Omahoito on tärkeä osa kuntoutumista
Voit tukea ja edistää toipumistasi itsenäisesti välttämällä aivoinfarktin riskitekijöitä ja kiinnittämällä huomiota mm. liikuntaan ja ruokavalioon.
Omahoidon aikana myös mielen hyvinvoinnista huolehtiminen tärkeää. Tarvittaessa isätietoa ja tukea löydät tämän polun kohdasta Tietoa ja vertaistukea, välilehdeltä Mielen hyvinvoinnin tueksi.
Aivoliiton sivuilta löydät tietoa kuinka ehkäiset aivoinfarktin.
Aivoliiton Kanta-Hämeen AVH-yhdistys ry. on Kanta-Hämeen seudulla toimiva vammais- ja potilasyhdistys, joka pyrkii parantamaan aivoverenkiertohäiriöön sairastuneitten ja heidän läheistensä arkea.
- Kanta-Hämeen AVH-yhdistyksen yhteystiedot ja lisätietoa toiminnasta löydät yhdistyksen sivuilta
- Henkilökohtaista vertaistukea voit hakea Aivoliiton vertaistukihenkilövälityksen kautta [email protected]
- Aivoliiton Facebook-sivuilta löydät verkkokoulutuksia ja -tapahtumia
- Aivoliitto järjestää vertaistukea afaattisille henkilöille Juttu-tupa -ryhmätoimintana.
Sairaalan kuntoutusohjaaja neuvoo sinua ja läheistäsi valitsemaan sopivan kuntoutuskurssin. Saat myös ohjausta sairaalan sosiaalityöstä sosiaaliturvaan ja etuuksiin liittyen.
Voit itse myös vaikuttaa kuntoutumiseesi sekä ehkäistä aivoinfarktin uusimista. Esimerkiksi omilla elämäntavoilla ja mielekkäällä arjella voit sekä ehkäistä uusiutumisriskiä että edistää terveyttäsi ja hyvinvointiasi.
Muut sairaudet Aivoinfarktin uusiutumisen riskitekijöinä:
- Uusiutumisen ehkäisyssä tärkein hoidettavissa oleva aivoinfarktin riskitekijä on kohonnut verenpaine.
- Eteisvärinä (flimmeri) ja muut sydänperäiset sairaudet ovat usein aivoninfarktin taustalla. Eteisvärinän aiheuttama sydämen rytmihäiriö saattaa johtaa aivoinfarktiin, koska sen aikana syntynyt verihyytymä voi lähteä liikkeelle ja tukkia aivojen verisuonia. Eteisvärinän merkki voi olla epäsäännöllinen pulssi. Aivoliiton sivuilta voit tutustua ohjeeseen kuinka tunnustelet pulssisi.
- Tyypin 2 diabetes lisää sairastumisriskiä aivoverenkiertohäiriöön noin kolminkertaisesti. Voit arvioida sairastumisriskiä diabetekseen Suomen Diabetesliiton sivuilla.
Elämäntapoihin liittyvät riskitekijät:
- Tupakointi suurentaa aivoinfarktin riskiä, samoin alkoholin käyttö ja epäterveellinen ruokavalio.
- Alkoholin ja huumeiden käyttö lisää myös riskiä aivoinfarktiin sairastumiselle. Voit tehdä testin päihteidenkäytöstäsi Päihdelinkin sivuilla.
- Ylipaino, keskivartalolihavuus ja vähäinen liikunta ovat riski myös aivoverisuonille.
- LDL-kolesterolin eli ns. huonon kolesterolin tulisi olla alle 3 mmol/l. Tavoite on tätäkin alhaisempi, jos olet jo sairastanut aivoinfarktin tai sinulla on todettu olevan suuri riski saada aivoinfarkti.
Muistathan huolehtia lääkkeiden ottamisesta. Lääkkeiden annostuksien lisääminen tai vähentäminen tapahtuu hoitavan tahon ohjeistuksella. Jos huomaat oireita, ota aina yhteyttä omaan lääkäriisi. Huolehdithan muidenkin sairauksiesi hoitotasapainosta.
Liikunta
Suositus toipilasvaiheen jälkeen (4 viikkoa sairastumisesta).
- Yleisten liikuntasuositusten mukainen kestävyysliikunta vähentää riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöön. Toipumisvaiheen jälkeen kohtuullinen ja säännöllinen liikunta vähentää aivoverenkiertohäiriön uusiutumisen riskiä.
- Liikuntamuoto on hyvä valita oman mielenkiinnon ja kunnon mukaan. Kävely on todettu erityisen vaikuttavaksi liikuntamuodoksi ja se sopii useimmille. Aivoinfarktin jälkeen ei suositella yksin uimista tai lajeja, joihin liittyy maksimaalisia ponnistuksia, hengityksen
pidättämistä tai riski saada pään alueelle kohdistuvia iskuja. - Kestävyysliikuntaa 3–5 päivänä viikossa 20–60 minuuttia kerrallaan. Liikunta voi koostua yhdestä tai useammasta vähintään 10 minuutin suorituksesta.
- Lisää liikunnan kestoa vähitellen. Kestävyyskunnon kohentamiseksi tarvitaan lähes päivittäistä kävelyä, sauvakävelyä, pyörällä polkemista, maastossa liikkumista, hiihtoa tai vastaavaa.
- Lihasvoimaharjoittelua 2–3 kertaa viikossa esimerkiksi kotivoimisteluna, kuntosalilla tai ryhmäliikunnassa. Lihasvoimaharjoitus koostuu 8–10:stä suuriin lihasryhmiin kohdistuvasta liikkeestä, joita tehdään 1–3 sarjana niin, että liikkeet toistetaan 10–15 kertaa. Lihasvoimaharjoitteluun kannattaa yhdistää venyttelyä, koordinaatio- ja tasapainoharjoituksia.
Ruokavalio
Voit tukea aivoterveyttäsi myös ruokavalion avulla. Aivoille ja verisuonille hyvä ruokavalio sisältää:
- Runsaasti kasviksia, marjoja, hedelmiä sekä kuituja, esimerkiksi täysjyväviljaa.
- Kalaa olisi hyvä syödä vähintään kahdesti viikossa.
- Hyviä rasvoja sisältäviä ruoka-aineita, joita ovat mm. kasviöljyt, pähkinät, kasvikset sekä kala.
- Terveyskylän sivuilta löydät lisätietoa terveellisestä ruokavaliosta.
- Erittäin hyvin ()
- Melko hyvin ()
- Melko huonosti ()
- Erittäin huonosti ()