Päihde- ja riippuvuushoidon palvelupolku

[browser-shot url="https://khshp.palvelupolku.fi/rintasyopa/" width="1200" height="700"]

pikainen avun tarve

Pikainen avun tarve

Puhelin ja numero 112.

Akuutissa, henkeä uhkaavassa tilanteessa soita aina hätänumeroon 112.

Jos sinulla on kiireellistä asiaa sosiaali- ja kriisipäivystykseen, voit soittaa numeroon (03) 629 6560.

Jos tilanteesi ei ole hengenvaarallinen mutta tarvitset pikaista apua, ole yhteydessä Päivystysapuun. Sen puhelinnumero on 116 117. Päivystysapu neuvoo sinua äkillisissä terveysongelmissa. Sieltä myös kerrotaan, vaatiiko tilanteesi käyntiä päivystyksessä.

Löydät asuinalueesi päivystyksen yhteystiedot Oma Hämeen sivuilta. 

Jos tarvitset apua sosiaali- ja terveydenhuollosta mutta sinulla ei ole kiire, katso lisätietoja ja yhteystiedot tämän polun kohdasta Yhteydenotto.

Itsetuhoisuus

Oletko suunnitellut satuttavasi itseäsi?

Kerro pahoista ajatuksistasi läheisellesi.

Jos sinulla ei ole läheisiä, voit soittaa Mieli ry:n kriisipuhelimeen numeroon (09) 2525 0111. Tärkeintä on, ettet jää ajatustesi ja suunnitelmiesi kanssa yksin. Apua on saatavilla, ja itsetuhoisuutta voidaan hoitaa.

Hätätilanteessa mene lähimpään terveydenhuollon päivystykseen tai soita hätänumeroon 112.

Apua itsetuhoisiin ajatuksiin saat Mieli ry:n sivuilta.

Perustietoa itsetuhoisuudesta löytyy Mielenterveystalon sivuilta.

Myrkytykset

Myrkytykset

Myrkytys voi aiheutua

  • päihteiden liikakäytöstä
  • yliannostuksesta
  • aineiden sekakäytöstä
  • aineiden epäpuhtauksista
  • aineiden pitoisuuksien ennakoimattomista vaihteluista.

Myrkytystilat voivat pahimmillaan johtaa kuolemaan. Ne vaativat aina sairaalahoitoa. Oireet voivat vaihdella sen mukaan, mikä aine myrkytyksen aiheutti.

Soita hätänumeroon 112, jos sinulla tai läheiselläsi on jotakin seuraavista:

  • hengitysvaikeuksia
  • rytmihäiriöitä
  • tajunnantason häiriöitä
  • voimakasta ahdistuneisuutta.

Myrkytystietokeskuksen maksuton puhelinnumero on 0800 147 11. Se on auki jatkuvasti, joten voit soittaa siihen milloin tahansa. Saat myrkytystietokeskuksesta tietoa äkillisten myrkytysten ehkäisystä ja hoidosta.

Päihdepsykoosi ja sekavuustila

Päihdepsykoosi ja sekavuustila

Useammat päihteet saattavat aiheuttaa käyttäjälle psykoosin (tila, jossa henkilön todellisuudentaju on heikentynyt) tai deliriumin (äkillinen sekavuustila).

Psykoosissa oleva henkilö ei ymmärrä omaa tilannettaan ja saattaa olla vaaraksi itselleen tai muille. Sekavuustilassa taas henkilö saattaa tulkita ympäristön tapahtumat väärin. Lisäksi hänellä ilmenee

  • aistinhairahduksia (illuusiot)
  • aistinharhoja (hallusinaatiot)
  • harhaluuloja (deluusiot).

Hoitokeinona voi silloin olla tahdosta riippumaton hoito. Se perustuu lakiin, mutta sitä käytetään harvoin. Tahdosta riippumaton hoito on nimittäin äärimmäinen keino turvata psykiatrinen hoito.

Tahdosta riippumattoman hoidon harkinnan ja arvioinnin toteuttavat kaksi eri lääkäriä. Lisäksi on kehitetty hyvin tarkat kriteerit, jotka potilaan pitää täyttää, jotta tahdosta riippumaton hoito voidaan toteuttaa.

Voit pyytää psykoosissa tai sekavuustilassa olevalle läheisellesi apua hätänumerosta 112.

Lue lisätietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Valviran sivuilta.

Vieroitushoito

Vieroitushoito

Vieroitushoidon avulla keskeytetään päihdekierre. Vieroitushoidolla tuetaan päihteiden käytön lopettamista ja hoidetaan vieroitusoireita.

Vieroitushoitoa voi saada silloin, kun haluaa lopettaa minkä tahansa päihteen ongelmallisen käyttämisen. Vieroitushoito voi olla tarpeen vaativien fyysisten vieroitusoireiden vuoksi.

Lue lisää vieroitushoidosta tämän polun kohdasta Laitoshoito.

Rahapeliriippuvuuden ja muiden toiminnallisten riippuvuuksien osalta vieroitushoidon tarve arvioidaan päihde- ja riippuvuushoidon yksiköissä yksilöllisesti.

Väkivalta

Väkivalta

Aggressiivinen käyttäytyminen ja väkivalta ovat hyvin tavallinen seuraus päihteiden käytöstä. Noin puolet kaikista väkivaltarikoksista on tehty alkoholin vaikutuksen alaisena. Päihteitä käyttävillä aggressiivista käyttäytymistä voi ilmetä myös vieroitusoireena.

Lue lisää väkivallasta tämän polun kohdasta Väkivalta.

Väkivaltaiseen käyttäytymiseen tulee aina puuttua. Hätätilanteissa soita hätänumeroon 112.

Voit myös soittaa sosiaali- ja kriisipäivystykseen numeroon (03) 621 7100.

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, voit soittaa rikosuhripäivystyksen numeroon 116 006.

Rikosuhripäivystyksen juristin puhelinneuvonta palvelee numerossa 0800 161 177.

Nollalinjan puhelinnumero on 080 005 005. Voit soittaa sinne ilmaiseksi milloin tahansa, jos olet joutunut lähisuhde- tai perheväkivallan uhriksi. Voit lukea Nollalinjan sivuilta, mitä lähisuhde- ja perheväkivalta on.

Hyvinvointialueella on myös turvakoteja. Niihin voivat hakeutua kaikki lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneet henkilöt. Iällä tai sukupuolella ei ole väliä.

Turvakotiin voi tulla yksin tai yhdessä perheen kanssa. Myös lemmikkieläimen voi yleensä ottaa mukaan, jos siitä sopii erikseen henkilökunnan kanssa.

Turvakodit ovat avoinna ympäri vuorokauden. Ne ovat maksuttomia.

Tutustu tarkemmin Hämeenlinnan turvakotiin.

Rikos

Rikos

Oletko joutunut rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi? Apua ja tukea saat seuraavista paikoista:

Rikosuhripäivystyksen puhelinnumero on 116 006.

RIKUchatissa voit keskustella nimettömästi rikostapahtumasta ja muista siihen liittyvistä asioista.

Jos olet joutunut seksuaalisen välivallan uhriksi, voit soittaa numeroon (03) 629 3097 (klo 8–15) tai (03) 629 3094 (klo 15–8).

Tee rikoksesta aina rikosilmoitus esimerkiksi poliisiasemalla. Voit tehdä rikosilmoituksen myös sähköisesti verkossa.

Tutustu Rikosuhripäivystyksen oppaisiin ja ohjeisiin.

Lue lisää rikoksista ja niiden uhriksi joutumisesta Poliisin sivuilta.

Perehdy rikoksen uhrille suunnattuihin ohjeisiin oikeuslaitoksen sivuilla.

Tuen tarpeen ilmoitus

Tuen tarpeen ilmoitus aikuisesta 

Jos olet huolissasi henkilöstä, joka ei mielestäsi pysty vastaamaan terveydestään tai turvallisuudestaan, tee tuen tarpeen ilmoitus. 

Esimerkiksi runsas päihteiden käyttö voi aiheuttaa ongelmia elämänhallinnassa. Haittana voivat olla muun muassa asunnottomuus tai hankalat terveysongelmat. Tällöin tuen tarpeen ilmoituksen tekeminen voi olla tarpeen. 

Voit tehdä tuen tarpeen ilmoituksen verkkolomakkeella: 

Tee tuen tarpeen ilmoitus aikuisesta Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle. 

Tee tuen tarpeen ilmoitus ikäihmisestä Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle. 

Tuen tarpeen ilmoitus lapsesta  

Tee tuen tarpeen ilmoitus lapsiperheestä (myös lastensuojeluilmoitus) jommassakummassa tapauksessa: 

  • jos päihteitä käyttävä läheisesi on alaikäinen 
  • jos päihteitä huolestuttavasti käyttävällä läheiselläsi on lapsi tai lapsia 
  • tai jos olet muuten huolissasi lapsen kehityksestä tai turvallisuudesta.  

Tee tuen tarpeen ilmoitus lapsiperheestä Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle.  

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Huoli

Ihminen ja kysymysmerkki, ikoni.

Huoli

Ihminen ja kysymysmerkki, ikoni.

Huoli

Jos sinulla on huoli omasta tai läheisesi liiallisesta alkoholin , huumeiden tai nikotiinin käytöstä tai pelaamisesta on tilannetta syytä arvioida. Huolesta kannattaa aina puhua. Siihen kannattaa myös tarttua. Lieviä huolta aiheuttavia haasteita voidaan ratkaista itseavulla, omahoidolla tai vertaistuella. Jos käyttäytyminen kuitenkin muuttuu entistä pakonomaisemmaksi voidaan puhua riippuvuuskäyttäytymisestä ja siihen saatetaan tarvita ammattilaisen apua.

Riippuvuus ei välttämättä synny heti vaan käyttäytyminen voi olla satunnaista tai tapakäyttöä. Satunnaisen käyttämisen ja riippuvuuteen johtavan käyttäytymisen eron tunnistaminen on tärkeää, jotta tuen ja avun tarve voidaan arvioida. Haitallinen päihteiden käyttö tai muu riippuvuus aiheuttaa haittoja käyttäjälle itselleen mutta myös hänen läheisilleen.

Lue lisää läheisille suunnatusta tuesta tämän polun kohdasta Tuki läheiselle.

Pakonomaisen ja lisääntyneen käytöksen taustalla voi olla mielen haasteita tai masennusta. Lue lisää mielen hyvinvoinnista ja masennuksesta Masennusta sairastavan palvelupolulta. 

Kuinka riippuvuuskäyttäytymisen tunnistaa?

Riippuvuudet kehittyvät mielihyvää tuottavista asioista. Taustalla piilee usein tyytymättömyys omaan olotilaan. Siihen halutaan helpotusta nopeasti.

Tunnistat riippuvuuden siitä, että mielihyvää tuottavasta aineesta tai käyttäytymisestä tulee pakonomaista, vaikka se aiheuttaisi vahinkoa.

Jos kärsit useamman aineen (esim. alkoholi ja lääkkeet) riippuvuudesta, puhutaan sekakäytöstä. Lue lisää sekakäytöstä Päihdelinkin sivuilta.

Voit arvioida päihteidenkäyttöäsi testien avulla:

Päihdelinkin sivuilta löydät erilaisia riippuvuuksiin liittyviä testejä ja laskureita.

Mielenterveystalon sivuilta löytyy myös riippuvuuksiin liittyviä oirekyselyjä.

Voit halutessasi tutustua riippuvuuksiin liittyviin ICD-10-tautiluokituksiin Mielenterveystalon sivuilla.

Huolen herättyä voit tehdä itsellesi terveystarkastuksen, Omaolon terveystarkastuksesta saat kattavan raportin terveydentilastasi.

Alkoholiriippuvuus

Alkoholiriippuvuus

Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus. Sitä ohjaa pakonomainen tarve alkoholin juomiseen. Alkoholiriippuvuudelle on ominaista alkoholin jatkuva – usein toistuva tai pakonomainen – käyttö, vaikka se aiheuttaakin sosiaalisia tai terveydellisiä haittoja.

Alkoholiriippuvuuteen liittyy usein fysiologisen riippuvuuden kehittyminen. Tällöin kyky sietää alkoholin vaikutuksia on kohonnut. Jos alkoholin käytön lopettaa, seuraavina päivinä esiintyy eriasteisia vieroitusoireita. Oireina voivat olla

  • sykkeen nousu
  • kiihtyneisyys
  • hikoilu
  • pahoinvointi
  • unettomuus
  • sekavuus
  • vapina
  • epileptiset kohtaukset.

Alkoholiriippuvainen käyttää alkoholia suurempia määriä tai pidempään kuin hänen tarkoituksensa oli, kun hän aloitti alkoholin käytön. Hän ei myöskään kykene – halustaan huolimatta – vähentämään tai lopettamaan alkoholin käyttöä, vaikka se aiheuttaakin haittaa.

Humalatiloihin voi liittyä sammumista ja muistikatkoksia. Humalatilojen tuloksena voi olla

  • ristiriitoja läheisten kanssa
  • avioero
  • vaikeuksia työssä tai työstä irtisanominen
  • taloudellisia vaikeuksia
  • rattijuoppoutta
  • rikkeitä tai rikoksia.

Huomattava osa alkoholiriippuvaisen ajasta kuluu alkoholin hankkimiseen, käyttöön tai käytöstä toipumiseen. Hänen kiinnostuksensa muihin harrastuksiin vähenee. Masennus, univaikeudet ja ärtyisyys lisääntyvät. Osa alkoholiriippuvuudesta kärsivistä juo yksinään tai salaa, osa kotonaan ja ravintoloissa.

Alkoholiriippuvuuden kehittyminen kestää usein vuosikausia. Riippuvainen henkilö ei useinkaan tunnista ongelmakäyttöään tai vähitellen lisääntyvää riippuvuuttaan. Perintötekijät voivat lisätä riskiä sairastua alkoholiriippuvuuteen.

Runsasta ja haitallista alkoholin käyttöä on aina hyvä tarkastella. Apuna voidaan käyttää erilaisia testejä. Voit arvioida alkoholinkäyttöäsi esimerkiksi Päihdelinkistä löytyvän AUDIT-testin avulla.

Jos alkoholia käyttää jatkuvasti suurina annoksina, altistuu helpommin tapaturmille. Myös monet – jopa hengenvaaralliset – sairaudet ovat entistä todennäköisempiä.

Tavallisimpia sairauksia ovat haimatulehdus sekä alkoholimaksasairaudet, kuten maksan rasvoittuminen ja maksakirroosi. Voit tutustua niihin tarkemmin Terveyskirjastossa:

Kun pitkään kestänyt, runsas alkoholin käyttö loppuu, käyttäjälle voi kehittyä sekavuustila. Se on hengenvaarallinen, jos sitä ei hoideta. Ajan ja paikan taju hämärtyy. Usein esiintyy myös aistiharhoja. Sekavuustila tulee aina hoitaa kiireellisesti terveydenhuollossa. Voit tutustua sekavuustilaan tarkemmin Terveyskirjastossa.

Voit hakea apua

  • omalta terveysasemaltasi
  • opiskeluterveydenhuollosta
  • työterveyshuollosta
  • oman alueesi mielenterveys- ja riippuvuustyön ammattilaiselta.

Jos haluat vähentää juomistasi tai lopettaa sen kokonaan, voit hyödyntää Päihdelinkin Uusi alku -ohjelmaa.

Tutustu alkoholiriippuvuuden Käypä hoito -suosituksiin.

Perehdy juomisen riskirajoihin Päihdelinkin sivuilla.

Tee alkoholin käytön riskeihin liittyvä AUDIT-testi Päihdelinkin sivuilla.

Huumeriippuvuus

Huumausaineriippuvuus

Huumeriippuvainen henkilö on riippuvainen laittomassa käytössä olevista aineista, jotka vaikuttavat sekä hermostoon että psyykeen.

Huumeriippuvuudesta on kyse silloin, kun huumeet alkavat ohjata käyttäjänsä elämää, ihmissuhteita tai käyttäytymistä. Eri huumeilla on erilaisia riippuvuusominaisuuksia. Toisin sanoen se, miten huumeriippuvuus ilmenee, vaihtelee – huomattavastikin – sen mukaan, mitä huumetta käyttää.

Osalle huumeiden käyttäjistä riippuvuus voi syntyä siinä vaiheessa, kun hän on käyttänyt jotakin huumetta toistuvasti muutamien viikkojen tai kuukausien ajan. Tällöin sietokyky kyseiselle aineelle on kasvanut. Tämä lisää himoa, ja aineen käyttöä on vaikea lopettaa.

Kun käyttö jatkuu, erilaiset oireet voimistuvat. Se voi johtaa aineen pakonomaiseen käyttöön. Kun riippuvuus on kroonisessa vaiheessa, aineen aiheuttaman mielihyvän merkitys vähenee. Tilalle tulee välttämättömyys saada ainetta, jotta hermosto toimisi normaalisti.

Perintötekijät voivat lisätä riskiä sairastua huumeriippuvuuteen. Tällöin riippuvuus voi alkaa jo ensimmäisestä kokeilukerrasta. Huumeriippuvuus vaikuttaa aivojen toimintaan ja ihmisen käytökseen. Jos riippuvuutta ei hoideta, se johtaa ennenaikaiseen kuolemaan.

Monet psykiatriset häiriöt lisäävät päihteiden käyttöä ja huumeriippuvuuden kehittymisen riskiä. Tämä johtuu siitä, että aineita käytetään usein siksi, että halutaan lievittää eriasteisia ahdistus-, pelko-, unettomuus- ja masennusoireita. Toisaalta ongelmakäyttö ja riippuvuus voivat kuitenkin myös vaikeuttaa kyseisiä oireita.

Vieroitusoireiden määrä ja voima vaihtelevat sen mukaan, miten kauan ja kuinka suuria annoksia huumetta on käytetty. Vieroitusoireisiin vaikuttavat myös käyttäjän terveydentila ja olosuhteet, joissa vieroitus tapahtuu. Opioideilla ja bentsodiatsepiineilla voi olla erittäin vahvoja vieroitusoireita:

  • ahdistuneisuus ja levottomuus
  • aistiharhat (psykoottiset oireet)
  • kylmä- tai kuumaoireilu
  • kivut
  • ripuli tai ummetus
  • oksentelu
  • unettomuus.

Huumausaineet voivat aiheuttaa myös vakavan myrkytystilan. Sen yhteydessä voi tulla epileptisiä kouristuksia ja tajunnan tason heikentymistä tai tajunnanmenetystä (yliannostuksessa). Tällaisissa tilanteissa soita välittömästi hätänumeroon 112.

Joissakin tapauksissa huumausaineet (etenkin kannabis ja amfetamiini) voivat laukaista psykoosin. Myös silloin hoitoon tulee hakeutua heti.

Kiireettömissä tapauksissa voit hakea apua oman alueesi mielenterveys- ja riippuvuustyön ammattilaiselta.

Tutustu huumeongelmien Käypä hoito -suosituksiin.

Voit myös tehdä huumeiden käyttöön liittyvän DAST20-testin Päihdelinkin sivuilla.

Läheisriippuvuus

Läheisriippuvuus

Lähisuhde- ja läheisriippuvuuteen liittyy toisen edun korostamista ja hyväksynnän hakemista. Taustalla on voimakas hylätyksi tulemisen pelko.

Läheisriippuvaiselle on tyypillistä

  • pyrkimys hallita omaa ja toisten elämää
  • halu kontrolloida toisia.

Jatkuva huoli läheisistä ja heidän hyvinvoinnistaan kuormittaa ja voi olla pakkomielteistä. Läheisriippuvuudessa on kyse omien tunteiden tukahduttamisesta muiden kustannuksella.

Jos haluat eroon läheisriippuvuudesta, avaimia alkuun ovat

  • omien rajojen ja tunteiden tunnistaminen
  • rajojen ja tunteiden rohkea tiedostaminen
  • toimintatapojen kriittinen tarkastelu.

Läheisriippuvuuden hoitoon on olemassa oma läheishoito-ohjelma. Sitä tarjotaan monissa päihde- ja riippuvuushoitoa tarjoavissa yksiköissä. Läheishoito on joskus kytketty päihde- ja muun riippuvuushoidon yhteyteen silloin, kun läheinen on kyseisessä hoidossa.

Jos haluat päästä läheishoito-ohjelmaan, keskustele asiasta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa tai päihde- ja riippuvuushoitoa tarjoavassa yksikössä. Lisäksi tarjolla on paljon oma-apuohjelmia ja vertaistukea.

Tutustu läheisriippuvuuteen tarkemmin Päihdelinkin sivuilla.

Vertaistukea

Apua ja vertaistukea läheisriippuvuuteen tarjoavat monet tahot:

Voit ottaa yhteyttä päihdehuollon palveluihin.

Al-Anon auttaa alkoholiongelmaisten läheisiä.

ACA tukee henkilöitä, jotka tulevat alkoholisti- tai toimintahäiriöisistä perheistä.

Lääkeaineriippuvuus

Lääkeaineriippuvuus

Valtaosa Suomessa käytetyistä huumausaineista on lääkeaineita, joita käytetään päihtymiseen. Ne ovat yleensä keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, jotka tunnistaa pakkauksen punaisesta kolmiomerkinnästä.

Lääkeaineita voidaan käyttää väärin kolmella tavalla:

  • lääkettä otetaan enemmän kuin lääkäri on määrännyt
  • lääkettä käyttää eri henkilö kuin jolle se on määrätty
  • lääkettä käytetään, vaikka sitä ei enää tarvitsisi.

Yleisimmät riippuvuutta aiheuttavat lääkeaineryhmät ovat rauhoittavat ahdistus- ja unilääkkeet (bentsodiatsepiinit) sekä kipulääkkeet (opioidit, pregabaliini ja gabapentiini). Niihin syntyy fyysinen riippuvuus lähes jokaiselle, joka käyttää niitä säännöllisesti useamman viikon ajan. Fyysinen riippuvuus aiheuttaa vieroitusoireita, kun lääkkeen käytön lopettaa. Pitkäaikainen lääkkeiden käyttö voi johtaa myös psyykkiseen riippuvuuteen.

Tutustu lääkeaineriippuvuuteen tarkemmin Terveyskirjastossa.

Kun lääkeaineriippuvuutta hoidetaan, lääkeannosta pienennetään asteittain. Tällöin vieroitusoireet saadaan pidettyä hallinnassa.

Jos haluat päästä eroon lääkeaineriippuvuudesta, hae apua. Oman alueesi mielenterveys- ja riippuvuushoidon yksikön yhteystiedot löydät tämän polun kohdasta Yhteydenotto.

Nikotiiniriippuvuus

Nikotiiniriippuvuus

Nikotiini on stimuloiva ja piristävä aine. Siihen kehittyy vahva riippuvuus. Nikotiini on savukkeiden, nuuskan ja muiden tupakkatuotteiden tärkein riippuvuutta aiheuttava aine. Myös sähkösavukkeissa käytetään nikotiinia sisältävää nestettä.

Jos nikotiinia käyttää toistuvasti, elimistö tottuu ja sopeutuu siihen nopeasti. Riski tulla riippuvaiseksi nikotiinista on korkea. Säännöllinen nikotiinin käyttö johtaa

  • kestokyvyn (toleranssi) kasvamiseen
  • nikotiinin stimuloivien ja mielihyvää tuottavien vaikutusten voimistumiseen (herkistyminen).

Nikotiiniriippuvuuden vieroitusoireet alkavat, kun aivot eivät saa nikotiiniannosta, johon ne ovat tottuneet. Vieroitusoireet ovat voimakkaimmillaan muutaman päivän kuluttua lopettamisesta. Niiden kesto on yksilöllistä. Nikotiiniriippuvuuden vieroitusoireita ovat muun muassa

  • ärtyisyys
  • huonovointisuus
  • kärsimättömyys
  • tupakanhimo
  • levottomuus
  • keskittymisvaikeudet
  • univaikeudet
  • päänsärky
  • makeanhimo ja ruokahalun lisääntyminen.

Nikotiini kiihdyttää sydämen sykettä ja sydänlihaksen supistumista. Niinpä se saattaa aiheuttaa rytmihäiriöitä.

Lisäksi on viitteitä siitä, että nikotiini edesauttaisi solujen muuttumista syöpäsoluiksi. Samalla se lisäisi syöpäsolujen jakaantumista ja pitäisi yllä syöpäkudoksen kehittymistä. Nikotiini saattaa siis myös aiheuttaa syöpää.

Voit hakea apua

  • omalta terveysasemaltasi
  • opiskeluterveydenhuollosta
  • työterveyshuollosta
  • oman alueesi mielenterveys- ja riippuvuustyön ammattilaiselta.

Tutustu nikotiiniriippuvuuden Käypä hoito -suosituksiin.

Voit arvioida nikotiininkäyttöäsi testien avulla:

Voit tehdä tupakkariippuvuustestin Päihdelinkin sivuilla.

Voit tehdä nuuskatestin Päihdelinkin sivuilla.

Peliriippuvuus

Digipeliriippuvuus

Digipelaamisella tarkoitetaan tietokoneella, konsolilla tai mobiililaitteella tapahtuvaa pelaamista, johon ei osallistuta rahapanoksella rahan voittamiseksi. Jos pelaaminen alkaa hallita elämää niin, että muut elämän osa-alueet kapenevat, niin on kyse riippuvuustasoisesta digipelaamisesta. Digipelaaminen on parhaimmillaan hyvinvointia tukeva harrastus, joka mahdollistaa yhteisöllisyyden, omaehtoisuuden ja kyvykkyyden kokemuksia. Vaikka suurimmalle osalle digipelaaminen on ensisijaisesti hyvinvointia tukevaa toimintaa, voi pelaamiseen liittyä myös ongelmallisia piirteitä.

Löydät digipelirajaton.fi sivulta julkaisuja digipelaamisesta ja digipeliriippuvuudesta. 

Voit katsoa Sosiaalipedagogiikan säätiön julkaisun digitaalinen viihdepelaamien ja digipeliriippuvuus maksutta GoogleBookin sivuilta. 

Lisätietoa digipeliriippuvuudesta ja digipelaamisesta löydät digipelirajaton.fi sivustolta. 

Voit halutessasi tutustua lisää toiminnallisiin riippuvuuksiin Sosped-säätiön sivuilta.

Peluurin Restart-ohjelmasta saat yksilöllistä tukea ongelmallisten pelitapojen muuttamiseen ilman lopettamispakkoa. Ohjelma on suunnattu täysi-ikäisille digipelaajille. Mukaan pääsee myös, jos ongelmia aiheuttavat sekä raha- että digipelit.

Testaa Sospedin sivuilla pelaatko liikaa? 

Peluurin auttava puhelin ja chat palvelevat myös digipelaajia ja heidän läheisiään.

Rahapeliriippuvuus

Jos rahapelaaminen aiheuttaa haittaa sinulle tai läheisellesi, on tärkeää etsiä apua. Jos rahapelaamisesta tulee riippuvaiseksi, siitä seuraa usein taloudellisia, sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmia.

Rahapelaaminen ja sen tuomat haitat synnyttävät häpeää, joka estää usein avoimen puhumisen asiasta. Puhuminen ja ongelman myöntäminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta voi saada apua.

Peluurin Restart-ohjelmasta saat tukea tilanteissa, joissa raha- ja digipelaaminen aiheuttavat molemmat ongelmia tai ongelmana on esim. uhkapelaaminen skineillä tai lootboxien avaaminen.

Miksi rahapelaamisen puheeksiotto on tärkeää?

Katso Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema video rahapelaamisen puheeksiottamisesta.

Voit hakea apua ottamalla asian puheeksi

  • oman alueesi terveysasemalla
  • opiskeluterveydenhuollossa
  • työterveyshuollossa
  • mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa
  • sosiaalitoimistossa.

Voit myös yrittää omatoimisesti vähentää pelaamistasi tai lopettaa sen hyödyntämällä eri tahojen tarjoamia palveluja:

Peluuri tuottaa valtakunnallisia digitaalisia palveluita peliongelmiin. Palveluitamme ovat mm. Peluurin auttava puhelin ja chat, OmaPeluuri sekä Peli poikki -ohjelma. 

Pelituesta saat tietoa raha- ja digipelaamisesta, peliongelmista ja liiallisesta internetin käytöstä sekä apua rahapelaamiseen liittyviin ongelmiin.

Tutustu peliongelmiin tarkemmin Mielenterveystalon sivuilla.

Peliongelmista saat tietoa Peluurin sivuilta. 

Voit tehdä SOGS-R-rahapelitestin Peluurin sivuilla.

Muut toiminnalliset riippuvuudet

Muut toiminnalliset riippuvuudet

Toiminnallinen riippuvuus on toistuvaa toimintaa, jota pidetään jatkuvasti yllä, vaikka se aiheuttaa huomattavaa toimintakykyä heikentävää haittaa tai kärsimystä. Tällaisia riippuvuuksia ovat – peliriippuvuuden ohella – muun muassa

  • someriippuvuus ja
  • seksiriippuvuus.

Lue lisää toiminnallisista riippuvuuksista Sosped-säätiön sivuilta.

Pakonomainen seksikäyttäytyminen tarkoittaa seksiin liittyvää hallitsematonta käyttäytymistä, joka kestää pidemmän aikaa. Se voi olla myös seksin jatkuvaa ajattelemista siten, että se aiheuttaa ongelmia.

Tutustu seksiriippuvuuteen tarkemmin Terveyskirjastossa.

Voit tehdä seksiriippuvuustestin Päihdelinkin sivuilla.

Voit hakea apua riippuvuuksiin

  • omalta terveysasemaltasi
  • opiskeluterveydenhuollosta
  • työterveyshuollosta
  • oman alueesi mielenterveys- ja riippuvuustyön ammattilaiselta.
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Omahoito

Hoito, ikoni.

Omahoito

Hoito, ikoni.

Omahoidolla on suuri merkitys hyvinvoinnin tukemisessa

Riippuvuuksia voi usein hoitaa myös itse. Se on yleensä helpompaa, jos kiinnität huomiota kokonaisvaltaiseen hyvinvointiisi.

Terveelliset elintavat ovat osa kokonaisvaltaista hyvinvointiasi. Niiden avulla jaksat haastavassa arjessa ja vaikeissa elämäntilanteissa. Terveelliset elintavat koostuvat

  • säännöllisestä liikunnasta
  • oikeanlaisesta ravitsemuksesta
  • hyvästä unesta
  • päihteiden käytön minimoinnista.

Omaolon terveystarkastuksesta saat kattavan raportin terveydentilastasi.

Jos haluat tehdä elintapamuutoksen, hyödynnä elintapamuutoksen polkua.

Jos sinulla on univaikeuksia, voit osallistua Omaolon tarjoamaan univalmennukseen.

Myös mielen hyvinvointi vaikuttaa laajasti kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. On tärkeää, että huolehdit mielenterveydestäsi riippuvuuden hoitosi osana.

Tukea erilaisiin elämän kriisitilanteisiin ja niiden käsittelyyn voit saada muun muassa

  • sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolta
  • järjestötoimijoiden vertaistukiryhmistä
  • chateista
  • keskustelupuhelimista.

Voit olla tarvittaessa yhteydessä myös

  • omaan terveysasemaasi
  • mielenterveys- ja riippuvuusyksikköön
  • työterveyshuoltoon.

Ammattilainen ohjaa sinut tilanteeseesi sopivan avun pariin. Jos jo saat ammattilaisen apua riippuvuuteesi, noudata aina sieltä saamiasi hoito-ohjeita ja suosituksia.

Päihderiippuvuuden omahoito
Nikotiiniriippuvuuden omahoito

Nikotiiniriippuvuuden omahoito

Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on krooninen sairaus. Siihen voi liittyä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta.

Aiemmin opittuja tapoja on kuitenkin mahdollista muuttaa, ja riippuvuudesta voi päästä irti. Se on mahdollista kaikille, vaikka joillekin lopettaminen on helpompaa kuin toisille.

Nikotiiniriippuvuuden omahoitoon on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja. Markkinoilla on erilaisia korvaushoitovalmisteita. Niitä ovat muun muassa

  • nikotiinilaastarit
  • nikotiinipurukumit
  • nikotiinitabletit.

Voit tutustua nikotiinikorvaushoitovalmisteisiin tarkemmin Terveyskirjastossa.

Hyödynnä myös Hengitysliiton vinkkejä siitä, miten voit päästä irti nikotiiniriippuvuudesta.

Jos koet, että et selviydy nikotiiniriippuvuudesta yksin, ole yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiseen. Voit nimittäin saada avuksesi myös lääkehoitoa.

Peliriippuvuuden omahoito

Digipelaamisen omahoito

Digipelaamista voi yrittää vähentää myös itse. Siihen löytyy omahoito-oppaita ja ohjeita.

Tutustu esimerkiksi Digipelirajattoman digipelaajalle suunnattuun omatukeen. 

Sosped sivuilta löydät Level UP - Omatuki digipelaajalle.

Peluurin Restart - ohjelma on kahdeksan viikon verkkokurssi omalla valmentajalla. Osallistujat määrittävät itse miten haluavat pelaamistaan muuttaa, ohjelma tukee heitä tavoitteen saavuttamisessa.

Rahapelaamisen omahoito

Jos haluat eroon rahapelaamisesta, hyödynnä Peluurin OmaApu-työkirjaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemaa oma-apuopasta. Se on digitaalinen työkalu oman rahapelaamisen arvioimiseen ja muutoksen tekemiseen.

Peluurin Restart - ohjelma on kahdeksan viikon verkkokurssi omalla valmentajalla. Osallistujat määrittävät itse miten haluavat pelaamistaan muuttaa, ohjelma tukee heitä tavoitteen saavuttamisessa.

Mielenterveyden omahoito

Mielenterveyden omahoito

Pidä yllä sosiaalisia suhteita jaksamisesi mukaisesti. Etenkin läheisten tuki on tärkeää hyvinvoinnille. Esimerkiksi vapaaehtoistoiminta, harrastustoiminta tai muu yhteisöllinen toiminta voi auttaa sinua sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä ja luomisessa.

Pidä kiinni päivärutiineistasi ja harrastuksistasi.

Harrasta liikuntaa säännöllisesti. On tutkittu, että esimerkiksi jo lyhyt kävelylenkki

  • kohentaa mielialaa
  • parantaa unen laatua
  • vähentää ahdistuneisuutta
  • antaa muuta ajateltavaa.

Huolehdi, että saat riittävästi unta.

Syö terveellisesti ja monipuolisesti.

Muista tarkkailla omia voimavarojasi. Toimi juuri sen verran kuin se siinä hetkessä tuntuu sopivalta.

Perehdy tarkemmin mielen hyvinvoinnin tukemiseen:

Mieli ry tarjoaa tukea ja apua kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa.

OmaMieli-sivustolla voit kehittää mielenterveystaitojasi.

Voit lukea lisää mielenterveyden ylläpitämisestä masennusta sairastavan polulta.

Tutustu arjen harmituksen vähentämiseen pyrkivään valmennusohjelmaan Omaolossa.

Opettele ratkaisemaan parisuhteen ristiriitoja Omaolon valmennusohjelman avulla.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Tuki läheiselle

Lapsi ja saattaja, ikoni.

Läheinen

Lapsi ja saattaja, ikoni.

Läheisten tarpeet

Runsas päihteiden käyttö ja muu riippuvuuskäyttäytyminen ei ole ainoastaan sairastuneen ongelma – se koskettaa aina myös läheisiä. Mitä läheisempi päihteitä käyttävä henkilö on, sitä vaikeampaa ongelmaa on tunnistaa.

Riippuvuuskäyttäytyminen vaikuttaa läheisten hyvinvointiin usein jo paljon ennen kuin muita, näkyviä ongelmia syntyy. Riippuvuuden vaikutukset läheisen arkeen ovat usein haitallisia.

Läheisenä voit saada apua esimerkiksi työterveyshuollosta. Voit myös olla yhteydessä hyvinvointialueeseen. Päihde- ja riippuvuuspalvelujen yhteystiedot löydät tämän polun kohdasta Yhteydenotto.

Joskus läheisen kohdalla saattaa olla kysymys ns. läheisriippuvuudesta. Lue lisää läheisriippuvuudesta Päihdelinkin sivuilta.

Riippuvuudesta kärsivän läheisenä sinulla saattaa esiintyä muun muassa

  • uupumusta
  • unettomuutta
  • psyykkisiä sairauksia, kuten masennusta
  • kiputiloja.

Oireet voivat aiheuttaa työkyvyttömyyttä, eristäytymistä ja oman hyvinvoinnin laiminlyömistä. Oireiden taustasyy on tärkeää tunnistaa. Se edellyttää myös rehellisyyttä ja sen myöntämistä, että läheisellesi on kehittynyt riippuvuus.

Läheisenä sinun on tärkeää pitää huolta omasta jaksamisestasi. Pyri säilyttämään normaali arkesi ja siihen liittyvät toimintatavat ja rutiinit.

Jos normaali arkesi ei ole kyllin hyvällä tasolla, voit pyrkiä parantamaan elämääsi elintapamuutoksen polun avulla.

Läheisen oikeus apuun

Myös läheisillä oikeus apuun

Läheisenä sinun on tärkeää tunnistaa omat rajasi ja pitää niistä kiinni. Se voi kuitenkin olla hyvin vaikeaa. Aloita rajojen asettaminen pienillä teoilla. Muista asettaa oma hyvinvointisi etusijalle.

Vinkkejä rajojen asettamiseen:

  • Varaa itsellesi aikaa mielekkääseen tekemiseen säännöllisesti ja pidä siitä kiinni.
  • Tunnista epämieluisat tehtävät, joita läheisesi pyytää sinulta, ja opettele kieltäytymään niistä.
  • Kerro läheisellesi selvästi, missä rajasi kulkee, mitä hyväksyt ja mitä et.
  • Hanki itsellesi apua – et tarvitse siihen lupaa muilta.

On normaalia, että läheiselle syntyy monenlaisia ikäviä tunteita, kuten syyllisyyttä ja häpeää. Puhu asiasta avoimesti.

Voit hakea apua ja tukea jaksamiseesi esimerkiksi

  • omasta verkostostasi
  • sosiaali- ja terveydenhuollosta
  • opiskelijaterveydenhuollosta
  • työterveyshuollosta
  • perhekeskuksesta.

Yhteystiedot sosiaali- ja terveydenhuoltoon löydät tämän polun kohdasta Yhteydenotto.

Tukea

Tukea

Läheisille on tarjolla apua ja tukea. Tietoa tuesta löydät parhaiten internetistä. Voit myös tukeutua sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiseen. Hänen kanssaan voitte yhdessä pohtia, millainen tuki olisi sinulle parasta.

Jos koet yleistä ahdistusta tilanteestasi niin Auttava puhelin tarjoaa apua pahaan oloon, hätään, tuskaisuuteen ja ahdistukseen.

EHYT ry:n päihdeneuvontapuhelin 0800 900 45 neuvoo päihteisiin ja päihdepalveluihin liittyvissä asioissa.

Varsinaista tukea päihde- ja riippuvuuskäyttäytymisen lähellä oleville henkilöille voita saada Irti Huumeista -puhelimella, joka on tarkoitettu päihteiden käyttäjien läheisille.

A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -sivusto tarjoaa tietoa ja tukea lapsille, joiden vanhemmat käyttävät alkoholia. Se auttaa myös ammattilaisia, jotka kohtaavat tällaisia lapsia työssään.

Sininauhaliitto auttaa ja tukee päihteiden käyttäjien läheisiä monin tavoin.

Myllyhoitoyhdistys tarjoaa palveluja ja puhelintukea riippuvuuteen sairastuneiden läheisille.

Ryhmämuotoista tukea tarjoaa kasvotusten Al-Anon, joka auttaa alkoholiongelmaisten läheisiä.

FinFami ajaa mielenterveysomaisten asioita.

Lisäksi on olemassa kansallisia verkkosivuja ja puhelinnumeroita , joista löytyy tukea ja tietoa. Alla muutamia

Kondis tarjoaa tukea huumeiden käyttäjien läheisille.

Hämeenlinnassa toimiva Vikto tukee päihde- ja lainrikkojataustaisia henkilöitä sekä heidän läheisiään.

EHYT ry:n päihdeneuvontapuhelin 0800 900 45 neuvoo päihteisiin ja päihdepalveluihin liittyvissä asioissa.

Joskus saatat kokea väkivaltaa, joka johtuu läheisesi riippuvuuskäyttäytymisestä. Lue väkivallasta lisää tämän polun kohdasta Väkivalta.

Peluurin auttava puhelin 0800 100 101 ja chat tukee, neuvoo ja ohjaa, jos sinulle tärkeän ihmisen rahapelaaminen aiheuttaa huolta. OmaPeluurissa on keskustelualue ja ryhmiä myös läheisille. Löydät lisää tietoa ryhmistä Peluurin sivuilta. 

Tietoa
Testejä
Väkivallan riski

Väkivallan riskin tunnistaminen ja taloudellinen hyväksikäyttö

Riippuvuuskäyttäytyminen saattaa ilmetä

  • henkisenä väkivaltana
  • fyysisenä väkivaltana
  • taloudellisena hyväksikäyttönä.

Lue väkivallasta tarkemmin tämän polun kohdasta Väkivalta.

Tämän polun kohdassa Taloudellinen hyväksikäyttö kerrotaan tarkemmin, mitä taloudellinen hyväksikäyttö on.

Jos joudut väkivallan uhriksi, hae apua välittömästi.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Yhteydenotto

Etähoito mobiililaitteella, ikoni.

Yhteydenotto

Etähoito mobiililaitteella, ikoni.

Päihde- ja riippuvuuspalvelut

Päihde- ja riippuvuuspalveluista tarjotaan apua riippuvuudesta kärsiville sekä heidän läheisilleen. Päihde- ja riippuvuuspalveluiden yhteydenottotahoja on esitelty alla. Voit siis olla yhteydessä itsellesi sopivampaan tahoon. Tärkeintä on, että älä jää huolesi kanssa yksin. Voit ottaa huolesi puheeksi matalalla kynnyksellä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Voit saada tukea myös omahoidosta. Tutustu omahoitoon tarkemmin tämän polun kohdassa Omahoito.

A-klinikka

A-klinikka OY

Voit myös ottaa yhteyttä A-klinikkaan. Siellä hoidetaan päihde- ja peliongelmista kärsiviä sekä heidän omaisiaan ja läheisiään. A-klinikalta saat

  • apua päihde- ja peliongelmiin
  • tietoa erilaisista hoitovaihtoehdoista
  • palveluohjausta
  • neuvontaa

Lisäksi A-klinikalla toteutetaan opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoitoa.

Yhteystiedot löydät Oma Hämeen sivuilta.

Aikuisten sosiaalipalvelut

Työikäisten sosiaalipalvelut

Aikuissosiaalityö palvelee yli 18-vuotiaita Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aikuisia. Autamme sinua, kun tarvitset tukea, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa arkielämän tilanteissa.

Sinut ohjataan päihde- ja riippuvuustyön erityispalveluihin, jos

  • alkoholin tai muiden päihteiden käyttö on aiheuttanut sinulle ongelmia
  • päihteidenkäytöstäsi aiheutuvia haittoja on syytä selvittää.

Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä haittoja. Samalla parannetaan sekä sinun että läheistesi toimintakykyä ja turvallisuutta.

Päihde- ja riippuvuustyössä voidaan hoitaa myös toiminnallisia riippuvuuksia, kuten peliriippuvuutta.

Löydät aikuisten sosiaalipalveluiden yhteystiedot Oma Hämeen sivuilta. 

Ohjaamo

Ohjaamo on monialainen matalan kynnyksen palvelu- ja kohtaamispaikka nuorille aikuisille. Ohjaamossa on tarjolla tietoa, neuvontaa, ohjausta ja ajatusten vaihtoa, ammattilaisen tuella - ilmaiseksi sekä myös anonyymisti ja ilman ajanvarausta.

Forssan seudun Ohjaamon tarjoamat palvelut löydät Ohjaamon sivuilta.

Hämeelinnan seudun Ohjaamon Stagen palvelut löydät Ohjaamo Stagen sivuilta.

Riihimäen seudun Ohjaamo tarjoamat palvelut löydät Ohjaamon sivuilta.

Terveydenhuolto

Terveydenhuolto

Päihde- ja riippuvuushaasteista on lupa puhua kaikissa terveydenhuollon palveluissa. Vaikka kävisit terveysasemalla aivan muusta syystä, voit samalla ottaa puheeksi myös päihde- ja riippuvuusasiat. Ammattilainen auttaa sinua löytämään ratkaisut, jotka sopivat tilanteeseesi parhaiten.

Tutustu tarkemmin terveysasemasi yhteystietoihin Oma Hämeen sivuilta. 

Terveysneuvontapisteet

Terveysneuvontapisteet

Terveysneuvonta on matalan kynnyksen palvelua huumeita käyttäville henkilöille. Terveysneuvontapisteelle voit halutessasi palauttaa pistämiseen käytetyt välineet turvallisesti ja saat puhtaita välineitä käyttösi. Terveysneuvontapisteet tarjoavat terveysneuvontaa, tartuntatautien testausta ja ohjausta.

Löydät terveysneuvontapisteitä Janakkalasta, Forssasta, Riihimäeltä ja Hämeenlinnasta. Tarkemmat yhteystiedot löydät Oma Hämeen sivustolta. 

Työterveyshuolto
Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto

Jos olet opiskelija ja haluat eroon riippuvuudestasi, ole yhteydessä opiskeluterveydenhuoltoon:

Jos käyt peruskoulua, ota yhteyttä kouluterveydenhoitajaan.

Jos opiskelet toisen asteen oppilaitoksessa, ota yhteyttä oppilaitoksesi terveydenhoitajaan.

Jos opiskelet korkeakoulussa, ota yhteyttä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöön eli YTHS:ään.

Tuen tarpeen ilmoitus

Tuen tarpeen ilmoitus 

Jos olet huolissasi ihmisestä, joka ei mielestäsi pysty vastaamaan huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, niin voit tehdä ilmoituksen asiasta. Huolta voi aiheuttaa esimerkiksi yksin asuvan aikuisen tai lapsiperheen elämänhallinnan ongelmat tai ikäihmisen arjen haasteet.

Tuen tarpeen ilmoituksen aikuisista löydät Oma Hämeen sivuilta.

Tuen tarpeen ilmoituksen ikäihmisistä löydät Oma Hämeen sivuilta. 

Tuen tarpeen ilmoituksen lapsiperheille löydät Oma Hämeen sivuilta. 

Järjestöt

Järjestöt

Monet järjestöt tarjoavat monipuolista tukea päihteettömyyteen. Niiden kautta saat myös mahdollisuuksia viettää vapaa-aikaa ilman päihteitä.

Tutustu harrastusmahdollisuuksiin Lähellä-palvelun avulla.

Muut yhteydenottokanavat
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Avohoito

Kotiin viety hoito, ikoni.

Avohoito

Kotiin viety hoito, ikoni.

Avohoito

Jos haluat tukea riippuvuuden lopettamiseen, voit hakea apua sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteistä. Niitä ovat esimerkiksi

  • terveysasemat
  • mielenterveys- ja riippuvuushoidon yksiköt.

Katso paikkakuntasi sosiaali- ja terveyshuollon yhteystiedot tämän polun kohdasta Yhteydenotto.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarjoamaa apua sanotaan avohoidoksi. Avohoidossa asioit sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa, jotka auttavat sinua eteenpäin, kun haluat eroon riippuvuudesta.

Voit käydä hoidossa joko vain yhden kerran tai jatkuvasti. Jatkuva hoitosuhde kestää niin kauan kuin hoito on tarpeellista.

Jatkuvassa hoitosuhteessa sinulle yleensä nimetään omatyöntekijä. Hänen kanssaan sovit, milloin käyt hoidossa tai milloin keskustelette puhelimitse.

Ennen avohoidon aloittamista sinulle tehdään palvelutarpeen arviointi. Siinä kartoitetaan yksilölliset tarpeesi ja arvioidaan kokonaistilanteesi. Arvioinnin pohjalta sinulle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma.

Avohoidossa tarjotaan seuraavia palveluja:

  • riippuvuuksista vieroittautuminen
  • opioidikorvaushoito ja/tai lääkkeellinen tuki toipumiseen
  • ammattilaisen tarjoama tuki ja apu
  • ryhmätoiminta
  • terapeuttinen tuki
  • ajokorttiseuranta yhteistyössä poliisin kanssa
  • päihdearviot
  • huumausainetestaus (myös yhteistyössä lastensuojelun kanssa)
  • terveysneuvonta.

Löydät lisätietoa riippuvuuksien hoidosta Päihdelinkistä.

Avovieroitus

Avovieroitus

Vieroitushoitoa tarvitset, jos sinun ei ole turvallista lopettaa päihteiden käyttöä omin päin, ilman hoidollista tukea ja ammattilaisen seurantaa.

Vieroitushoidossa ehkäistään ja hoidetaan vieroitusoireita. Samalla huomioidaan päihteiden käytöstä aiheutuneet haitat terveydellesi ja muulle elämällesi.

Vieroitushoitoa voidaan toteuttaa kahdella tavalla:

  • avovieroituksena
  • laitosmuotoisena vieroituksena.

Mielenterveys- ja riippuvuustyön ammattilaiset arvioivat aina yksilöllisesti, kumpi tapa olisi missäkin tapauksessa sopivampi.

Avovieroitus sopii silloin, jos päihteiden käytöstä aiheutuneet vieroitusoireet eivät ole kovin pahoja. Tällöin et tarvitse jatkuvaa seurantaa etkä ympärivuorokautista hoitoa. Avovieroituksen aikana asut kotona.

Avovieroitus koostuu

  • lääkehoidosta
  • mielenterveys- ja riippuvuustyön ammattilaisen vastaanotoista.

Vieroitushoito voidaan aloittaa, jos terveydenhuollon ammattilainen arvioi sinun tarvitsevan hoitoa päihteiden käytön lopettamisesta aiheutuviin vieroitusoireisiin. Vieroitushoitoa voidaan antaa vain, jos olet itse halukas lopettamaan päihteiden käytön.

Jos haluaisit päästä vieroitushoitoon, ota yhteyttä oman alueesi mielenterveys- ja riippuvuustyön yksikköön. Katso yhteystiedot tämän polun kohdasta Yhteydenotto.

Opioidikorvaushoito ja muu lääkehoito

Opioidikorvaushoito ja muu lääkehoito

Jos olet riippuvainen opioideista, voit saada opioidikorvaushoitoa. Siihen liittyy myös tilannettasi tukeva lääkehoito. Lääkehoidon tarpeen arvioi aina lääkäri.

Jos tarvitset opioidikorvaushoitoa, ota yhteyttä oman alueesi mielenterveys- ja riippuvuustyön yksikköön. Katso yhteystiedot tämän polun kohdasta Yhteydenotto.

Voit lukea opioidikorvaushoidosta tarkemmin tämän polun kohdassa Tarve opioidikorvaushoidolle.

Ammattilaisen tarjoama tuki

Ammattilaisen tarjoama tuki

Kaikki päihteiden käyttäjät hyötyvät psykososiaalisesta tuesta ja terapeuttisista keinoista. Tarpeet ovat kuitenkin yksilöllisiä, ja keinoja on useita.

On hyvä muistaa, että akuutissa päihteidenkäyttötilanteessa varsinaisesta psykoterapiasta ei ole hyötyä päihtymystilan vuoksi.

Kun päihteiden käyttö ei ole enää keskiössä, on tärkeää huomioida henkisen kasvun tarve. Kun fyysiset vieroitusoireet ovat väistyneet, tilalle tulevat henkiset ja sosiaaliset vieroitusoireet. Ne kestävät usein pitkän aikaa.

Joskus peliriippuvuus voi olla yksi osa ongelmallista elämäntilannetta. Avohoidon oheen voi ottaa tueksi pelaamiseen erikoistuneen Restart-ohjelman silloin, kun pelaamisen roolia kokonaisuudessa halutaan tutkia tai muuttaa.

Seuraavat asiat ovat toipumisesi kannalta tärkeitä:

  • avun oikea-aikaisuus
  • hoidon yksilöllisyys
  • realistiset, riittävän lyhyen välin tavoitteet
  • mielenterveyden hoito
  • yhteistyö eri toimijoiden välillä
  • tarpeen mukainen hoito.

Jos koet tarvetta ammattilaisen antamaan keskusteluapuun, voit olla yhteydessä oman alueesi päihde- ja riippuvuushoidon yksikköön. Katso yhteystiedot tämän polun kohdasta Yhteydenotto.

Hoitomuotoja ovat muun muassa

  • motivoiva haastattelu ja motivoivat menetelmät
  • lyhytinterventiot ja kognitiivinen käyttäytymisterapia sekä dialektinen käyttäytymisterapia
  • systeemiset menetelmät
  • 12askeleen ohjelma.

Voit halutessasi tutustua terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston hyväksymään suositukseen alkoholiriippuvuuden hoitamisesta.

Voit halutessasi tutustua terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston hyväksymään suositukseen huumeriippuvuuden hoitamisesta.

Ryhmätoiminta

Ryhmätoiminta

Mielenterveys- ja riippuvuusyksiköt tarjoavat erilaisia ryhmämuotoisia hoitoja. Niitä ovat muun muassa

Osa ryhmätoiminnasta toteutetaan matalan kynnyksen ryhminä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Ohjaamot ja kolmannen sektorin toimijat.

Osa ryhmätoiminnoista on ns. suljettuja ryhmiä. Tällöin sinun täytyy ilmoittautua ryhmään etukäteen mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaisen kautta.

Jos sinua kiinnostaa ryhmämuotoinen hoito, ota yhteyttä oman alueesi mielenterveys- ja riippuvuustyön yksikköön. Katso yhteystiedot tämän polun kohdasta Yhteydenotto.

Terapeuttinen tuki

Terapeuttinen tuki

Terapeuttisen tuen tarve vaihtelee yksilöllisesti. Tukimuotoja ovat

  • dialektinen käyttäytymisterapia (DKT)
  • kognitiivinen

DKT voi olla yksilö- tai ryhmämuotoista. Lyhytterapia taas on aina yksilömuotoista. Palveluja tarjoavat koulutetut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset.

Dialektinen käyttäytymisterapia on psykoterapeuttinen hoitomenetelmä, joka on kehitetty aiempien tutkimusten perusteella. Se on pohjimmiltaan käyttäytymisterapiaa, joka tähtää muutokseen. Asiakkaita autetaan luopumaan vaikeuksia aiheuttavista toimintamalleista ja harjoittelemaan uutta, taitavaa käyttäytymistä.

Välttämättömänä osana DKT:aan kuuluvat myös hyväksynnän tavoite ja hyväksyntään tähtäävä työskentely. Hyväksyntää edistetään tietoisen läsnäolon (mindfulness) harjoituksilla ja hyväksyntää viestittävällä vuorovaikutuksella (validaatio). Olennaista on sekä muutoksen että hyväksynnän jatkuva edistäminen ja tasapainottaminen.

Lue lisää DKT:sta Suomen Dialektisen käyttäytymisterapian yhdistyksen sivuilta.

Tutustu myös DKT-taidot-kanavan julkaisemiin videoihin.

Kognitiivinen lyhytterapia perustuu kognitiivisen psykoterapian viitekehykseen. Perusajatuksena on, että ihmisen ajattelu, tunteet ja käyttäytyminen ovat yhteydessä toisiinsa.

Kognitiivisessa lyhytterapiassa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen ja asiakas työskentelevät tasavertaisessa yhteistyösuhteessa tavoitettaan kohden.

Kyseessä on 5–10 hoitokerran menetelmä. Se toteutetaan mielenterveys- ja riippuvuusyksikössä.

Lue lisää kognitiivisesta lyhytterapiasta Terapiat etulinjaan -hankkeen sivuilta.

Tutustu myös Mielenterveystalon julkaisemaan kognitiivisen lyhytterapian esittelyvideoon.

Jos koet tarvitsevasi terapeuttista apua ja tukea, ota yhteyttä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiseen tai mielenterveys- ja riippuvuustyön yksikköön. Katso yhteystiedot tämän polun kohdasta Yhteydenotto. Pohtikaa yhdessä tilannettasi ja selvittäkää, millainen tuki sopisi tarpeisiisi parhaiten.

Ajokorttiseuranta

Ajokorttiseuranta

Lain mukaan lääkärin tulee ilmoittaa poliisille, jos henkilö ei täytä ajoterveysvaatimuksia jatkuvan päihteiden käytön takia. Tässä asiassa lääkärin ei pidä noudattaa salassapitovelvollisuutta.

Ajoterveysvaatimukset eivät täyty, jos

  • henkilöllä on päihderiippuvuus, joka olennaisesti heikentää hänen kykyään toimia kuljettajana
  • henkilö on alkoholin tai muun huumaavan aineen jatkuvan väärinkäytön vuoksi liikenteelle vaarallinen.

Lääkärin on tehtävä ilmoitus poliisille aina, kun ajokyvyttömyys kestää (lääkärin arvion mukaan) vähintään kuusi kuukautta.

Poliisi voi määrätä, että henkilön tulee hankkia lääkärinlausunto ajoterveydestään. Poliisi voi vaatia lääkärinlausunnon myös päihderiippuvuudesta, jos poliisin tietoon on tullut tapahtuma, johon päihteet liittyvät oleellisesti. Kyseessä voi olla esimerkiksi rattijuopumus tai päihteiden käytöstä johtuva putkapidätys.

Jos kyseessä ovat huumeet, poliisi voi vaatia lääkärinlausuntoa jo yhden ilmi tulleen huumausaineiden käyttökerran perusteella.

Ajokorttiseuranta kestää usein noin kolme kuukautta. Enintään se voi kestää kuusi kuukautta. Arvio tehdään yksilöllisesti.

Ajokorttiseurannassa lääkärikäyntejä on yhteensä kolme, noin 3–4 viikon välein. Seurantaan vaikuttaneet syyt kerrotaan poliisin määräyksessä.

Lääkärikäynneillä henkilöstä selvitetään muun muassa

  • päihteiden käyttöhistoria
  • päihteiden käytön nykytila
  • arviointiin johtaneet syyt
  • psyykkinen vointi
  • lääkitys.

Alkoholin käyttöä pyritään kartoittamaan kyselytesteillä. Niissä henkilö vastaa alkoholinkäyttöään koskeviin kysymyksiin valitsemalla vastausvaihtoehdoista parhaiten sopivan.

Lisäksi veren alkoholipitoisuus mitataan alkometripuhallutuksilla. Tiedot varmistetaan vielä laboratoriokokeilla luotettavuuden lisäämiseksi. Lääkäri kirjoittaa seurantajakson jälkeen myöntävän tai kielteisen lausunnon ajoterveydestä.

Ajokorttiseurantaa toteutetaan mielenterveys- ja riippuvuustyön yksiköissä. Sieltä on myös mahdollista saada lausunto terveysperustaiseen alkolukkoon. Katso mielenterveys- ja riippuvuustyön yksiköiden yhteystiedot tämän polun kohdasta Yhteydenotto.

Tutustu ajokorttiseurantaan tarkemmin Päihdelinkin sivuilla.

Päihdearvio

Päihdearvio

Päihdearvion tekeminen perustuu lastensuojelun toimeksiantoon. Päihdearviossa

  • kartoitetaan päihteiden käyttöä erilaisilla testeillä ja keskustelemalla
  • otetaan verikokeita ja tarvittaessa alkometripuhallutuksia.

Päihdearvioita tehdään mielenterveys- ja riippuvuustyön yksiköissä. Katso yhteystiedot tämän polun kohdasta Yhteydenotto.

Huumausainetestaus

Huumausainetestaus

Huumausainetesti tehdään usein valvotusti otetusta virtsanäytteestä. Näyte arvioidaan heti pikaseulalla, joka näyttää yleisimmät huumausaineet.

Tarvittaessa näyte voidaan lähettää tutkittavaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Silloin seulan vastaus on oikeustoimikelpoinen. Sitä voidaan siis käyttää todisteena esimerkiksi lastensuojeluun liittyvissä tapauksissa.

Huumausainetesti voidaan ottaa myös verinäytteenä.

Voit tutustua päihdetestauspalveluihin tarkemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla.

Huumausainetestejä tehdään mielenterveys- ja riippuvuustyön yksiköissä. Katso yhteystiedot tämän polun kohdasta Yhteydenotto.

Terveysneuvonta

Terveysneuvonta

Terveysneuvontatyö on matalan kynnyksen palvelua. Voit käyttää palvelua halutessasi myös anonyyminä.

Terveysneuvontapisteet tarjoavat neuvoja, välineitä ja tukea omasta terveydestä huolehtimiseen. Lisäksi pisteillä autetaan kantamaan vastuuta myös toisten huumeiden käyttäjien hyvinvoinnista.

Palvelu voi vähitellen motivoida sinua hakeutumaan myös muiden hoitopalvelujen käyttöön. Saatat esimerkiksi uskaltautua menemään terveyskeskukseen tai sairaalaan HIV- tai hepatiitti-infektioihin liittyviin tutkimuksiin.

Terveysneuvonnan kautta on helpompaa hakeutua päihdekatkaisu- tai kuntoutushoitoon. Myös opiaattiriippuvaisille tarkoitettuun lääkkeelliseen hoitoon hakeutumiseen on mahdollista saada apua terveysneuvonnasta.

Kanta-Hämeessä on neljä terveysneuvontapistettä:

Forssan TerHO toimii A-klinikan yhteydessä.

Hämeenlinnassa terveysneuvontaa järjestää A-klinikka.

Janakkalan Vinkki toimii Turengin terveysasemalla.

Riihimäellä palvelee terveysneuvontapiste Pumppu.

Lisätietoa terveysneuvonnasta löytyy Vinkki.infon sivuilta.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Vertaistuki

Ryhmä, ikoni.

Vertaistuki

Ryhmä, ikoni.

Vertaistuki on vaikuttava psykososiaalinen tuen muoto

Ammattilainen ei voi tarjota vertaistukea, vaan vertaistuki on kokemusten jakamista toisen saman kokeneen henkilön kanssa.

Vertaistuki tarjoaa samaistumispintaa ja antaa lohtua. Vertaistukea on mahdollisuus jakaa myös muille, mikä on usein voimauttavaa. Vertaistuellinen ymmärrys voi auttaa jaksamaan haastavissa tilanteissa.

Vertaistuen avulla voit saada apua julkisia palveluja nopeammin. Tutkimusten mukaan vertaistuki on myös hyvin vaikuttavaa psykososiaalista tukea.

Osallistu rohkeasti vertaistoimintaan! Sitä järjestetään sekä lähitapaamisissa että etäyhteydellä. Voit löytää itsellesi sopivaa vertaistukea myös sosiaalisen median kautta.

Suomessa toimii laajasti nimettömiä ja anonyymejä vertaisryhmiä. Vertaisryhmät ovat maksuttomia, eikä niihin ole ennakkoilmoittautumista.

Nimettömät Narkomaanit auttaa huumeriippuvuudesta toipuvia.

AA auttaa alkoholiriippuvuudesta toipuvia.

Nimettömät pelurit auttaa peliriippuvuudesta toipuvia.

Pelirajaton tarjoaa vertaistukea ja tietoa rahapelaajille ja heidän läheisilleen.

Peluurin verkkosivujen OmaPeluurista löydät keskustelualueen ja verkkovertaisryhmiä rahapelaajille sekä heidän läheisilleen.

Al-Anon auttaa alkoholiongelmaisten läheisiä.

Edellä mainittujen ryhmien toiminta perustuu 12 askeleen ohjelmaan. Hoito- ja kuntoutusmenetelmistä voit lukea lisää palveluvalikoimaneuvoston suosituksesta.

A-killat toimivat laajasti koko Suomessa. Ne tarjoavat päihteetöntä toimintaa, johon osallistumalla saat samalla halutessasi vertaistukea. Tutustu A-kiltojen tarjontaan A-Kiltojen Liiton sivuilla.

Hämeenlinnassa toimiva Vikto tarjoaa kohtaamispaikkatoimintaa ja teemailtoja päihde- ja lainrikkojataustaisille henkilöille.

Lisäksi monet paikalliset järjestöt tarjoavat vertaistukea erilaisiin tilanteisiin. Lähellä-palvelun avulla löydät tietoa paikallisjärjestöjen toiminnasta.

Lue lisää läheisille tarjottavasta tuesta tämän polun kohdasta Tuki läheiselle.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Laitoshoito

Hoitopaikka, ikoni.

Laitoshoito

Hoitopaikka, ikoni.

Vieroitushoito

Vieroitushoitoa voidaan antaa alkoholista, lääkkeistä tai huumeista vieroittautumiseen. Joissakin tilanteissa myös peliriippuvuuteen ja muihin toiminnallisiin riippuvuuksiin on tarjolla vieroitushoitoa.

Vieroitushoito toteutetaan avohoidossa tai laitoshoidossa. Lue lisää avohoidosta tämän polun kohdasta Avohoito.

Kanta-Hämeessä vieroitushoitoa toteutetaan

  • Hämeenlinnan vieroitushoito osastolla.
  • ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta.

Lisäksi alkoholivieroitushoitoa voidaan antaa joillakin vuodeosastoilla.

Hoidon tarve ja tilanne kartoitetaan aina sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Vieroitushoito alkoholista kestää keskimäärin viisi vuorokautta ja huumevieroitushoito kaksi viikkoa. Hoidon kesto arvioidaan kuitenkin aina yksilöllisesti.

Vieroitushoidossa saat

  • lääkkeellistä hoitoa vieroitusoireisiisi
  • psykososiaalista tukea riippuvuuden käsittelyyn.

Vieroitushoidon jälkeen on tärkeää, että hoito jatkuu joko laitoskuntoutuksella tai avohoidossa. Hoidon jatkuvuus suunnitellaan yksilöllisten tarpeidesi mukaan.

Jos koet tarvetta päästä vieroitushoitoon, ole yhteydessä oman alueesi mielenterveys- ja riippuvuushoidon yksikköön. Alkoholivieroitushoitoon voit kiireellisissä tilanteissa hakeutua myös päivystyksen kautta.

Huume- ja lääkevieroitushoidon tarve arvioidaan aina mielenterveys- ja riippuvuushoidon yksikössä. Katso yhteystiedot tämän polun kohdasta Yhteydenotto.

Laitoskuntoutus

Päihde- ja riippuvuushoidon laitoskuntoutus on ympärivuorokautista kuntoutusta hoitolaitoksessa. Asiakas voidaan ohjata laitoskuntoutukseen, jos

  • avopalvelut eivät ole riittäviä
  • hän on itse halukas päihdekuntoutumiseen.

Lopullisen päätöksen ja maksusitoumuksen kirjoittaa virkavastuussa oleva sosiaaliviranomainen. Päätös on sosiaalihuoltolain mukainen päätös.

Päätöksenteko perustuu sosiaaliviranomaisen tekemään asiantuntija-arvioon asiakkaan tuen ja palvelujen tarpeesta. Sosiaaliviranomainen käyttää päätöksenteon ja asiantuntija-arvionsa tukena hyvinvointialueen laitoskuntoutuksen kriteerejä sekä moniammatillisen työryhmän näkemystä asiasta.

Laitoskuntoutukseen voi hakeutua myös suoraan, mutta tällöin hoidon kustannukset tulevat asiakkaan maksettaviksi.

Palvelutarpeen tai hoidon tarpeen arviointi tehdään yhteistyössä asiakkaan ja lähettävän hoitotahon kanssa. Samalla laaditaan asiakkaan kanssa alustavat kuntoutumistavoitteet.

Päihdehuollon laitoskuntoutuksen kesto arvioidaan yksilöllisesti. Keskimäärin laitoskuntoutusjakso kestää neljä viikkoa.

Ennen laitoskuntoutusta laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma, johon asiakas sitoutuu. Kuntoutusjakson aikana tulee sopia asiakkaan tarvitsemasta jatkohoidosta.

Jos koet tarvetta päästä laitoskuntoutukseen, ole yhteydessä oman alueesi mielenterveys- ja riippuvuushoidon yksikköön. Katso yhteystiedot tämän polun kohdasta Yhteydenotto.

Laitoskuntoutusta ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta, joita ovat:

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Asuminen

Kotona tapahtuva hoito ja valmistautuminen, ikoni.

Arjen tuki

Kotona tapahtuva hoito ja valmistautuminen, ikoni.

Arjen tuki

Asunto on jokaisen ihmisen perustarve. Jokainen on myös oikeutettu omaan kotiin. Julkiset palvelut tukevat itsenäistä asumista. Saat asunnon hankintaan tukea oman alueesi sosiaalityöntekijältä.

Tutustu yleiseen asumistukeen Kelan sivuilla.

Asunnottomuus

Ilman asuntoa oleminen ei ole helppoa. Perehdy asunnottomuuteen Y-Säätiön sivuilla.

Voit tiedustella tilapäismajoitusta oman alueesi sosiaalityöntekijältä.

Hämeenlinnassa on tarjolla päivätoimintaa Matti Alangonkadulla. Päivätupa tarjoaa kahvia, leipää, puuroa, lepotila/nukkumishuone mahdollisesti (ei kameravalvontaa), terveysneuvonta (toiminta jatkuu myös Koulukadulla). Päivätupa on avoinna ma, ke, pe klo 9-15.00.

Tuettu asuminen

Tuettu asuminen on lain mukainen asumispalvelu. Muita lain mukaisia asumispalveluja ovat

  • tilapäinen asuminen
  • yhteisöllinen asuminen
  • ympärivuorokautinen

Tuettu asuminen on itsenäistä asumista, jota tuetaan sosiaaliohjauksella. Voit saada tuettua asumista, jos erityisestä syystä tarvitset apua tai tukea asumiseen. Voit saada palvelua myös jo siinä vaiheessa, kun olet vasta siirtymässä itsenäiseen asumiseen.

Päihdehuollon asumispalvelut on tarkoitettu päihdeongelmaisille, jotka tarvitsevat asumiseensa päivittäistä tukea ja apua. Tarve voi olla tilapäinen tai pysyvä.

Tuetun asumisen tavoitteena on kuntouttaa asiakas itsenäiseen asumiseen. Palveluasuminen taas on pidempiaikaista, jopa pysyvää. Sen tavoitteena on ylläpitää ja edistää päihteiden käyttäjän toimintakykyä ja auttaa häntä elämänhallinnassa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella asumispalveluja tarjotaan seuraavasti:

Forssan seudulla asumispalveluista vastaavat mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut.

Hämeenlinnassa A-klinikkayhteisö tarjoaa ympärivuorokautista asumispalvelua päihdeongelmaisille.

Riihimäellä sijaitsee kaksi kuntoutumisyksikköä.

Jos tarvitset tukea asumiseen, ole yhteydessä oman alueesi sosiaalityön ammattilaiseen tai mielenterveys- ja riippuvuushoidon yksikköön. Katso yhteystiedot tämän polun kohdasta Yhteydenotto.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Tarve opioidikorvaushoidolle

Lääkitys ja apteekki, ikoni.

Opioidikorvaushoito

Lääkitys ja apteekki, ikoni.

Opioidikorvaushoidon tarve

Jos olet käyttänyt opioideja pitkään ja säännöllisesti, saatat tarvita opioidikorvaushoitoa.

Opioidiriippuvuus on sairaus, joka koskettaa monia suomalaisia. Se on uhka fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle.

Opioidien käyttötavat vaihtelevat. Niitä voi ottaa

  • suun kautta
  • nenän limakalvojen kautta
  • suonensisäisesti.

Tämä lisää infektioiden ja muiden liitännäissairauksien riskiä.

Voit arvioida opioidiriippuvuuttasi yhdessä päihdetyön ammattilaisen kanssa. Opioidiriippuvuuden määrittelyssä voidaan käyttää tietoa annoksista ja käyttötavoista sekä huumausainetestausta.

Pääset tutustumaan opioidikorvaushoidon hoitosuosituksiin, Päihdelääketieteen yhdistyksen julkaisusta. 

Opioideista vieroittautuminen ja korvaushoito 

Opioideista vieroittautuminen ja korvaushoito

Opioideista voi päästä eroon vieroittautumalla. Apuna käytetään usein korvaushoitoa.

Kun tarkastellaan opioidien käyttöä, tulee selvittää, onko henkilö yrittänyt aiemmin vieroittautua opioideista. Jos näin on, olisi hyvä selvittää myös, millaisia kokemuksia vieroittautuminen aiheutti. Tämän pohjalta voidaan pohtia, olisiko opioidikorvaushoito sopiva vaihtoehto.

Lain mukaan opioidikorvaushoidon tulee sisältää

  • lääkehoitoa
  • psykososiaalista hoitoa
  • säännöllistä hoidon seurantaa.

Tutustu korvaushoitoasetukseen Finlexissä.

Opioidikorvaushoidossa päihde korvataan lääkevalmisteella, useimmiten buprenorfiinilla tai metadonilla. Näin lievitetään vieroitusoireita. Vieroitusoireet voivat olla sekä fyysisiä että psyykkisiä.

Korvaushoidolla voidaan tavoitella kuntoutumista ja päihteettömyyttä. Se voi kuitenkin olla myös henkilön elämänlaatua parantavaa ja haittoja vähentävää hoitoa.

Opioidikorvaushoitoa saa Suomessa on noin 40 000 henkilöä. On arvioitu, että hoitoa saa vain alle puolet niistä, jotka oikeasti tarvitsisivat sitä.

Tutustu opioidiriippuvuuden hoitoon tarkemmin Valviran sivuilla.

Lue opioidiriippuvuuden lääkehoidosta Päihdelinkistä.

Hoidon tarpeen arviointi  

Hoidon tarpeen arviointi

Hoidon tarpeen arvioinnista vastaa moniammatillinen työryhmä, joka työskentelee päihde- ja riippuvuuspalveluissa. Katso yhteystiedot tämän polun kohdasta Yhteydenotto.

Joskus arviointiin voi osallistua myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, jos sinulla on muita sairauksia tai olet raskaana. Arvioprosessin aikana sinulle luodaan tarpeidesi mukainen, yksilöllinen hoitosuunnitelma.

Arviointi pohjautuu haastatteluihin. Niiden avulla selvitetään

  • elämänvaiheitasi
  • päihteidenkäyttöhistoriaasi.

Arvioinnissa voidaan käyttää myös AUDIT-testiä, SDS-testiä ja EuropASI-kyselyä. Lisäksi voidaan tehdä muita testejä, joilla mitataan muun muassa mielialaasi.

Lisäksi tehdään laboratoriokokeita. Niiden avulla saadaan kuva yleisestä terveydentilastasi. Laboratoriokokeilla voidaan testata myös, onko sinulla tartuntatauteja, kuten HIV:tä tai C-hepatiittia.

Hoitokokonaisuudessa on hyvä muistaa myös läheisesi. Kun korvaushoitoa suunnitellaan, on tärkeää huomioida puolisosi ja/tai muut lähimpäsi. Jos sinulla on lapsia, hoidon tarpeen arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon lastensuojelun tarve. Lue lisää läheisille tarjottavasta tuesta tämän polun kohdasta Tuki läheiselle.

Kanta-Hämeessä on luotu yhteiset opioidikorvaushoidon kriteerit. Ne määrittävät hoitoon pääsyn kaikissa Kanta-Hämeen alueen päihde- ja riippuvuusyksiköissä.

Hoidon aloitus ja toteutus 

Hoidon aloitus ja toteutus

Arvion jälkeen sinut asetetaan korvaushoitojonoon. Voit myös käydä tutustumassa hoitoa tarjoavaan yksikköön.

Opioidikorvaushoito aloitetaan Kanta-Hämeen yhteisten kriteerien ja suunnitelmien mukaisesti. Tästä saat tietoa päihde- ja riippuvuushoitoa toteuttavasta yksiköstä.

Hoidon tulee aina perustua juuri sinulle tehtyyn, yksilölliseen hoitosuunnitelmaan. Lääkehoidon lisäksi korvaushoitoon kuuluu tärkeänä osana psykososiaalinen tuki.

Aluksi hoito on tiivistä. Se pyrkii tukemaan oheiskäytön vähentämistä tai lopettamista. Sen vuoksi tilannetta seurataan hoidon edetessä huumeseuloilla. Hoidon säännöllisyys tukee rutiinien ja arjen muodostumista.

Hoidon siirto ja lopetus 

Hoidon siirto ja lopetus

Hoitosi voi siirtyä toiseen hoitoyksikköön esimerkiksi silloin, jos muutat toiselle paikkakunnalle. Voit myös lopettaa hoidon omasta toiveestasi.

Hoidon siirtäminen ja lopettaminen – samoin kuin lääkemuodon muutokset – vaativat kuitenkin aina suunnitelmallisuutta. Jos haluat lopettaa hoidon, tarvitset siihen psykososiaalista tukea.

Jotta et retkahtaisi hoidon jälkeen, sinulle saatetaan määrätä naltreksonia. Se estää tehokkaasti opioidien sitoutumisen opioidireseptoreihin. Näin retkahduksen riski on pienempi.

Vieroitusoireet

Vieroitusoireet

Opioidiriippuvuus on aineen pakonomaista käyttöä käytön haitoista huolimatta. Aineen käytön lopettaminen aiheuttaa fyysisiä ja psyykkisiä oireita.

Tyypillisiä vieroitusoireita ovat

  • ärtyneisyys
  • masentuneisuus
  • hikoilu
  • pahoinvointi
  • ripuli.

Lisäksi opioidiriippuvaisen voi olla vaikea ajatella mitään muuta kuin päihdettä.

Opioidit

Mitä opioideilla tarkoitetaan?

Opioidit ovat voimakkaita, kipuun tarkoitettuja lääkeaineita. Suomessa käytettäviä opioideja ovat esimerkiksi

  • oksikoni (mm. Oxycontin)
  • kodeiini (mm. Panacod)
  • buprenorfiini (mm. Subutex, Suboxone).

Opioidit saavat aikaan muun muassa vahvoja hyvänolontunteita. Siksi ne voivat aiheuttaa voimakasta riippuvuutta.

Kun opioideja käyttää toistuvasti, ne eivät enää vaikutakaan yhtä hyvin kuin aiemmin. Tämän seurauksena annoskoko yleensä kasvaa. Pian hyvänolontunteen hakeminen vaihtuukin vieroitusoireiden ennaltaehkäisyyn.

Lue lisää opioideista Päihdelinkin sivuilta.

Raskaus ja opioidiriippuvuus

Raskaus ja opioidiriippuvuus

Jos olet opioidiriippuvainen ja epäilet olevasi raskaana, tee heti raskaustesti. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta hankkia testiä itse, ota yhteyttä terveyspalveluihin tai päihde- ja riippuvuuspalveluihin.

Jos olet raskaana ja haluat jatkaa raskautta, hakeudu heti hoidon tarpeen arviointiin. Ota yhteyttä myös neuvolaan. Kerro siellä rehellisesti, että olet riippuvainen opioideista. Muista huolehtia sikiön hyvinvoinnista koko raskauden ajan.

Voit myös keskeyttää raskauden. Ota siinä tapauksessa yhteyttä terveyspalveluihin.

Katso yhteystiedot tämän polun kohdasta Yhteydenotto.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Toipuminen

Ihminen ja sydän, ikoni.

Toipuminen

Seksuaaliterapeutti, ihminen ja sydän, ikoni.

Hyvinvoinnin lisääntyminen kertoo yleensä toipumisesta. Toipuminen ei ole koskaan kivutonta. Silti olosi helpottuu varmasti ajan mittaan. Voit hyödyntää toipumisessa elintapamuutoksen polkua.

Päihteistä erossa pysyminen tai muusta riippuvuuden kohteesta irtaantuminen toipumisen aikana on hyvin tärkeää. Toipuminen on kokonaisvaltaista työtä. Se kattaa kaikki elämäsi osa-alueet.

Kiinnitä toipumisesi aikana huomiota seuraaviin asioihin:

  • Tunnista hyvinvointiasi lisäävät asiat ja vahvista niitä.
  • Luovu vanhasta, päihde- ja riippuvuuskäyttäytymiseen liittyneestä verkostostasi ja etsi uusia ystäviä päihteettömistä piireistä.
  • Ota vastaan tukea ja apua.
  • Panosta rehellisyyteen.
  • Lisää elämääsi mielekkäitä asioita.
  • Pyri kasvamaan henkisesti.
  • Järjestä asuin- ja elinolosuhteesi niin, että ne ovat suotuisat riippuvuudesta toipumiselle.

Toipumisessa on tärkeää, että avohoito on tarpeesi mukaista. Joskus jo pelkkä vertaistuki saattaa kuitenkin riittää. Tutustu vertaistukeen tarkemmin tämän polun kohdassa Vertaistuki.

Avokuntoutus

Avokuntoutus

Päihde- ja riippuvuushoidon tärkeimpiä asioita ovat kuntoutuminen ja arjen hallinnan lisääntyminen. Ennen kuin kuntoutus voi alkaa, sinun tulee saada päihdekatkaisuhoitoa.

Kuntoutus voi olla

  • ympärivuorokautista kuntoutusta päihde- tai riippuvuuskatkaisuhoidon jälkeen
  • avohoidon käyntejä (esim. omatyöntekijän luona)
  • kuntouttavaa työtoimintaa tai sosiaalista kuntoutusta
  • työhön tai opiskelujen pariin siirtymistä
  • kolmannen sektorin ryhmä- tai vertaistoimintaa.

Sinulla asiakkaana on tärkeä rooli kuntoutuksen suunnittelussa ja kuntoutuspaikan valinnassa. Lopputuloksen näkökulmasta paras lähtökohta on yleensä halu osallistua kuntoutukseen. Joskus kuntoutus kuitenkin toimii motivaation vahvistajana.

Kela kustantaa monenlaista valmennusta, joka voi toimia avokuntoutuksen tukena. Voit tutustua Kelan kustantamiin kuntoutuksiin ja valmennuksiin Coronarian sivuilla.

Lisätukea järjestöiltä

Lisätukea järjestöiltä

Riippuvuuskäyttäytymisen tilalle on hyvä löytää uutta, mielekästä tekemistä. Toipumisessa auttavat monipuoliset aktiviteetit. Lue omahoidosta lisää tämän polun kohdasta Omahoito.

Monet järjestöt tarjoavat toimintaa, josta voi olla apua ja tukea toipumisen aikana. Löydät tietoa paikallisjärjestöjen toiminnasta Lähellä-palvelun avulla.

Tietoa psykoterapiasta

Tietoa psykoterapiasta

Varsinainen psykoterapia on Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa. Siihen pääseminen vaatii pitkää päihteettömyyttä. Kelaa varten tarvitaan B-lausunto, jonka voi antaa psykiatrian erikoislääkäri.

Psykoterapian tavoitteena on vahvistaa kuntoutujan voimavaroja sekä edistää hänen työ- ja opiskelukykyään. Psykoterapiaa tarjoaa koulutettu terapeutti. Hänellä on vahvaa osaamista esimerkiksi psyykkisistä oireista.

Lue lisää kuntoutuspsykoterapiasta Kelan sivuilta.

Mielenterveystalon sivuilla kerrotaan, miten voit hakeutua psykoterapiaan.

Tietoa retkahduksesta

Tietoa retkahduksesta

Vaikka fyysiset vieroitusoireet ovat ohi, henkinen työ on usein vielä kesken. Sosiaalinen ympäristö voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaisia valintoja teet. Huolehdi siis siitä, että ympäristösi tukee toipumistasi.

Opettele tunnistamaan ne tilanteet, joissa retkahduksen riski kasvaa. Opettele myös ennakoimaan. Muistele, milloin retkahdus on aiemmin ollut lähellä. Laadi sen pohjalta suunnitelma, mitä teet missäkin tilanteessa, jotta et retkahtaisi.

Tutustu Päihdelinkin sivuilta löytyvään Retkahduksen ehkäisyn käsikirjaan.

Katso retkahduksen estämiseen liittyviä vinkkejä Mielenterveystalon sivuilta.

Jos olet retkahtanut, älä lannistu. Retkahduksen jälkeen on hyvä pohtia uutta suuntaa. Retkahdus on tärkeä opin paikka. Vaikka olet retkahtanut, se ei tarkoita, että et voisi jatkaa yrittämistä.

Jos olet retkahtanut ja kaipaat tukea jatkoon, hae apua. Voit tukeutua läheisiisi, vertaistukeen tai ammattilaiseen – mikä vain on sinulle luontevinta. Älä kuitenkaan jää yksin. Muista myös, että rehellisyys tärkeää matkan jatkamisessa.

Tietoa toipumisorientaatiosta

Tietoa toipumisorientaatiosta

Kanta-Hämeen päihde- ja riippuvuuspalvelujen taustaorientaatioksi on valittu toipumisorientaatio. Tämä tarkoittaa sitä, että keskiössä ovat asiakkaan tarpeet ja toiveet. Ne muodostavat hoidon tavoitteet.

Kaikista asiakasta koskevista asioista puhutaan asiakkaan kanssa. Näiden keskustelujen pohjalta luodaan hoidon kokonaisuus.

Toipumisorientaatiossa tulevaisuus nähdään valoisana. Vaikka kaikkia tavoitteita ei saavutettaisi, toipuminen on silti mahdollista.

Lue lisää toipumisorientaatiosta Päihdelinkin sivuilta.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

  Toteutuu yleensä         Tarvittaessa