Oireiden lievittäminen

Keskittymiskyky

Nykyinen ympäristömme ja elämäntapamme ruokkii keskittymättömyyttä ja levottomuutta. Mikä johtaa herkästi lievään ADHD:n kaltaiseen oireiluun.

Kun katsomme lyhytkestoisia ja nopeatempoisia videoita tai multitaskaamme, opetamme aivojamme lyhytkestoiseen keskittymiseen. Samalla luovuutemme saattaa kärsiä ja koemme stressiä. Hermostossamme ja toiminnassamme vahvistuu se, mitä ruokimme.

Keinoja tukea keskittymiskykyä

• Keskittymisaikaa voidaan pidentää. Aloitetaan siltä tasolta mikä onnistuu ja pyritään suunnitelmallisesti pidentämään aikaa.
• Kannattaa palkita ja kiittää lasta onnistumisista ja laittaa tavoitteet alussa tarpeeksi pieniksi.
• Kaikkia lapsia auttaa tehtävien ja ohjeiden pilkkominen. Älä anna ohjeeksi, että siivoa huoneesi, vaan esimerkiksi, että kerää legot lattialta jne.
• Liikkuminen, raitis ilma, toisaalta myös rauhoittuminen ennen keskittymistä
• Taukojen pitäminen.
• Myös lasten käyttämää ruutu-aikaa on tärkeää rajata

Nuoren tai aikuisen ruutu-aika

Myös nuorilla tai aikuisilla älylaitteet voivat varastaa liikaa aikaa ja heikentää keskittymiskykyä tai viedä aikaa lapsen kohtaamiselta tai muilta ihmissuhteilta

• Päätä, koska älylaite saa keskeyttää
• Poista puhelimesi asetuksista kaikki hälytysäänet ja valitse itse, milloin luet viestit ja ilmoitukset.
• Joka kerta, kun tartut puhelimeen vain tavan vuoksi, keskeytät itsesi.
• Voit vaikka laittaa näytön päälle postit lapun, jossa on kysymys miksi.
• Poista sovelluksen, joiden käyttöä on liian vaikea säädellä.
• Tee hitaasti ja rauhassa, yhtä asiaa kerrallaan
• Lue kirjaa, kävele luonnossa, tiskaa, kohtaa läheisiäsi
• Juttele muille ihmisille, nauti hiljaisuudesta
• Mieti rentoutumiskeinoja, älylaitteiden käytön jälkeen olo ei ole rentoutunut.

Älylaitteen käyttämiseen liittyviä pohdintoja kannattaa tehdä muun muassa näistä aiheista

• Uutisvirrassa ei ole tarpeen roikkua jatkuvasti. Uutiset ovat pääosin kielteisiä ja voivat vaikuttaa maailmankuvaasi
• Onko itsetuntosi sometykkäysten varassa?
• Muiden sometykkäyksiin voi jäädä koukkuun. Tällöin on syytä ymmärtää, että some on itselle huumetta eikä tee hyvää. Toipuminen alkaa siitä, että myöntää olevansa koukussa.
• Opettele sietämään tylsyyttä, vaikka se alkuun tekisikin tyhjyyden tunteen. Pikkuhiljaa luovuutesi alkaa palata.

Leikkiaika

Leikistä on paljon hyötyä lapsen emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle. Leikkiminen kehittää esimerkiksi kieltä, luovuutta, tunne- ja ongelmanratkaisutaitoja. Leikissä lapsi voi myös harjoitella taitojaan ilman epäonnistumisen pelkoa.

Jos lapsi viettää runsaasti aikaa ruuduilla, hänen voi olla vaikea asettua leikkimään tai keksimään tekemistä. Kun rajoitat ruutuaikaa, saattaa seurata lapsen vastustusta. Turhautuminen menee kuitenkin ohi ja lapsi alkaa taas keskittyä johonkin muuhun tekemiseen. Siedä kiukuttelu tai turhautuminen rajoittaessasi ruutuaikaa.

Lapset tarvitsevat usein leikeissään aikuisen ohjausta, joskus leikin aloittamiseen ja joskus sosiaalisten tilanteiden selvittämiseen. Aikuinen tukee läsnäolollaan vuorottelu- ja neuvottelutaitojen kehittymistä sekä vastavuoroisuutta.  Heittäydy välillä mukaan leikkiin tai istahda lattialle seuraamaan lapsen leikkiä, tästä seuraa usein kohtaamisen hetki teidän välillänne.

Autismikirjon lapsilla leikki on usein kaavamaista. Lapsi usein haluaa olla muiden kanssa, mutta tyypillistä  on poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus. Jos lapsi kokee paljon pettymyksiä, kiusaamista tai torjumista, hän ehkä  kokee turvallisemmaksi olla yksin. Kaikki lapset kuitenkin tarvitsevat kohtaamisen hetkiä, syventymistä yhteiseen tekemiseen. Lapsi voi perehtyä kiinnostuksen kohteeseensa hyvin intensiivisesti. Täältä löydät linkin autismikirjon lapsen leikin tukemiseen. 

Adhd oireisilla lapsilla lyhytjänteisyys, ylivilkkaus tai impulsiivisuus saattaa hankaloittaa leikkiä, mutta toisaalta lapsi voi olla rohkea, kokeilunhaluinen ja iloinen.

Liikunta

Säännöllinen liikunta saa aikaan sekä rakenteellisia että toiminnallisia muutoksia aivojen toiminnassa. Nämä muutokset näkyvät parempina tuloksina älykkyystestissä, parempana koulumenestyksenä koululaisilla

Liikunnan puute voi ilmetä

• vireystilan laskuna
• ahdistuksena
• tyytymättömyytenä
• keskittymisvaikeutena tai
• mielialaoireena

Keinoja tukea liikunnallisuutta

Tärkeintä on kannustaa, antaa aikaansa ja liikkua yhdessä lapsen kanssa. Liikunnallinen elämäntapa opitaan jo lapsuudessa. Huomaa lapsen liikkuminen ja kehu lasta. Se vahvistaa lapsen onnistumista ja mielikuvaa, joka liittyy liikkumiseen. Liikkuminen on hyvä olla osa perheen arkea, kävelylenkki, puistossa käynti, pyöräily tai perheenjäsenille mieleisesi lajit antavat mielihyvää, yhdessä tekemisen kokemuksia ja rauhoittavat arkea.

Hyvän mielen liikuntapassi lapsille

Ruokailut

Yhteinen ruokailu ja säännöllinen syöminen rakentavat lapsen ja perheen hyvinvointia. Lapsille syömistä suositellaan 3-4 tunnin välein eli noin 4-6 kertaa päivässä.

Verensokerin lasku voi aiheuttaa

• keskittymiskyvyn heikkenemistä
• oppimisen heikkenemistä
• ahdistusta,
• ärtyneisyyttä
• hermostuneisuutta

Ruokailusta kannattaa rakentaa mukava tapahtuma, jolloin voidaan keskustella päivän kuulumisista ja kohdata perheenjäsenten kesken.

On hyvä puhua yhdessä perheen yhteisistä ruokailusäännöistä, siitä mikä meille on ruokailutilanteissa tärkeää. Yhdessä sovitut säännöt voi kirjoittaa huoneentauluksi näkyvälle paikalle, jolloin ne pysyvät mielessä niin lapsilla kuin aikuisillakin. Hyviä pöytätapoja opetellaan pienestä pitäen joka aterialla.

Keinoja parempaan ruokailuun

• Ennakoi: kerro lapselle hyvissä ajoin, että kohta on ruoka-aika
• Ota lapsi mukaan ruoan valmisteluun
• Ei leluja, TV:tä tai näyttöjä ruokapöytään
• Pidä kiinni sovituista säännöistä ja ole itse hyvänä esimerkkinä
• Kannusta ja kiitä, huomaa lapsen onnistumiset ja hyvät yritykset

Ruokailuvinkit Arjen kesyttäjiltä

Ruutuajat

Ruutujen sisältö on rakennettu aiheuttamaan aivoissa dopamiinimyrskyjä. Dopamiini on keskushermoston välittäjäaineena toimiva hormoni, jota aivot tuottavat. Se aiheuttaa mielihyvän tunnetta. Elimistö alkaa vaatimaan sitä enemmän. Dopamiinin erittyminen aiheuttaa riippuvuutta, sillä sen jatkuva erittyminen lisää mielihyvän tunnetta. Ruutujen sulkemisen jälkeen dopamiinitasot laskevat alhaisemmalle tasolle, kuin ennen ruutujen käyttöä, joten mielialaa nostava vaikutus on väliaikainen ja mieliala on matalampi lopettaessasi ruutujen käytön.

Liiallinen ruutu aika voi aiheuttaa

• huonotuulisuutta
• levottomuutta
• ärtyisyyttä
• haitata keskittymiskykyä
• vähentää leikin mielenkiintoa
• sosiaalinen vuorovaikutus heikkenee

Kouluikäiselle suosituksena on max 2 tuntia ruutuaikaa päivässä (tämä sisältää tv:n, älypuhelimen, pelit jne). Aikuisten tuki on kuitenkin tärkeää ruutuajan rajoittamisessa, sillä lasten aivojen etuotsalohko on vasta kehittymässä, ja siksi heidän on paljon vaikeampaa ohjata itse omaa toimintaansa. Ne hermoradat, joita ei aktivoida, karsiutuvat, ja ne joita käytetään paljon, vahvistuvat.

Autismikirjon Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että autismikirjon lapset ja nuoret tutkitusti altistuvat enemmän ja aikaisemmin ruutuajalle kuin muut ikätoverit

Keinoja rajoittaa ruutuaikaa

• Sovitaan lapsen kanssa yhteiset pelisäännöt ja rajat laitteiden käyttöön
• Ohjataan lapsi tekemään jotakin muuta vapaa-ajallaan kuin olemaan laitteiden parissa
• Asennetaan lapsen laitteille ruutuaikasovellus, jonka avulla asetetaan käyttörajat

Neuvokas perhe sivuilta löydät meidän perheen ruutusopimuksen

Perhesuhteet

Rakentakaa jokaiseen päivään kohtaamisen hetkiä perheenjäsenten kesken. Esimerkiksi 15 minuuttia lasta aktiivisesti kuunnellen tai yhdessä touhuten, saattaa pelastaa loppupäivän. Lapsi oppii jakamaan kokemuksiaan ja tunteitaan. Kun yhteys on rakentunut ja sitä hoidetaan, vaikeissa vaiheissakin lapsi uskaltaa luottaa vanhemman tukeen. Rakentakaa meidän perheen rutiinit, leffaperjantai tai saunalauantai voi olla se mitä lapsi muistelee lämmöllä myöhemmin.

Kaverisuhteet

Kannattaa huolehtia, että leikille, ulkoilulle ja kavereille jää tarpeeksi aikaa. Jotkut lapset tarvitsevat aikuisen apua leikeissä ja peleissä kavereiden kanssa normaalia pidempään. Aikuisen tuki kaverisuhteissa tulee ehdottomasti antaa tarvittaessa.

Hankalia tilanteita kavereiden ja muiden lasten kanssa syntyy väistämättä, joten aikuisen on tärkeää olla selittämässä ja sanoittamassa tilanteita lapselle. Aikuisen tulee myös puuttua kiusaamiseen tai ryhmän ulkopuolelle jättämiseen.

Voi olla, että lapsen ystäväpiiri on hyvin vähäinen tai hänellä ei ole ikätoveriseuraa lainkaan. Jotkut lapset viihtyvät mielellään myös yksin tai tarvitsevat aikaa tasatakseen kuormitusta itsekseen. Jokainen lapsi kaipaa myös tunnetta kohtaamisesta, joukkoon kuulumisesta tai hyväksytyksi tulemisesta. Kun torjumista tulee liian paljon, lapsi voi suojata itseään sanomalla, ettei tarvitse kavereita.

Kuitenkin silloin, kun lapsi kokee, että hänen elämästään puuttuu ystäviä, eikä niitä toiveista tai yrityksistä huolimatta tule, niin vanhemmatkin kokevat usein suurta surua lapsen puolesta ja ovat huolissaan. Vanhempi voi olla osittain kaveruuden tukena, mutta vanhemman tulee osata myös peruuttaa ja antaa lasten muodostaa kaveruus itse. Aito ystävyys ei synny pakotettuna.

Kaveritaito-ohjelma auttaa kaverisuhteiden muodostamisessa.

Uni

Keskittymiskyvyttömyys ja tunteiden ailahtelevuus ovat tyypillisiä väsyneen lapsen piirteitä. Unen vähäisyys voi vaikuttaa lapsen keskittymiseen ja tunne-elämään. Nepsyoireisilla lapsilla ja tutkitusti erityisesti autismikirjon lapsilla on paljon univaikeuksia. Nukahtaminen onnistuu myöhään, on heräilyä ym. Tämä vaikuttaa paljon koulunkäyntiin. Väsyneenä itseä on vaikeampi ohjata ja säädellä. Keskittyminen on vaikeaa. Väsymys vaikeuttaa myös muistin käyttöä.

Väsymys voi ilmetä lapsen

• levottomuutena
• ailahtelevaisuutena
• ärtyneisyytenä
• äkkipikaisuutena

Tällä tavalla käyttäytyvä lapsi saa helposti osakseen arvostelua, mikä edelleen heikentää itsetuntoa. Alakouluikäisen tulisikin nukkua noin 10 tuntia.

Unihäiriöiden hoidolla voidaan lievittää ADHD oireita.

Terveystiedon sivuilta löydät lisätietoja unihäiriöistä.

Uniliiton sivuilta saat lisätietoja lapsiperheiden uniongelmista.

Keinoja unen turvaamiseen

• Pidä yllä samoja tuttuja iltarutiineja.
• Sopikaa säännöt iltatoimiin ja nukkumaanmenoon.
• Laittakaa ruudut pois ainakin muutamaa tuntia ennen nukkumaanmenoa.
• Ruutulaitteita ei kannata pitää nukkumahuoneessa.
• Runsas ruutuaika vaikuttaa helposti uneen.
• Älkää sotkeko viikonloppuisin unirytmiä ainakaan yli tunnilla, jos lapsella on vaikeuksia nukahtaa.
• Onhan lapsi saanut päivän aikana aikuisen huomiota, liikkunut ja syönyt?
• Voit käyttää apunasi iltatoimiavustinta arjen kesyttäjiltä tai ajanhallinnan apuna timetimer tai muita kelloja.

Arjen kesyttäjien sivuilta tukea iltatoimiin

Unta edistävien nukkumistottumusten muistilista pikkukoululaisen perheelle

Lasten univaikeuksien omahoito-ohjelma/Mielenterveystalo.fi

Vinkkejä lapsen nukkumiseen/neuvokas perhe

Vanhempien oma arki ja voimavarat

Lapsi oppii arjen taitoja perheen arjessa. Vanhemman on tärkeää huolehtia omasta jaksamisestaan. Tarkista omasta elämäntapamuutoksen palvelupolulta elintapasi ja löydä apu asioihin, jotka kaipaavat muutosta.

Jos koti on kaaoksessa, rutiinit kateissa ja suunnitelmallisuus puuttuu, lapsen on vaikea itsekään oppia arjen taitoja. Pyydä apua, jos et saa kaaosta kesytettyä tai koet jatkuvaa uupumusta. Lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö tai arjen kesyttämö voi olla apunasi tarvittaessa.  polun kohtaan ammattilainen apunasi

Lisätietoja

Aggression omahoito-ohjelma

Arjen kesyttäjien vinkit

Arki toimimaan, vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen

Autismikirjon omahoito-ohjelma

Chat ja tietoa nuorille

En jaksa-videoklipit

Kaverisuhteiden omahoito-ohjelma

Keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelma

Lapsen haastavan käytöksen omahoito-ohjelma

Lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen omahoito-ohjelma

Lapsen syömisongelmien omahoito-ohjelma

Lasten ahdistuksen omahoito-ohjelma

Lasten univaikeuksien omahoito-ohjelma

Nepsy-kansiosta löydät tietoa, toimintaohjeita sekä vinkkejä nepsy piirteisen lapsen koulunkäynnin tueksi.

Nepsynurkat Kanta-Hämeen pääkirjastoissa

Nepsypiirteisten lasten omahoito-ohjelma

Nuorten ahdistuksen omahoito-ohjelma

Nuorten keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelma

Nuorten masennuksen omahoito-ohjelma