Elämää muistisairauden kanssa

Koti turvallisena ympäristönä

Tuttu ympäristö tukee muistisairaan toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä. Kodin merkitys on suuri turvallisuuden, muistojen ja menneisyyden, identiteetin ja hyvän olon tukijana. Jotta muistisairas voisi olla mahdollisimman pitkään kotona, voi kodin turvallisuutta voidaan arvioida esimerkiksi huonekohtaisesti.

• Muistiliiton verkkosivuilta löydän huonekohtaiset tarkastuslistat turvallisen ympäristön arviointiin. 

Turvallisuutta tukevat muutostyöt

Muistisairas viettää usein paljon aikaa kotona, joten se kannattaa järjestää turvallisiksi ja turvallisuuden tunnetta tukeviksi. Mahdollisia muutoksia suunniteltaessa on turvallisuusriskejä huomioitava suhteessa muistisairaan itsemääräämisoikeuteen. Kodin muutostyöt auttavat läheistä huolehtimaan sairastuneesta turvallisesti, mutta on muistettava, että turvajärjestelyt voivat joskus lisätä muistisairaan turvattomuuden tunnetta.

Kotiympäristön turvallisuutta ja siihen mahdollisten muutostöiden tarvetta voidaan kartoittaa. Muutostöihin on mahdollista saada neuvontaa ja korvauksia.

Lisätietoa: 

• Muistiystävällinen ympäristö ja turvallisuus/Muistiliitto 
• Turvallisuusriskejä/Muistiliitto 
• Muistisairaan ihmisen oikeudet/Muistiliitto 
• Ikääntyneen turvallinen koti/Suomi.fi 
• Vanhustyön keskusliitolla on Korjausneuvoja, joka auttaa ja neuvoo sinua kodin muutostöissä.
• Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen sivuilta löydät tarkemmin tietoa iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjausavustuksista.

Turvallisuutta kotona asumiseen

Muistisairaille on saatavilla muistiranneke, joka on apuna esimerkiksi eksymistilanteissa. Rannekkeen luukun sisälle lisätään muistisairaan ja/tai läheisten yhteystiedot. Näin avuntarjoaja voi tavoittaa läheiset esimerkiksi silloin, jos sairastunut ei löydä tietään kotiin. Ranneketta voi tilata Muistiliiton verkkokaupasta tai tiedustella omasta Muistiyhdistyksestä. 

Turvapuhelin 

Turvapuhelimella turvataan asiakkaan itsenäistä kotona asumista. Turvapuhelin koostuu puhelimen yhteyteen asennettavasta kaiutinyksiköstä sekä siihen liitetystä turvanapista. Turvanappi sijoitetaan yleensä ranteeseen, ja sillä voidaan käynnistää kaiutinpuhelu ennalta määriteltyyn numeroon esimerkiksi kaaduttaessa. Turvapuhelimen voi liittää myös matkapuhelimeen. 

Ovihälytin 

Ovihälyttimestä voi olla apua silloin, jos muistisairas liikkuu poikkeuksellisina aikoina, kuten öisin, kodin ulkopuolella. Turvapuhelin- ja ovihälytykset menevät turvapuhelinkeskukseen, missä työntekijä vastaa hälytyksiin vuorokauden ympäri. Hän tiedustelee ensimmäisenä, mitä on tapahtunut ja minkälaista apua hälytyksen tehnyt henkilö tarvitsee. Jos henkilö ei pysty kertomaan, mikä on hätänä, turvapuhelinkeskuksen työntekijä ilmoittaa välittömästi kotihoitoon ja hoitaja lähtee paikalle tarkistamaan tilanteen ja antamaan apua. 

Voit tiedustella turvapuhelinta tai ovihälytintä alueesi asiakasohjauksesta. 

• Lue lisätietoa turvapalveluista Oma Hämeen sivulta.   

Turvallinen liikkuminen lähiympäristössä 

Paikannussovellukset ja laitteet 

Paikannussovellusten ja laitteiden avulla voidaan lisätä turvallisuutta kodin ulkopuolella liikkumiseen. Jos muistisairaalla on käytössä älypuhelin, on yksinkertaisin ratkaisu käyttää paikantamiseen puhelimen paikannussovellusta. Tällöin sijaintitiedot voi jakaa läheiselle tai ystävälle, joka voi tarkistaa muistisairaan liikkeet oman puhelimensa avulla. Jos tarvitaan aktiivista paikannusta hätäpainikeominaisuudella täydennettynä, on hyvä hankkia paikannuslaite. Paikannuslaite on avaimenperän kokoinen pieni laite, joka perustuu GPS-teknologiaan ja se voidaan paikantaa sovelluksen avulla. Se voi myös lähettää paikannuspyynnön ennalta määriteltyyn puhelinnumeroon, kun sen nappia painetaan. 

Turvallisen liikkumisen varmistamiseksi: 

• ota mukaan tarkoituksenmukaiset apuvälineet (esim. paikannuslaite tai navigaattori, kävelytuki) 
• kävele tuttuja reittejä säännöllisesti läpi 
• laita kävelyyn sopivat kengät ja vuodenajanmukaiset vaatteet näkösälle eteisessä 
• Laita ulko-oveen koukku, jossa säilytät avaimia  
• sairauden edetessä säännöllisestä lenkkiseurasta on iloa, apua ja turvaa 

 Vinkit arkeen 

Muistisairaan toimintakyvyn heikentyessä on tarpeen ottaa käyttöön arkea tukevia apuvälineitä ja tukipalveluita. Näiden lisäksi on muutamia keinoja, joita pystyy itse hankkimaan tai helpottamaan muistisairaan toimintakykyä ja arjessa selviytymistä. 

Ajanhallinta 

Ajanhallinta saattaa hankaloitua ja kun muistilaput ei enää riitä, on tähän saatavilla ajanhallinnan apuvälineitä kuten: 

• puhuvia kelloja 
• muistuttavia apuvälineitä (ruokailut, lääkkeenotto ym.) 
• ajastettu valaistus tai kirkasvalolamppu sekä 
• ajastettu musiikki auttavat vuorokausirytmin hallintaa. 

Arjen rutiineilla on myös iso merkitys ajanhallinnan ymmärtämisessä. Rutiineista kannattaakin pitää kiinni. 

Muistamisen tuki 

Tärkeiden toimintojen muistaminen 

• Kotiin ja sen ympäristöön voi laittaa helpottavia huomioita, kuten tarroja keskeisimpien painikkeiden merkitsemiseen. 
• erilaisia kylttejä 
• lisäämällä toimintoja helppotoimiselle kosketusnäytölle 
• Kuvakorttienkäyttö 
•  Papunetin verkkosivuilla on kommunikaation tueksi muun muassa kuvakortteja. 

Turvallisuus 

• Liikkumistasi voi myös tukea jalkineilla (liukumista estämättömät) ja vaatetuksella (lonkkahousut) sujuvammaksi sekä turvallisemmaksi. 
• Liikkumiseen vaikuttavat myös kodin kalustus ja valaistus, johon on hyvä kiinnittää huomiota. 
• Liikkumiseen on saatavilla erilaisia apuvälineitä 

Jaa oma vinkkisi arkeen 

Oletko huomannut jonkin asian, käytännön tai tavan helpottavan arkea muistisairauden kanssa? Kokemuksesi voi auttaa vinkkinä muita vastaavassa tilanteessa arjen tukena. Jaa oma vinkkisi anonyymisti alla olevan linkin kautta. Koostamme vinkkejä aihealueittain tämän kohdan täydennykseksi. 

• Jaa oma vinkkisi tästä,  

Omahoito

Omahoidolla tarkoitetaan sitä, kuinka itse huolehtimalla terveydestäsi pystyt vaikuttamaan omaan terveyteesi. Omahoitoa ovat liikuntaan, ravitsemukseen, päihteettömyyteen sekä muihin elämäntapoihin liittyvät teot ja päätökset. Omahoitoon kuuluu myös lääkärin määräämän lääke- ja sairaudenhoidon noudattaminen sekä omatoiminen seuranta.

Turvallinen lääkehoito 

Lääkehoidon toteuttamista voi helpottaa apuvälineillä, joita on monenlaisia. Apteekista on ostettavissa esimerkiksi dosetti eli annostelija, tabletinhalkaisija, tabletinmurskain sekä lääkemuistuttaja.   Apteekki antaa neuvontaa ja ohjausta näiden valintaan ja käyttöön. 

Jos sinulla on paljon lääkkeitä, voit käyttää annostelijaa eli dosettia, johon voi jakaa viikon lääkkeet. Dosetti on hyvä apu myös silloin, jos sinun on vaikea muistaa ottaa lääkettä. 

• Lisää tietoa turvallisesta lääkehoidosta saat Fimean sivuilta oppaasta Ohjeita turvalliseen lääkehoitoon 2023. 

Apteekin kautta voi tilata lääkkeiden koneellisen annosjakelupalvelun (Anja). Annosjakelupalvelussa apteekki toimittaa säännöllisesti käytettävät tabletit ja kapselit pakattuina kerta-annospusseihin kahdeksi viikoksi kerrallaan.   

• Lisätietoa koneellisesta annosjakelusta löydät Anja-sivulta. 

Lääkeautomaatti ja koneellinen annosjakelu yhdessä varmistavat, että asiakas saa oikeat lääkkeet oikeaan aikaan. Automaatti ilmoittaa puheäänellä ja valomerkeillä asiakkaalle muistutuksen lääkkeenotosta, jolloin asiakas voi itsenäisesti ottaa lääkkeet. Automaatin toiminnan taustalla oleva järjestelmä valvoo lääkkeenottoa. Jos se havaitsee, että lääke on jäänyt ottamatta, järjestelmä lähettää hälytyksen kotihoidolle ja tarvittaessa asiakkaan luo tehdään kotikäynti. 

Iäkkäillä lääkkeiden väärinkäyttö on usein tahatonta 

Lääkkeiden väärinkäytöllä tarkoitetaan lääkkeiden käyttöä lääkärin ohjeen vastaisesti tai ilman lääkärin määräystä.  

Lääkärin ohjeen vastaisella käytöllä tarkoitetaan lääkkeiden käyttöä esimerkiksi suurempina annoksina, useammin, pidempiä aikoja tai eri tarkoitukseen kuin reseptissä on määrätty.  

Lääkkeiden väärinkäyttö ilman lääkärin määräystä tarkoittaa sitä, että henkilöllä itsellään ei ole reseptiä käyttämäänsä lääkkeeseen, vaan hän on saanut ne esimerkiksi joltain läheiseltä, ystävältä tai hankkinut muuta kautta.  

Iäkkäät ovat usein monisairaita ja he saattavat käyttää useita eri lääkkeitä samanaikaisesti. Tämä altistaa tahattomalle lääkkeiden sekakäytölle. Lääkitysmuutoksista vastaa aina lääkäri, joten on tärkeää, ettei lääkitykseen toteuteta muutoksia oma-aloitteisesti ilman lääkäriyhteistyötä.   

Ravitsemus 

Muistisairauden edetessä myös ruokailuun liittyvät haasteet usein lisääntyvät, mikä altistaa ravitsemusongelmille. Sairastunut tarvitsee tukea kauppa-asioiden ja ruokailun järjestämisessä. On tärkeää ehkäistä painonlaskua ja lihaskatoa turvaamalla riittävä energian ja proteiinin saanti.  Muistisairauden loppuvaiheessa syömisen taidot, nieleminen ja ruokahalu heikentyvät entisestään ja ruokailussa tarvitaan yhä enemmän tukea sekä yksilöllistä ravitsemushoitoa. 

Mahdollisia syömiseen liittyviä haasteita sairauden edetessä  

• Haju- ja makuaistin toiminta häiriintyy 
• Toimintakyvyn heikentyminen vaikeuttaa ruokaostosten tekemistä ja ruoanvalmistusta 
• Ruokavalintojen tekeminen hidastuu ja ruokavalio yksipuolistuu 
• Syöminen unohtuu 
• Syömisen taidot heikentyvät 
• Huomiokyky ja ruokailuun keskittyminen vaikeutuu etenkin, jos ympäristö on levoton tai hälyisä 
• Vaeltelu ja rauhattomuus lisäävät energiantarvetta 
• Ruoan kulkeutuminen suusta nieluun häiriintyy 
• Syömisestä kieltäytyminen 

Painon seuraaminen vähintään kerran kuukaudessa on helppo keino havaita mahdolliset muutokset. Jos paino laskee tahattomasti, ruokahalu on huono, syöty ruokamäärä on vähäinen ja ruokavalio on yksipuolinen, asia kannattaa ottaa puheeksi oman lääkärin tai hoitajan kanssa. 

Arjessa mahdollisesti eteen tulevia haasteita  

Kaikissa etenevissä muistisairauksissa tiedonkäsittely- ja päätöksentekokyky, hahmottaminen ja kielelliset toiminnot heikentyvät. Myös omatoimisuus vähenee sekä ilmaantuu mahdollisesti käyttäytymisen muutoksia. Muistisairauden edetessä erilaiset arkielämän haasteet lisääntyvät, palveluiden tarve usein kasvaa ja läheiset tarvitsevat enemmän tukea. Muistisairaus muuttaa kävelyä ja liikuntakykyä sekä lisää kaatumisriskiä. Nämä muutokset ilmenevät vartalon asennon muuttumisena kumarammaksi ja tasapainon hallinta heikkenee jäykkyyden ja virheasentojen myötä. Kävely voi olla “töpöttävää” tai kyky ottaa askelia häviää. 

Muistisairas voi toistaa usein samoja asioita ja kysymyksiä. Lisäksi sairauden edetessä voi esiintyä aloitekyvyttömyyttä. Myös vuorokausirytmi menee sairastuneella herkästi sekaisin.  Eteen voi tulla tilanne, että muistisairas ei tunnista läheisiään tai ei muista heidän nimiään. Useimmilla etenevää muistisairautta sairastavilla ilmenee jossain vaiheessa muutoksia käyttäytymisessä ja tunteiden ilmaisussa.  

Käytöksessä voi esiintyä seuraavia oireita: 

• Masennus 
• Apatia 
• Levottomuus 
• Ahdistuneisuus 
• Vaeltelu 
• Harhaisuus 
• Persoonallisuuden muuttuminen 
• Aggressiivisuus 
• Uni- ja vuorokausirytmin häiriöt 

Käyttäytymisen muutokset aiheuttavat läheisille huolta ja voivat lisätä läheisen uupumista. Ne voivat myös lisätä sairastuneen ympärivuorokautisen palveluasumisen tarvetta. 

Syy käyttäytymisen muutokselle on yksilöllistä ja aina tulisi selvittää, mistä muutos voi johtua. Käyttäytymisen muutosten esiintymistä voidaan vähentää käyttämällä asianmukaisia ohjaamisen keinoja. Hyvillä vuorovaikutustaidoilla on suuri merkitys muistisairaan ymmärretyksi tulemisen vahvistamisessa ja toimintakyvyn tukemisessa. Aina käyttäytymisen muutoksia ei tarvitse hoitaa. Oireiden hoito on aiheellista, jos ne rasittavat sairastunutta itseään tai läheisiä, heikentää sairastuneen toimintakykyä, sosiaalista kanssakäymistä tai aiheuttaa vaaratilanteita.  Käytösoireiden hoito on ensisijaisesti lääkkeetöntä. Lääkehoidolla voidaan tarvittaessa lieventää oireiden esiintymistä, tällöin tärkeää on säännöllinen lääkevasteen arvioiminen.  

Jos käyttäytymisen oireet alkavat haitata arjessa selviytymistä, kannattaa ottaa yhteys omahoitajaan tai hoitavaan lääkäriin.  

Lääkkeetön hoito 

Muistisairauteen liittyvä käyttäytymisen muutos on usein ohimenevää, joten kannattaa ensin seurata katoaako oire tai muuttuuko se vähemmän häiritseväksi tai haitalliseksi ajan kuluessa. Tavanomaiset rentoutuskeinot kuten esimerkiksi liikunta, lämmin suihku, rauhoittava musiikki, lukeminen tai sen kuuntelu ja käsityöt tai askartelu voivat tuoda helpotusta oireiluun. Läheiset ja kotihoito tai päivätoiminnan työntekijät voivat auttaa suuntaamaan huomiota toisaalle ahdistavista ajatuksista tai pakonomaisista käyttäytymismalleista.  

Hyviksi koettuja lääkkeettömiä hoitomuotoja ovat muun muassa 

• sopiva kommunikointityyli muun muassa rauhoittava puhe, kevyt ja rauhoittava tai rohkaiseva kosketus 
• aggression syiden, kuten kivun tai pelon, tunnistaminen ja ennakointi, levollisen ympäristön luominen, vaarallisten esineiden poistaminen näkyviltä aggressiiviseen käytökseen ja vaaratilanteiden välttämiseen 
• ympäristön järjestäminen, ylimääräisten kalusteiden ja tavaroiden rajaaminen, poistumisen rajoittaminen tilajärjestelyin (vaeltamiseen)  
• äänimaailman rauhoittaminen ja valaistuksen huomioiminen. Makuuhuoneen valon ja lämpötilan säätäminen 
• turvallinen päivärytmi ja säännöllinen ateriarytmi, pitkät ateriavälit tai juomisen unohtaminen voivat tehdä väsyneeksi tai ärtyneeksi. Riittävän iltapalan syöminen ja tarvittaessa myös yöpala voi auttaa yölliseen valvomiseen. Päiväunia kannattaa välttää.  
• kuulokojeen hankkiminen, jolloin normaalit äänet kuuluvat selvemmin, musiikin kuuntelu (ääniharhojen vaimentamiseen) 
• rauhallinen valmistautuminen kotoa lähtemiseen tuttujen rutiinien avulla 

Lääkkeetöntä hoitoa voi järjestää myös ryhmätoimintana, jolloin on mahdollisuus vertaistukeen. Hyötyä voi olla myös musiikkiterapiasta, muisteluterapiasta ja erilaisista liikunta- ja kädentaitoryhmätyöskentelystä. 

Hoito- ja kuntoutussuunnitelma 

Suurin osa muistisairaista haluaa asua kotona. Asiakkaalle järjestetään kotiin palveluita ja lisätään palveluita palvelutarpeen kasvaessa.  Tavoitteena on, että asiakkaan arkea tuetaan, jotta eläminen omassa kodissa mahdollistuu ja asiakas saa halutessaan asua kotona elämän loppuun asti.  

Asiakasohjauksesta nimetty omatyöntekijä on asiakkaan ja läheisten tukena koko asiakkuuden ajan. Omatyöntekijä on aina ensisijainen yhteyshenkilö, johon voi olla yhteydessä, jos on huolta asiakkaan kotona selviytymisestä tai asiakkaan päivittäisestä hoidosta vastaava henkilö uupuu tai sairastuu. 

Muistisairauden edetessä tulee asiakkaan hoidon ja tukipalveluiden tarvetta arvioida yhteistyössä omatyöntekijän ja asiakkaan hoitoon osallistuvien kanssa säännöllisesti ja lisätä palveluita tarpeen mukaisiksi. Arvioinnin yhteydessä hoitovastuussa oleva taho päivittää hoito- ja kuntoutussuunnitelman.   

Tilanne voi joskus olla myös sellainen, että kotona asuminen ei enää runsaankaan avun turvin ole mahdollista tai turvallista, vaan asiakkaan tilanne vaatii jo arvioinnin siirtymisestä ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. 

Elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma 

On tärkeää, että sinulle tehdään elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma riittävän ajoissa, viimeistään siinä vaiheessa, kun muistisairaus on pitkälle edennyt ja toimintakykysi alkaa heiketä voimakkaasti ja tarvitset yhä enemmän apua arjessasi.  Sinulla voi olla myös toistuvia akuutteja sairaalahoitojaksoja. 

Hoitosuunnitelma mahdollistaa toiveidesi mukaisen hoidon ja antaa hoitohenkilöstölle toimintaohjeet muuttuvien tilanteiden varalle.  

Lääkäri tekee hoitosuunnitelman yhdessä sinun ja läheistesi kanssa. Suunnitelmaan kirjataan  

• hoitotahtosi 
• lääketieteellinen tilanne ja ennuste 
• hoitolinjaus (hoidon tavoitteet) 
• hoidon rajaukset (toimenpiteet, joista on haittaa) 
• läheisten näkemykset 
• Hoitopaikka, keitä hoitoon osallistuu ja mikä on läheisten rooli hoidossa 
• konsultoitava taho yhteystietoineen 
• toimintaohjeet tilanteen äkillisen huononemisen varalle. Niihin kirjataan myös  
• lääkkeettömät ja lääkkeelliset hoidot resepteineen  
• apuvälineet, joiden avulla oireita voidaan helpottaa. 
• Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa ja aina, kun tilanne muuttuu olennaisesti. 

Ympärivuorokautinen palveluasuminen 

Ympärivuorokautista palveluasumista järjestetään sinulle, joka tarvitset päivittäin vuorokaudenajasta riippumatta jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa tai vaativaa ammatillista hoitoa, joiden järjestäminen omaishoitona, kotihoitona, perhehoitona tai muulla tavalla ei ole sinulle mahdollista.  

Pitkäaikainen ympärivuorokautinen palveluasumisen myöntäminen perustuu kanssasi tehtävään palvelutarpeen arviointiin. Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen päätöstä edeltää pääsääntöisesti kuntoutumis- ja arviointijakso, joko kotonasi tai hyvinvointialueen osoittamassa yksikössä. Jaksolla selvitetään, onko toimintakykyäsi ja arkeasi mahdollista tukea pitkäaikaishoidon sijaan kotiin tarpeidesi mukaan räätälöidyillä palveluilla.

Jos siirryt kotoa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikköön, on siellä mahdollisuus hoitaa sinua elämäsi loppuun saakka. 

• Saat lisätietoa ikäihmisten ympärivuorokautisesta palveluasumisesta Oma Hämeen sivulta. 

Palliatiivinen hoito ja saattohoito  

Palliatiivinen hoito tarkoittaa oireenmukaista, hyvää hoitoa. Palliatiivinen hoitolinjaus on ajankohtainen, kun sairauden etenemiseen ja jäljellä olevan elämän pituuteen ei voida enää merkittävästi hoidolla vaikuttaa. Usein muistisairailla sairauden loppuvaihe on usein ennemminkin hiipuva kuin kivulias ja raju. 

Sinua hoidetaan kokonaisvaltaisesti, pyritään ehkäisemään ja lievittämään kärsimystä sekä huomioimaan hyvä elämänlaatu. Hoidossasi korostuu kohtaaminen sekä tarpeidesi ja toiveidesi huomioiminen.  

Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe. Saattohoito on hoidollinen linjaus, jonka lääkäri tekee yhdessä sinun ja läheistesi kanssa. Hyvä saattohoito on tärkeää ja kaikilla on siihen oikeus. Saattohoitolinjaus pitää aina sisällään ei elvytetä-päätöksen (DNR). DNR tarkoittaa sitä, että henkilön hengitystä ja sydäntä ei yritetä saada uudelleen käyntiin, kun hengitys tai sydämen toiminta lakkaa.  

Saattohoitoa voidaan toteuttaa niin kotona, palvelutalossa, saattohoitokodissa kuin sairaalassakin. Kotisaattohoidosta ja kotikuolemasta puhutaan silloin, kun toiveesi on kuolla tutussa kotiympäristössäsi. Kuolemaan valmistauduttaessa hoitosi suunnitellaan yhdessä sinun, läheistesi ja kotihoidon kanssa ja järjestetään tarvittava tuki kotiin.  Kun hoidossasi valmistaudutaan saattohoitovaiheeseen, hoitava lääkäri tekee hoitosi suunnittelua varten saattohoitopäätöksen ja saattohoitosuunnitelman. Hoitosuunnitelmaan merkitään hoidostasi vastuussa oleva taho ja hoitoasi toteutetaan tehdyn hoitosuunnitelman mukaisesti.   Lisäksi sinulle nimetään tukiosasto, jonne voit siirtyä, jos kotona hoitaminen ei jostakin syystä onnistu. Tarvittaessa hoitoasi kotona tai asumispalveluyksikössä toteutetaan yhteistyössä kotisairaalan kanssa. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella toimii palliatiivinen keskus, jonka muodostavat Kanta-Hämeen keskussairaalan palliatiivinen poliklinikka ja saattohoidon erityisyksikkö Koivikko-koti, joita hoitoosi osallistuvat ammattilaiset voivat tarpeen vaatiessa konsultoida elämän loppuvaiheen hoitoosi liittyen. 

• Muistiliiton laatimasta Muistisairaan ihmisen hyvä saattohoito- oppaasta, saat lisätietoa elämän loppuvaiheen hoidosta ja hoidosta. 
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallisen laatusuosituksen, joka on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä terveydenhuollon järjestämisestä vastuussa oleville tahoille, mutta myös palliatiivisessa hoidossa oleville asiakkaille ja heidän läheisilleen. Laatusuositus on kuvaus palliatiivisesta hoidosta ja sen laadusta sellaisena, kun sitä on edellytys odottaa. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL)- sivulta.   
• Tutustu tarkemmin Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito- potilasversioon suositukseen.