Käynti hammashoidossa
- Diabetes voi lisätä alttiutta erilaisille suusairauksille: ientulehduksille, hampaiden kiinnityskudosten sairaudelle eli parodontiitille, limakalvojen sienitulehduksille sekä altistaa hampaiden reikiintymiselle, joten sinun tulisi kiinnittää erityistä huomiota suun terveyden ylläpitoon.
- Diabetes lisää suun kiinnityskudossairauden riskiä kolminkertaiseksi.
- Diabeteksen hoitotasapaino vaikuttaa myös suun terveyteen, toisaalta terve suu on tärkeä osa myös diabeteksen hoitoa. Suun erilaiset sairaustilat ovat yleisempiä henkilöillä, joilla myös diabeteksen hoitotasapaino on huono.
(Lähde: www.hammaslaakariliitto.fi)
Sinun tulee varata aika suun terveydenhuoltoon suun terveydentilan arvioimiseksi, ole yhteydessä oman kuntasi suun terveydenhuollon toimipisteeseen. Löydät yhteystiedot välilehditä alla.
Lisätietoa täältä:
Diabetesliitto - suun ja hampaiden hyvinvointi
Hammaslääkäriliitto - diabetes ja suu
I love suu - tietoa suun kiinnityskudostulehduksesta eli parodontiitista
Yhteydenotto terveydenhuoltoon
Diabeteshoidon alku
- Tyypin 2 diabetes havaitaan usein muiden sairauksien tutkimusten yhteydessä, terveystarkastuksen tai työhöntulotarkastuksen yhteydessä tai sattumalta.
- Jos oireesi ovat voimakkaat, tulee sinun soittaa 112 ja hakeutua hoitoon päivystyksellisesti.
- Lievempien oireiden yhteydessä, ota yhteyttä omaan terveysasemaasi tai työterveyshuoltoosi. Yhteystietoja koottu tämän kohdan välilehdille.
Tyypillisimmät oireet:
- yleinen väsymyksen tunne
- janon tunne
- huono olo
- virtsaamistarve
- yllättävät muutokset näön tarkkuudessa
- pitkittynyt infektio, esim. haavat, ruusu- tai sieni-infektiot ihossa eivät parane normaalisti
- jalkaoireet, kuten esim. jalkasäryt, lihaskouristelut
sopivan tekstin sisältö asiakkaalle tähän, mihin yhteys ym.
Elämää diabeteksen kanssa
Diabetes ei estä elämästä omannäköistä ja mielekästä elämää. Ammattilaisilta ja yhdistyksiltä on saatavissa tukea eri elämänvaiheisiin. Tietoa näistä on koottu mm. polun kohtaan Tietoa ja vertaistukea.
- Kelan sopeutumisvalmennuskurssit 18-68-vuotiaille - tarvii B-lausunnon (siirto toiseen kohtaan)
Muiden sairauksien hoito
- sydän- ja verisuonitaudit: sepelvaltimotauti, ASO-tauti, verenpainetauti, hyperkolesterolemia (linkit, mistä löytyy tietoa näistä)
- diabetes voi vaikuttaa sydänsairauksien oirekuvaan (esim. rintakipuja ei välttämättä ole sepelvaltimotautikohtauksessa)
Muista myös:
- jalkojen omahoito ja ihon kunnosta huolehtiminen, jalkojen tarkastus haavojen varalta ja hoitoon hakeutuminen, mikäli haavat ei parane
- Säännölliset, hoitosuunnitelman mukaiset käynnit suun terveydenhuollossa
Seuranta
- Hoitosi kokonaisuutta ja hoitosi toteutumisen seurannan tarpeen arviointia toteutetaan yhdessä kanssasi.
- Jos diabeteksesi hoito on hyvässä tasapainossa, hoidon tilanteesi olisi hyvä käydä läpi sairaanhoitajan kanssa yhdessä noin kerran vuodessa.
- Tilanteesi huomioiden tapaamisia voidaan suositella sinulle toteutettavaksi myös hiukan tiheämmin. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi muiden sairauksiesi huomioimisen tarve hoitokokonaisuudessasi.
- Olethan yhteydessä omaan terveyskeskukseesi kontrolliajan varaamiseksi. Kontrolliajat eivät tule sinulle automaattisesti.
- Vastaanotolla kanssasi käydään läpi hoitosi tavoitteet, seuranta sekä seuraavien tarvittavien verikokeiden ajat.
- Jos kotiseurannassa paastoverensokeriarvosi lähtevät nousuun (yli 7) tai aterian jälkeen arvot ovat jatkuvasti yli 10, ole yhteydessä omaan terveyskeskukseesi jo ennen vuosikontrollia.
- Suun terveydenhuollossa tarkastuksesi yhteydessä tehdään aina hoitosuunnitelma, jossa on arvioitu seuraava suositeltava käyntiajankohta. Seurantakäynti voi olla esim. vuoden kuluttua suuhygienistille, tarvittaessa varataan aika hammaslääkärille. On tärkeää, että pidät huolta siitä, että hakeudut omatoimisesti hoitosuunnitelmasi mukaisesti suun terveydenhuollon vastaanotolle. Automaattista kutsua käynnille ei tule, vaan ajanvaraus tulee huolehtia itse.
huomioita
- Seurantasuunnitelman tekeminen terveys- ja hoitosuunnitelmaa käyttäen, näkyisi Omakannassa, henkilökohtaiset hoidon tavoitteet määritelty (ollaan ottamassa käyttöön koko hyvinvointialueella)
- olisiko tässä hyvä olla yhteenveto diabeteksen mahdollisista komplikaatioista, jotka voidaan ehkäistä hyvällä sokeritasapainon hoidolla?
- retinopatia – diabeettinen retinopatia on suurin syy hankinnaiselle näkövammaisuudelle Suomessa yli 65-vuotiailla, silmänpohjakuvaukset
- neuropatia – sukkamaisesti kehittyvä jalkojen tunnottomuus tyypillisimmin, altistavat jalkahaavoille,
- nefropatia - diabetekseen liittyä munuaissairaus
Muun ammattilaisen tuki
Diabeteksen hoidossa tukevat myös eri asiantuntijat, joiden palveluita on kuvattu tämän kohdan välilehdillä.
Lääkkeettömät keinot db ohjauksessa?
Tietoa ja vertaistukea
Diabetes on yleinen sairaus. Tyypin 2 diabetesta sairastaa diabetesliiton (v.2021) mukaan n. 400 000 henkilöä. Lisäksi arvioidaan, että sitä sairastaa tietämättään 50 000-100 000 henkilöä. Tyypin 2 diabetekseen sairastutaan myös aiempaa nuorempana.
Tiedon ja tuen tarve:
- Diabetesriskissä olevilla tiedon ja tuen tarvetta
- ravitsemukseen
- verensokeriseurantaan
- sensorointiin
- jalkojen hoitoon liittyvissä asioissa. / Etukäteismateriaali (mm. Digipalveluraportti)
Tämän kohdan välilehdillä on kuvattu, miten tietoa ja tukea on tarjolla eri paikkakunnilla ja diabetesjärjestöjen kautta. Täydennykset kuntien välilehdille
Muiden sairauksien vaikutus diabeteksen hoitoon
Osteoporoosin hoito ja lääkitys ja sen vaikutus diabeteksen hoidon etenemiseen, kuvaus?
Digitaaliset palvelut diabeteshoidon tukena
Lisätietoa:
- Tyypin 2 diabeteksen hoito/Terveyskirjasto
- Diabetes/Diabetes.fi
- Duodecim, Terveyskylä (Painonhallintatalo)
Omahoito
Tyypin 2 diabeteksen omahoidossa tärkeintä on huomioida terveydentilasi kokonaisuus sekä yksilölliset tarpeesi. Omahoidossa tärkeää on verensokeriarvojen ja hyvien elämäntapojen välinen tasapaino. Tähän polun välilehdille on koottu tietoa omahoitosi tueksi.
- Miten diabeteksen hoito silloin, jos sokerit vain vähän koholla? Omahoidon korostuminen? Elintapaohjaus
- Käypä Hoito suosituksessa oleva taulukko käytössä HML
- Tärkeä osa omahoitoa on omien verensokeriarvojesi seuranta. Tähän lisää verensokerien seurantaan liitt.
- Verensokerin mittaamisohje Janakkalassa: Ilta ja seuraava aamu ( paasto) + yksi ateriapari. Sarjoja 3-5 kpl ennen vastaanottoa ja hoidon tehostuksessa. Jos on hyvässä tasapainossa noin kerran 2 viikossa. Ohjattu myös milloin sairaspäivinä mitataan ja milloin ottaa yhteyttä.
- Janakkala: jos on lääkehoito, niin asiakkaan on mahd.saada mittari
- HML: samaan tapaan kuin Janakkalassa
Huoli diabetekseen sairastumisesta ja oireista
Tyypin 2 diabetes
- Yleensä diabetes sairautena luokitellaan tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekseen. Luokitus ei ole selkeä, vaan perustuu yleiseen tapaan luokitella sairauden erilaisia ilmenemisen muotoja, tyypin 1 ja 2 lisäksi esimerkiksi raskausdiabetes sekä ns. sekundaarinen diabetes, joka liittyy muiden sairauksien jälkeiseen tilaan.
- Tyypin 2 diabeteksessa elimistön oma insuliini vaikuttaa heikosti ja sitä ei erity riittävästi.
- Usein tyypin 2 diabetes kehittyy hitaasti ja sen vuoksi oireita voi olla vaikeaa itse havaita. Sairaus voidaankin todeta muiden sairauksien tutkimusten, terveystarkastuksen tai työhöntulotarkastuksen yhteydessä tai sattumalta.
- Kohonneen verensokerin tilannetta voi kestää vuosia. Tällainen tilanne on hyvä tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja hoitaa, sillä oikeanlaisella hoidolla ja elämäntapamuutoksilla on mahdollista ehkäistä diabeteksen puhkeaminen.
Tyypillisimmät oireet:
- yleinen väsymyksen tunne
- janon tunne
- huono olo
- virtsaamistarve
- yllättävät muutokset näön tarkkuudessa
- pitkittynyt infektio, esim. haavat, ruusu-tai sieni-infektiot ihossa eivät parane normaalisti
- jalkaoireet, kuten esim. jalkasäryt, lihaskouristelut
Jos oireesi ovat voimakkaat, tulee sinun soittaa 112 ja hakeutua hoitoon päivystyksellisesti.
Apuna oman terveydentilasi arvioinnissa
- Täytä Terveystarkastus (omaolo.fi) kysely. Ammattilainen vastaanottaa kyselysi tulokset ja arvioi tietojen perusteella jatkohoitosi tarvetta.
- Ole yhteydessä suoraan omalle terveysasemallesi tai työterveyshuoltoosi. Yhteystietoja on koottu polun kohtaan Yhteydenotto terveydenhuoltoon.
- Täytä Diabetesliiton sivuilta löytyvä riskilaskuri
Tyypin 2 diabetekseen sairastumisen riskit ja ennaltaehkäisy
- Diabetekselle altistavien perintötekijöiden lisäksi ylipaino, epäterveellinen syöminen ja vähäinen liikkuminen ovat tyypin 2 diabeteksen keskiset riskitekijät. Myös pitkäkestoisella stressillä, univaikeuksilla ja masennuksella on yhteys tyypin 2 diabeteksen syntyyn ja etenemiseen. (Lähde: THL)
- Oireidesi havaitsemisen jälkeen diabeteksen kehittymistä voidaan ehkäistä elintapamuutoksilla (painon pudotus, liikunta, ruokavalio), onnistuneet elintapamuutokset voivat jopa puolittaa riskisi sairastua. Kun elimistösi alentunut sokerinsietokyy havaitaan ajoissa, voidaan elintapojen muutoksella ehkäistä diabeteksen kehittyminen. Lisätietoa voit saada palvelupolun kohdasta omahoito.
- Suun terveydellä on myös suuri merkitys diabeteksen ehkäisyssä: suun kiinnityskudosten sairaudella, parodontiitilla, on todettu olevan yhteyttä diabeteksen syntyyn ja myös toiseen suuntaan katsottuna, diabetes vaikuttaa suun terveyteen heikentävästi. Lisätietoa voit lukea täältä: diabetes ja suu
Lisätietoa:
- Tyypin 2 diabetes | Diabetestalo | Terveyskylä.fi (terveyskyla.fi)
- Diabetesliiton sivut: Diabetes.fi
Vastaanottokäynti
Ensikäynti vastaanotolla
- Laboratoriotestituloksesi voidaan käydä kanssasi läpi myös puhelimitse.
- Diabeteksen toteamiseen liittyvät alkututkimukset ja sairauden toteaminen on saatettu toteuttaa sinulle jo työterveyshuollon käyntisi yhteydessä. Jatkohoidon suunnittelua varten sinut on voitu ohjata omaan terveyskeskukseesi jatkohoidon tarpeen arviointia ja seuraamista varten.
- Ensikäynnin vastaanoton voi toteuttaa lääkäri tai hoitaja, yksilöllinen tilanteesi huomioiden ja terveyskeskuksesi palveluiden mukaisesti.
- Ensikäynnillä ammattilainen arvioi yleisen terveydentilasi, lääkityksen aloittamisen tarpeen ja kirjoittaa tarvittavat reseptit.
- Lääkäri kirjoittaa sinulle B-lausunnon. Lausuntoa tarvitaan esimerkiksi Kela- korvausten hakemiseksi erityskorvattavista lääkkeistä.
Ohjausta ja tietoa sairautesi hoitoon liittyen
- Ensikäynnillä saat tietoa sairaudestasi ja sen hoidosta.
- Omilla elämäntavoilla voit vaikuttaa sairautesi hoitotasapainoon ja vointiisi. Saat ohjausta myös elämäntapojesi tarvittavien muutosten suhteen sekä tietoa elämäntapamuutostasi tukevista palveluista.
- Lisäksi saat tietoa omahoitoasi tukevista sähköisistä palveluista.
- Omahoitajasi tekee sinulle tarvittaessa myös lähetteen hoitotarvikejakeluun tarvittavien hoitotarvikkeiden hankkimiseksi.
- Jos sinulla todennetaan ensikäynnillä diabetes, on hyvin yleistä, että lääkehoidoksi valitaan alkuun Metformiini. Tarkemmat lisätiedot ja ohjausta lääkehoitoon saat tarkemmin vastaanottokäynnilläsi.
- Vastaanotolla voit saada myös lisätietoa luotettavista lisätiedonlähteistä sekä omahoidon tueksi sopivista digitaaliset palvelut (verensokeritasojen seurantaan, elämäntapa ym.)
Kun sinulla on todettu diabetes, tulee sinun lisäksi kiinnittää huomiota:
- Suun terveyteen: Otathan yhteyttä suun terveydenhuoltoon mahdollisen hoidon tarpeen kartoittamiseksi.
- Silmien terveyteen: Silmänpohjan kuvaukseen saat tarvittaessa lähetteen omahoitajaltasi.
- Yleisesti elämäntapoihisi: Saat tietoa ja ohjauksen elämäntaparyhmään tarvittaessa hoitosi tueksi.
Laboratoriokäynti
- Jos olet ollut oireisiisi liittyen puhelimitse yhteydessä terveysasemallesi, hoitaja on voinut tehdä sinulle hoidontarpeen arviointia sekä lähetteen laboratoriotutkimuksiin.
- Jos olet käynyt terveysasemallasi tai työterveydessäsi oireidesi vuoksi, sinulle on voitu ottaa testillä ns. pikaverensokeri ja sen perusteella sinulle on tehty lähete tarkempiin laboratoriotutkimuksiin.
Valmistautuminen laboratoriokokeisiin:
- Yleensä laboratoriokokeet edellyttävät ravinnotta olemista 10-14 h, sillä arvot voivat sisältää ns. paastoarvoina tarkasteltavia testejä:
- paastoverensokeri määrätään otettavaksi hyvin usein jos on vahva epäily diabeteksesta
- usein diabeteksen tutkimiseksi määrätään myös HbA1c, kolesteroliarvot, ns. pieniverenkuva eli PVK, munuais- ja maksa-arvot sekä virtsanäyte (U-AlbKrea).
- Lisää ohjeita verensokeritutkimuksiin valmistautumisesta näet täältä: Fimlab - verensokeritutkimukset.
Mikä neuvoksi, kun lapseni ei nuku?
Mikä neuvoksi, kun lapseni ei nuku?
On hyvin yleistä, että vauvaperheissä on jossain vaiheessa uneen ja nukkumiseen liittyviä huolia. Ne kuormittavat vanhempien voimavaroja ja saattavat vaikuttaa rikkonaisten öiden vuoksi myös vanhempien uniongelmiin. Vauvojen nukkumisen taitoja voi kuitenkin tukea jo varhaisista kuukausista lähtien. Unitaitojen harjoittelun aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Vinkkejä unitaitojen tukemiseen löydät polun kohdasta: Vauvan unitaitojen tukeminen kotona
Ammattilaiset tukenasi
Unihuoliin on saatavissa ohjausta ja apua. Kerro asiasta rohkeasti ammattilaiselle esimerkiksi neuvolakäynnin yhteydessä. Ammattilaiset auttavat löytämään juuri teidän perheelleenne sopivia keinoja parempaan uneen ja ohjaavat tarvittaessa eri tukimuotojen pariin. Välilehdillä yhteystietoja ja tarjolla olevien ammattilaisten palveluja vauvaperheelle. Tukimuotoja on koottu myös polun seuraaviin kohtiin sekä vauvaikäisen että taaperoikäisen perheelle.
Lisätietoa:
Tietoa eri-ikäisten lasten unihäiriöistä/THL
Tietoa unihäiriöistä/Terveyskirjasto
-
-
Jos tarvitsette apua lapsen uniongelmiin välittömästi, ota yhteyttä ammattilaisiin.
- Jos on huoli lapsen terveydentilasta, soita Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystykseen p. 116 117
- Jos perheenne voimavarat ovat lopussa ja tarvitsette välittömästi tukea pärjäämiseen, soita Sosiaali- ja kriisipäivystykseen p. 03 621 7100
Säännöllisten neuvolakäyntien aikana on tärkeää ottaa puheeksi myös uneen liittyvät ongelmat. Neuvolan kokeneet ammattilaiset ovat perheenne tukena, jotta saatte unenpuutteeseen liittyvää väsymystä helpotettua.
Neuvoloiden yhteystiedot:
Mannerheimin lastensuojeluliitolla on monia toimintamuotoja lapsiperheiden tukemiseksi. Voit esimerkiksi saada neuvoja, lastenhoitoapua tai keskustella muiden vanhempien kanssa.
Lisätietoa:
Neuvokas perhe on Sydänliiton toimintamuoto, joka tarjoaa perheille digitaalisia palveluja internetsivujen artikkelien, videoiden, harjoitusten ja vinkkien sekä Meidän perheen hyvinvointikurssin muodossa. Erityisesti sivuston Lepo-osuuteen on koottu paljon tietoa perheelle.
Alla muutamia suoria linkkejä sivuille:
Vinkkejä perheen nukkumiseen/Neuvokas perhe
Meidän perheen hyvinvointikurssi/Neuvokas perhe
Tietoa lapsen unesta/Neuvokas perhe
Ensi- ja turvakotien liitolla on tarjolla vauvaperheitä tukevaa tietoa ja uniohjausta.
- Vauvaperheiden chat on avoinna arkisin klo 12-18 ja lauantaisin klo 14-17
- Baby Blues-työntekijät tarjoavat apua puhelimitse tilanteissa, jossa vauva ei nuku ja äidin alavireisyys jatkuu
Lisätietoa ja linkit palveluihin:
Vauva ei nuku/Ensi- ja turvakotien liitto
Vauva-ikäisen uni
Vauva-ikäisen uni
Unen määrä ja heräilyt
Vastasyntyneen unen määrä on suuri ja vaihtelee paljon. Vastasyntynyt nukkuu yleensä 20 tuntia vuorokaudessa useammassa unijaksossa. Pisin yhtäjaksoinen uni kestää noin 2–4 tuntia. Nukkuakseen vastasyntynyt tarvitsee myös riittävän määrän energiaa. Unen määrä vähenee nopeasti vauvan kasvaessa. Jo kuukauden iässä se on enää 16 tuntia ja puolivuotiaana 13−14 tuntia. Ensimmäisten elinkuukausien aikana uni jakautuu tasaisesti ympäri vuorokauden. Pikkuhiljaa pisimmät unijaksot alkavat sijoittua yöhön ja vauva alkaa valvoa enemmän päiväaikaan.
Noin 4−6 kuukauden iässä yöheräilyjen määrä saattaa hetkellisesti lisääntyä, sillä vauvan nopea kehitys vaikuttaa myös unen laatuun Kaikki uudet taidot, kuten ryömimisen ja muu liikkumaan oppiminen, vaikuttavat vauvan uneen. Vauva rauhoittuu hitaammin, koska on innoissaan uusista taidoistaan. Näin ollen illat ja yöt sekä muut uniajat saattavat olla levottomia. Puhutaan “hulina-ajasta”.
Jos vauvalla on mahdollisuuksia rauhalliseen uneen päivän aikana, hän säätelee itse nukkumistarvettaan samaan tapaan kuin hän säätelee maidontarvetta.
Uniassosiaation muodostuminen
Uniassosiaatiolla tarkoitetaan kaikkia asioita, joita liitetään uneen ja nukahtamiseen. Näitä ovat esimerkiksi:
- Asiat, joita tehdään ennen nukkumaanmenoa
- Keinot, joilla koitetaan saada vauva nukahtamaan
- Nukkumapaikan olosuhteet, kuten hämäryys, tuuletus, lämpötila jne.
Vastasyntynyt vauva nukahtelee itsekseen useimmiten sinne, missä hän sattuu olemaan. Muutamien viikkojen päästä nukahtaminen ei enää olekaan ihan yhtä automaattista ja vanhempi alkaa toistaa jotain menetelmää, joka tuntuu toimivan unen saantiin. Jos vauva tottuu saamaan unen vanhempien avustuksella, esimerkiksi heijaten, sylissä tai syöden, hän saattaa hätääntyä, kun herää yöllä eri paikassa. Vanhemmilla onkin suuri vaikutus uniassosiaatioiden muodostumiseen. Olisi tärkeää totuttaa vauva siihen, että hänet lasketaan nukkumapaikkaansa hereillä, mutta rauhallisena. Unta tukevia positiivisia uniassosiaatioita on mahdollista liittää nukkumaanmenon rituaaleihin, olosuhteisiin ja esimerkiksi unileluihin ja -riepuihin. Lisää vinkkejä polun kohdassa Unitaitojen tukeminen kotona.
Lisätietoa:
Vauvan unitaitojen tukeminen kotona
Vauvan unitaitojen tukeminen kotona
Vauvan unitaitojen kehittymisen tukeminen
Vauvan unitaidot kehittyvät vähitellen ja perheenne voi tukea niiden kehittymistä eri tavoin. Näitä auttavat muun muassa:
- Säännöllinen rytmi: säännöllinen rytmi esimerkiksi ruokailujen, leikin ja ulkoilujen suhteen luovat pohjaa myös säännölliselle unelle.
- Valon ja toiminnan määrän vaihtelu päivä- ja yöaikojen eroon opetellessa
- Pimeässä nukkuminen
- Yöaikaisten syöttöjen ja vaipanvaihtojen hoitaminen mahdollisimman eleettömästi
- Tavallista pidempi imetys juuri ennen nukkumaanmenoa. Näin nälkä pysyy poissa mahdollisimman pitkään.
- Vauvan nukahtaminen omaan sänkyyn
- Itkuun ja heräilyyn reagointi vauvaa taputtelemalla ja hiljaisesti hyssyttelemällä. Yöaikana kannattaa välttää vauvan nostamista syliin.
- Ohjaus rauhoittumaan ilman vanhempia, esimerkiksi unilelujen tai unirättien avulla. Näin tuetaan positiivista uniassosiaatiota.
Usein yöunet alkavat kehittyä parempaan suuntaan jo muutamassa viikossa. Lapsen temperamentti vaikuttaa jo vauvana myös unitaitoihin. Voi olla, että utelias ja aktiivinen vauva ei malta nukkua, kun on niin innokas oppimaan uutta.
Eri-ikäisten vauvojen uniohjaus
Alle on koottu tiivistettynä uniohjauksen keskeiset asiat vauvan iän mukaan. (Lähde THL)
- 1 kk: tarjoa vauvalle yötä edeltävästi runsaasti maitoa, pidennä yösyötön väliä ja koita rauhoittaa yöllä heräillessä ensin muulla tavoin kuin syöttämällä. Ero aktiivisen, valoisan päiväajan ja hiljaisemman, pimeän yöajan välillä on tärkeää.
- 3 kk: Pyri erottamaan nukahtaminen ja syöminen toisistaan. Reagoi vauvasi itkuun nukkumaanmenotilanteissa aina samanlaisesti sen sävyn mukaan. Tue vähitellen vauvan nukahtamista itsekseen ja kun hän on siihen valmis, rauhoittele esimerkiksi silittämällä ja taputtelemalla.
- 5 kk: Vauvalla on biologiset valmiudet nukkua säännöllisessä vuorokausirytmissä ja monilla se on jo löytynyt. Anna vauvalle mahdollisuuksia nukahtaa itsekseen, oman sänkyyn. Ole alkuun lähellä ja tarvittaessa rauhoittele. Nukahtamisen tukena sama unilelu tai tutti auttaa.
- 6 kk: Itsekseen yöunille nukahtanut vauvaa kokee olonsa turvalliseksi herätessään yöllä, kun huomaa olevansa samassa paikassa ja pystyy jatkamaan uniaan rauhallisesti. Itsekseen nukahtamista tukee fyysisen kontaktin vähentäminen nukahtamistilanteessa.
Lisätietoa: Eri-ikäisten lasten unihäiriöt ja uniohjaus/THL
Unikoulu kotona
Moni perhe saa apua kotona toteutettavista unikouluista, joiden toteuttamiseen saat tarvittaessa ohjeita omasta neuvolastasi. Unikoulun tavoitteena on, että lapsi oppii nukahtamaan itse, ilman maitoa tai vanhemman apua. Se sopii yli 6 kk:n ikäiselle lapselle, joka pärjää yön yli ilman tiheää syöttämistä. Unikoulua pidetään vähintään kahden viikon ajan, mutta muutoksia lapsen nukkumisessa voi tapahtua jo kolmessa yössä.
Unikoulun jälkeen voidaan sopia seurantakäynti neuvolaan. Jotta ammattilaiset osaavat arvioida parhaat keinot ja neuvoa lapsen uniongelmiin liittyvissä asioissa, täytä myös unipäiväkirjaa vähintään kahden viikon ajan.
Lisätietoa:
Neuvolan tuki vauvaperheelle
Neuvolan tuki vauvaperheelle
Vauvan neuvolakäyntien aikana kannattaa ottaa esille nukkumiseen liittyvät asiat. Neuvolan lääkäri ja terveydenhoitaja osaavat antaa hyviä ohjeita ja tukea nukkumisrytmin parantamiseen. Se on tärkeää koko perheen jaksamisen kannalta. Eri alueiden neuvoloiden yhteystiedot löydät välilehdiltä.
Vinkkejä lasten univaikeuksiin saat myös mm. Helsingin terveysviraston ja Stadia ammattikorkeakoulun työstämästä videosta: Hyvää yötä pikkuinen
Perhetukityö
Tuki perheille
Perheitä voidaan tukea eri tavoin myös unipulmien yhteydessä. Monissa kunnissa perheitä tukevia palveluita on neuvolan ja/tai sosiaalipalveluiden tarjoamana. Välilehdille on koottu eri kuntien palveluita.
Perhetyö
Perhetyön tavoitteena on tarjota lapsiperheille tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Oikea-aikainen tuki voi ehkäistä perheiden muita ongelmia ja tukea vanhempien jaksamista. Kunnat järjestävät perhetyötä eri tavoin. Perhetyötä voidaan järjestää neuvolan, varhaiskasvatuksen tai koulun yhteydessä.
Perhetyö on sosiaaliohjausta, joka:
- tukee vanhemmuutta
- ohjaa lasten hoidossa ja kasvatuksessa
- ohjaa kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan
- vahvistaa perheen toimintakykyä
- tukee perheen vuorovaikutustaitoja
- tukee perheen sosiaalisen verkoston laajentamista
Perhetyö ei vaadi lastensuojelun asiakkuutta.
Lähete erikoissairaanhoitoon
Lähete erikoisairaanhoitoon
Neuvolan lääkäri tekee lähetteen erikoissairaanhoitoon eli Kanta-Hämeen Keskussairaalaan, jos:
- perheen voimavarat eivät riitä omatoimiseen unikouluun
- omatoiminen unikoulu (vähintään 2 viikkoa) ei tuota riittävää tulosta
- on epäily taustalla olevasta hoitoa vaativasta sairaudesta
- lapsi on yli 6 kk:n ikäinen
Sairaalan palveluina lapsen uniongelmien hoitoon ovat käynti vauvapoliklinikalla, lapsiperhetyön kotikäynti ja sairaalassa tapahtuva unikoulu. Näistä saat lisätietoja polun erillisistä kohdista.
Vauvapoliklinikka
Vauvapoliklinikka
Jos neuvola tekee lähetteen erikoissairaanhoitoon, saat kutsun vauvapoliklinikalle lastenlääkärille. Ennen käyntiä: Täytä unipäiväkirjaa kahden viikon ajan ja neuvolasta saamasi unitaustakysely. Tarvittaessa voi tulostaa unipäiväkirjan ja kyselyn alta. Ota ne täytettynä mukaan vastaanottokäynnille. Niiden avulla ammattilaiset osaavat ohjata perheellenne sopivia tukimuotoja.
Käynnin aikana:
- Lapsenne terveydentila tarkistetaan
- Perheenne kokonaistilannetta kuunnellaan ja arvioidaan
- Sovitaan yhdessä perheenne kanssa jatkotoimenpiteistä, muun muassa muiden hoitomuotojen toteutusta. Tarvittaessa sovitaan aika sairaalassa tapahtuvalle unikoululle.
Lapsen terveydentilan hoitoa vaativat tilanteet tai oireet
Lapsen unta voi häiritä myös sairaudet, joiden hoitaminen tuo helpotusta unesta johtuviin ongelmiin. Yleisimmät lapsen unta häiritsevät sairaudet ovat:
- Allergiat
- Atooppinen ihottuma
- Refluksi eli ruoan takaisinvirtaus takaisin mahasta ruokatorveen
- Ummetus
- Kuorsaus ja uniapnea
Vauvaperhetyön kotikäynnit
Vauvaperhetyön kotikäynti
Kotona tehtävän unikoulun tueksi on mahdollista vauvaperhetyön kotikäynti, joilla tuetaan perhettänne välillä hyvinkin uuvuttavassa tilanteessa.
- Kotikäynnin tekevät sairaalan vauvaperhetyöntekijät koko sairaanhoitopiirin alueella.
- Aika pyritään järjestämään kahden viikon sisään ensiarviosta.
- Kotikäynti on pituudeltaan noin kaksi tuntia.
- Kotikäynnin jälkeen seurataan tilannetta tarpeen mukaan joko uusintakäynnin tai soiton avulla 2-3 viikon kuluttua.
Perheen toivotaan olevan paikalla kotikäynnin ajan, muuta valmistautumista ei tarvita. Kotikäynnillä mietitään perheen tilannetta kokonaisvaltaisesti, pyritään yhdessä löytämään keinoja koko perheen parempaan nukkumiseen, vanhempien jaksamiseen ja onnistuneen kotiunikoulun toteuttamiseen.
Lisätietoa saat kotiunikoulua koskevasta oppaasta: Ohjeita kotiunikouluun
Yhteystiedot:
Lasten ja nuorten poliklinikka p: 6292918
Sairaalan unikoulu
Sairaalan unikoulu
Jos itsetoteutettu unikoulu ei tuota toivottua tulosta ja uniasiat vaikeuttavat perheen elämää, on mahdollista toteuttaa unikoulu Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Unikoulussa lapsi opettelee nukkumista kolmen peräkkäisen yön ajan sairaalan lastenosaston tiloissa.
Unikoulua edeltävällä viikolla hoitaja soittaa ja käy perheen kanssa läpi unikouluun liittyvät asiat. Sairaalassa toteutettavan unikoulun jälkeen on toiveena se, että lapsi siirtyy nukkumaan omaan sänkyyn, jollei ole siihen mennessä sitä tehnyt.
Mukaan unikouluun otettavat varusteet:
- Ruokailun apuvälineet, esim. mukit, pillipullo, ruokalappu
- Mahdolliset lääkkeet
- Vaihtovaatteet, ulkovaatteet ja sisätossut
Vanhempien rooli:
- Vanhemmat menevät yöksi kotiin.
- Päivisin ainakin toinen vanhemmista on hoitamassa ja saamassa ohjausta.
Unikoulun toteutus sairaalassa:
Yöllä hoitajat seuraavat lapsen nukkumista ja vointia, vastaavat lapsen tarpeisiin tilanteen mukaan. Unikoulu ei ole lapsen itkettämistä. Muutama yö erossa vanhemmista ei aiheuta lapselle traumaa, sen sijaan hyvinvoiva, jaksava vanhempi on lapsen kehitykselle tärkeä.
Parin viikon päästä sairaalassa toteutetun unikoulun jälkeen hoitaja on yhteydessä perheeseen varmistaakseen nukkumistilanteen.
Taaperoikäisen unipulmat
Taaperoikäisen unipulmat
Taaperoikäisen uni on jo usein löytänyt yksilöllisen rytminsä. Unipulmia saattaa kuitenkin esiintyä ja niiden selvittämisessä on monia huomioitavia asioita. Pulmat saattavat liittyä enemmän nukahtamisvaiheeseen, jolloin nukkumaanmenovaiheessa lapsi on jopa ylivilkas. Myös ns. tahtoikä voi vaikuttaa nukkumaanmenoon.
Uni tuo unta
Yliväsymys näkyy usein levottomuutena ja vaikeuksina nukahtaa. Apua nukahtamisvaiheisiin voi saada, kun aikaistaa nukkumaanmenoa. Lapsissa on yksilöllisiä eroja, mutta pienten lasten päiväunia ei kannata jättää pois liian aikaisin. Päiväkodissa tai päivähoitopaikoissa olevien lasten uniasioista on tärkeää tehdä yhdessä suunnitelma oman perheenne ja lapsenne tilanteeseen soveltuen.
Päivärytmi
Lapset kokevat säännöllisen päivärytmin ja arjen tutut kuviot turvallisina, ja niiden avulla luodaan perustaa hyville yöunille. Säännölliseen päivärytmiin kuuluu säännölliset ruokailut, leikkiä, seurustelua, ulkoilua ja päiväunet. Myös viikonloppuna on tärkeää noudattaa arkipäivien rytmiä, sillä jo muutaman tunnin muutos esimerkiksi nukkumaan menossa voi aiheuttaa lapselle univaikeuksia.
Iltarutiinit
Kun iltarutiini toistuu samanlaisena, lapsi oppii, että se tähtää nukahtamiseen. Hyviä nukahtamista tukevia iltarutiineja ovat esimerkiksi valojen himmentäminen ja aktiivisempien leikkien lopettaminen. On kuitenkin tärkeää, että löydätte juuri teidän perheellenne sopivat rutiinit.
Aikuisen aika lapselle
Lapsi kaipaa aikuisen läheisyyttä ja yhteistä tekemistä oltuaan erossa vanhemmistaan päivähoidon ajan. Jos lapsi saa nukkumaan mennessä aikuiselta eniten kaipaamaansa huomiota, hän voi koittaa pitkittää sitä. Myös mahdollisista huolista ja peloista on tärkeää keskustella yhdessä, sillä ne voivat näkyä nukahtamisvaikeuksina.
Unta häiritsevät asiat
Taaperoikäisen unta saattaa häiritä:
- Muutokset perheen arjessa
- Yölliset kauhukohtaukset. Nämä ovat vaarattomia havahtumishäiriöitä, jotka ovat melko yleisiä pienillä lapsilla
- Levottomat jalat ja kasvukivut
- Erilaiset pelot: Lapselle pelot ovat aitoja ja todellisia, joten aikuisen on tärkeä ottaa ne tosissaan. Pelon kohteena olevasta asiasta on hyvä puhua avoimesti ja pohtia yhdessä keinoja niiden vähentämiseen.
- Sairastelu
Myös unipulmissa voit lähettää kysymyksiä nimettömästi myös Väestöliiton asiantuntijoille chat:ssa keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9:30-11:30:
Linkkejä lisätiedon ja vinkkien äärelle:
Neuvolan tuki taaperoikäisen perheelle
Neuvolan tuki taaperoikäisen perheelle
Pienen lapsen yölliset heräilyt ovat yleisiä, mutta niiden määrä vähenee toisen ikävuoden aikana. Moni 2-vuotias kuitenkin herää vielä kerran yössä. Jos heräily tuntuu vanhemmista raskaalta, on hyvä kiinnittää huomiota esimerkiksi iltatoimiin ja lapsen nukahtamistapoihin.
Taaperoikäisen nukkumista edistää myös säännöllinen arki- ja päivärytmi. Lapset kokevat säännöllisen päivärytmin ja arjen tutut kuviot turvallisina, ja niiden avulla luodaan perustaa hyville yöunille. Säännölliseen päivärytmiin kuuluvat:
- säännölliset ruokailut
- leikit
- seurustelu
- ulkoilu
- päiväunet
Myös viikonloppuna on tärkeää noudattaa arkipäivien rytmiä, sillä jo muutaman tunnin muutos esimerkiksi nukkumaan menossa voi aiheuttaa lapselle univaikeuksia.
Kuntien neuvoloiden ammattilaiset ovat perheenne tukena myös taaperoikäisen nukkumiseen liittyvissä asioissa. Neuvolakäynneillä käydään läpi mm. perheen unirytmiä ja nukkumistottumuksia.
Sairaalan tuki taaperoikäisen perheelle
Sairaalan tuki taaperoikäisen perheelle
Taaperoikäisellä korostuu perheen päivärytmin ja rutiinien merkitys ja perheen tukeminen päivittäisessä arjessa. Taaperoikäisen lapsen uniongelmat ovat yleensä monimutkaisempia kuin imeväisen vakiintumattomaan vuorokausirytmiin ja uniassosiaatioihin liittyvä heräily. Perheenne tilannetta voidaan käydä yhdessä läpi vielä lastentautien poliklinikalla tai kutsua suoraan sairaalan unikouluun.
Unikoulu
Myös taaperoikäinen saa apua unikoulumenetelmistä. Jos itse toteutettu unikoulu ei tuota toivottua tulosta ja uniasiat vaikeuttavat perheen elämää, on mahdollista toteuttaa unikoulu Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Unikoulussa lapsi opettelee nukkumista kolmen peräkkäisen yön ajan sairaalan lastenosaston tiloissa. Unikoulu toteutetaan samaan tapaan kuin vauvaikäisten unikoulu. Taaperoikäisen sairaalaunikoulussa keskitytään yleensä vuorokausirytmin säännöllistämiseen sekä riittävän ja ennakoitavan ulkoilun ja levon vaihteluun.
Lisätietoa tämän polun kohdassa sairaalan unikoulu.
Osastolla voidaan miettiä kullekin perheelle sopiva unikoulumenetelmä esim. tassu-, tuoli- tai pistäytymismenetelmä. Usein olemme kuitenkin todenneet tassumenetelmän nopeimmin tuloksia tuottavaksi.
Unta häiritsevien sairauksien hoito
Taaperoikäisen uniongelmien taustalla voi olla myös jokin sairaus, jonka hoito auttaa parempaan uneen. Sairaudesta riippuen apua voidaan tarjota:
- Lastentautien poliklinikalla, jos unta hankaloittaa yökastelu, allergiat, atooppinen ihottuma, uniapnea tai vatsavaivat
- Lastenneurologian poliklinikalla, jos kyseessä on kehitysviivästymät, epilepsiaepäily tai autisimikirjo
- Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla, jos unta hankaloittaa lapsen kuorsaus.
Tarvittaessa tai toteutuu paikkakuntakohtaisesti