Huoli

Alkoholiriippuvuus

Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus. Sitä ohjaa pakonomainen tarve alkoholin juomiseen. Alkoholiriippuvuudelle on ominaista alkoholin jatkuva – usein toistuva tai pakonomainen – käyttö, vaikka se aiheuttaakin sosiaalisia tai terveydellisiä haittoja.

Alkoholiriippuvuuteen liittyy usein fysiologisen riippuvuuden kehittyminen. Tällöin kyky sietää alkoholin vaikutuksia on kohonnut. Jos alkoholin käytön lopettaa, seuraavina päivinä esiintyy eriasteisia vieroitusoireita. Oireina voivat olla

• sykkeen nousu
• kiihtyneisyys
• hikoilu
• pahoinvointi
• unettomuus
• sekavuus
• vapina
• epileptiset kohtaukset.

Alkoholiriippuvainen käyttää alkoholia suurempia määriä tai pidempään kuin hänen tarkoituksensa oli, kun hän aloitti alkoholin käytön. Hän ei myöskään kykene – halustaan huolimatta – vähentämään tai lopettamaan alkoholin käyttöä, vaikka se aiheuttaakin haittaa.

Humalatiloihin voi liittyä sammumista ja muistikatkoksia. Humalatilojen tuloksena voi olla

• ristiriitoja läheisten kanssa
• avioero
• vaikeuksia työssä tai työstä irtisanominen
• taloudellisia vaikeuksia
• rattijuoppoutta
• rikkeitä tai rikoksia.

Huomattava osa alkoholiriippuvaisen ajasta kuluu alkoholin hankkimiseen, käyttöön tai käytöstä toipumiseen. Hänen kiinnostuksensa muihin harrastuksiin vähenee. Masennus, univaikeudet ja ärtyisyys lisääntyvät. Osa alkoholiriippuvuudesta kärsivistä juo yksinään tai salaa, osa kotonaan ja ravintoloissa.

Alkoholiriippuvuuden kehittyminen kestää usein vuosikausia. Riippuvainen henkilö ei useinkaan tunnista ongelmakäyttöään tai vähitellen lisääntyvää riippuvuuttaan. Perintötekijät voivat lisätä riskiä sairastua alkoholiriippuvuuteen.

Runsasta ja haitallista alkoholin käyttöä on aina hyvä tarkastella. Apuna voidaan käyttää erilaisia testejä. Voit arvioida alkoholinkäyttöäsi esimerkiksi Päihdelinkistä löytyvän AUDIT-testin avulla.

Jos alkoholia käyttää jatkuvasti suurina annoksina, altistuu helpommin tapaturmille. Myös monet – jopa hengenvaaralliset – sairaudet ovat entistä todennäköisempiä.

Tavallisimpia sairauksia ovat haimatulehdus sekä alkoholimaksasairaudet, kuten maksan rasvoittuminen ja maksakirroosi. Voit tutustua niihin tarkemmin Terveyskirjastossa:

• lue lisää haimatulehduksesta
• perehdy maksan rasvoittumiseen
• tutustu tarkemmin maksakirroosiin.

Kun pitkään kestänyt, runsas alkoholin käyttö loppuu, käyttäjälle voi kehittyä sekavuustila. Se on hengenvaarallinen, jos sitä ei hoideta. Ajan ja paikan taju hämärtyy. Usein esiintyy myös aistiharhoja. Sekavuustila tulee aina hoitaa kiireellisesti terveydenhuollossa. Voit tutustua sekavuustilaan tarkemmin Terveyskirjastossa.

Voit hakea apua

• omalta terveysasemaltasi
• opiskeluterveydenhuollosta
• työterveyshuollosta
• oman alueesi mielenterveys- ja riippuvuustyön ammattilaiselta.

Jos haluat vähentää juomistasi tai lopettaa sen kokonaan, voit hyödyntää Päihdelinkin Uusi alku -ohjelmaa.

Tutustu alkoholiriippuvuuden Käypä hoito -suosituksiin.

Perehdy juomisen riskirajoihin Päihdelinkin sivuilla.

Tee alkoholin käytön riskeihin liittyvä AUDIT-testi Päihdelinkin sivuilla.

Huumausaineriippuvuus

Huumeriippuvainen henkilö on riippuvainen laittomassa käytössä olevista aineista, jotka vaikuttavat sekä hermostoon että psyykeen.

Huumeriippuvuudesta on kyse silloin, kun huumeet alkavat ohjata käyttäjänsä elämää, ihmissuhteita tai käyttäytymistä. Eri huumeilla on erilaisia riippuvuusominaisuuksia. Toisin sanoen se, miten huumeriippuvuus ilmenee, vaihtelee – huomattavastikin – sen mukaan, mitä huumetta käyttää.

Osalle huumeiden käyttäjistä riippuvuus voi syntyä siinä vaiheessa, kun hän on käyttänyt jotakin huumetta toistuvasti muutamien viikkojen tai kuukausien ajan. Tällöin sietokyky kyseiselle aineelle on kasvanut. Tämä lisää himoa, ja aineen käyttöä on vaikea lopettaa.

Kun käyttö jatkuu, erilaiset oireet voimistuvat. Se voi johtaa aineen pakonomaiseen käyttöön. Kun riippuvuus on kroonisessa vaiheessa, aineen aiheuttaman mielihyvän merkitys vähenee. Tilalle tulee välttämättömyys saada ainetta, jotta hermosto toimisi normaalisti.

Perintötekijät voivat lisätä riskiä sairastua huumeriippuvuuteen. Tällöin riippuvuus voi alkaa jo ensimmäisestä kokeilukerrasta. Huumeriippuvuus vaikuttaa aivojen toimintaan ja ihmisen käytökseen. Jos riippuvuutta ei hoideta, se johtaa ennenaikaiseen kuolemaan.

Monet psykiatriset häiriöt lisäävät päihteiden käyttöä ja huumeriippuvuuden kehittymisen riskiä. Tämä johtuu siitä, että aineita käytetään usein siksi, että halutaan lievittää eriasteisia ahdistus-, pelko-, unettomuus- ja masennusoireita. Toisaalta ongelmakäyttö ja riippuvuus voivat kuitenkin myös vaikeuttaa kyseisiä oireita.

Vieroitusoireiden määrä ja voima vaihtelevat sen mukaan, miten kauan ja kuinka suuria annoksia huumetta on käytetty. Vieroitusoireisiin vaikuttavat myös käyttäjän terveydentila ja olosuhteet, joissa vieroitus tapahtuu. Opioideilla ja bentsodiatsepiineilla voi olla erittäin vahvoja vieroitusoireita:

• ahdistuneisuus ja levottomuus
• aistiharhat (psykoottiset oireet)
• kylmä- tai kuumaoireilu
• kivut
• ripuli tai ummetus
• oksentelu
• unettomuus.

Huumausaineet voivat aiheuttaa myös vakavan myrkytystilan. Sen yhteydessä voi tulla epileptisiä kouristuksia ja tajunnan tason heikentymistä tai tajunnanmenetystä (yliannostuksessa). Tällaisissa tilanteissa soita välittömästi hätänumeroon 112.

Joissakin tapauksissa huumausaineet (etenkin kannabis ja amfetamiini) voivat laukaista psykoosin. Myös silloin hoitoon tulee hakeutua heti.

Kiireettömissä tapauksissa voit hakea apua oman alueesi mielenterveys- ja riippuvuustyön ammattilaiselta.

Tutustu huumeongelmien Käypä hoito -suosituksiin.

Voit myös tehdä huumeiden käyttöön liittyvän DAST20-testin Päihdelinkin sivuilla.

Lähisuhde- ja läheisriippuvuuteen liittyy toisen edun korostamista ja hyväksynnän hakemista. Taustalla on voimakas hylätyksi tulemisen pelko.

Läheisriippuvaiselle on tyypillistä

• pyrkimys hallita omaa ja toisten elämää
• halu kontrolloida toisia.

Jatkuva huoli läheisistä ja heidän hyvinvoinnistaan kuormittaa ja voi olla pakkomielteistä. Läheisriippuvuudessa on kyse omien tunteiden tukahduttamisesta muiden kustannuksella.

Jos haluat eroon läheisriippuvuudesta, avaimia alkuun ovat

• omien rajojen ja tunteiden tunnistaminen
• rajojen ja tunteiden rohkea tiedostaminen
• toimintatapojen kriittinen tarkastelu.

Läheisriippuvuuden hoitoon on olemassa oma läheishoito-ohjelma. Sitä tarjotaan monissa päihde- ja riippuvuushoitoa tarjoavissa yksiköissä. Läheishoito on joskus kytketty päihde- ja muun riippuvuushoidon yhteyteen silloin, kun läheinen on kyseisessä hoidossa.

Jos haluat päästä läheishoito-ohjelmaan, keskustele asiasta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa tai päihde- ja riippuvuushoitoa tarjoavassa yksikössä. Lisäksi tarjolla on paljon oma-apuohjelmia ja vertaistukea.

Tutustu läheisriippuvuuteen tarkemmin Päihdelinkin sivuilla.

Vertaistukea

Apua ja vertaistukea läheisriippuvuuteen tarjoavat monet tahot:

Voit ottaa yhteyttä päihdehuollon palveluihin.

Al-Anon auttaa alkoholiongelmaisten läheisiä.

ACA tukee henkilöitä, jotka tulevat alkoholisti- tai toimintahäiriöisistä perheistä.

Lääkeaineriippuvuus

Valtaosa Suomessa käytetyistä huumausaineista on lääkeaineita, joita käytetään päihtymiseen. Ne ovat yleensä keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, jotka tunnistaa pakkauksen punaisesta kolmiomerkinnästä.

Lääkeaineita voidaan käyttää väärin kolmella tavalla:

• lääkettä otetaan enemmän kuin lääkäri on määrännyt
• lääkettä käyttää eri henkilö kuin jolle se on määrätty
• lääkettä käytetään, vaikka sitä ei enää tarvitsisi.

Yleisimmät riippuvuutta aiheuttavat lääkeaineryhmät ovat rauhoittavat ahdistus- ja unilääkkeet (bentsodiatsepiinit) sekä kipulääkkeet (opioidit, pregabaliini ja gabapentiini). Niihin syntyy fyysinen riippuvuus lähes jokaiselle, joka käyttää niitä säännöllisesti useamman viikon ajan. Fyysinen riippuvuus aiheuttaa vieroitusoireita, kun lääkkeen käytön lopettaa. Pitkäaikainen lääkkeiden käyttö voi johtaa myös psyykkiseen riippuvuuteen.

Tutustu lääkeaineriippuvuuteen tarkemmin Terveyskirjastossa.

Kun lääkeaineriippuvuutta hoidetaan, lääkeannosta pienennetään asteittain. Tällöin vieroitusoireet saadaan pidettyä hallinnassa.

Jos haluat päästä eroon lääkeaineriippuvuudesta, hae apua. Oman alueesi mielenterveys- ja riippuvuushoidon yksikön yhteystiedot löydät tämän polun kohdasta Yhteydenotto.

Nikotiiniriippuvuus

Nikotiini on stimuloiva ja piristävä aine. Siihen kehittyy vahva riippuvuus. Nikotiini on savukkeiden, nuuskan ja muiden tupakkatuotteiden tärkein riippuvuutta aiheuttava aine. Myös sähkösavukkeissa käytetään nikotiinia sisältävää nestettä.

Jos nikotiinia käyttää toistuvasti, elimistö tottuu ja sopeutuu siihen nopeasti. Riski tulla riippuvaiseksi nikotiinista on korkea. Säännöllinen nikotiinin käyttö johtaa

• kestokyvyn (toleranssi) kasvamiseen
• nikotiinin stimuloivien ja mielihyvää tuottavien vaikutusten voimistumiseen (herkistyminen).

Nikotiiniriippuvuuden vieroitusoireet alkavat, kun aivot eivät saa nikotiiniannosta, johon ne ovat tottuneet. Vieroitusoireet ovat voimakkaimmillaan muutaman päivän kuluttua lopettamisesta. Niiden kesto on yksilöllistä. Nikotiiniriippuvuuden vieroitusoireita ovat muun muassa

• ärtyisyys
• huonovointisuus
• kärsimättömyys
• tupakanhimo
• levottomuus
• keskittymisvaikeudet
• univaikeudet
• päänsärky
• makeanhimo ja ruokahalun lisääntyminen.

Nikotiini kiihdyttää sydämen sykettä ja sydänlihaksen supistumista. Niinpä se saattaa aiheuttaa rytmihäiriöitä.

Lisäksi on viitteitä siitä, että nikotiini edesauttaisi solujen muuttumista syöpäsoluiksi. Samalla se lisäisi syöpäsolujen jakaantumista ja pitäisi yllä syöpäkudoksen kehittymistä. Nikotiini saattaa siis myös aiheuttaa syöpää.

Voit hakea apua

• omalta terveysasemaltasi
• opiskeluterveydenhuollosta
• työterveyshuollosta
• oman alueesi mielenterveys- ja riippuvuustyön ammattilaiselta.

Tutustu nikotiiniriippuvuuden Käypä hoito -suosituksiin.

Voit arvioida nikotiininkäyttöäsi testien avulla:

Voit tehdä tupakkariippuvuustestin Päihdelinkin sivuilla.

Voit tehdä nuuskatestin Päihdelinkin sivuilla.

Digipeliriippuvuus

Digipelaamisella tarkoitetaan tietokoneella, konsolilla tai mobiililaitteella tapahtuvaa pelaamista, johon ei osallistuta rahapanoksella rahan voittamiseksi. Jos pelaaminen alkaa hallita elämää niin, että muut elämän osa-alueet kapenevat, niin on kyse riippuvuustasoisesta digipelaamisesta. Digipelaaminen on parhaimmillaan hyvinvointia tukeva harrastus, joka mahdollistaa yhteisöllisyyden, omaehtoisuuden ja kyvykkyyden kokemuksia. Vaikka suurimmalle osalle digipelaaminen on ensisijaisesti hyvinvointia tukevaa toimintaa, voi pelaamiseen liittyä myös ongelmallisia piirteitä.

Voit halutessasi tutustua lisää toiminnallisiin riippuvuuksiin Sosped-säätiön sivuilta.

Peluurin Restart-ohjelmasta saat yksilöllistä tukea ongelmallisten pelitapojen muuttamiseen ilman lopettamispakkoa. Ohjelma on suunnattu täysi-ikäisille digipelaajille. Mukaan pääsee myös, jos ongelmia aiheuttavat sekä raha- että digipelit.

Testaa Sospedin sivuilla pelaatko liikaa? 

Peluurin auttava puhelin ja chat palvelevat myös digipelaajia ja heidän läheisiään.

Rahapeliriippuvuus

Jos pelaaminen aiheuttaa haittaa sinulle tai läheisellesi, on tärkeää etsiä apua. Jos rahapelaamisesta tulee riippuvaiseksi, siitä seuraa usein taloudellisia, sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmia.

Pelaaminen ja sen tuomat haitat synnyttävät häpeää, joka estää usein avoimen puhumisen asiasta. Puhuminen ja ongelman myöntäminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta voi saada apua.

Peluurin Restart-ohjelmasta saat tukea tilanteissa, joissa raha- ja digipelaaminen aiheuttavat molemmat ongelmia tai ongelmana on esim. uhkapelaaminen skineillä tai lootboxien avaaminen.

Miksi rahapelaamisen puheeksiotto on tärkeää?

Katso Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema video rahapelaamisen puheeksiottamisesta.

Voit hakea apua ottamalla asian puheeksi

• oman alueesi terveysasemalla
• opiskeluterveydenhuollossa
• työterveyshuollossa
• mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa
• sosiaalitoimistossa.

Voit myös yrittää omatoimisesti vähentää pelaamistasi tai lopettaa sen hyödyntämällä eri tahojen tarjoamia palveluja:

Peluuri tuottaa valtakunnallisia digitaalisia palveluita peliongelmiin. Palveluitamme ovat mm. Peluurin auttava puhelin ja chat, OmaPeluuri sekä Peli poikki -ohjelma. 

Pelituesta saat tietoa raha- ja digipelaamisesta, peliongelmista ja liiallisesta internetin käytöstä sekä apua rahapelaamiseen liittyviin ongelmiin.

Tutustu peliongelmiin tarkemmin Mielenterveystalon sivuilla.

Peliongelmista saat tietoa Peluurin sivuilta. 

Voit tehdä SOGS-R-rahapelitestin Peluurin sivuilla.

Muut toiminnalliset riippuvuudet

Toiminnallinen riippuvuus on toistuvaa toimintaa, jota pidetään jatkuvasti yllä, vaikka se aiheuttaa huomattavaa toimintakykyä heikentävää haittaa tai kärsimystä. Tällaisia riippuvuuksia ovat – peliriippuvuuden ohella – muun muassa

• someriippuvuus ja
• seksiriippuvuus.

Lue lisää toiminnallisista riippuvuuksista Sosped-säätiön sivuilta.

Pakonomainen seksikäyttäytyminen tarkoittaa seksiin liittyvää hallitsematonta käyttäytymistä, joka kestää pidemmän aikaa. Se voi olla myös seksin jatkuvaa ajattelemista siten, että se aiheuttaa ongelmia.

Tutustu seksiriippuvuuteen tarkemmin Terveyskirjastossa.

Voit tehdä seksiriippuvuustestin Päihdelinkin sivuilla.

Voit hakea apua riippuvuuksiin

• omalta terveysasemaltasi
• opiskeluterveydenhuollosta
• työterveyshuollosta
• oman alueesi mielenterveys- ja riippuvuustyön ammattilaiselta.