Tietoa ja vertaistukea

Aivoliitto tekee työtä aivoterveyden hyväksi ja edustaa henkilöitä, joilla on kehityksellinen kielihäiriö tai jotka ovat sairastaneet aivoverenkiertohäiriön (AVH).

Aivoliiton Kanta-Hämeen AVH-yhdistys ry on Kanta-Hämeen seudulla toimiva vammais- ja potilasyhdistys, joka pyrkii parantamaan aivoverenkiertohäiriöön sairastuneitten ja heidän läheistensä arkea.

• Henkilökohtaista vertaistukea voit hakea Aivoliiton vertaistukihenkilövälityksen kautta [email protected].
• Aivoliiton Facebook-sivuilta löydät verkkokoulutuksia ja -tapahtumia.
• Vertaistukea afaattisille henkilöille järjestetään  Juttu-tupa -ryhmätoimintana/aivoliitto.fi
  
• Yhteystiedot ja lisätietoa Kanta-Hämeen AVH-yhdistyksen toiminnasta.

• Aivoinfarkti on äkillinen ja odottamaton sairaus, joka muuttaa myös läheisten arkea. Uudesta tilanteesta kannattaa puhua niin lähipiirin kuin hoitavan tahon ammattilaisten kanssa. Aivoliiton sivuille on kerätty tietoa läheisen tueksi.
• Aivoliitto järjestää myös läheisten tapaamisia verkossa.
• Sairaalan ensitieto tilaisuudet ovat tarkoitettu myös läheisille.
• Terveyskylän Kuntoutumistalosta löydät oppaan aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen läheiselle/terveyskyla.fi.
• Omaishoitajaliitto tukee ja neuvoo omaishoitoon liittyvissä kysymyksissä. Löydät paikalliset omaishoitajan toimijat ja yhteystiedot täältä.

Liikunta edistää kuntoutumista, virkistää mieltä sekä ehkäisee lisäsairauksien syntymistä. Tärkeintä on lähteä liikkeelle heti kun vointisi sen sallii. Saat fysioterapeutilta ohjeet kuntoutumisesi tueksi. Liikkeelle kannattaa lähteä maltillisesti. Pienelläkin liikunta määrällä on suuri merkitys sekä fyysiselle kuntoutumiselle että mielen hyvinvoinnille.

Liikunta on Käypä hoito –suosituksen mukaan keskeinen osa hoitoa aivoinfarktin jälkeen. Liikunta aktivoi aivosoluja, ehkäisee lisäsairauksia ja palauttaa toimintakykyä. Vointi kohenee liikkumalla ja toimimalla, aivoinfarktista kuntoudutaan pikkuhiljaa. Voinnin mukaan kevyet arkiaskareet ja säännöllinen liikkuminen kuten kävely tukevat kuntoutumista ja terveyttä. Toipilasaikana tulee välttää raskasta fyysistä rasitusta, voimakasta ponnistelua sekä seksiä aivoinfarktin jälkeen 2-4 viikon ajan. Aivoinfarktin jättämät oireet, kuten lihasheikkous, tasapainovaikeudet, tuntohäiriöt tai herkempi väsyminen voivat muuttaa aiempaa liikuntakykyä. Tällöin liikkuminen on raskaampaa ja energiankulutus tavallista suurempaa. Liikkumisessa tulee huomioida oma kunto, turvallisuus ja muut liikkumista rajoittavat sairaudet, esim. sydänsairaus. Liikunnan jälkeen on annettava elimistölle aikaa myös levätä. Liikunnan aikana ja sen jälkeen pitää olla hyvä olo.

Löydät tästä ohjeita ja vinkkejä kuntoutumisesi tueksi:

• Potilasohje: liikunta aivoinfarktin jälkeen 
• Liikunta AVH:n jälkeen/aivoliitto.fi

Ravitsemuksella voit vaikuttaa aivoterveyteen ja ehkäistä aivoinfarktin syntymistä tai uusiutumista.

• Terveyskylän Painonhallintatalo.fi Itsehoito-osiossa kattavasti tietoa hyvistä elintavoista, joilla on vaikutusta aivoinfarktin ehkäisyssä: https://www.terveyskyla.fi/painonhallinta

Ravitsemussuosituksista löydät lisätietoa täältä:​

• Suomalaiset ravitsemussuositukset/ruokavirasto.fi
• Ikääntyneiden ravitsemussuositus/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL  ​

Äkillinen sairastuminen voi vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Se on ihan normaali ja monille tuttu reaktio sairauden kanssa elämiseen sopeutuessa.

Jos mielen voimavarat vähenevät merkittävästi tai tukiverkosto ei riitä, on hyvä hakeutua ammattilaisen antaman tuen piiriin. Voit hakeutua lääkärin lähetteellä psykologille tai psykiatrisen sairaanhoitajan ohjauskäynnille.

Psykiatrisia sairaanhoitajia työskentelee myös terveyskeskuksissa:

• Forssassa psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle pääsee ajanvarauksella. Lähetettä ei tarvita. Yhteydenotot puhelinaikana klo 11-11.30 tai tekstiviestillä. Tarkemmat yhteystiedot Forssan psykiatriselle hoitajille.
• Hattulassa tarjolla olevien mielen hyvinvoinnin palvelut.
• Riihimäellä Mielenterveys- ja päihdeyksikkö tarjoaa apua ja tukea mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvissä huolenaiheissa Riihimäen, Hausjärven ja Lopen 18-vuotta täyttäneille asukkaille.
• Hämeenlinnan terveyskeskuksessa, henkisen hyvinvoinnin palveluissa on psykiatrisia sairaanhoitajia terveysasemilla, joihin voit olla yhteydessä. Soita oman terveysasemasi psykiatriselle sairaanhoitajalle klo 11- 12 arkipäivisin.
• Janakkalan psykiatristen sairaanhoitajien yhteystiedot.

Jos sinulla on työterveyshuollon palvelut käytössäsi, voit tiedustella mielen hyvinvointisi tueksi palveluita ottamalla yhteyttä työterveyshuoltoosi. 

Mielen hyvinvoinnista ja sen tukemisesta löydät tietoa täältä:

• Mielenterveystalo/terveyskylä.fi
• Oivan harjoitukset/oivamieli.fi auttavat keskittymään, olemaan läsnä, tunnistamaan itselle tärkeitä asioita ja käsittelemään ikäviä ajatuksia ja tunteita.
• Sairastumisen jälkeen/aivoliitto.fi

• Tiedonkäsittelyn vaikeudet. Aivohalvaukseen liittyy usein erilaisia tiedonkäsittelyn vaikeuksia muistin, ajattelun, tarkkaavaisuuden, hahmottamisen tai kielellisen toiminnan alueella. Näiden vaikeuksien laatu ja vaikeus riippuu muun muassa aivohalvauksen sijainnista ja koosta.

• Puheen häiriöt. Puhe voi muuttua aivoverenkiertohäiriön seurauksena epäselväksi. Jos sairastuneella on sekä puheen tuottamisen että ymmärtämisen vaikeus, kyseessä on kielellisen kyvyn häiriö eli afasia. Tuolloin sanojen löytäminen on vaikeaa, puhe sujumatonta tai kommunikointi hankalaa. Kyky kommunikoida palautuu osittain vähitellen, kunhan sairastuneen kanssa keskustellaan mahdollisimman paljon.

• Huomioimattomuus eli neglect. Osa  sairastuneista kärsii toispuoleisesta huomioimattomuudesta eli neglectistä. Oire on haasteellinen, koska sitä ei itse helposti tunnista. Toisen puolen huomioimattomuus voi koskea: Tilaa, mikä johtaa esim. ovenkarmiin törmäilyyn tai toisen lautasen puolen syömättä jättämiseen. Sairastunutta itseään siten, että ei havaitse toista vartalonpuoliskoaan. Tämä voi johtaa esim. vaikeuksiin kuntoutuksessa ja puutteelliseen hygieniaan. Huomioimattomuus yleensä estää autolla-ajon. Huomioimattomuus korjaantuu kuukaudessa kahdessa tapauksessa kolmesta.

• Masennus ja uupumus. Masennus voi olla reaktio sairastumiseen tai aivohalvaukseen liittyvä oire. Sairastuminen vaikuttaa aina mielialaan, mutta mikäli masennus on huomattavaa, kestää pitkään ja vaikuttaa toimintakykyä heikentävästi, sitä on aina syytä hoitaa. Aivohalvauksen jälkeen voi kehittyä halvauksen aiheuttamaa uupumista eli fatiikkia. Tämä voi esiintyä myös erillään masennuksesta. Väsymys lievenee toipumisen edistyessä, mutta voi pienellä osalla myös jäädä pysyväksi oireeksi.

• Ponnettomuus eli apatia. Osalle sairastuneista kehittyy keskushermostoperäinen yleinen ponnettomuus eli apatia. Apatiaan liittyy yleinen kiinnostuksen ja motivaation puute. Ponneton ihminen saattaa esim. istua täysin tyytyväisenä tuolissa tuntikausia tekemättä mitään.  Apatia eroaa sikäli masennuksen ponnettomuudesta, että henkilö ei itse lainkaan kärsi tai ole surullinen oireesta – siitä kärsivät omaiset.

• Nielemisvaikeus eli dysfagia. Osa aivohalvauspotilaista kärsii nielemisvaikeudesta eli dysfagiasta, joka voi jatkua kuukausia. Nielemisvaikeus on vaarallista, koska se voi johtaa ruuan ja syljen valumiseen henkitorveen ja sitä kautta keuhkokuumeeseen. Nielemisvaikeuksien oireita: ruokailun yhteydessä tapahtuva yskiminen ja kurkun selvittely, syljen nielemisen vaikeus ja kuolaaminen sekä äänen muutokset. Nielemisvaikeus on tärkeä tunnistaa. Sitä voidaan hoitaa harjoituksin ja soseuttamalla ravinto. Joskus ravitsemusta joudutaan turvaamaan mahalaukkuun menevän letkun avulla.

• Näkökenttäpuutos eli hemianopia. Aivoverenkiertohäiriö voi aiheuttaa näkökenttäpuutoksen, tavallisimmin toispuoleisena. Näkökenttäpuutos voi hankaloittaa myös esineiden, värien tai kasvojen tunnistamista. Näkökenttäpuutokset korjaantuvat yleensä huonommin kuin muut aivoverenkiertohäiriön jälkitilat ja niiden kuntoutumiseen ei juuri voida vaikuttaa. Laaja näkökenttäpuutos estää yleensä autolla-ajon.

• Jäykkyys eli spastisuus. Spastisuus eli raajan jäykistyminen on yleinen vaiva aivohalvauksen jälkeen ja sitä esiintyy jopa yli puolella sairastuneista. Spastisuuden esto ja hoito tapahtuvat pääosin fysioterapeuttien ohjeiden mukaisesti. Hankalassa spastisuudessa voidaan käyttää lääkkeitä tai muutaman kerran vuodessa annettavia botuliinipistoksia.

• Kipu. Noin joka kymmenes aivoverenkiertohäiriöpotilas kärsii kivuista. Kipua hoidetaan syyn mukaisesti. Yleisimpiä syitä kivulle:

• • sentraalinen neuropaattinen kiputila (CRPS)
  • jäykkyys (spastisiteetti)
  • olkapään sijoiltaanmeno eli subluksaatio.
• Epilepsia. Osa aivohalvauspotilaista saa myöhemmin elämässään toistuvia kouristuskohtauksia. Nämä alkavat tavallisimmin 6 kk–2 vuoden kuluessa aivoverenkiertohäiriöstä. Epilepsialääkitys on tarpeen jos saa kouristuskohtauksia sairastumisen jälkeen. Ensimmäisen epilepsiakohtauksen jälkeen tulee aina hakeutua päivystykseen arvioitavaksi.

Aivoinfarktiin sairastunut kohtaa arkeen palatessaan monia uusia, usein ennen kokemattomia asioita ja haasteita. Aivoinfarkti vaikuttaa kehoon ja yleiseen toimintakykyyn sekä psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Toipuminen on aina yksilöllistä ja vie voimavaroja ja aikaa.

Sairastuminen ja siitä toipuminen vaikuttavat myös kumppanin elämään: myös hänen tulee huomioida arjessa nousseita uusia ajatuksia ja erilaisia arjen tarpeita toiminnassaan. Aivoinfarktista toipuminen voi vaikuttaa parisuhteen lisäksi myös seksuaalisuuteen niin sairastuneen kuin puolisonkin näkökulmasta. Sairastumisen myötä moni asia muuttuu ja vaatii asioiden uudelleen tarkastelua ja keskustelua.

Lisätietoa parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen liittyen löydät mm. täältä:

Lisätietoa parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen/aivoliitto.fi

Lisätietoa parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen/aivoliitto.fi