Arjen tuki

Keskittymiskyky ja ruutuaika

Nykyinen ympäristömme ja elämäntapamme saattaa helposti ruokkia keskittymättömyyttä ja levottomuutta. Kun katsomme lyhytkestoisia ja nopeatempoisia videoita tai multitaskaamme useampaa asiaa samanaikaisesti, opetamme aivojamme lyhytkestoiseen keskittymiseen. Tämä saattaa samalla estää luovuutta ja lisätä stressin kokemusta.

Älylaitteen käyttämiseen liittyviä pohdintoja kannattaa tehdä ja minimoida älylaitteen käyttöä. Jos lapsi viettää runsaasti aikaa ruuduilla, hänen voi olla vaikea asettua leikkimään tai keksimään tekemistä. Kouluikäiselle suosituksena on max 2 tuntia ruutuaikaa päivässä (tämä sisältää tv:n, älypuhelimen, pelit jne). Aikuisten tuki on kuitenkin tärkeää ruutuajan rajoittamisessa, sillä lasten on paljon vaikeampaa ohjata itse omaa toimintaansa. Siedä lapsen kiukuttelu tai turhautuminen rajoittaessasi ruutuaikaa.

Liiallinen ruutuaika voi aiheuttaa 

• huonotuulisuutta 
• levottomuutta 
• ärtyisyyttä 
• haitata keskittymiskykyä 
• vähentää leikin mielenkiintoa 
• sosiaalinen vuorovaikutus heikkenee 

Keskittymisen oppiminen

• Lasten käyttämää ruutuaikaa on tärkeää rajata.
• Keskittymisaikaa voidaan pidentää. Aloitetaan siltä tasolta mikä onnistuu ja pyritään suunnitelmallisesti pidentämään aikaa.
• Kannattaa palkita ja kiittää lasta onnistumisista ja laittaa tavoitteet alussa tarpeeksi pieniksi.
• Kaikkia lapsia auttaa tehtävien ja ohjeiden pilkkominen. Älä anna ohjeeksi, että siivoa huoneesi, vaan esimerkiksi, että kerää legot lattialta jne.
• Liikkuminen, raitis ilma, toisaalta myös rauhoittuminen ennen keskittymistä auttavat lasta.
• Taukojen pitäminen.
• Mieti rentoutumiskeinoja, älylaitteiden käytön jälkeen olo ei ole rentoutunut.

Löydät omahoito-ohjelman keskittymiskyvystä Mielenterveystalon sivuilta.  

Nuoren tai aikuisen ruutuaika 

Myös nuorilla tai aikuisilla älylaitteet voivat varastaa liikaa aikaa ja heikentää keskittymiskykyä tai viedä aikaa lapsen kohtaamiselta tai muilta ihmissuhteilta.

Keinoja nuorten ja aikuisten ruutuajan säätelyyn

• Päätä, koska älylaite saa keskeyttää.
• Poista puhelimesi asetuksista kaikki hälytysäänet ja valitse itse, milloin luet viestit ja ilmoitukset.
• Joka kerta, kun tartut puhelimeen vain tavan vuoksi, keskeytät itsesi.
• Voit vaikka laittaa näytön päälle postit lapun, jossa on kysymys miksi.
• Poista sovellukset, joiden käyttöä on liian vaikea säädellä.
• Tee hitaasti ja rauhassa, yhtä asiaa kerrallaan.
• Lue kirjaa, kävele luonnossa, tiskaa, kohtaa läheisiäsi.
• Juttele muille ihmisille, nauti hiljaisuudesta.
• Mieti rentoutumiskeinoja, sillä älylaitteiden käytön jälkeen olo ei ole rentoutunut.

Leikkiaika

Leikistä on paljon hyötyä lapsen emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle. Leikkiminen kehittää esimerkiksi kieltä, luovuutta, tunne- ja ongelmanratkaisutaitoja. Leikissä lapsi voi myös harjoitella taitojaan ilman epäonnistumisen pelkoa.

Lapset tarvitsevat usein leikeissään aikuisen ohjausta, joskus leikin aloittamiseen ja joskus sosiaalisten tilanteiden selvittämiseen. Aikuinen tukee läsnäolollaan vuorottelu- ja neuvottelutaitojen kehittymistä sekä vastavuoroisuutta. Heittäydy välillä mukaan leikkiin tai istahda lattialle seuraamaan lapsen leikkiä, tästä seuraa usein kohtaamisen hetki teidän välillänne.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Leikkipäivä-sivustolta voit lukea leikistä ja sen merkityksestä. Sivustolta löydät myös muun muassa leikkipankin.

Liikunta

Säännöllinen liikunta saa aikaan sekä rakenteellisia että toiminnallisia muutoksia aivojen toiminnassa. Nämä muutokset näkyvät parempina tuloksina älykkyystestissä ja parempana koulumenestyksenä koululaisilla.

Liikunnan puute voi ilmetä

• vireystilan laskuna
• ahdistuksena
• tyytymättömyytenä
• keskittymisvaikeutena tai
• mielialaoireena.

Keinoja tukea liikunnallisuutta

Tärkeintä on kannustaa, antaa aikaansa ja liikkua yhdessä lapsen ja perheen kanssa. Liikunnallinen elämäntapa opitaan jo lapsuudessa. Huomaa lapsen liikkuminen ja kehu lasta. Se vahvistaa lapsen onnistumista ja mielikuvaa, joka liittyy liikkumiseen. Liikkuminen on hyvä olla osa perheen arkea kävelylenkki, puistossa käynti, pyöräily tai perheenjäsenille mieleiset lajit antavat mielihyvää, yhdessä tekemisen kokemuksia ja rauhoittavat arkea.   

Hyvän mielen liikuntapassi lapsille 

Terveyskylässä voit tutustua pienen lapsen liikunnallisen kehityksen tukemiseen.

UKK-instituutin sivuilla kerrotaan lasten liikuntasuosituksista.

Mielen hyvinvointi  

Oman mielenterveyden vahvistamiseen liittyviä harjoituksia löydät alla olevista linkeistä

• Harjoituksia mielen hyvinvoinnin tueksi Oivamieli sivustolta 
• Työkaluja mielen hyvinvointiin löydät Mielenterveystalon sivuilta. 
• Harjoituksia oman mielenterveyden vahvistamiseen löydät Mieli ry:n sivuilta. 
• Tukinetistä löydät kootusti palveluita erilaisiin avuntarpeen tilanteisiin. 

Ulkoilu ja luontosuhteen vahvistaminen 

Ulkoilu vahvistaa lapsen luontosuhdetta, edistää mielenterveyttä sekä tukee lapsen päivittäisten liikkumistarpeiden saavuttamista. Luonto tekee hyvää niin lapsen kuin aikuisenkin mielenterveydelle. Luontokokemus kohottaa mielialaa ja vähentää stressihormonien erittymistä. Tutkitusti lasten tarkkaavaisuushäiriöt ja stressi lievenevät luonnossa samalla, kun keskittyminen ja itsesäätely helpottuvat.  

Luonnon hyvinvointivaikutuksia saavutetaan usein suhteellisen helposti. Esimerkiksi kotipihassa tai lähimetsässä vietetty varsin pienikin aika riittää luontokontakti saamiseen.    

Luontoon pääsy ja luonnon elementtien lisääminen lasten elinympäristöön lisää lasten kokonaisterveyttä ja hyvinvointia. Luontosuhteen tukeminen varhaislapsuudessa edistää terveyttä vielä aikuisuudessakin. 

Ruokailut 

Yhteinen ruokailu ja säännöllinen syöminen rakentavat lapsen ja perheen hyvinvointia. Lapsille syömistä suositellaan 3-4 tunnin välein eli noin 4-6 kertaa päivässä. 

Verensokerin lasku voi aiheuttaa 

• keskittymiskyvyn heikkenemistä 
• oppimisen heikkenemistä 
• ahdistusta
• ärtyneisyyttä ja 
• hermostuneisuutta.

Ruokailusta kannattaa rakentaa mukava tapahtuma, jolloin voidaan keskustella päivän kuulumisista ja kohdata perheenjäsenten kesken. 

On hyvä puhua yhdessä perheen yhteisistä ruokailusäännöistä, siitä mikä on ruokailutilanteissa tärkeää. Yhdessä sovitut säännöt voi kirjoittaa huoneentauluksi näkyvälle paikalle, jolloin ne pysyvät mielessä niin lapsilla kuin aikuisillakin. Hyviä pöytätapoja opetellaan pienestä pitäen joka aterialla. 

Keinoja parempaan ruokailuun: 

• ennakoi ja kerro lapselle hyvissä ajoin, että kohta on ruoka-aika  
• ota lapsi mukaan ruoan valmisteluun  
• ei leluja, tv:ta tai näyttöjä ruokapöytään  
• pidä kiinni sovituista säännöistä ja ole itse hyvänä esimerkkinä  
• kannusta ja kiitä, huomaa lapsen onnistumiset ja hyvät yritykset. 

Ruokailuvinkit Arjen kesyttäjiltä 

Uni

Keskittymiskyvyttömyys ja tunteiden ailahtelevuus ovat tyypillisiä väsyneen lapsen piirteitä. Unen vähäisyys voi vaikuttaa lapsen keskittymiseen ja tunne-elämään.  Väsyneenä itseä on vaikeampi ohjata ja säädellä.  Väsymys vaikeuttaa myös muistin käyttöä. 

Väsymys voi ilmetä lapsen 

• levottomuutena 
• ailahtelevaisuutena 
• ärtyneisyytenä tai 
• äkkipikaisuutena.

Tällä tavalla käyttäytyvä lapsi saa helposti osakseen arvostelua, mikä edelleen heikentää itsetuntoa. Alakouluikäisen tulisikin nukkua noin 10 tuntia. 

Uniliiton sivuilta saat lisätietoja lapsiperheiden uniongelmista.  

 Keinoja unen turvaamiseen 

• Pidä yllä samoja tuttuja iltarutiineja. 
• Sopikaa säännöt iltatoimiin ja nukkumaanmenoon. 
• Laittakaa ruudut pois ainakin muutamaa tuntia ennen nukkumaanmenoa. 
• Ruutulaitteita ei kannata pitää nukkumahuoneessa. 
• Runsas ruutuaika vaikuttaa helposti uneen. 
• Älkää sotkeko viikonloppuisin unirytmiä ainakaan yli tunnilla, jos lapsella on vaikeuksia nukahtaa. 
• Onhan lapsi saanut päivän aikana aikuisen huomiota, liikkunut ja syönyt? 
• Voit käyttää apunasi iltatoimiavustinta arjen kesyttäjiltä

Arjen kesyttäjien sivuilta tukea iltatoimiin 

Unta edistävien nukkumistottumusten muistilista pikkukoululaisen perheelle 

Lasten univaikeuksien omahoito-ohjelmaan pääset tutustumaan Mielenterveystalon sivuilta. 

Vinkkejä lapsen nukkumiseen löydät neuvokas perhe sivustolta. 

Lapsen unitaitojen tukipolulle on koottu lasten nukkumiseen liittyvää tietoa. Löydät polulta myös linkkejä, muun muassa lisätietoa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tarjoamasta tuesta unihäiriöisen lapsen vanhemmille.

Viestintätaidot

Lasten kanssa viestimiseen ja kohtaamiseen kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota.

• Ole johdonmukainen ja selkeä.
• Pyydä mieluummin kävele, kuin älä juokse.
• Kerro selvästi mitä odotat lapselta.
• Kohtaa lapsi puhuessasi, älä huuda toisesta huoneesta, vaan mene lapsen luo.
• Kosketa tai varmista, että lapsi kuuntelee.
• Kiinnitä huomio eleisiisi ja ilmeisiisi.
• Auta lasta rauhoittumaan omalla rauhallisuudellasi.
• Osoita lämpöä ja hellyyttä.
• Rakenna hyvää itsetuntoa hyväksymällä lapsi sellaisena kuin hän on ja kertomalla se hänelle. 

Huomio vanhempana tai huoltajana omat tarpeesi! Järjestä säännöllisesti mahdollisuuksia omalle rentoutumiselle, kuuntele siis omia tarpeitasi.