Huoli muistin muutoksesta

Oletko huolissasi läheisestäsi?

Huolta voi aiheuttaa esimerkiksi yksin asuvan ikäihmisen arjen haasteet. Myös muistioireet voivat johtaa huolen heräämiseen läheisissä. Sosiaalihuoltolain mukainen huoli-ilmoitus on syytä tehdä aina, kun olet huolissasi ihmisestä, joka ei mielestäsi pysty vastamaan huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan.

Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa huolissaan oleva. Ilmoitus käsitellään sosiaalipalveluissa. Sosiaalipalveluiden ammattilaiset arvioivat avun tarpeen ja millaista apua henkilön tai perheen elämäntilanteeseen voidaan tarjota.

• Linkit Tuen tarpeen -ilmoituksen (huoli- ilmoitus) tekemiseen on koottu polun kohtaan yhteydenotto. 

Miten saan läheiseni muistitutkimuksiin?

On melko tavallista, että muistioireinen ei itse tunnista oireitaan, mikä herättää huolta läheisessä. Muistioireisiin voi liittyä myös häpeää tai pelkoa esimerkiksi ajokortin menetyksestä, joten oireileva voi vähätellä tai kieltää oireensa.

Vinkkejä läheisen saamiseksi muistitutkimuksiin:

• Ota huomaamasi muistimuutokset puheeksi oireilevan kanssa ja ilmaise niihin liittyvä huolesi.
• Rohkaise tutkimuksiin, sillä muistioireiden takana voi olla muistisairauden sijaan sairaus, jonka hoitaminen ajoissa parantaa myös muistia.
• Jos läheisesi on menossa muuhun asiaan liittyen terveydenhuollon vastaanottokäynnille, selvitä, voiko asiaan tutkia käynnin yhteydessä ja ehdota sitä läheisellesi tai terveydenhuollon ammattilaiselle.
• Ehdota tulevasi mukaan muistitutkimuksiin tueksi. Tutkimuksiin voisi tulla tukesi myös muu suklainen tai ystävä.
• Jos hetki tuntuu läheisestäsi väärältä, älä painosta, vaan palaa asiaan myöhemmin.

Muistisairaudet 

Muistisairaus ja sen yleisyys 

Muistisairaudella tarkoitetaan sairautta, joka heikentää muistia ja tiedonkäsittelyä sekä muita ajatustoimintoja (kognitiota). Näiden toimintojen heikentymisestä käytetään usein myös käsitettä dementia. Dementia ei kuitenkaan ole erillinen sairaus, vaan taustalla olevasta muistisairaudesta johtuva tila, jossa muisti ja tiedonkäsittely ovat heikentyneet niin paljon, että se haittaa päivittäisistä toiminnoista selviytymistä. (Lähde: Muistisairaudet -THL). 

Suomessa arvioidaan olevan yli 190 000 muistisairasta henkilöä ja on arvioitu, että muistisairauteen sairastuu Suomessa vuosittain noin 14 500 henkilöä. Valtaosa sairastuneista on yli 80-vuotiaita, mutta myös työikäisistä (35—65-vuotiaista) yli 7000 henkilöllä on todettu etenevä muistisairaus. Pitkäaikaishoidossa olevista ikääntyneistä kolme neljästä sairastaa muistisairautta.  (Lähde: Muistisairauksien yleisyys - THL). 

Yleisimmät muistisairaudet   

• Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, jonka oireet johtuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista. Sen ensimmäisenä oireena on muistin heikentyminen. Tauti kehittyy hitaasti ja etenee tasaisesti. Taudin esiintyvyys lisääntyy iän myötä ja on yleisempi naisilla kuin miehillä. Lisätietoa Alzheimerin taudista Terveyskirjastosta. 
• Lewyn kappale - tauti on toiseksi yleisin muistisairaus. Sen oireet alkavat yleensä vireystilan vaihteluilla ja hahmotusongelmilla. Niihin liittyy myös Parkinsonin taudin piirteitä. Tauti alkaa useimmiten yli 65-vuotiaana ja on yleisempää miehillä kuin naisilla. Lisätietoa Lewyn kappale - taudista Terveyskirjastosta. 
• Myös verisuoniperäinen muistisairaus on melko yleinen. Taustalla voi olla monia aivoverenkiertosairauksia. Tähän muistisairaustyyppiin ei ole olemassa lääkitystä. Merkittävimpänä oireena on toiminnanohjauksen heikkeneminen, mutta sairauteen liittyy monentyyppisiä neurologisia oireita, jotka alkavat nopeasti ja etenevät portaittain. Lisätietoa verisuoniperäisestä muistisairaudesta Terveyskirjastosta 
• Otsaohimolohkon rappeumasta johtuvaan muistisairauteen kuuluu kolme erityyppistä oireyhtymää. Sairaus alkaa yleensä työikäisenä, vähitellen ja etenee hitaasti. Otsaohimolohkon rappeumasta lisätietoa Muistiliiton sivulla. 

Tyypilliset oireet 

Muistisairauden tyypillisiä oireita ovat 

• Asiakas itse tai läheiset ovat huolissaan 
• Lähimuistin heikkeneminen, muistivaikeuksien peittely  (samojen asioiden kysyminen toistuvasti, sanojen ja nimien unohtelu jne.) 
• Muistioire, joka haittaa arkiaskareita tai töitä 
• Epävarmuus lääkehoidossa 
• Sovittujen tapaamisten unohtelu 
• Epätarkoituksenmukainen terveyspalveluiden käyttö 
• Vaikeus noudattaa hoito-ohjeita 
• Ongelmanratkaisu - ja päättelykyvyn heikkeneminen 
• Käsitteellisen ajattelun heikkeneminen, talousasioiden hoitaminen ei onnistu  
• Vaikeus löytää sanoja tai epäasianmukaiset sanat 
• Esineiden käyttötavan ja tarkoituksen ymmärtämisen vaikeutuminen 
• Esineiden hukkaaminen jatkuvasti, saattaa synnyttää epäluuloisuutta ("naapuri käy varastamassa" jne.) 
• Ahdistuneisuus, mielialamuutokset ja apaattisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa 
• Masennus 
• Estottomuuden lisääntyminen 
• Sekavuus, epäluuloisuus, persoonallisuuden muuttuminen tai pelokkuus 
• Vetäytyminen sosiaalisista kontakteista ja aloitekyvyn heikkeneminen voivat edeltää muistioiretta 
• Kaatuilu, liikuntakyvyn muutokset 

Mikäli muistioireita ilmenee itselläsi tai huomaat niitä läheiselläsi, kannattaa rohkeasti olla yhteydessä terveydenhuoltoon.  Varhainen diagnostiikka on tärkeää, jotta voidaan hidastaa oireiden etenemistä. 

• Ammattilaisten yhteystiedot löydät polun kohdasta yhteydenotto. 
• Käypä hoito sivuilta löydät ohjeen potilaille ja läheisille: Mitä teen, kun epäilen muistisairautta? 

Neuvonta ja vertaistuki

Muistiyhdistyksen toiminta 

Kanta-Hämeen Muistiluotsin puoleen voit kääntyä, kun oma tai läheisen muisti huolestuttaa. Tarjoamme keskustelutukea, ohjausta ja neuvontaa maksuttomasti. Voit sopia erikseen henkilökohtaisen keskusteluajan tai soittaa anonyymisti. Muistiluotsin kanssa käydyt keskustelut eivät rekisteröidy mihinkään järjestelmään. Voit soittaa arkisin klo 9–15 välillä muistiasiantuntijalle numeroon 044 726 7400. 

• Muistiluotsin työntekijän voi tavata myös ajanvarauksella Riihimäellä ja Forssassa. 
• Kanta-Hämeen Muistiluotsi tarjoaa luento- ja keskustelutilaisuuksia maksuttomasti järjestö- ja yhteisötoiminnan tapaamisiin. Luentojen aiheita ovat Muistisairaan kohtaaminen, Huolestuttaako muisti, Aistimuutokset muistisairaudessa ja Lapsen kokemus läheisen muistisairaudesta. Keskustelutilaisuuksia ja työpajoja voi tilata Huolestuttaako muisti? ja Muistisairaan kohtaaminen -aiheilla. Lisätietoja löydät Kanta- Hämeen muistiyhdistyksen sivulta. 
• Muistineuvo-tukipuhelimesta saat neuvontaa ja tietoa muistiin, muistisairauksiin sekä hoito- ja palvelujärjestelmään liittyvissä asioissa. Tavoitat maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin (klo 12–17), numerossa 09 8766 550 (0,08€/min.+pvm) muistityön ammattilaisia. Lue lisää Muistiliiton Muistineuvo-tukipuhelimesta

Vertaistukea tarjolla

Vertaistukea muistiin liittyvissä huolissa on tarjolla joko yksilöllisesti tai ryhmämuotoisesti. Alla muutama esimerkki näistä palveluista.

• Tukinet on internetissä toimiva maksuton keskustelupalsta. Rekisteröitymällä siellä voi jakaa kokemuksiaan ja pohdintojaan muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa. Tukinettiä voi käyttää myös rekisteröitymättä ja mm. seurata avoimia keskusteluryhmiä. Tutustu Tukinetin Muisti ja muistisairaudet-keskustelualueeseen
• Maksuton Toivo-vertaistukisovellus tarjoaa vertaistukea sairastuneille ja heidän omaisilleen. Omaan tilanteeseen sopivien vertaistukijoiden lisäksi sovelluksessa on tietoa vertaistukea tarjoavista järjestöistä ja tapahtumista. Lisätietoa Olkatoiminnan Toivo-sovelluksesta
• Kanta-Hämeen Muistiluotsi järjestää ryhmätoimintaa muistisairauteen sairastuneille ja heidän läheisilleen. Vertaistukiryhmiä järjestetään Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Forssassa. Lisätietoa: Ryhmät muistisairaille ja heidän läheisilleen/Muistiluotsi
• Muistiliiton Vertaislinja-tukipuhelin on maksuton palvelu muistisairaan läheisille. Puheluihin vastaavat sunnuntaita lukuun ottamatta päivittäin klo 17-20 koulutetut vapaaehtoiset, jotka ovat entisiä muistisairaan omaishoitajia. p: 0800-96000 Lue lisää Muistiliiton Vertaistukilinja-puhelimesta

Työikäisen muistisairaudet

Työikäisen asiakkaan muistin toiminnan haasteet voivat nousta esiin varhaisessa vaiheessa. Oireiden taustalla olevia muistisairauksia voi olla hankalampi havaita, sillä oireet voivat jäädä huomaamatta: usein ensisijaisesti huomio on työuupumusoireiden, masennuksen sekä päihteiden käytöstä johtuvien oireiden arvioinnissa ja tutkimisessa. Tärkeää on, että olet heti terveydenhuollon ammattilaiseen yhteydessä, jos huomaat muistisi toiminnassa muutoksia.

Työikäisten kohdalla muistisairautta aiheuttava tekijä voi olla esimerkiksi runsas ja kauan jatkunut alkoholinkäyttö. Työikäisille ikäihmistä useammin taustalla ovat myös mm. Alzheimerin tauti ja otsaohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus sekä harvinaisemmat sairaudenmuodot, kuten esim. Hakolan tauti, Huntingtonin tauti ja CADACIL.

Lisätietoa työikäisen muistisairauksista:

• https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet/tyoikaisten-muistisairaudet

Tietoa muistisairauden kanssa elämisen tueksi:

• Kohdaten- oppaassa kerrotaan, miten ikääntyminen ja etenevä muistisairaus vaikuttavat vuorovaikutukseen. Oppaassa on ohjeita, miten vuorovaikutusta voi tukea sairauden eri vaiheissa. Pääset tästä lukemaan opasta Papunetin sivulle.
• Muistiliitto
• Lähellä.fi verkkosivuston kautta voit hakusanatoiminnon avulla hakea tilanteeseesi sopivaa tukea ja toimintamuotoja.