssa.

Autismi ja adhd esiintyvät usein yhdessä. Hyperaktiiviset ja helposti häiriintyvät tytöt saavat usein adhd diagnoosin, vaikka autismikirjo olisi sopivampi.

Tourette

Tourette

Touretten oireyhtymä on lapsuudessa alkava neuropsykiatrinen oireyhtymä. Sen tunnistaa tic-oireista eli nykimisoireista. Oireiden vaikeudessa on suurta vaihtelua. Usein samanaikaishäiriönä on tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriö tai pakko-oireinen häiriö.

Voimakkaimmillaan oireet ovat usein 10-12- vuotiailla. Useimmin alkaa 7-10-vuotiaana. Murrosiässä joillakin loppuu, joillakin jopa lisääntyy. Huom Monilla lapsilla esiintyy  lapsuudessa tic-oireita, jotka  menevät itsestään ohi.

Tyypillisimmin toureten oireina on

  • nopeita ja tahattomia liikkeitä tai äännähdyksiä, jotka voivat esiintyä yksittäin tai sarjoina. Esim. silmien räpyttely, suun availu, irvistely, kulmakarvojen kohottelu, otsan kurtistelu, nenän nyrpistäminen, nieleskely, pään ravistelu, olkapäiden kohauttelu, raajojen koukistukset tai vartalon kierrot.
  • Monimuotoisia motorisia tic-oireita ovat pakonomaiset kosketussarjat, taputussarjat, lihasten jännittely tai tietyn liikkeen toistaminen.
  • Tavallisimpia yksinkertaisia äänellisiä tic-oireita ovat rykiminen, yskähtely, syljeskely, huokailu, niiskutus, kurkun kakominen, maiskuttelu, viheltäminen, hyminä tai huudahtelu.
  • Monimuotoisia äänellisiä tic-oireita ovat puolestaan esim. äkillinen sanojen tai lauseiden huudahtelu tai tiettyjen sanojen tai fraasien toistelu.
  • Voi esiintyä muita tai itseään loukkaavana käytöksenä rupien nyppiminen, itsensä tai toisten lyöminen, itsensä tai toisten pureminen, satunnaisesti asiaton itsensä tai muiden seksuaalinen koskettelu
  • Joillakin liitännäisenä on pakko-oireisuutta tai pakkoajatuksia

Tärkeintä Tourette oireisen lapsen kohtaamisessa on, ettei häntä pakoteta lopettamaan oireitaan. Se vain lisää ahdistusta. Jos lapsen oireet eivät vaivaa häntä itseään eikä muita, niistä on turha tehdä numeroa. Usein näin onkin, koska pienet lapset ovat hyvin joustavia. Jos oireet vaivaavat lasta itseään ja ympäristöä, lapselle on hyvä osoittaa jokin rauhallinen paikka, jossa hän voi käydä tikkailemassa itsekseen.

Koska erilaiset kuormitustekijät, kuten kiire tai liian suuret vaatimukset vaikuttavat oireisiin, voidaan kuormitustekijöitä vähentämällä tai stressinhallintakeinoja opettelemalla helpottaa oireita.

Kehityksellinen kielihäiriö

Kehityksellinen kielihäiriö

Kehityksellinen kielihäiriö (aiemmin kielellinen erityisvaikeus, dysfasia) on yksi syy siihen, miksi lapsen kieli ei kehity kuten tyypillisesti kehittyneillä ikätovereilla. Noin seitsemällä prosentilla suomalaisista lapsista on kehityksellinen kielihäiriö. Kehityksellinen kielihäiriö on yleisempää pojilla kuin tytöillä.

Näin tunnistat kehityksellisen kielihäiriön

Kehityksellinen kielihäiriö tulee usein selkeästi esille vuorovaikutustilanteissa. Asioista kertominen tuottaa lapselle vaikeuksia. Kerronta voi olla joko hyvin suppeaa ja lyhyttä tai hyvinkin vuolasta ja runsasta, mutta lapsi ei pysty rakentamaan kertomastaan ehjää kokonaisuutta. Sosiaaliset tilanteet voivat olla lapselle haastavia, jos sosiaalisten sääntöjen ymmärtäminen ja omaksuminen on hankalaa tai lapsen on vaikea käyttää kieltä vuorovaikutuksen välineenä. Myös puheen ymmärtämisen vaikeus vaikuttaa sosiaalisten tilanteiden haastavuuteen.

Ymmärtämiseen liittyvät vaikeudet ovat hyvin tavallisia lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Ymmärtämisen vaikeuksia voi kuitenkin olla hankala havaita arjessa, koska tutut tilanteet ja ympäristöt sisältävät paljon sanattomia vihjeitä, joiden varassa lapsi osaa toimia. Joskus ymmärtämisen vaikeudet tulevatkin esille vasta silloin, kun lapsen pitäisi osata toimia esim. lapsiryhmälle yhteisesti annetun pitemmän ohjeen mukaan, tai kun lapsen kanssa jutellaan käyttäen monimutkaisempia käsitteitä.

Miten kielihäiriö haittaa kouluikäisen lapsen tai nuoren arkea?

Isompi lapsi pystyy yleensä kertomaan ja keskustelemaan tutuista asioista. Kielihäiriöisyys kuitenkin haittaa, kun käsitellään uusia tai arjessa harvemmin esiin tulevia asioita.

Kouluiässäkin pitkien, käsitteellisten ja monimutkaisten lauseiden (kuultujen ja luettujen) ymmärtämisessä voi olla vaikeutta. Matematiikassa erityisesti sanalliset tehtävät ovat usein haastavia.

Kouluiässä saattaa ilmetä kielihäiriön vuoksi myös keskittymisvaikeutta ja puutteita toiminnanohjailussa.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti