Opioidikorvaushoidon tarve
Jos olet käyttänyt opioideja pitkään ja säännöllisesti, saatat tarvita opioidikorvaushoitoa.
Opioidiriippuvuus on sairaus, joka koskettaa monia suomalaisia. Se on uhka fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle.
Opioidien käyttötavat vaihtelevat. Niitä voi ottaa
- suun kautta
- nenän limakalvojen kautta
- suonensisäisesti.
Tämä lisää infektioiden ja muiden liitännäissairauksien riskiä.
Voit arvioida opioidiriippuvuuttasi yhdessä päihdetyön ammattilaisen kanssa. Opioidiriippuvuuden määrittelyssä voidaan käyttää tietoa annoksista ja käyttötavoista sekä huumausainetestausta.
Opioideista vieroittautuminen ja korvaushoito
Opioideista voi päästä eroon vieroittautumalla. Apuna käytetään usein korvaushoitoa.
Kun tarkastellaan opioidien käyttöä, tulee selvittää, onko henkilö yrittänyt aiemmin vieroittautua opioideista. Jos näin on, olisi hyvä selvittää myös, millaisia kokemuksia vieroittautuminen aiheutti. Tämän pohjalta voidaan pohtia, olisiko opioidikorvaushoito sopiva vaihtoehto.
Lain mukaan opioidikorvaushoidon tulee sisältää
- lääkehoitoa
- psykososiaalista hoitoa
- säännöllistä hoidon seurantaa.
Tutustu korvaushoitoasetukseen Finlexissä.
Opioidikorvaushoidossa päihde korvataan lääkevalmisteella, useimmiten buprenorfiinilla tai metadonilla. Näin lievitetään vieroitusoireita. Vieroitusoireet voivat olla sekä fyysisiä että psyykkisiä.
Korvaushoidolla voidaan tavoitella kuntoutumista ja päihteettömyyttä. Se voi kuitenkin olla myös henkilön elämänlaatua parantavaa ja haittoja vähentävää hoitoa.
Opioidikorvaushoitoa saa Suomessa on noin 40 000 henkilöä. On arvioitu, että hoitoa saa vain alle puolet niistä, jotka oikeasti tarvitsisivat sitä.
Tutustu opioidiriippuvuuden hoitoon tarkemmin Valviran sivuilla.
Hoidon tarpeen arviointi
Hoidon tarpeen arvioinnista vastaa moniammatillinen työryhmä, joka työskentelee päihde- ja riippuvuuspalveluissa. Katso yhteystiedot tämän polun kohdasta Yhteydenotto.
Joskus arviointiin voi osallistua myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, jos sinulla on muita sairauksia tai olet raskaana. Arvioprosessin aikana sinulle luodaan tarpeidesi mukainen, yksilöllinen hoitosuunnitelma.
Arviointi pohjautuu haastatteluihin. Niiden avulla selvitetään
- elämänvaiheitasi
- päihteidenkäyttöhistoriaasi.
Arvioinnissa voidaan käyttää myös AUDIT-testiä, SDS-testiä ja EuropASI-kyselyä. Lisäksi voidaan tehdä muita testejä, joilla mitataan muun muassa mielialaasi.
Lisäksi tehdään laboratoriokokeita. Niiden avulla saadaan kuva yleisestä terveydentilastasi. Laboratoriokokeilla voidaan testata myös, onko sinulla tartuntatauteja, kuten HIV:tä tai C-hepatiittia.
Hoitokokonaisuudessa on hyvä muistaa myös läheisesi. Kun korvaushoitoa suunnitellaan, on tärkeää huomioida puolisosi ja/tai muut lähimpäsi. Jos sinulla on lapsia, hoidon tarpeen arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon lastensuojelun tarve. Lue lisää läheisille tarjottavasta tuesta tämän polun kohdasta Tuki läheiselle.
Kanta-Hämeessä on luotu yhteiset opioidikorvaushoidon kriteerit. Ne määrittävät hoitoon pääsyn kaikissa Kanta-Hämeen alueen päihde- ja riippuvuusyksiköissä.
Hoidon aloitus ja toteutus
Arvion jälkeen sinut asetetaan korvaushoitojonoon. Voit myös käydä tutustumassa hoitoa tarjoavaan yksikköön.
Opioidikorvaushoito aloitetaan Kanta-Hämeen yhteisten kriteerien ja suunnitelmien mukaisesti. Tästä saat tietoa päihde- ja riippuvuushoitoa toteuttavasta yksiköstä.
Hoidon tulee aina perustua juuri sinulle tehtyyn, yksilölliseen hoitosuunnitelmaan. Lääkehoidon lisäksi korvaushoitoon kuuluu tärkeänä osana psykososiaalinen tuki.
Aluksi hoito on tiivistä. Se pyrkii tukemaan oheiskäytön vähentämistä tai lopettamista. Sen vuoksi tilannetta seurataan hoidon edetessä huumeseuloilla. Hoidon säännöllisyys tukee rutiinien ja arjen muodostumista.
Hoidon siirto ja lopetus
Hoitosi voi siirtyä toiseen hoitoyksikköön esimerkiksi silloin, jos muutat toiselle paikkakunnalle. Voit myös lopettaa hoidon omasta toiveestasi.
Hoidon siirtäminen ja lopettaminen – samoin kuin lääkemuodon muutokset – vaativat kuitenkin aina suunnitelmallisuutta. Jos haluat lopettaa hoidon, tarvitset siihen psykososiaalista tukea.
Jotta et retkahtaisi hoidon jälkeen, sinulle saatetaan määrätä naltreksonia. Se estää tehokkaasti opioidien sitoutumisen opioidireseptoreihin. Näin retkahduksen riski on pienempi.
Vieroitusoireet
Opioidiriippuvuus on aineen pakonomaista käyttöä käytön haitoista huolimatta. Aineen käytön lopettaminen aiheuttaa fyysisiä ja psyykkisiä oireita.
Tyypillisiä vieroitusoireita ovat
- ärtyneisyys
- masentuneisuus
- hikoilu
- pahoinvointi
- ripuli.
Lisäksi opioidiriippuvaisen voi olla vaikea ajatella mitään muuta kuin päihdettä.
Mitä opioideilla tarkoitetaan?
Opioidit ovat voimakkaita, kipuun tarkoitettuja lääkeaineita. Suomessa käytettäviä opioideja ovat esimerkiksi
- oksikoni (mm. Oxycontin)
- kodeiini (mm. Panacod)
- buprenorfiini (mm. Subutex, Suboxone).
Opioidit saavat aikaan muun muassa vahvoja hyvänolontunteita. Siksi ne voivat aiheuttaa voimakasta riippuvuutta.
Kun opioideja käyttää toistuvasti, ne eivät enää vaikutakaan yhtä hyvin kuin aiemmin. Tämän seurauksena annoskoko yleensä kasvaa. Pian hyvänolontunteen hakeminen vaihtuukin vieroitusoireiden ennaltaehkäisyyn.
Raskaus ja opioidiriippuvuus
Jos olet opioidiriippuvainen ja epäilet olevasi raskaana, tee heti raskaustesti. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta hankkia testiä itse, ota yhteyttä terveyspalveluihin tai päihde- ja riippuvuuspalveluihin.
Jos olet raskaana ja haluat jatkaa raskautta, hakeudu heti hoidon tarpeen arviointiin. Ota yhteyttä myös neuvolaan. Kerro siellä rehellisesti, että olet riippuvainen opioideista. Muista huolehtia sikiön hyvinvoinnista koko raskauden ajan.
Voit myös keskeyttää raskauden. Ota siinä tapauksessa yhteyttä terveyspalveluihin.
- Erittäin hyvin ()
- Melko hyvin ()
- Melko huonosti ()
- Erittäin huonosti ()