Jos sinulla on huoli omasta tai läheisesi riippuvuuskäyttäytymisestä, tilannetta on yleensä syytä arvioida. Huoli voi syntyä monen aineen tai asian liiallisesta käytöstä. Muun muassa seuraavia voi käyttää liikaa:
- alkoholi
- huumeet
- nikotiinituotteet
- pelit.
Huolesta kannattaa aina puhua. Siihen kannattaa myös tarttua. Lieviä huolta aiheuttavia haasteita voidaan ratkaista itseavulla, omahoidolla tai vertaistuella. Jos käyttäytyminen kuitenkin muuttuu entistä pakonomaisemmaksi, saatetaan tarvita ammattilaisen apua.
Päihteiden käyttö ja muut riippuvuudet voivat ilmentyä eri tavoin. Ne voivat olla
- satunnaisia
- tapakäyttöä tai -käyttäytymistä
- riippuvuustasoista.
Näiden eron tunnistaminen on tärkeää, jotta tuen ja avun tarve voidaan arvioida. Haitallinen päihteiden käyttö tai muu riippuvuus aiheuttaa haittoja käyttäjälle itselleen mutta myös hänen läheisilleen.
Lue lisää läheisille suunnatusta tuesta tämän polun kohdasta Tuki läheiselle.
Kuinka riippuvuuskäyttäytymisen tunnistaa?
Riippuvuudet kehittyvät mielihyvää tuottavista asioista. Taustalla piilee usein tyytymättömyys omaan olotilaan. Siihen halutaan helpotusta nopeasti.
Tunnistat riippuvuuden siitä, että mielihyvää tuottavasta aineesta tai käyttäytymisestä tulee pakonomaista, vaikka se aiheuttaisi vahinkoa.
Jos kärsit useamman aineen (esim. alkoholi ja lääkkeet) riippuvuudesta, puhutaan sekakäytöstä. Lue lisää sekakäytöstä Päihdelinkin sivuilta.
Voit arvioida päihteidenkäyttöäsi testien avulla:
Päihdelinkin sivuilta löydät erilaisia riippuvuuksiin liittyviä testejä ja laskureita.
Mielenterveystalon sivuilta löytyy myös riippuvuuksiin liittyviä oirekyselyjä.
Alkoholiriippuvuus
Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus. Sitä ohjaa pakonomainen tarve alkoholin juomiseen. Alkoholiriippuvuudelle on ominaista alkoholin jatkuva – usein toistuva tai pakonomainen – käyttö, vaikka se aiheuttaakin sosiaalisia tai terveydellisiä haittoja.
Alkoholiriippuvuuteen liittyy usein fysiologisen riippuvuuden kehittyminen. Tällöin kyky sietää alkoholin vaikutuksia on kohonnut. Jos alkoholin käytön lopettaa, seuraavina päivinä esiintyy eriasteisia vieroitusoireita. Oireina voivat olla
- sykkeen nousu
- kiihtyneisyys
- hikoilu
- pahoinvointi
- unettomuus
- sekavuus
- vapina
- epileptiset kohtaukset.
Alkoholiriippuvainen käyttää alkoholia suurempia määriä tai pidempään kuin hänen tarkoituksensa oli, kun hän aloitti alkoholin käytön. Hän ei myöskään kykene – halustaan huolimatta – vähentämään tai lopettamaan alkoholin käyttöä, vaikka se aiheuttaakin haittaa.
Humalatiloihin voi liittyä sammumista ja muistikatkoksia. Humalatilojen tuloksena voi olla
- ristiriitoja läheisten kanssa
- avioero
- vaikeuksia työssä tai työstä irtisanominen
- taloudellisia vaikeuksia
- rattijuoppoutta
- rikkeitä tai rikoksia.
Huomattava osa alkoholiriippuvaisen ajasta kuluu alkoholin hankkimiseen, käyttöön tai käytöstä toipumiseen. Hänen kiinnostuksensa muihin harrastuksiin vähenee. Masennus, univaikeudet ja ärtyisyys lisääntyvät. Osa alkoholiriippuvuudesta kärsivistä juo yksinään tai salaa, osa kotonaan ja ravintoloissa.
Alkoholiriippuvuuden kehittyminen kestää usein vuosikausia. Riippuvainen henkilö ei useinkaan tunnista ongelmakäyttöään tai vähitellen lisääntyvää riippuvuuttaan. Perintötekijät voivat lisätä riskiä sairastua alkoholiriippuvuuteen.
Runsasta ja haitallista alkoholin käyttöä on aina hyvä tarkastella. Apuna voidaan käyttää erilaisia testejä. Voit arvioida alkoholinkäyttöäsi esimerkiksi Päihdelinkistä löytyvän AUDIT-testin avulla.
Jos alkoholia käyttää jatkuvasti suurina annoksina, altistuu helpommin tapaturmille. Myös monet – jopa hengenvaaralliset – sairaudet ovat entistä todennäköisempiä.
Tavallisimpia sairauksia ovat haimatulehdus sekä alkoholimaksasairaudet, kuten maksan rasvoittuminen ja maksakirroosi. Voit tutustua niihin tarkemmin Terveyskirjastossa:
Kun pitkään kestänyt, runsas alkoholin käyttö loppuu, käyttäjälle voi kehittyä sekavuustila. Se on hengenvaarallinen, jos sitä ei hoideta. Ajan ja paikan taju hämärtyy. Usein esiintyy myös aistiharhoja. Sekavuustila tulee aina hoitaa kiireellisesti terveydenhuollossa. Voit tutustua sekavuustilaan tarkemmin Terveyskirjastossa.
Voit hakea apua
- omalta terveysasemaltasi
- opiskeluterveydenhuollosta
- työterveyshuollosta
- oman alueesi mielenterveys- ja riippuvuustyön ammattilaiselta.
Tutustu alkoholiriippuvuuden Käypä hoito -suosituksiin.
Perehdy juomisen riskirajoihin Päihdelinkin sivuilla.
Tee alkoholin käytön riskeihin liittyvä AUDIT-testi Päihdelinkin sivuilla.
Lääkeaineriippuvuus
Valtaosa Suomessa käytetyistä huumausaineista on lääkeaineita, joita käytetään päihtymiseen. Ne ovat yleensä keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, jotka tunnistaa pakkauksen punaisesta kolmiomerkinnästä.
Lääkeaineita voidaan käyttää väärin kolmella tavalla:
- lääkettä otetaan enemmän kuin lääkäri on määrännyt
- lääkettä käyttää eri henkilö kuin jolle se on määrätty
- lääkettä käytetään, vaikka sitä ei enää tarvitsisi.
Yleisimmät riippuvuutta aiheuttavat lääkeaineryhmät ovat rauhoittavat ahdistus- ja unilääkkeet (bentsodiatsepiinit) sekä kipulääkkeet (opioidit, pregabaliini ja gabapentiini). Niihin syntyy fyysinen riippuvuus lähes jokaiselle, joka käyttää niitä säännöllisesti useamman viikon ajan. Fyysinen riippuvuus aiheuttaa vieroitusoireita, kun lääkkeen käytön lopettaa. Pitkäaikainen lääkkeiden käyttö voi johtaa myös psyykkiseen riippuvuuteen.
Tutustu lääkeaineriippuvuuteen tarkemmin Terveyskirjastossa.
Kun lääkeaineriippuvuutta hoidetaan, lääkeannosta pienennetään asteittain. Tällöin vieroitusoireet saadaan pidettyä hallinnassa.
Jos haluat päästä eroon lääkeaineriippuvuudesta, hae apua. Oman alueesi mielenterveys- ja riippuvuushoidon yksikön yhteystiedot löydät tämän polun kohdasta Yhteydenotto.
Huumausaineriippuvuus
Huumeriippuvainen henkilö on riippuvainen laittomassa käytössä olevista aineista, jotka vaikuttavat sekä hermostoon että psyykeen.
Huumeriippuvuudesta on kyse silloin, kun huumeet alkavat ohjata käyttäjänsä elämää, ihmissuhteita tai käyttäytymistä. Eri huumeilla on erilaisia riippuvuusominaisuuksia. Toisin sanoen se, miten huumeriippuvuus ilmenee, vaihtelee – huomattavastikin – sen mukaan, mitä huumetta käyttää.
Osalle huumeiden käyttäjistä riippuvuus voi syntyä siinä vaiheessa, kun hän on käyttänyt jotakin huumetta toistuvasti muutamien viikkojen tai kuukausien ajan. Tällöin sietokyky kyseiselle aineelle on kasvanut. Tämä lisää himoa, ja aineen käyttöä on vaikea lopettaa.
Kun käyttö jatkuu, erilaiset oireet voimistuvat. Se voi johtaa aineen pakonomaiseen käyttöön. Kun riippuvuus on kroonisessa vaiheessa, aineen aiheuttaman mielihyvän merkitys vähenee. Tilalle tulee välttämättömyys saada ainetta, jotta hermosto toimisi normaalisti.
Perintötekijät voivat lisätä riskiä sairastua huumeriippuvuuteen. Tällöin riippuvuus voi alkaa jo ensimmäisestä kokeilukerrasta. Huumeriippuvuus vaikuttaa aivojen toimintaan ja ihmisen käytökseen. Jos riippuvuutta ei hoideta, se johtaa ennenaikaiseen kuolemaan.
Monet psykiatriset häiriöt lisäävät päihteiden käyttöä ja huumeriippuvuuden kehittymisen riskiä. Tämä johtuu siitä, että aineita käytetään usein siksi, että halutaan lievittää eriasteisia ahdistus-, pelko-, unettomuus- ja masennusoireita. Toisaalta ongelmakäyttö ja riippuvuus voivat kuitenkin myös vaikeuttaa kyseisiä oireita.
Vieroitusoireiden määrä ja voima vaihtelevat sen mukaan, miten kauan ja kuinka suuria annoksia huumetta on käytetty. Vieroitusoireisiin vaikuttavat myös käyttäjän terveydentila ja olosuhteet, joissa vieroitus tapahtuu. Opioideilla ja bentsodiatsepiineilla voi olla erittäin vahvoja vieroitusoireita:
- ahdistuneisuus ja levottomuus
- aistiharhat (psykoottiset oireet)
- kylmä- tai kuumaoireilu
- kivut
- ripuli tai ummetus
- oksentelu
- unettomuus.
Huumausaineet voivat aiheuttaa myös vakavan myrkytystilan. Sen yhteydessä voi tulla epileptisiä kouristuksia ja tajunnan tason heikentymistä tai tajunnanmenetystä (yliannostuksessa). Tällaisissa tilanteissa soita välittömästi hätänumeroon 112.
Joissakin tapauksissa huumausaineet (etenkin kannabis ja amfetamiini) voivat laukaista psykoosin. Myös silloin hoitoon tulee hakeutua heti.
Kiireettömissä tapauksissa voit hakea apua oman alueesi mielenterveys- ja riippuvuustyön ammattilaiselta.
Tutustu huumeongelmien Käypä hoito -suosituksiin.
Voit myös tehdä huumeiden käyttöön liittyvän DAST20-testin Päihdelinkin sivuilla.
Nikotiiniriippuvuus
Nikotiini on stimuloiva ja piristävä aine. Siihen kehittyy vahva riippuvuus. Nikotiini on savukkeiden, nuuskan ja muiden tupakkatuotteiden tärkein riippuvuutta aiheuttava aine. Myös sähkösavukkeissa käytetään nikotiinia sisältävää nestettä.
Jos nikotiinia käyttää toistuvasti, elimistö tottuu ja sopeutuu siihen nopeasti. Riski tulla riippuvaiseksi nikotiinista on korkea. Säännöllinen nikotiinin käyttö johtaa
- kestokyvyn (toleranssi) kasvamiseen
- nikotiinin stimuloivien ja mielihyvää tuottavien vaikutusten voimistumiseen (herkistyminen).
Nikotiiniriippuvuuden vieroitusoireet alkavat, kun aivot eivät saa nikotiiniannosta, johon ne ovat tottuneet. Vieroitusoireet ovat voimakkaimmillaan muutaman päivän kuluttua lopettamisesta. Niiden kesto on yksilöllistä. Nikotiiniriippuvuuden vieroitusoireita ovat muun muassa
- ärtyisyys
- huonovointisuus
- kärsimättömyys
- tupakanhimo
- levottomuus
- keskittymisvaikeudet
- univaikeudet
- päänsärky
- makeanhimo ja ruokahalun lisääntyminen.
Nikotiini kiihdyttää sydämen sykettä ja sydänlihaksen supistumista. Niinpä se saattaa aiheuttaa rytmihäiriöitä.
Lisäksi on viitteitä siitä, että nikotiini edesauttaisi solujen muuttumista syöpäsoluiksi. Samalla se lisäisi syöpäsolujen jakaantumista ja pitäisi yllä syöpäkudoksen kehittymistä. Nikotiini saattaa siis myös aiheuttaa syöpää.
Voit hakea apua
- omalta terveysasemaltasi
- opiskeluterveydenhuollosta
- työterveyshuollosta
- oman alueesi mielenterveys- ja riippuvuustyön ammattilaiselta.
Tutustu nikotiiniriippuvuuden Käypä hoito -suosituksiin.
Voit arvioida nikotiininkäyttöäsi testien avulla:
Rahapeliriippuvuus
Jos pelaaminen aiheuttaa haittaa sinulle tai läheisellesi, on tärkeää etsiä apua. Jos rahapelaamisesta tulee riippuvaiseksi, siitä seuraa usein taloudellisia, sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmia.
Pelaaminen ja sen tuomat haitat synnyttävät häpeää, joka estää usein avoimen puhumisen asiasta. Puhuminen ja ongelman myöntäminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta voi saada apua.
Katso Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema video rahapelaamisen puheeksiottamisesta.
Voit hakea apua ottamalla asian puheeksi
- oman alueesi terveysasemalla
- opiskeluterveydenhuollossa
- työterveyshuollossa
- mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa
- sosiaalitoimistossa.
Voit myös yrittää omatoimisesti vähentää pelaamistasi tai lopettaa sen hyödyntämällä eri tahojen tarjoamia palveluja:
Peluuri tarjoaa rahapelaamiseen liittyvää vertaistukea, ohjausta ja neuvoja.
Tutustu peliongelmiin tarkemmin Mielenterveystalon sivuilla.
Muut toiminnalliset riippuvuudet
Toiminnallinen riippuvuus on toistuvaa toimintaa, jota pidetään jatkuvasti yllä, vaikka se aiheuttaa huomattavaa toimintakykyä heikentävää haittaa tai kärsimystä. Tällaisia riippuvuuksia ovat – rahapeliriippuvuuden ohella – muun muassa
- digipeliriippuvuus
- someriippuvuus
- läheisriippuvuus
- seksiriippuvuus.
Lue lisää toiminnallisista riippuvuuksista Sosped-säätiön sivuilta.
Digipelaaminen on parhaimmillaan hyvinvointia tukeva harrastus. Se tarjoaa pelaajalle yhteisöllisyyden, omaehtoisuuden ja kyvykkyyden kokemuksia. Silti pelaamiseen voi liittyä myös ongelmallisia piirteitä.
Voit testata Digipelirajattoman sivuilla, pelaatko liikaa.
Läheisriippuvuus on ilmiö, jossa ihminen on pakonomaisen riippuvainen toisesta ihmisestä. Tuo ihminen on usein hänen puolisonsa, muu läheisensä tai asiakkaansa.
Läheisriippuvuus on tärkeää erottaa terveestä riippuvuudesta. Tervettä riippuvuutta ovat muun muassa yhteenkuuluvuuden tunne ja sitoutuminen.
Lue lisää läheisriippuvuudesta Päihdelinkin sivuilta.
Pakonomainen seksikäyttäytyminen tarkoittaa seksiin liittyvää hallitsematonta käyttäytymistä, joka kestää pidemmän aikaa. Se voi olla myös seksin jatkuvaa ajattelemista siten, että se aiheuttaa ongelmia.
Tutustu seksiriippuvuuteen tarkemmin Terveyskirjastossa.
Voit tehdä seksiriippuvuustestin Päihdelinkin sivuilla.
Voit hakea apua riippuvuuksiin
- omalta terveysasemaltasi
- opiskeluterveydenhuollosta
- työterveyshuollosta
- oman alueesi mielenterveys- ja riippuvuustyön ammattilaiselta.
- Erittäin hyvin ()
- Melko hyvin ()
- Melko huonosti ()
- Erittäin huonosti ()
