Jatkotutkimukset voivat toteutua joko ikäihmisille tarkoitettujen palvelujen parissa (yli 70 vuotiaat asiakkaat) tai työikäisille tarkoitettujen palvelujen parissa (alle 70 vuotiaat, työikäiset asiakkaat). Jos olet työelämässä ja olet myös työterveyshuollon asiakas, olethan pikimmiten yhteydessä myös työterveyshuoltoosi muistiin liittyvien tutkimusten ja hoidon tilanteen kartoittamiseksi.
Muistihoitaja
Hoidossasi tai hoidon seurannassa saattaa kunnasta riippuen olla apunasi muistihoitaja. Hoitaja ja lääkäri toimivat tiiviissä yhteistyössä kanssasi hoitosi suunnittelemiseksi yksilöllisten tarpeittesi mukaisesti. Muistihoitaja on muistioireisiin perehtynyt asiantuntija, joka toimii sinun ja läheisesi tukena muistisairauden hoidossa.
- Saat tietoa muistisairauksista ja niiden hoitoon liittyvää neuvontaa
- Muistihoitaja seuraa jo todetun muistisairauden etenemistä
- Saat apua tarvittavien lisäpalveluiden ja tukien (kuten eläkkeensaajan hoitotuki) hakemisessa
- Saat vinkkejä tarjolla olevista ensitietokursseista ja vertaistukiryhmistä. Näitä ja lisätietoa esimerkiksi Muistiyhdistyksen ja Muistiliiton toiminnasta on koottu palvelupolun kohtaan: tietoa ja vertaistukea
Lisätietoa ja yhteystietoja löydät OmaHämeen sivuston kohdasta muistisairauksien hoito.
Hoitajan vastaanotto neurologian poliklinikalla
Työikäisen asiakkaan tutkimukset jatkuvat useimmiten neurologian poliklinikalla. Ennen erikoislääkärin vastaanottokäyntiä on usein vastaanottokäynti esim. sairaanhoitajalla tai neuropsykologilla. Hoitajan vastaanotolla kanssasi voidaan tehdä tutkimuksia, joissa mitataan mm. kielellistä suoriutumista, näönvaraista hahmottamista ja reaktionopeutta. Olisi suotavaa, että läheisesi olisi mukana vastaanottokäynnilläsi. Hoitaja haastattelee sinua ja läheistäsi kokonaistilanteesi kartoittamiseksi.
Erikoislääkärin vastaanotto
Tutkimusten toteuttamisen jälkeen saat ajan geriatrin tai neurologin vastaanotolle. Geriatrin vastaanotolle pääosin ohjataan yli 70 vuotiaat asiakkaat ja neurologian poliklinikalle jatkotutkimuksiin alle 70 vuotiaat asiakkaat, kuitenkin yksilöllisesti kokonaistilanne ja terveydelliset kysymykset huomioiden.
- Vastaanotolla kanssasi käydään läpi tutkimustuloksesi, kuten laboratoriotutkimukset sekä kuvantamistutkimuksen tulokset.
- Kanssasi keskustellaan mahdollisesta diagnoosista muistioireidesi taustalla sekä arvioidaan yhdessä kokonaistilannetta.
- Saat tietoa ja ohjausta sairauteesi liittyen.
- Lääkäri haastattelee sinut sekä läheisesi sekä käydään läpi vastaanottokäyntiä edeltävät tutkimustulokset.
- Diagnoosin tekemisen jälkeen aloitetaan tarvittaessa lääkehoito ja suunnitellaan hoitosi seuranta. Saat ohjeet seurannan toteuttamisesta.
- Tarvittaessa käydään läpi myös muita tukitoimia, kuten päivätoiminta, kotihoito, ateriapalvelu yms. Näihin liittyen tehdään palvelutarpeen arviointikäynti.
- Neurologin vastaanottokäynnillä (alle 70 v asiakkaat) lääkäri toteuttaa myös erilaisia terveydentilaasi ja muistisi toimintaa kartoittavia tutkimuksia, kuten esimerkiksi tasapainoasi, kävelyäsi sekä laajemmin muistisi toimintaan ja yleiseen vointiisi liittyviä lisätutkimuksia. Lisäksi lääkäri tarkastelee aikaisemmin suorittamasi tutkimukset tilanteesi arvioimiseksi.
- Neurologin vastaanotolta saat lähetteen myös kuntoutusohjaajalle. Kuntoutusohjaajan vastaanotolla saat tukea mm. sinulle kuuluvien sosiaalietuuksien hakemiseen, tarvittaessa eläköitymiseen liittyvien etuuksien selvittelyyn, työkykysi tukemiseen sekä muihin toimeentuloon liittyviin kysymyksiin.
Muistisairauden hoito
Muistisairauden hoidon ja kuntoutuksen avulla pyritään tukemaan sairastuneen ja hänen läheistensä hyvinvointia, hidastaa oireiden etenemistä sekä tukea toimintakyvyn ylläpitämistä. Keskeisiä muistisairaan hoidossa ovat erilaiset lääkkeettömät hoitomuodot sekä erilaiset kuntoutumista tukevat toiminnot.
Muistisairauteen voi liittyä erilaista haasteellisena koettua käyttäytymistä, jolloin kuntoutumista voidaan tukea juuri lääkkeettömin hoitomuodoin. Mielekkäiden asioiden löytäminen elämään tuottaa iloa ja onnistumisen kokemuksia ja näin tukee myös kuntoutumista. huomion kiinnitetään voimavaroihin ja taitoihin sekä niiden tukemiseen. Lääkkeettömässä hoitomuodoissa tärkeää on tunnistaa oireita laukaisevia tekijöitä ja pyrkiä vaikuttamaan ehkäisevästi niiden esiintymiseen, jotta haastavia tilanteita voitaisiin vähentää. Lisäksi ympäristöä muokkaamalla arkea sujuvoittavin toimin voidaan tukea muistisairaan toimimista arjessa. lisäksi elämänlaatua voidaan tukea erilaisin terapiamuodoin.
Lääkehoito on myös tärkeä osa hoitoa. Lääkehoitoa suunnitellaan kanssasi terveydehuollon ammattilaisen kanssa ja siihen vaikuttavat yksilöllinen tilanteesi ja terveydentilasi sekä muistisi toimintaa heikentävä sairaus ja sen tila. Sairauden lievässä vaiheessa lääkehoidolla pyritään vaikuttamaan tilasi sairauden etenemiseen hidastavasti sekä vakiinnuttaa tilanteesi. keskivaikeassa sairauden tilassa lääkehoidon avulla pyritään tukemaan omatoimisuuden säilymistä sekä kohenemista arjessa. Vaikeassa sairauden etenemisvaiheessa lääkehoidolla pyritään tukemaan omatoimisuuden säilymistä ja helpottaa sairaudesta johtuvia käytösoireita.
(Lähde: Kaypahoito.fi)
Lisätietoa:
https://www.muistiliitto.fi/fi/tuki-ja-palvelut/hoito-ja-kuntoutus
