Lapsen unitaitojen tukipolku

[browser-shot url="https://palvelupolku.khshp.fi/rintasyopa/" width="1200" height="700"]

silmänpohjankuvaus

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Käynti hammashoidossa

  • Diabetes voi lisätä alttiutta erilaisille suusairauksille: ientulehduksille, hampaiden kiinnityskudosten sairaudelle eli parodontiitille, limakalvojen sienitulehduksille sekä altistaa hampaiden reikiintymiselle, joten sinun tulisi kiinnittää erityistä huomiota suun terveyden ylläpitoon.
  • Diabetes lisää suun kiinnityskudossairauden riskiä kolminkertaiseksi.
  • Diabeteksen hoitotasapaino vaikuttaa myös suun terveyteen, toisaalta terve suu on tärkeä osa myös diabeteksen hoitoa. Suun erilaiset sairaustilat ovat yleisempiä henkilöillä, joilla myös diabeteksen hoitotasapaino on huono.

(Lähde: www.hammaslaakariliitto.fi)

Sinun tulee varata aika suun terveydenhuoltoon suun terveydentilan arvioimiseksi, ole yhteydessä oman kuntasi suun terveydenhuollon toimipisteeseen. Löydät yhteystiedot välilehditä alla.

Lisätietoa täältä:

Diabetesliitto - suun ja hampaiden hyvinvointi

Hammaslääkäriliitto - diabetes ja suu

I love suu - tietoa suun kiinnityskudostulehduksesta eli parodontiitista

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Yhteydenotto terveydenhuoltoon

Diabeteshoidon alku

  • Tyypin 2 diabetes havaitaan usein muiden sairauksien tutkimusten yhteydessä, terveystarkastuksen tai työhöntulotarkastuksen yhteydessä tai sattumalta.
  • Jos oireesi ovat voimakkaat, tulee sinun soittaa 112 ja hakeutua hoitoon päivystyksellisesti.
  • Lievempien oireiden yhteydessä, ota yhteyttä omaan terveysasemaasi tai työterveyshuoltoosi. Yhteystietoja koottu tämän kohdan välilehdille.

Tyypillisimmät oireet:

  • yleinen väsymyksen tunne
  • janon tunne
  • huono olo
  • virtsaamistarve
  • yllättävät muutokset näön tarkkuudessa
  • pitkittynyt infektio, esim. haavat, ruusu- tai sieni-infektiot ihossa eivät parane normaalisti
  • jalkaoireet, kuten esim. jalkasäryt, lihaskouristelut
Forssan seutu

Ajanvaraus oman terveysaseman lääkärin tai hoitajan vastaanotolle täältä.

Hattula

Yhteystiedot terveyskeskuksen omalääkärille tai hoitajalle löydät täältä.

Hämeenlinna
  • Saat yhteyden arkisin puhelimitse tai käymällä terveysasemallasi. Katso Hämeenlinnan terveysasemien yhteystiedot täältä.
  • Hämeenlinnan terveyspalveluissa on käytössä myös kolme sähköistä palvelua, joiden kautta voit asioida 24/7. Nämä palvelut ovat OmaoloOmakanta ja Kansalaisen terveyspalvelu. ​
Janakkala
  • Janakkalan terveysasemien yhteystiedot löydät täältä.
  • Omahoitajaan saa yhteyden Kansalaisen terveyspalvelun kautta, lähettämällä Omaolo- oirearvion tai puhelimitse.
  • Sähköisistä palveluista löydät lisätietoa täältä.
Riihimäki
  • Ajanvaraus sairaanhoitajalle ja lääkärille onnistuu takaisinsoittonumeroista  019 758 5600 ma – to klo 8.00 – 15.30, pe klo 8.00 – 15.00, aattopäivinä klo 8.00 – 15.00.
  • Lisätietoa täältä.
Työterveyshuolto
Jos kuulut työterveyspalveluiden piiriin, saat työterveyden palveluita sopimusten mukaisesti. Ohessa linkit alueellisten työterveystoimijoiden sivustoille.

sopivan tekstin sisältö asiakkaalle tähän, mihin yhteys ym.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Elämää diabeteksen kanssa

Diabetes ei estä elämästä omannäköistä ja mielekästä elämää. Ammattilaisilta ja yhdistyksiltä on saatavissa tukea eri elämänvaiheisiin. Tietoa näistä on koottu mm. polun kohtaan Tietoa ja vertaistukea.

  • Kelan sopeutumisvalmennuskurssit 18-68-vuotiaille - tarvii B-lausunnon (siirto toiseen kohtaan)

Muiden sairauksien hoito

  • sydän- ja verisuonitaudit: sepelvaltimotauti, ASO-tauti, verenpainetauti, hyperkolesterolemia (linkit, mistä löytyy tietoa näistä)
  • diabetes voi vaikuttaa sydänsairauksien oirekuvaan (esim. rintakipuja ei välttämättä ole sepelvaltimotautikohtauksessa)

Muista myös:

  • jalkojen omahoito ja ihon kunnosta huolehtiminen, jalkojen tarkastus haavojen varalta ja hoitoon hakeutuminen, mikäli haavat ei parane
  • Säännölliset, hoitosuunnitelman mukaiset käynnit suun terveydenhuollossa
Apuvälinepalvelut
Verensokerin mittaustarvikkeet
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Seuranta

  • Hoitosi kokonaisuutta ja hoitosi toteutumisen seurannan tarpeen arviointia toteutetaan yhdessä kanssasi.
  • Jos diabeteksesi hoito on hyvässä tasapainossa, hoidon tilanteesi olisi hyvä käydä läpi sairaanhoitajan kanssa yhdessä noin kerran vuodessa.
  • Tilanteesi huomioiden tapaamisia voidaan suositella sinulle toteutettavaksi myös hiukan tiheämmin. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi muiden sairauksiesi huomioimisen tarve hoitokokonaisuudessasi.
  • Olethan yhteydessä omaan terveyskeskukseesi kontrolliajan varaamiseksi. Kontrolliajat eivät tule sinulle automaattisesti.
  • Vastaanotolla kanssasi käydään läpi hoitosi tavoitteet, seuranta sekä seuraavien tarvittavien verikokeiden ajat.
  • Jos kotiseurannassa paastoverensokeriarvosi lähtevät nousuun (yli 7) tai aterian jälkeen arvot ovat jatkuvasti yli 10, ole yhteydessä omaan terveyskeskukseesi jo ennen vuosikontrollia.
  • Suun terveydenhuollossa  tarkastuksesi yhteydessä tehdään aina hoitosuunnitelma, jossa on arvioitu seuraava suositeltava käyntiajankohta. Seurantakäynti voi olla esim. vuoden kuluttua suuhygienistille, tarvittaessa varataan aika hammaslääkärille. On tärkeää, että pidät huolta siitä, että hakeudut omatoimisesti hoitosuunnitelmasi mukaisesti suun terveydenhuollon vastaanotolle. Automaattista kutsua käynnille ei tule, vaan ajanvaraus tulee huolehtia itse.

huomioita

  • Seurantasuunnitelman tekeminen terveys- ja hoitosuunnitelmaa käyttäen, näkyisi Omakannassa, henkilökohtaiset hoidon tavoitteet määritelty (ollaan ottamassa käyttöön koko hyvinvointialueella) 
  • olisiko tässä hyvä olla yhteenveto diabeteksen mahdollisista komplikaatioista, jotka voidaan ehkäistä hyvällä sokeritasapainon hoidolla?
    • retinopatia – diabeettinen retinopatia on suurin syy hankinnaiselle näkövammaisuudelle Suomessa yli 65-vuotiailla, silmänpohjakuvaukset
    • neuropatia – sukkamaisesti kehittyvä jalkojen tunnottomuus tyypillisimmin, altistavat jalkahaavoille, 
    • nefropatia - diabetekseen liittyä munuaissairaus
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Muun ammattilaisen tuki

Diabeteksen hoidossa tukevat myös eri asiantuntijat, joiden palveluita on kuvattu tämän kohdan välilehdillä.

Lääkkeettömät keinot db ohjauksessa?

Jalkahoitajat

KHKS: Sisätautipoliklinikan jalkahoitaja: milloin hänelle, miten?

Yksityiset palveluntarjoajat: mitkä ja miten tuodaan esille? 

Sosiaalityöntekijä

Tekstin lisäys

Liikuntaneuvoja

Liikuntaneuvonnan tarkoituksena on painonhallinnan ja fyysisen kunnon parantamisen tukeminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Terveydenhuollon ammattilainen voi suositella ja ohjata sinut liikuntasuunnittelijalle. Voit myös itse ottaa yhteyttä liikuntasuunnittelijaan ja varata ajan.

Forssan seutu

Liikuntaneuvonta/Forssan seutu

Onko liikuntaneuvonnan palveluja muissa kunnissa?

Suun terveyden asiantuntijat

Suun terveys on tärkeä osa diabeteksen hoitoa.

Sen tueksi on tärkeää käydä säännöllisesti hammastarkastuksessa ja -hoidossa.  Hammashoito saattaa olla myös osana voimassaolevaa hoitosuunnitelmaa.

Ravitsemusterapeutti

Lisätään tekstiä

Psyykkinen tuki

Psyykkinen hyvinvointi on yksi dibeteshoidon tärkeä tavoite. Sairastuneena voi tulla monia tunteita: vihaa, pettymystä, turhautumista, katkeruutta ja syyllisyyttä. Tunteiden sanoittaminen ja niiden jakaminen muille tukee mielesi hyvinvointia.

Miten saan psyykkistä tukea?

  • Hoitava lääkärisi voi suositella sinulle psyykkistä tukea tai voit itse ottaa asian puheeksi hoitavan lääkärisi kanssa.
  • Sinulla on mahdollisuus keskustella sekä sairaalassa tai oman terveyskeskuksesi psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa.

Psykiatrisen sairaanhoitajan ohjauskäynti sairaalalla

  • Sairaalan psykiatrinen sairaanhoitaja soittaa sinulle lupasi siihen saatuaan ja sopii kanssasi tapaamisajan. Tapaamisajat voivat olla saman päivänä esimerkiksi muiden hoitojesi kanssa tai erikseen sovittuna päivänä psykiatrian poliklinikalla. Tapaamisella keskustellaan ajatuksista ja tunteista liittyen tilanteeseesi ja sairauteen sopeutumiseen. Tapaamiset eivät ole terapiaa, vaan tarkoituksena on löytää keinoja sopeutua tilanteeseen ja vahvistaa voimavaroja. Jos tilanteesi niin edellyttää esimerkiksi lääkityksen tms suhteen, psykiatrinen sairaanhoitaja osaa ohjata sinua varsinaisen psykiatrisen hoidon piiriin.

Psykiatrisen sairaanhoitajalle ajanvaraaminen omaan terveyskeskukseen

  • Terveyskeskuksissa on myös mahdollista varata aikaa psykiatrisen sairaanhoitajan luokse.
    • Forssassa Mipa-sairaanhoitajan vastaanotolle pääsee ajanvarauksella. Lähetettä ei tarvita. Yhteydenotot puhelinaikana klo 11-11.30 tai tekstiviestillä. tarkemmat yhteystiedot hoitajille löydät tästä.
    • Hattulan mielen hyvinvoinnin palvelut löydät täältä.
    • Riihimäki: Mielenterveys- ja päihdeyksikkö MPY tarjoaa apua ja tukea mielenterveyteen ja päihteidenkäyttöön liittyvissä huolenaiheissa Riihimäen, Hausjärven ja Lopen 18-vuotta täyttäneille asukkaille. Sinne et tarvitse lähetettä ja siellä on arkiaamuisin vastaanotto. Voit myös olla yhteydessä puhelimitse P. 019 758 5960
    • Hämeenlinnan terveyskeskuksessa, henkisen hyvinvoinnin palveluissa on psykiatrisia sairaanhoitajia terveysasemilla, joihin voit olla yhteydessä. Soita oman terveysasemasi psykiatriselle sairaanhoitajalle klo 11- 12 arkipäivisin. Löydät yhteystiedot tästä.
    • Janakkalan psykiatristen sairaanhoitajien yhteystiedot löydät tästä.
Elämäntapaohjaus

Elämäntapaohjaus

HVA-valmistelussa erillishanke asian tiimoilta

  • tupakoimattomuus
  • Elintapamuutosryhmät?
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Tietoa ja vertaistukea

Diabetes on yleinen sairaus. Tyypin 2 diabetesta sairastaa diabetesliiton (v.2021) mukaan n. 400 000 henkilöä. Lisäksi arvioidaan, että sitä sairastaa tietämättään 50 000-100 000 henkilöä. Tyypin 2 diabetekseen sairastutaan myös aiempaa nuorempana.

Tiedon ja tuen tarve:

  • Diabetesriskissä olevilla  tiedon ja tuen tarvetta 
    • ravitsemukseen 
    • verensokeriseurantaan 
    • sensorointiin  
    • jalkojen hoitoon liittyvissä asioissa. / Etukäteismateriaali (mm. Digipalveluraportti)

Tämän kohdan välilehdillä on kuvattu, miten tietoa ja tukea on tarjolla eri paikkakunnilla ja diabetesjärjestöjen kautta. Täydennykset kuntien välilehdille

Muiden sairauksien vaikutus diabeteksen hoitoon

Osteoporoosin hoito ja lääkitys ja sen vaikutus diabeteksen hoidon etenemiseen, kuvaus?

Digitaaliset palvelut diabeteshoidon tukena

Lisätietoa:

Diabetesyhdistykset

Diabetesliiton ja paikallisjärjestöjen palveluista saat tietoa linkkien kautta. Tarjolla on erilaisia kursseja, vertaistukea ja toimintamuotoja.

Diabetesliitto

Diabetesliitto tekee työtä diabeetikoiden hyvän elämän puolesta. Toiminnan painopisteinä ovat diabeetikoiden tukeminen, diabetesosaamisen edistäminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Diabetesliitolla on tarjolla tyypin 2 diabetesta sairastaville mm. kohdennettuja kursseja.

Diabetesliitto

Kurssit tyypin 2 diabeetikolle/Diabetesliitto

Paikallisyhdistykset

Forssan Seudun Diabeetikot tarjoavat vertaistukea ja diabetestietoa Forssan, Tammelan, Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän alueella.

Lisätietoa tapahtumista ja jäseneduista: Forssandiabeetikot

Hämeenlinnan Seudun Diabetesyhdistys toimii Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan alueella. Yhdistyksellä on omat www-sivut, joiden kautta saat tietoa ajankohtaisista tapahtumista. Yhdistys tiedottaa ajankohtaisista asioista myös HML kaupunkiuutisten järjestöpalstalla.

Lisätietoa tapahtumista ja jäseneduista: Hämeenlinnan Seudun Diabetesyhdistys ry (hsdy.fi)

Riihimäen Seudun Diabeetikot ry toimii Riihimäellä monipuolisesti diabeetikon tukena. Toiminnan runkoina ovat mm. kuukausittaiset kerhotapaamiset, luennot sekä liikunta- ja virkistystoiminta.

Lisätietoa tapahtumista ja jäseneduista: Riihimäen Seudun Diabeetikot ry

Forssan seutu

Diabeteshoitaja ohjaa, hoitaa ja seuraa diabetestä sairastavia. Forssan seudulla diabeteshoitaja on tavoitettavissa sekä sairaalan poliklnikalla että tervesasemilla.

Yhteystiedot:

Diabeteshoitaja/Forssan seutu

Hattula

Your Content Goes Here

Hämeenlinna

Hämeenlinnassa terveyskeskuksen TIIDM-ryhmät 3x jaksoina, 2 kertaa syksyisin ja 3 jaksoa keväisin, ohjaus ammattilaisen kautta. Voidaan ohjata jo prediabetes-vaiheessa, diagnoosin saatua tai myöhemmin jos tarvitse uudelleen lisätietoa ja ohjausta

Janakkala

Tyypin 2 (aikuistyypin) diabeetikot saavat Janakkalassa neuvontaa diabeteshoitajilta ja omahoitajilta.

Yhteystiedot:

Erityisvastaanotot/Janakkala

Riihimäki

Your Content Goes Here

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Omahoito

Tyypin 2 diabeteksen omahoidossa tärkeintä on huomioida terveydentilasi kokonaisuus sekä yksilölliset tarpeesi. Omahoidossa tärkeää on verensokeriarvojen ja hyvien elämäntapojen välinen tasapaino. Tähän polun välilehdille on koottu tietoa omahoitosi tueksi.

  • Miten diabeteksen hoito silloin, jos sokerit vain vähän koholla? Omahoidon korostuminen? Elintapaohjaus
  • Käypä Hoito suosituksessa oleva taulukko käytössä HML
  • Tärkeä osa omahoitoa on omien verensokeriarvojesi seuranta. Tähän lisää verensokerien seurantaan liitt.
    • Verensokerin mittaamisohje Janakkalassa: Ilta ja seuraava aamu ( paasto) + yksi ateriapari. Sarjoja 3-5 kpl ennen vastaanottoa ja hoidon tehostuksessa. Jos on hyvässä tasapainossa noin kerran 2 viikossa. Ohjattu myös milloin sairaspäivinä mitataan ja milloin ottaa yhteyttä.
    • Janakkala: jos on lääkehoito, niin asiakkaan on mahd.saada mittari
    • HML: samaan tapaan kuin Janakkalassa
Suun terveys

Suun terveydestä huolehtiminen on osa diabeteksen hoitoa. Hyvässä sokeritasapainossa diabetes ei erityisesti altista suun sairauksille. Kuitenkin korkea verensokeri ja verensokerin vaihtelut altistavat muun muassa suun kuivumiselle, hampaiden reikiintymiselle ja ientulehdukselle.

Suun omahoidossa tärkeää

(Lähde: Hammaslääkäriliitto.fi)

Lisätietoa:

Terveyskirjasto

Terveyskylä Diabetestalo

Hammaslääkäriliiton sivut

Liikunta

Säännöllinen liikunta on suositeltavaa kaikille diabeetikoille

  • Se vähentää insuliiniresistenssiä ja parantaa glukoositasapainoa
  • Vaikuttaa edullisesti painonhallintaan, sydän- ja verenkiertoelimistön ja keuhkojen toimintaan, veren rasva-arvoihin ja verenpaineeseen.
  • Lisää virkeyttä ja hyvinvointia
  • Löydät 2 tyypin diabeetikoille laaditun liikuntaohjeen (Käypähoito suositus) täältä: Tyypin 2 diabeetikon liikuntaohjelma

(lähde: Käypä hoito)

Lisätietoa:

Diabetesliitto, liikuntasuositukset

Ruokavalio

Tyypin 2 diabeteksen ruokavaliohoidolla on kolme keskeistä tavoitetta.

  1. Sen avulla pyritään mahdollisimman hyvään verensokeritasapainoon huomioiden kunkin potilaan yksilöllinen tilanne.
  2. Ruokavaliolla on tärkeää suojata diabetekseen sairastunutta niiltä lisäsairauksilta, jotka tekevät juuri tyypin 2 diabeteksesta vaarallisen. Ruokavalio tulee suunnitella yhtä aikaa sellaiseksi, että se paitsi parantaa verensokeriarvoja, myös laskee verenpainetta, veren kolesterolia ja matala-asteista tulehdusta – edistäen sydän- ja verisuonisairauksien sekä muisti- ja syöpäsairauksien ehkäisyä.
  3. Painonhallinta.

(Lähde: Diabetes ja sydän)

Insuliinihoito ruokavalioon yhdistettynä?

Lisätietoa:

Ravitsemus/Diabetes ja sydän

https://www.tampereendiabetesyhdistys.fi/tietoa/hiilihydraatit 

https://syohyvaa.fi

https://Fineli.fi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki)

https://www.leipatiedotus.fi/

Digitaaliset palvelut

Digitaaliset palvelukanavat

Mielen hyvinvointi

Diabeteksen hoidossa korkea tai liian matala verensokeri sekä verensokerin nopeat vaihtelut saattavat aiheuttaa mielialan muutoksia.

  • Korkeisiin verensokeriarvoihin liittyy usein väsymystä, haluttomuutta, alavireisyyttä tai ärtyneisyyttä.
  • Liian matalan verensokerin oireita voivat olla väsymys, keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys, jopa aggressiivisuus.

Lisätietoa:

Hyvä mieli/Diabetesliitto

Jalkojen omahoito

Diabeteksen hyvään omahoitoon kuuluu jalkojen omahoito. Siihen kuuluvat:

  • jalkojen päivittäinen tarkastaminen
  • jalkojen päivittäinen pesu
  • jalkojen rasvaus
  • jalkajumppa
  • pikkuvaivojen kuten hiertymien, rakkojen ja haavojen hoitotaidot
  • sopivat jalkineet ja sukat

Lisätietoa:

Jalkojen omahoito diabeteksessä (Terveyskylä.fi)

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Huoli diabetekseen sairastumisesta ja oireista

Tyypin 2 diabetes

  • Yleensä diabetes sairautena luokitellaan tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekseen. Luokitus ei ole selkeä, vaan perustuu yleiseen tapaan luokitella sairauden erilaisia ilmenemisen muotoja, tyypin 1 ja 2 lisäksi esimerkiksi raskausdiabetes sekä ns. sekundaarinen diabetes, joka liittyy muiden sairauksien jälkeiseen tilaan.
  • Tyypin 2 diabeteksessa elimistön oma insuliini vaikuttaa heikosti ja sitä ei erity riittävästi.
  • Usein tyypin 2 diabetes kehittyy hitaasti ja sen vuoksi oireita voi olla vaikeaa itse havaita. Sairaus voidaankin todeta muiden sairauksien tutkimusten, terveystarkastuksen tai työhöntulotarkastuksen yhteydessä tai sattumalta.
  • Kohonneen verensokerin tilannetta voi kestää vuosia. Tällainen tilanne on hyvä tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja hoitaa, sillä oikeanlaisella hoidolla ja elämäntapamuutoksilla on mahdollista ehkäistä diabeteksen puhkeaminen.

Tyypillisimmät oireet:

  • yleinen väsymyksen tunne
  • janon tunne
  • huono olo
  • virtsaamistarve
  • yllättävät muutokset näön tarkkuudessa
  • pitkittynyt infektio, esim. haavat, ruusu-tai sieni-infektiot ihossa eivät parane normaalisti
  • jalkaoireet, kuten esim. jalkasäryt, lihaskouristelut

Jos oireesi ovat voimakkaat, tulee sinun soittaa 112 ja hakeutua hoitoon päivystyksellisesti.

Apuna oman terveydentilasi arvioinnissa

Tyypin 2 diabetekseen sairastumisen riskit ja ennaltaehkäisy

  • Diabetekselle altistavien perintötekijöiden lisäksi ylipaino, epäterveellinen syöminen ja vähäinen liikkuminen ovat tyypin 2 diabeteksen keskiset riskitekijät. Myös pitkäkestoisella stressillä, univaikeuksilla ja masennuksella on yhteys tyypin 2 diabeteksen syntyyn ja etenemiseen. (Lähde: THL)
  • Oireidesi havaitsemisen jälkeen diabeteksen kehittymistä voidaan ehkäistä elintapamuutoksilla (painon pudotus, liikunta, ruokavalio), onnistuneet elintapamuutokset voivat jopa puolittaa riskisi sairastua. Kun elimistösi alentunut sokerinsietokyy havaitaan ajoissa, voidaan elintapojen muutoksella ehkäistä diabeteksen kehittyminen. Lisätietoa voit saada palvelupolun kohdasta omahoito. 
  • Suun terveydellä on myös suuri merkitys diabeteksen ehkäisyssä: suun kiinnityskudosten sairaudella, parodontiitilla, on todettu olevan yhteyttä diabeteksen syntyyn ja myös toiseen suuntaan katsottuna, diabetes vaikuttaa suun terveyteen heikentävästi. Lisätietoa voit lukea täältä: diabetes ja suu

Lisätietoa:

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Vastaanottokäynti

Ensikäynti  vastaanotolla

  • Laboratoriotestituloksesi voidaan käydä kanssasi läpi myös  puhelimitse.
  • Diabeteksen toteamiseen liittyvät alkututkimukset ja sairauden toteaminen on saatettu toteuttaa sinulle jo työterveyshuollon käyntisi yhteydessä. Jatkohoidon suunnittelua varten sinut on voitu ohjata omaan terveyskeskukseesi jatkohoidon tarpeen arviointia ja seuraamista varten.
  • Ensikäynnin vastaanoton voi toteuttaa lääkäri tai hoitaja, yksilöllinen tilanteesi huomioiden ja terveyskeskuksesi palveluiden mukaisesti.
  • Ensikäynnillä ammattilainen arvioi yleisen terveydentilasi, lääkityksen aloittamisen tarpeen ja kirjoittaa tarvittavat reseptit.
  • Lääkäri kirjoittaa sinulle B-lausunnon. Lausuntoa tarvitaan esimerkiksi Kela- korvausten hakemiseksi erityskorvattavista lääkkeistä.

Ohjausta ja tietoa sairautesi hoitoon liittyen

  • Ensikäynnillä saat tietoa sairaudestasi ja sen hoidosta.
  • Omilla elämäntavoilla voit vaikuttaa sairautesi hoitotasapainoon ja vointiisi. Saat ohjausta myös elämäntapojesi tarvittavien muutosten suhteen sekä tietoa elämäntapamuutostasi tukevista palveluista.
  • Lisäksi saat tietoa  omahoitoasi tukevista sähköisistä palveluista.
  • Omahoitajasi tekee sinulle tarvittaessa myös lähetteen hoitotarvikejakeluun tarvittavien hoitotarvikkeiden hankkimiseksi.
  • Jos sinulla todennetaan ensikäynnillä diabetes, on hyvin yleistä, että lääkehoidoksi valitaan alkuun Metformiini. Tarkemmat lisätiedot ja ohjausta lääkehoitoon saat tarkemmin vastaanottokäynnilläsi.
  • Vastaanotolla voit saada myös lisätietoa luotettavista lisätiedonlähteistä sekä omahoidon tueksi sopivista digitaaliset palvelut (verensokeritasojen seurantaan, elämäntapa ym.)

Kun sinulla on todettu diabetes, tulee sinun lisäksi kiinnittää huomiota:

  • Suun terveyteen: Otathan yhteyttä suun terveydenhuoltoon mahdollisen hoidon tarpeen kartoittamiseksi. 
  • Silmien terveyteen: Silmänpohjan kuvaukseen saat tarvittaessa lähetteen omahoitajaltasi. 
  • Yleisesti elämäntapoihisi: Saat tietoa ja ohjauksen elämäntaparyhmään tarvittaessa hoitosi tueksi. 
Otsikko 1
Otsikko 2
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Laboratoriokäynti

  • Jos olet ollut oireisiisi liittyen puhelimitse yhteydessä terveysasemallesi, hoitaja on voinut tehdä sinulle hoidontarpeen arviointia sekä lähetteen laboratoriotutkimuksiin.
  • Jos olet käynyt terveysasemallasi tai työterveydessäsi oireidesi vuoksi, sinulle on voitu ottaa testillä ns. pikaverensokeri ja sen perusteella sinulle on tehty lähete tarkempiin laboratoriotutkimuksiin.

Valmistautuminen laboratoriokokeisiin:

  • Yleensä laboratoriokokeet edellyttävät ravinnotta olemista 10-14 h, sillä arvot voivat sisältää ns. paastoarvoina tarkasteltavia testejä:
    • paastoverensokeri määrätään otettavaksi hyvin usein jos on vahva epäily diabeteksesta
    • usein diabeteksen tutkimiseksi määrätään myös HbA1c, kolesteroliarvot, ns. pieniverenkuva eli PVK, munuais- ja maksa-arvot sekä virtsanäyte (U-AlbKrea).
    • Lisää ohjeita verensokeritutkimuksiin valmistautumisesta näet täältä: Fimlab - verensokeritutkimukset.
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Mikä neuvoksi, kun lapseni ei nuku?

Ihminen ja kysymysmerkki, ikoni.

Mikä neuvoksi, kun lapseni ei nuku?

On hyvin yleistä, että vauvaperheissä on jossain vaiheessa uneen ja nukkumiseen liittyviä huolia.  Ne kuormittavat vanhempien voimavaroja ja saattavat vaikuttaa rikkonaisten öiden vuoksi myös vanhempien uniongelmiin. Vauvojen nukkumisen taitoja voi kuitenkin tukea jo varhaisista kuukausista lähtien. Unitaitojen harjoittelun aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Vinkkejä unitaitojen tukemiseen löydät polun kohdasta: Vauvan unitaitojen tukeminen kotona

Ammattilaiset tukenasi

Unihuoliin on saatavissa ohjausta ja apua. Kerro asiasta rohkeasti ammattilaiselle esimerkiksi neuvolakäynnin yhteydessä. Ammattilaiset auttavat löytämään juuri teidän perheelleenne sopivia keinoja parempaan uneen ja ohjaavat tarvittaessa eri tukimuotojen pariin. Välilehdillä yhteystietoja ja tarjolla olevien ammattilaisten palveluja vauvaperheelle. Tukimuotoja on koottu myös polun seuraaviin kohtiin sekä vauvaikäisen että taaperoikäisen perheelle.

Lisätietoa:

Tietoa eri-ikäisten lasten unihäiriöistä/THL

Tietoa unihäiriöistä/Terveyskirjasto

Uniongelmat lapsiperheissä/Uniliitto

Opas: Vauva nukkuu/MLL

-

-

Jos tarvitsette apua lapsen uniongelmiin välittömästi, ota yhteyttä ammattilaisiin.

  • Jos on huoli lapsen terveydentilasta, soita Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystykseen  p. 116 117
  • Jos perheenne voimavarat ovat lopussa ja tarvitsette välittömästi tukea pärjäämiseen, soita Sosiaali- ja kriisipäivystykseen p.  03 621 7100
Neuvolat

Säännöllisten neuvolakäyntien aikana on tärkeää ottaa puheeksi myös uneen liittyvät ongelmat. Neuvolan kokeneet ammattilaiset ovat perheenne tukena, jotta saatte unenpuutteeseen liittyvää väsymystä helpotettua.

Neuvoloiden yhteystiedot:

Forssan seudun (FSHKY) neuvolat

Hattulan neuvola

Hämeenlinnan neuvolat

Janakkalan neuvola

Riihimäen seudun neuvolat

Mannerheimin lastensuojeluliitto

Mannerheimin lastensuojeluliitolla on monia toimintamuotoja lapsiperheiden tukemiseksi. Voit esimerkiksi saada neuvoja, lastenhoitoapua tai keskustella muiden vanhempien kanssa.

Lisätietoa:

https://hameenpiiri.mll.fi/

https://www.mll.fi/vanhemmille/

Neuvokas Perhe

Neuvokas perhe on Sydänliiton toimintamuoto, joka tarjoaa perheille digitaalisia palveluja internetsivujen artikkelien, videoiden, harjoitusten ja vinkkien sekä Meidän perheen hyvinvointikurssin muodossa. Erityisesti sivuston Lepo-osuuteen on koottu paljon tietoa perheelle.

Alla muutamia suoria linkkejä sivuille:

Vinkkejä perheen nukkumiseen/Neuvokas perhe

Meidän perheen hyvinvointikurssi/Neuvokas perhe

Tietoa lapsen unesta/Neuvokas perhe

Ensi- ja turvakotien liitto

Ensi- ja turvakotien liitolla on tarjolla vauvaperheitä tukevaa tietoa ja uniohjausta.

  • Vauvaperheiden chat on avoinna arkisin klo 12-18 ja lauantaisin klo 14-17
  • Baby Blues-työntekijät tarjoavat apua puhelimitse tilanteissa, jossa vauva ei nuku ja äidin alavireisyys jatkuu

Lisätietoa ja linkit palveluihin:

 Vauva ei nuku/Ensi- ja turvakotien liitto

Vauvan vuorokausirytmi/Ensi- ja turvakotien liitto

Usein kysytyt kysymykset: Vauvan uni

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Vauva-ikäisen uni

Kuva, jossa aikuinen pitää vauvaa

Vauva-ikäisen uni

Unen määrä ja heräilyt

Vastasyntyneen unen määrä on suuri ja vaihtelee paljon. Vastasyntynyt nukkuu yleensä 20 tuntia vuorokaudessa useammassa unijaksossa. Pisin yhtäjaksoinen uni kestää noin 2–4 tuntia.  Nukkuakseen vastasyntynyt tarvitsee myös riittävän määrän energiaa. Unen määrä vähenee nopeasti vauvan kasvaessa. Jo kuukauden iässä se on enää 16 tuntia ja puolivuotiaana 13−14 tuntia. Ensimmäisten elinkuukausien aikana uni jakautuu tasaisesti ympäri vuorokauden. Pikkuhiljaa pisimmät unijaksot alkavat sijoittua yöhön ja vauva alkaa valvoa enemmän päiväaikaan.

Noin 4−6 kuukauden iässä yöheräilyjen määrä saattaa hetkellisesti lisääntyä, sillä vauvan nopea kehitys vaikuttaa myös unen laatuun  Kaikki uudet taidot, kuten ryömimisen ja muu liikkumaan oppiminen, vaikuttavat vauvan uneen. Vauva rauhoittuu hitaammin, koska on innoissaan uusista taidoistaan. Näin ollen illat ja yöt sekä muut uniajat saattavat olla levottomia. Puhutaan “hulina-ajasta”.

Jos vauvalla on mahdollisuuksia rauhalliseen uneen päivän aikana, hän säätelee itse nukkumistarvettaan samaan tapaan kuin hän säätelee maidontarvetta.

Uniassosiaation muodostuminen

Uniassosiaatiolla tarkoitetaan kaikkia asioita, joita liitetään uneen ja nukahtamiseen. Näitä ovat esimerkiksi:

  • Asiat, joita tehdään ennen nukkumaanmenoa
  • Keinot, joilla koitetaan saada vauva nukahtamaan
  • Nukkumapaikan olosuhteet, kuten hämäryys, tuuletus, lämpötila jne. 

Vastasyntynyt vauva nukahtelee itsekseen useimmiten sinne, missä hän sattuu olemaan. Muutamien viikkojen päästä nukahtaminen ei enää olekaan ihan yhtä automaattista ja vanhempi alkaa toistaa jotain menetelmää, joka tuntuu toimivan unen saantiin. Jos vauva tottuu saamaan unen vanhempien avustuksella, esimerkiksi heijaten, sylissä tai syöden, hän saattaa hätääntyä, kun herää yöllä eri paikassa. Vanhemmilla onkin suuri vaikutus uniassosiaatioiden muodostumiseen. Olisi tärkeää totuttaa vauva siihen, että hänet lasketaan nukkumapaikkaansa hereillä, mutta rauhallisena. Unta tukevia positiivisia uniassosiaatioita on mahdollista liittää nukkumaanmenon rituaaleihin, olosuhteisiin ja esimerkiksi unileluihin ja -riepuihin. Lisää vinkkejä polun kohdassa Unitaitojen tukeminen kotona.

Lisätietoa:

Lapsen unen määrä/THL

nukkuvasta vauvasta kuva

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Vauvan unitaitojen tukeminen kotona

Kotona tapahtuva hoito ja valmistautuminen, ikoni.

Vauvan unitaitojen tukeminen kotona

Vauvan unitaitojen kehittymisen tukeminen

Vauvan unitaidot kehittyvät vähitellen ja perheenne voi tukea niiden kehittymistä eri tavoin. Näitä auttavat muun muassa:

  • Säännöllinen rytmi: säännöllinen rytmi esimerkiksi ruokailujen, leikin ja ulkoilujen suhteen luovat pohjaa myös säännölliselle unelle.
  • Valon ja toiminnan määrän vaihtelu päivä- ja yöaikojen eroon opetellessa
  • Pimeässä nukkuminen
  • Yöaikaisten syöttöjen ja vaipanvaihtojen hoitaminen mahdollisimman eleettömästi
  • Tavallista pidempi imetys juuri ennen nukkumaanmenoa. Näin nälkä pysyy poissa mahdollisimman pitkään.
  • Vauvan nukahtaminen omaan sänkyyn
  • Itkuun ja heräilyyn reagointi vauvaa taputtelemalla ja hiljaisesti hyssyttelemällä. Yöaikana kannattaa välttää vauvan nostamista syliin.
  • Ohjaus rauhoittumaan ilman vanhempia, esimerkiksi unilelujen tai unirättien avulla. Näin tuetaan positiivista uniassosiaatiota.

Usein yöunet alkavat kehittyä parempaan suuntaan jo muutamassa viikossa. Lapsen temperamentti vaikuttaa jo vauvana myös unitaitoihin. Voi olla, että utelias ja aktiivinen vauva ei malta nukkua, kun on niin innokas oppimaan uutta. 

Eri-ikäisten vauvojen uniohjaus

Alle on koottu tiivistettynä uniohjauksen keskeiset asiat vauvan iän mukaan. (Lähde THL)

  • 1 kk: tarjoa vauvalle yötä edeltävästi runsaasti maitoa, pidennä yösyötön väliä ja koita rauhoittaa yöllä heräillessä ensin muulla tavoin kuin syöttämällä. Ero aktiivisen, valoisan päiväajan ja hiljaisemman, pimeän yöajan välillä on tärkeää.
  • 3 kk: Pyri erottamaan nukahtaminen ja syöminen toisistaan. Reagoi vauvasi itkuun nukkumaanmenotilanteissa aina samanlaisesti sen sävyn mukaan. Tue vähitellen vauvan nukahtamista itsekseen ja kun hän on siihen valmis, rauhoittele esimerkiksi silittämällä ja taputtelemalla.
  • 5 kk: Vauvalla on biologiset valmiudet nukkua säännöllisessä vuorokausirytmissä ja monilla se on jo löytynyt. Anna vauvalle mahdollisuuksia nukahtaa itsekseen, oman sänkyyn. Ole alkuun lähellä ja tarvittaessa rauhoittele. Nukahtamisen tukena sama unilelu tai tutti auttaa.
  • 6 kk: Itsekseen yöunille nukahtanut vauvaa kokee olonsa turvalliseksi herätessään yöllä, kun huomaa olevansa samassa paikassa ja pystyy jatkamaan uniaan rauhallisesti. Itsekseen nukahtamista tukee fyysisen kontaktin vähentäminen nukahtamistilanteessa.

Lisätietoa: Eri-ikäisten lasten unihäiriöt ja uniohjaus/THL

Unikoulu kotona

Moni perhe saa apua kotona toteutettavista unikouluista, joiden toteuttamiseen saat tarvittaessa ohjeita omasta neuvolastasi. Unikoulun tavoitteena on, että lapsi oppii nukahtamaan itse, ilman maitoa tai vanhemman apua. Se sopii yli 6 kk:n ikäiselle lapselle, joka pärjää yön yli ilman tiheää syöttämistä. Unikoulua pidetään vähintään kahden viikon ajan, mutta muutoksia lapsen nukkumisessa voi tapahtua jo kolmessa yössä.

Kotiunikoulut/MLL

Unikoulun jälkeen voidaan sopia seurantakäynti neuvolaan. Jotta ammattilaiset osaavat arvioida parhaat keinot ja neuvoa lapsen uniongelmiin liittyvissä asioissa, täytä myös unipäiväkirjaa vähintään kahden viikon ajan.

Unipaivakirja/THL

Lisätietoa:

Vauvan ja vanhemman nukkuminen/Väestöliitto

Unta edistävä muistilista vauvaperheelle/THL

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Neuvolan tuki vauvaperheelle

Lääkäri ja hoitaja, ikoni.

Neuvolan tuki vauvaperheelle

Vauvan neuvolakäyntien aikana kannattaa ottaa esille nukkumiseen liittyvät asiat.  Neuvolan lääkäri ja terveydenhoitaja osaavat antaa hyviä ohjeita ja tukea nukkumisrytmin parantamiseen. Se on tärkeää koko perheen jaksamisen kannalta. Eri alueiden neuvoloiden yhteystiedot löydät välilehdiltä.

Vinkkejä lasten univaikeuksiin saat myös mm. Helsingin terveysviraston ja Stadia ammattikorkeakoulun työstämästä videosta: Hyvää yötä pikkuinen

FSHKY

Uniohjaus Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä

Neuvolan terveydenhoitaja on ensimmäinen, johon voit ottaa yhteyttä lapsen unipulmissa. Neuvolan terveydenhoitaja antaa neuvontaa, tukea ja ohjausta. Terveydenhoitaja tekee yhdessä perheenne kanssa suunnitelman, miten edetä uniasioiden hoidossa.

Neuvolan tukimuotoja ovat myös perhetukiterveydenhoitajan kotikäynnit ja lapsiperheiden kotipalvelu. Näin pystytään tukemaan teitä omassa kotiympäristössänne.

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän neuvoloiden yhteystiedot löydät täältä.

Hattula

Uniohjaus Hattulassa

Perheet voivat ottaa yhteyttä omaan terveydenhoitajaan lapsen unipulmissa.

Neuvolan terveydenhoitaja:

  • Antaa neuvontaa, tukea ja ohjausta vastaanotolla ja puhelimitse.
  • Tekee yhdessä perheen kanssa suunnitelman, miten edetään uniasioiden hoidossa.
  • Kartoittaa mahdollisen lisätuen tarpeen.

Neuvolan lisäksi Hattulassa tukea antaa lapsiperheiden kotipalvelu. Heiltä perheiden on mahdollista saada tukea myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Hattulan neuvolapalveluiden yhteystiedot

Hattulan perhepalvelut

Hämeenlinna

Uniohjaus Hämeenlinnan neuvoloissa

Vauvan uniasioista keskustellaan perheenne kanssa ihan ensimmäisestä neuvolakäynnistä lähtien.

Unikouluohjausta neuvolassa tarjotaan 6 kk:n ikäisestä eteenpäin. Ohjausta tarjotaan perhelähtöisesti jokaisen voimavaroja kunnioittaen.

Neuvolassa kartoitetaan mm.

  • perheenne päivärytmiä
  • arkirutiineja
  • vuorovaikutusta
  • nukkumisjärjestelyitä

Hämeenlinnan neuvoloiden Höyhensaarille opasta tarjotaan 6kk:n ikäisestä alkaen.

Yhteystiedot:

Hämeenlinnan neuvolat

Janakkala

Uniohjaus Janakkalassa

Neuvolan terveydenhoitaja tekee tarvittavan hoitosuunnitelman. Tukimahdollisuutena mm. perhetyö ja kotipalvelu.

Neuvolakäyntejä järjestetään myös ryhmämuotoisina, joiden kautta saa vertaistukea samojen ongelmien kanssa painivilta.

Lapsen uneen, kasvuun ja kehitykseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä tukea saa Janakkalan perhekeskuksesta.

Neuvolan kaikki terveydenhoitajat tavoittaa:

  • arkena takaisinsoittonumerosta 03 6801369
  • neuvola-chatista aamuisin 8-10.30. Kesäkuusta alkaen myös iltapäivällä klo 15-16.

Neuvola-chat aukeaa suoraan ponnahdusikkunaan neuvolan nettisivuille:

Janakkalan neuvolan ajanvaraus ja neuvonta

Molemmissa yhteydenottokanavissa neuvolan ammattilaiset kuuntelevat ja tarjoavat tarvittaessa käyntiä neuvolaan. Perheelle voidaan tarjota käynti neuvolaan tai jättää soittopyyntö tarvittaessa omalle tutulle terveydenhoitajalle. Neuvolassa tehdään perheen kanssa yhdessä suunnitelmaa uniasioiden hoidossa. Neuvolatiimi on myös hyvä tuki uniasioiden edistämisessä. Esimerkiksi neuvolakäynnille voidaan kutsua mukaan lapsiperheiden sosiaalityön palveluohjaaja, jonka kautta perheelle voidaan toteuttaa tukikäyntejä kotiin palvelutarpeenarvioinnin avulla. Käynnit ovat maksuttomia ja tapahtuvat pääosin virka-aikana.

Riihimäen seutu

Uniohjaus Riihimäen seudulla

Tukea ja ohjausta unipulmiin saatte neuvolasta. Terveydenhoitajan pyynnöstä on mahdollista saada perhetukiterveydenhoitajan kotikäyntejä lapsen uniongelmien vuoksi. Näin pystytään tukemaan teidän perhettänne omassa kotiympäristössänne.

Riihimäen seudun neuvoloiden yhteystiedot:

  • Riihimäen neuvola, p. 0197585551 (takaisinsoitto)
  • Lopen neuvola, p.0197585804 (takaisinsoitto)
  • Hausjärven neuvola, p.0197585808 (takaisinsoitto)
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Perhetukityö

Potilasjärjestö, ikoni.

Tuki perheille

Perheitä voidaan tukea eri tavoin myös unipulmien yhteydessä. Monissa kunnissa perheitä tukevia palveluita on neuvolan ja/tai sosiaalipalveluiden tarjoamana. Välilehdille on koottu eri kuntien palveluita.

Perhetyö

Perhetyön tavoitteena on tarjota lapsiperheille tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Oikea-aikainen tuki voi ehkäistä perheiden muita ongelmia ja tukea vanhempien jaksamista. Kunnat järjestävät perhetyötä eri tavoin. Perhetyötä voidaan järjestää neuvolan, varhaiskasvatuksen tai koulun yhteydessä.

Perhetyö on sosiaaliohjausta, joka:

  • tukee vanhemmuutta
  • ohjaa lasten hoidossa ja kasvatuksessa
  • ohjaa kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan
  • vahvistaa perheen toimintakykyä
  • tukee perheen vuorovaikutustaitoja
  • tukee perheen sosiaalisen verkoston laajentamista

Perhetyö ei vaadi lastensuojelun asiakkuutta.

FSHKY

Perhetukiterveydenhoitaja

Forssan seudulla perhetukiterveydenhoitaja tekee kotikäyntejä ja etsii yhdessä perheenne kanssa keinoja lapsen parempaan uneen.

Yhteys perhetukiterveydenhoitajaan:

  • Voit ottaa itse yhteyttä,  p. 045 657 9695
  • Neuvolan terveydenhoitaja voi välittää perheenne yhteydenottopyynnön

Perhetukiterveydenhoitajan palvelut/Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapsiperheiden palveluohjaus

Uniongelmien ja jaksamisen mietityttäessä, voi olla yhteydessä lapsiperheiden palveluohjaukseen. Se tarjoaa maksutonta ohjausta ja neuvontaa lapsiperheille suunnattuihin sosiaalipalveluihin liittyen. Tilanteesi voi olla esimerkiksi:

  • tarvitset käytännön apua kotiin
  • toivot tukea kasvatukseen tai parisuhteeseen liittyen
  • olet huolissasi alaikäisen käytöksestä tai mielialasta
  • olet huolissasi jaksamisestasi vanhempana
  • olet kohdannut perheväkivaltaa
  • sinulla on huoli jostakin perheeseesi liittyvästä asiasta, muttet tiedä mihin ottaa yhteyttä

Palveluohjaaja on tavoitettavissasi arkisin klo 9.00-12.00 välillä numerossa 040 648 5604. Mikäli puheluusi ei ehditä vastata heti, voit jättää ääni- tai tekstiviestin, niin sinulle soitetaan takaisin.

Lapsiperheiden palveluohjaus/Forssan seutu

Hattula

Neuvola tekee yhteistyötä lapsiperheiden kotipalvelun työntekijöiden kanssa. Perheet voivat ohjautua lapsiperheiden kotipalvelun piiriin joko terveydenhoitajan suosituksesta tai ottamalla itse yhteyttä numeroon: 050 5090 345. Lapsiperheiden kotipalvelu tekee kartoituksen perheen tarpeista.

Perhepalvelut

Hattulan kunnassa tarjolla olevia tukimuotoja perheille ovat:

  • Perhetyö
  • Lastensuojelun perhetyö
  • Lapsiperheiden kotipalvelu

Palveluihin hakeudutaan ottamalla yhteys lapsi- ja perhepalveluiden sosiaalityöntekijä Eeva Iivoseen p. 050 5090 345.

Perhepalvelut/Hattula

Perheneuvola

  • Perheneuvolassa etsitään ratkaisuja perheen huolenaiheisiin yhdessä perheen kanssa.
  • Tarvittaessa yhteistyötä tehdään muiden perheelle tärkeiden tahojen kanssa (esim. varhaiskasvatus, koulu, sosiaalitoimi, terveydenhuolto) -perheen suostumuksella.
  • Perheneuvolan palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia.
  • Lähetettä ei tarvita, vaan asiakas voi itse ottaa yhteyttä perheneuvolan työntekijöihin.

Perheneuvola/Hattula

Hämeenlinna

Uniohjaus Varhaisen tuen perhetyössä

Terveydenhoitaja voi tarvittaessa ohjata perheenne Varhaisen tuen perhetyön uniohjaukseen, joko soittamalla neuvolan nimetylle perhetyöntekijälle tai ohjaamalla varaamaan netistä perhetyön pika-ajan.

Lisätietoa ja linkit ajanvaraukseen 

Perhetyön uniohjaus tapahtuu pääasiassa kotonanne (1-3 kertaa). Pika-ajoilla (1-2 kertaa) ohjausta saatte puhelimitse, Teams-yhteyden välityksellä tai Uppsala-talon perhekeskuksen toimistolla. Perhetyön asiakkaana voi olla jo raskausaikana ja/tai kun perheessä on 0 – 12 vuotias lapsi/lapsia. Perhetyö on maksutonta.

Tapaamisissa:

  • Keskustellaan perheen päivärytmistä, nukkumistottumuksista, vuorovaikutuksesta sekä kodin ilmapiiristä.
  • Pohditaan yhdessä, mitä perhe on jo kokeillut: mikä on toiminut ja mikä ei.
  • Käydään läpi erilaisia vaihtoehtoja unikoulun toteuttamiseen ja sovitaan yhdessä unikoulun aloitusaika ja tavoitteet sekä tukipuhelut perheelle.

Perhetyöntekijä on perheen tavoitettavissa ja tukena kaksi viikkoa unikoulun aloittamisen jälkeen.

Janakkala

Perhekeskus

Janakkalan perhekeskus tarjoaa tukea lapsiperheiden arjen sujumiseen ja ratkoo yhdessä perheenne kanssa mahdollisia ongelmatilanteita.

  • Perhekeskuksessa kokoontuu säännöllisesti joka perjantai neuvolatiimi, joka auttaa sinua tai perhettäsi löytämään oikean avun, kun on asioita, jotka mietityttävät tai tuntuvat vaikeilta.
  • Neuvolatiimiin kuuluvat neuvolan terveydenhoitaja, lääkäri, konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja, perheneuvola, lapsiperheiden sosiaalityön palveluohjaaja, lapsiperheiden kotipalvelu, puheterapeutti, toimintaterapeutti, terveyskeskuspsykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja ja tarvittaessa lasten fysioterapeutti.
  • Neuvolasta voidaan tarjota perheelle osallistumismahdollisuus neuvolatiimin kokoukseen. Mietimme yhdessä kanssasi ketkä tiimistä osallistuvat tapaamiseen.
  • Voimme myös keskustella luvallasi asiastasi neuvolatiimin kesken ja otamme sinuun yhteyttä tiimin jälkeen, jolloin meillä on tarjota sinulle moniammatillisen tiimin suosittelemia jatkosuunnitelmia.

Yksilöllisen tarpeenne mukaan suunniteltu tuki voi olla esimerkiksi kotipalvelua, psykologina tapaamisia tai sosiaalityötä. Mahdollinen sosiaalityön asiakkuus ei tarkoita lastensuojelun asiakkuutta. Ota siis rohkeasti yhteyttä tiimiimme joko neuvolan kautta tai olemalla yhteydessä keneen tahansa tiimin ammattilaiseen.

Neuvolatiimi/Janakkala

Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/Janakkala

Janakkalan seurakunta

Seurakunta tarjoaa maksutonta, kotiin annettavaa lastenhoitoapua helpottamaan perheenne arkea. PikkuHelppi-palvelusta saat lisätietoa linkin kautta.

PikkuHelppi/Janakkalan seurakunta

Riihimäen seutu

Riihimäen seudulla lapsiperheille on saatavilla palveluita:

Lisäksi neuvolasta tehdään tarvittaessa perhetukikotikäyntejä 1-4 kertaa.  Lisätietoa saat neuvolan terveydenhoitajalta.

Tarvittaessa perhettänne tuetaan puhelimitse kotikäyntien välissä. Työssä käytämme ”Lapset puheeksi”- menetelmää. Tämän menetelmän avulla rakennetaan vanhempien, muiden lapsen elämän tärkeiden ihmisten ja lapsen välille yhteistä ymmärrystä arjesta erityisesti muutostilanteissa. Ammattilaisten kanssa on mahdollista pohtia yhdessä suojaavia tekijöitä, perheen muuttunutta arkea ja muutosten keskellä pärjäämistä  Lähtökohtana on tukea perheitä eri ympäristöissä, kuten:

  • lasten kouluissa
  • päiväkodeissa
  • neuvolassa
  • vapaa-ajan ympäristöissä
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Lähete erikoissairaanhoitoon

Lähete, ikoni.

Lähete erikoisairaanhoitoon

Neuvolan lääkäri tekee lähetteen erikoissairaanhoitoon eli Kanta-Hämeen Keskussairaalaan, jos:

  • perheen voimavarat eivät riitä omatoimiseen unikouluun
  • omatoiminen unikoulu (vähintään 2 viikkoa) ei tuota riittävää tulosta
  • on epäily taustalla olevasta hoitoa vaativasta sairaudesta
  • lapsi on yli 6 kk:n ikäinen

Sairaalan palveluina lapsen uniongelmien hoitoon ovat käynti vauvapoliklinikalla, lapsiperhetyön kotikäynti ja sairaalassa tapahtuva unikoulu. Näistä saat lisätietoja polun erillisistä kohdista.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Vauvapoliklinikka

Lastenneuvola, ikoni.

Vauvapoliklinikka

Jos neuvola tekee lähetteen erikoissairaanhoitoon, saat kutsun vauvapoliklinikalle lastenlääkärille. Ennen käyntiä: Täytä unipäiväkirjaa kahden viikon ajan ja neuvolasta saamasi unitaustakysely. Tarvittaessa voi tulostaa unipäiväkirjan ja kyselyn alta. Ota ne täytettynä mukaan vastaanottokäynnille. Niiden avulla ammattilaiset osaavat ohjata perheellenne sopivia tukimuotoja.

THL_unipaivakirja

Unitaustakysely

Käynnin aikana:

  • Lapsenne terveydentila tarkistetaan
  • Perheenne kokonaistilannetta kuunnellaan ja arvioidaan
  • Sovitaan yhdessä perheenne kanssa jatkotoimenpiteistä, muun muassa muiden hoitomuotojen toteutusta. Tarvittaessa sovitaan aika sairaalassa tapahtuvalle unikoululle.

Kuva vauvapoliklinikalta

Lapsen terveydentilan hoitoa vaativat tilanteet tai oireet

Lapsen unta voi häiritä myös sairaudet, joiden hoitaminen tuo helpotusta unesta johtuviin ongelmiin. Yleisimmät lapsen unta häiritsevät sairaudet ovat:

  • Allergiat
  • Atooppinen ihottuma
  • Refluksi eli ruoan takaisinvirtaus takaisin mahasta ruokatorveen
  • Ummetus
  • Kuorsaus ja uniapnea
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Vauvaperhetyön kotikäynnit

Potilasjärjestö, ikoni.

Vauvaperhetyön kotikäynti

Kotona tehtävän unikoulun tueksi on mahdollista vauvaperhetyön kotikäynti, joilla tuetaan perhettänne välillä hyvinkin uuvuttavassa tilanteessa.

  • Kotikäynnin tekevät sairaalan vauvaperhetyöntekijät koko sairaanhoitopiirin alueella.
  • Aika pyritään järjestämään kahden viikon sisään ensiarviosta.
  • Kotikäynti on pituudeltaan noin kaksi tuntia.
  • Kotikäynnin jälkeen seurataan tilannetta tarpeen mukaan joko uusintakäynnin tai soiton avulla 2-3 viikon kuluttua.

Perheen toivotaan olevan paikalla kotikäynnin ajan, muuta valmistautumista ei tarvita. Kotikäynnillä mietitään perheen tilannetta kokonaisvaltaisesti, pyritään yhdessä löytämään keinoja koko perheen parempaan nukkumiseen, vanhempien jaksamiseen ja onnistuneen kotiunikoulun toteuttamiseen.

Lisätietoa saat kotiunikoulua koskevasta oppaasta:  Ohjeita kotiunikouluun

Yhteystiedot:

Lasten ja nuorten poliklinikka p: 6292918

Kuva vauvaperhetyöntekijöistä

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Sairaalan unikoulu

Osastohoito, ikoni.

Sairaalan unikoulu

Jos itsetoteutettu unikoulu ei tuota toivottua tulosta ja uniasiat vaikeuttavat perheen elämää, on mahdollista toteuttaa unikoulu Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Unikoulussa lapsi opettelee nukkumista kolmen peräkkäisen yön ajan sairaalan lastenosaston tiloissa.

Unikoulua edeltävällä viikolla hoitaja soittaa ja käy perheen kanssa läpi unikouluun liittyvät asiat. Sairaalassa toteutettavan unikoulun jälkeen on toiveena se, että lapsi siirtyy nukkumaan omaan sänkyyn, jollei ole siihen mennessä sitä tehnyt.

Mukaan unikouluun otettavat varusteet:

  • Ruokailun apuvälineet, esim. mukit, pillipullo, ruokalappu
  • Mahdolliset lääkkeet
  • Vaihtovaatteet, ulkovaatteet ja sisätossut

Vanhempien rooli:

  • Vanhemmat menevät yöksi kotiin.
  • Päivisin ainakin toinen vanhemmista on hoitamassa ja saamassa ohjausta.

Unikoulu opas vanhemmille

Unikoulun toteutus sairaalassa: 

Yöllä hoitajat seuraavat lapsen nukkumista ja vointia, vastaavat lapsen tarpeisiin tilanteen mukaan. Unikoulu ei ole lapsen itkettämistä. Muutama yö erossa vanhemmista ei aiheuta lapselle traumaa, sen sijaan hyvinvoiva,  jaksava  vanhempi  on lapsen kehitykselle tärkeä.

Parin viikon päästä sairaalassa toteutetun unikoulun jälkeen hoitaja on yhteydessä perheeseen varmistaakseen nukkumistilanteen.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Taaperoikäisen unipulmat

Taaperoikäisen unipulmat

Taaperoikäisen uni on jo usein löytänyt yksilöllisen rytminsä. Unipulmia saattaa kuitenkin esiintyä ja niiden selvittämisessä on monia huomioitavia asioita. Pulmat saattavat liittyä enemmän nukahtamisvaiheeseen, jolloin nukkumaanmenovaiheessa lapsi on jopa ylivilkas. Myös ns. tahtoikä voi vaikuttaa nukkumaanmenoon. 

Uni tuo unta

Yliväsymys näkyy usein levottomuutena ja vaikeuksina nukahtaa. Apua nukahtamisvaiheisiin voi saada, kun aikaistaa nukkumaanmenoa. Lapsissa on yksilöllisiä eroja, mutta pienten lasten päiväunia ei kannata jättää pois liian aikaisin. Päiväkodissa tai päivähoitopaikoissa olevien lasten uniasioista on tärkeää tehdä yhdessä suunnitelma oman perheenne ja lapsenne tilanteeseen soveltuen.

Päivärytmi

Lapset kokevat säännöllisen päivärytmin ja arjen tutut kuviot turvallisina, ja niiden avulla luodaan perustaa hyville yöunille. Säännölliseen päivärytmiin kuuluu säännölliset ruokailut, leikkiä, seurustelua, ulkoilua ja päiväunet. Myös viikonloppuna on tärkeää noudattaa arkipäivien rytmiä, sillä jo muutaman tunnin muutos esimerkiksi nukkumaan menossa voi aiheuttaa lapselle univaikeuksia. 

Iltarutiinit

Kun iltarutiini toistuu samanlaisena, lapsi oppii, että se tähtää nukahtamiseen. Hyviä nukahtamista tukevia iltarutiineja ovat esimerkiksi valojen himmentäminen ja aktiivisempien leikkien lopettaminen.  On kuitenkin tärkeää, että löydätte juuri teidän perheellenne sopivat rutiinit.  

Aikuisen aika lapselle

Lapsi kaipaa aikuisen läheisyyttä ja yhteistä tekemistä oltuaan erossa vanhemmistaan päivähoidon ajan. Jos lapsi saa nukkumaan mennessä aikuiselta eniten kaipaamaansa huomiota, hän voi koittaa pitkittää sitä. Myös mahdollisista huolista ja peloista on tärkeää keskustella yhdessä, sillä ne voivat näkyä nukahtamisvaikeuksina. 

Unta häiritsevät asiat

Taaperoikäisen unta saattaa häiritä:

  • Muutokset perheen arjessa
  • Yölliset kauhukohtaukset. Nämä ovat vaarattomia havahtumishäiriöitä, jotka ovat melko yleisiä pienillä lapsilla
  • Levottomat jalat ja kasvukivut
  • Erilaiset pelot: Lapselle pelot ovat aitoja ja todellisia, joten aikuisen on tärkeä ottaa ne tosissaan. Pelon kohteena olevasta asiasta on hyvä puhua avoimesti ja pohtia yhdessä keinoja niiden vähentämiseen. 
  • Sairastelu 

Myös unipulmissa voit lähettää kysymyksiä nimettömästi myös Väestöliiton asiantuntijoille chat:ssa keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9:30-11:30:

Perhepulma-chat/Väestöliitto

Linkkejä lisätiedon ja vinkkien äärelle:

Unta edistävä muistilista_pikkulapsiperheille/THL

Taapero-nukkuu/MLL

Lapsen nukkumiseen liittyvät pelot/Positiivinen kasvatus 

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Neuvolan tuki taaperoikäisen perheelle

Lääkäri ja hoitaja, ikoni.

Neuvolan tuki taaperoikäisen perheelle

Pienen lapsen yölliset heräilyt ovat yleisiä, mutta niiden määrä vähenee toisen ikävuoden aikana. Moni 2-vuotias kuitenkin herää vielä kerran yössä. Jos heräily tuntuu vanhemmista raskaalta, on hyvä kiinnittää huomiota esimerkiksi iltatoimiin ja lapsen nukahtamistapoihin.

Taaperoikäisen nukkumista edistää myös säännöllinen arki- ja päivärytmi. Lapset kokevat säännöllisen päivärytmin ja arjen tutut kuviot turvallisina, ja niiden avulla luodaan perustaa hyville yöunille. Säännölliseen päivärytmiin kuuluvat:

  • säännölliset ruokailut
  • leikit
  • seurustelu
  • ulkoilu
  • päiväunet

Myös viikonloppuna on tärkeää noudattaa arkipäivien rytmiä, sillä jo muutaman tunnin muutos esimerkiksi nukkumaan menossa voi aiheuttaa lapselle univaikeuksia. 

Kuntien neuvoloiden ammattilaiset ovat perheenne tukena myös taaperoikäisen nukkumiseen liittyvissä asioissa. Neuvolakäynneillä käydään läpi mm. perheen unirytmiä ja nukkumistottumuksia.

FSHKY

Uniohjaus Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä

Tarjolla on apua ja tukea sekä lasten neuvolakäyntien yhteydessä että neuvolan perhetuen muodossa.

Lastenneuvola

Lastenneuvolat palvelevat alle kouluikäisiä lapsia ja heidän perheitään. Lastenneuvolassa:

  • Pyritään turvaamaan jokaiselle lapselle mahdollisimman hyvä terveys
  • Edistetään koko perheen hyvinvointia
  • Tuetaan perheitä kasvussa vanhemmuuteen ja rohkaistaan vanhempia luottamaan omiin kykyihinsä ja voimavaroihinsa.

Neuvolan perhetuki

Neuvolan perhetuki on osa äitiys- ja lastenneuvolapalveluja ja täydentää niitä esim. silloin, kun tarvitaan tiiviimpää tukea ja keskittymistä perheen ajankohtaiseen tilanteeseen tai asiaan. Se on tarkoitettu lasta odottaville tai neuvolaikäisten lasten vanhemmille.

Lisätietoa ja yhteystiedot:

Lastenneuvola/Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä

Perhetukiterveydenhoitaja/Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä

Hattula

Uniohjaus Hattulassa

Hattulassa neuvoja unipulmiin saat sekä ammattilaisilta että vertaistuen muodoista.

Neuvola ja kotipalvelu

Myös taaperoikäisen unipulmissa perhe voi ottaa yhteyttä neuvolan terveydenhoitajaan. Yhdessä perheen kanssa kartoitetaan mm. perheen päivärytmiä ja tuen tarvetta. Tarvittaessa lapsiperheiden kotipalvelu tukee perhettä.

Vertaistuki

Vertaistuki on tärkeää ja sitä voi saada mm. muilta vanhemmilta, lapsiperheiden puistoryhmältä, ryhmäneuvoloissa sekä MLL:n perhekahvilassa. Ohjausta pienryhmätoimintaan ja päiväkerhoihin saat neuvolasta.

Yhteystiedot:

Hattulan neuvoloiden yhteystiedot

Hattulan perhekerhot/MLL

Hattulan kerhotoiminta

Hämeenlinna

Uniohjaus Hämeenlinnassa

Taaperon uniohjauksessa korostuu vauva-ikäistä enemmän perheen päivärytmi ja rutiinit. Lapsen vahva tahtoikä lisää haasteita uniohjauksessa. Lapsella saattaa olla mm. taistelua unta vastaan, karkailua sängystä ja yleistä uhmakkuutta. Vanhemmilta vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta tässä asiassa.

Hämeenlinnan neuvoloiden Höyhensaarille-opasta tarjotaan 6kk:n ikäisestä alkaen.

Hämeenlinnan neuvoloiden yhteystiedot ja ajanvaraus

Janakkala

Uniohjaus Janakkalassa

Neuvolan kaikki terveydenhoitajat tavoittaa seuraavasti:

  • arkena takaisinsoittonumerosta 03 6801369
  • neuvola-chatista aamuisin 8-10.30

Neuvola-chatissa voita asioida nimettömästi tai tunnistautuneena. Sivu aukeaa suoraan ponnahdusikkunaan neuvolan nettisivuilla:

Janakkalan neuvolat: ajanvaraus ja neuvonta

Molemmissa yhteydenottokanavissa neuvolan ammattilaiset kuuntelevat ja tarjoavat tarvittaessa käyntiä neuvolaan. Perheelle voidaan tarjota käynti neuvolaan tai jättää soittopyyntö tarvittaessa omalle tutulle terveydenhoitajalle. Neuvolassa tehdään perheen kanssa yhdessä suunnitelmaa uniasioiden hoidossa. Neuvolatiimi on myös hyvä tuki uniasioiden edistämisessä. Esimerkiksi neuvolakäynnille voidaan kutsua mukaan lapsiperheiden sosiaalityön palveluohjaaja, jonka kautta perheelle voidaan toteuttaa tukikäyntejä kotiin palvelutarpeenarvioinnin avulla. Käynnit ovat maksuttomia ja tapahtuvat pääosin virka-aikana.

Riihimäen seutu

Uniohjaus Riihimäen seudulla

Riihimäen seudulla neuvolat ovat tukena myös taaperoikäisen unipulmissa. Terveydenhoitajan pyynnöstä on mahdollista saada perhetukiterveydenhoitajan kotikäyntejä lapsen uniongelmien vuoksi. Näin pystytään tukemaan teidän perhettänne omassa kotiympäristössänne. Tarvittaessa neuvolapsykologi tukee vanhempia jaksamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Myös paikallisista Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) perhekerhoista tai perhekummitoiminnasta voi saada tukea perheelle. Riihimäellä toimii myös avoin päiväkerho Aapeli.

Riihimäen seudun neuvoloiden yhteystiedot:

  • Riihimäen neuvola, p. 019 7585551 (takaisinsoitto)
  • Lopen neuvola, p.019 7585804 (takaisinsoitto)
  • Hausjärven neuvola, p.019 7585808 (takaisinsoitto)
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Sairaalan tuki taaperoikäisen perheelle

Perhepoliklinikka, ikoni.

Sairaalan tuki taaperoikäisen perheelle

Taaperoikäisellä korostuu perheen päivärytmin ja rutiinien merkitys ja perheen tukeminen päivittäisessä arjessa. Taaperoikäisen lapsen uniongelmat ovat yleensä monimutkaisempia kuin imeväisen vakiintumattomaan vuorokausirytmiin ja uniassosiaatioihin liittyvä heräily. Perheenne tilannetta voidaan käydä yhdessä läpi vielä lastentautien poliklinikalla tai kutsua suoraan sairaalan unikouluun.

Unikoulu

Myös taaperoikäinen saa apua unikoulumenetelmistä. Jos itse toteutettu unikoulu ei tuota toivottua tulosta ja uniasiat vaikeuttavat perheen elämää, on mahdollista toteuttaa unikoulu Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Unikoulussa lapsi opettelee nukkumista kolmen peräkkäisen yön ajan sairaalan lastenosaston tiloissa. Unikoulu toteutetaan samaan tapaan kuin vauvaikäisten unikoulu. Taaperoikäisen sairaalaunikoulussa keskitytään yleensä vuorokausirytmin säännöllistämiseen sekä riittävän ja ennakoitavan ulkoilun ja levon vaihteluun. 

Lisätietoa tämän polun kohdassa sairaalan unikoulu.

Osastolla voidaan miettiä kullekin perheelle sopiva unikoulumenetelmä esim. tassu-, tuoli- tai pistäytymismenetelmä. Usein olemme kuitenkin todenneet tassumenetelmän nopeimmin tuloksia tuottavaksi.

Unta häiritsevien sairauksien hoito

Taaperoikäisen uniongelmien taustalla voi olla myös jokin sairaus, jonka hoito auttaa parempaan uneen. Sairaudesta riippuen apua voidaan tarjota:

  • Lastentautien poliklinikalla, jos unta hankaloittaa yökastelu, allergiat, atooppinen ihottuma, uniapnea tai vatsavaivat
  • Lastenneurologian poliklinikalla, jos kyseessä on kehitysviivästymät, epilepsiaepäily tai autisimikirjo
  • Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla, jos unta hankaloittaa lapsen kuorsaus.
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Perusterveydenhuollon tai yksityissektorin palvelu

Erikoissairaanhoidon palvelu

Tarvittaessa tai toteutuu paikkakuntakohtaisesti