Masennusta sairastavan palvelupolku

[browser-shot url="https://khshp.palvelupolku.fi/rintasyopa/" width="1200" height="700"]

Pikainen avun tarve

Pikainen avun tarve

Itsetuhoinen käyttäytyminen

Onko sinulla tai läheiselläsi itsemurha vaara, ja tilanteesi on edennyt hengenvaaralliseksi.

Hengenvaarallisessa hätätilanteessa sinun tulee soittaa 112 tai hakeutua välittömästi lähimpään päivystykseen. Kiireellisissä tilanteissa ota yhteyttä myös Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystykseen p. 03 621 7100.  Jos numero ei vastannut soita 112, jos et tätä jo tehnyt.

Epäonnistunut itsemurhayritys on myös syy hakeutua välittömästi päivystykseen tai voit soittaa 112.

Lapsi ja saattaja, ikoni.

Huoli läheisestä?

Eikö läheisesi ota apua vastaan, vaikka on selkeästi itselleen hengenvaarallinen tai psykoottinen (tila, jossa henkilön todellisuudentaju on heikentynyt).

Hoitokeinona voi silloin olla, tahdosta riippumaton hoito, joka perustuu mielenterveyslakiin. Lääkärillä on velvollisuus toimittaa henkilö hoitoon, jos kyse on hyvin vakavasta mielenterveyden häiriöstä, johon on hoitokeinoja, mutta potilas ei itse, sairaudesta johtuen tunnista hoidon tarvetta tai ei kykene hakeutumaan hoitoon.

Tahdosta riippumaton hoito on äärimmäinen keino turvata psykiatrinen hoito ja sitä käytetään erittäin suurella harkinnalla. Harkinnan ja arvioinnin toteuttaa kaksi eri lääkäriä. Lisäksi hoitoon ottamista varten on kehitetty hyvin tarkka kriteeristö, joiden ehtojen täytyy täyttyä, jotta tahdosta riippumaton hoito voidaan toteuttaa. Aloita hoidon hakeminen soittamalla 112.

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista

Onko tilanne rauhallisempi, mutta olet kuitenkin huolissasi läheisestäsi. Ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta eli huoli-ilmoitus on syytä tehdä aina kun olet huolissasi henkilöstä, joka ei mielestäsi pysty vastaamaan huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa huolissaan oleva. Katso alta lisätietoja.

Ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta eli huoli-ilmoitus 

Jos jouduit rikoksen uhriksi

Oletko joutunut rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi, apua ja tukea saat

Tee rikoksesta aina rikosilmoitus. Rikosilmoituksen voit tehdä poliisiasemalla tai sähköisesti verkossa.

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi saat alta olevista sivuista lisätietoa

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Hyvän mielenterveyden ylläpitäminen (Masennuksen ehkäisy näkökulma)

Ihminen ja sydän, ikoni.

Hyvän mielenterveyden ylläpitäminen

Hyvän mielenterveyden ylläpitäminen

Voit pitää huolta mielenterveydestäsi monenlaisin keinoin arjessasi. Voit myös harjoittaa ja vahvistaa itseäsi ja taitoja, joita hyvän mielenterveyden ylläpitämiseen tarvitaan. Hyvää mielenterveyttä voit tukea esimerkiksi tunne- ja tietoisuustaitojasi harjoittamalla ja kehittämällä vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitojasi. Alla on lueteltuna hyvän mielenterveyden tukemiseen liittyviä osatekijöitä ja vinkkejä näiden taitojen tukemiseksi.

Mieli ry - vahvista mielenterveyttäsi

Hyvää mielenterveyttä voit edistää itse. Hyvää mielenterveyttä ylläpitävät mm:

  • Sosiaaliset suhteet ja tunne osallisuudesta. Yksinäisyys voi lisätä masentuneisuuden tunnetta, joten voit tukea mielenterveyttäsi esim. erilaisen harrastustoiminnan tai vapaaehtoistoiminnan kautta.

Voit tutustua vapaahehtoisuuteen perustuvaan yhteisölliseen toimintaan esim. Mieli Hämeenlinna ry sivuilta.

Tutustua alueellasi toimiviin yhteisöihin https://www.lahella.fi/.

Voit kysyä apua mielenterveytesi ylläpitämiseen myös ammattilaiselta. Sinua tukevat ammattilaiset neuvoloissa, työterveyshuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa sekä järjestöissä.

Vinkkejä hyvä mielenterveyden tukemiseksi:

Voit tukea mielenterveyttäsi myös verkossa tarjolla olevien itsenäisesti tehtävien harjoitusten avulla tai käyttää erilaisia palveluita, joiden kautta pääset esimerkiksi keskustelemaan sinua askarruttavista asioista. Alla on lueteltuina muutamia vinkkejä tueksesi:

Oman mielenterveyden vahvistamiseen liittyviä harjoituksia löydät myös

Lisätietoa:

https://www.mielenterveystalo.fi/

Mieli.fi

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Tunnista oireet

Oire, ikoni.

Tunnista oireet

Mietitkö, oletko masentunut?

Voit tuntea itsesi hetkellisesti tai lyhytaikaisesti masentuneeksi, eikä sinulla silloin välttämättä kuitenkaan ole hoitoa vaativaa masennustilaa. Masennus voi olla siis ohimenevä tunnetila, joka kuuluu normaaliin tunnevalikoimaasi ja on luontainen reaktiosi pettymyksille tai menetyksille. Samoin ohimenevät väsymyksen, alakuloisuuden ja surullisuuden tunteet ovat normaaleja. Suurimmalla osalla ihmisistä alakulo ei pahene kliiniseksi masennukseksi.

Jos huomaat läheisesi kärsivän masennukseen viittaavista oireista ja toivot tietoa ja tukea tilanteeseen, löydät lisätietoa mielenterveystalon sivuston kohdasta: Tietoa sairastuneen läheiselle (mielenterveystalo.fi)

Masennustila eli depressio

  • Masennukseen viittaavat samankaltaiset oireet ovat lyhytkestoisina tavallisia ja niitä esiintyy elämäntilanteisiin liittyvinä reaktioina: erilaisten kriisitilanteiden, pettymysten, riitojen ja esim. surun yhteydessä. Näissä tilanteissa oireet usein poistuvat itsestään. Lyhytaikainen masentunut mieliala tai suru eivät ole varsinaisia masennustiloja.
  • Varsinaiseen masennustilaan liittyy monia oireita ja diagnoosi perustuu oireiden vallitsevuuteen, kestoon, määrään ja vakavuuteen.
  • Tunnetilan pitkittyessä on tavallisesti kyse masennustilasta. Se on mielenterveyden häiriö ja edellyttää asianmukaista hoitoa sekä vointisi seurantaa.
  • Masennustilasta on aina mahdollisuus parantua ja siksi masennuksen varhainen tunnistaminen onkin tärkeää. Hoitoon kannattaa hakeutua sitä nopeammin, mitä enemmän sinulla on oireita. Pitkittyessään masennustila johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen.
  • Mikäli epäilet itselläsi masennusta, ole yhteydessä ensisijaisesti lähialueesi mielenterveyspalveluja tuottavaan yksikköön tai omalle terveysasemallesi. Hoitaja kartoittaa kanssasi hoidon tarpeesi ja kiireellisyyden. Katso yhteystiedot polun kohdasta yhteydenotto.
  • Jos sinulla on masennustilaan liittyviä itsetuhoisia ajatuksia tai kuoleman toiveita, kannattaa silloin hoitoon hakeutua päivystysluonteisesti.
  • Apua itsetuhoisten ajatusten äärellä tarjoaa myös Mieli.fi/tukea-ja-apua.

Keskeiset oireet varsinaisissa masennustiloissa ovat:

  • Masentunut mieliala (suurimman osan päivästä yli 2 viikon ajan).
  • Vähentynyt mielenkiinnon tai mielihyvän kokeminen.
  • Oireet vaivaavat  suurimman osan päivästä yhtäjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan. Mielialan muutos ja siihen liittyvät oireet saattavat kestää yhtäjaksoisesti viikkoja, kuukausia tai joskus vuosiakin.
  • Masennusoireisiin liittyy usein eriasteista ahdistuneisuutta
  • Oireisiin liittyy usein myös alkoholin tai muiden päihteiden lisääntynyttä käyttöä. Toisaalta päihteiden käyttö usein aiheuttaa masennusta. Voit käyttää päihteiden käytön arviointiin apunasi verkossa täytettävää lomaketta: Päihdelinkki.fi AUDIT -lomake. Paperilomakkeen voit halutessasi tulostaa täältä: AUDIT
  • Masennustilaan voi kuulua muitakin oireita, kuten:
    • Merkittävä painon lasku tai nousu
    • Muutokset ruokahalussa esim. ruokahaluttomuus.
    • Unettomuus tai lisääntynyt unen tarve.
    • Lähes päivittäinen väsymys tai voimattomuus.
    • Liikkeiden ja mielen hidastuminen tai kiihtyneisyyden tunne.
    • Arvottomuuden tai alemmuuden tunteet.
    • Kohtuuttomat syyllisyyden tunteet.
    • Vaikeudet ajatella, keskittyä tai tehdä päätöksiä.
    • Kuolemaan liittyvät mielikuvat tai itsemurha-ajatukset.

Masennustilaa voidaan arvioida koettujen oireiden perusteella kolmen eri vakavuusasteen kautta:

  • Lievä masennus: oireet haittaavat vain hieman sosiaalista toimintaa tai ihmissuhteita tai haittaa ammatillista suoriutumista.
  • Keskivaikea masennustila: voi tehdä ihmisen työkyvyttömäksi säännölliseen ansiotyöhön ja tavallinen arkinen suoriutuminen heikentyy.
  • Vaikea masennustila: oireita on runsaasti ja ne haittaavat merkittävästi kaikkia elämän osa-alueita. Vakavissa masennustiloissa selviytyminen arjen asioista on usein vaikeaa ja joissakin tilanteissa on turvauduttava sairaalahoitoon.

(Terveyskirjasto.fi)

Muistathan, että havaitsemistasi masennuksen oireista on hyvä aika keskustella ammattilaisen kanssa. Olethan yhteydessä tarvittaessa omalle terveysasemallesi tai työterveyshuoltoon tilanteesi arvioimiseksi. Lisää tietoa masennuksen hoidosta löydät polun kohdasta masennuksen hoito.

Oman terveydentilasi arvioinnin apuna: 

Masennuskyselyjen avulla voit arvioida masennusoireitasi tai käyttää sitä apuna omien oireidesi tunnistamiseen. Voit tulostaa lomakkeen, täyttää sen ja keskustella tilanteestasi ammattilaisen kanssa vastaanotolla. Lomakkeen voi täyttää myös sähköisesti täällä Mielenterveystalo.fi/BDI - lomake.

  • Nettiterapia

on tarkoitettu tueksi lievästä tai keskivaikeasta masennuksesta kärsivälle Masennus (mielenterveystalo.fi).

on tarkoitettu omahoidon toteuttamisen tueksi.

voit hyödyntää myös oman terveydentilasi arvioinnin apuna sekä tarvittavien esitietojen lähettämiseksi terveydenhuollon ammattilaisen arvioitavaksi.

  • Jos tunnistat masennuksen oireita tai olet terveydenhuollon ammattilaisen kanssa todennut oireesi olevan lieviä, sinun olisi hyvä tukea vointiasi omatoimisesti. Lisää voit lukea polun kohdasta Omahoito sekä polun kohdasta Hyvän mielenterveyden ylläpitäminen.

​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​Lisätietoa:

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Tietoa ja vertaistukea

Ryhmä, ikoni.

Tietoa ja vertaistukea

Diabetes on yleinen sairaus. Tyypin 2 diabetesta sairastaa diabetesliiton (v.2021) mukaan n. 400 000 henkilöä. Lisäksi arvioidaan, että sitä sairastaa tietämättään 50 000-100 000 henkilöä. Tyypin 2 diabetekseen sairastutaan myös aiempaa nuorempana.

Diabetesliitto

Diabetesliitto tekee työtä diabeetikoiden hyvän elämän puolesta. Toiminnan painopisteinä ovat diabeetikoiden tukeminen, diabetesosaamisen edistäminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Diabetesliitolla on tarjolla tyypin 2 diabetesta sairastaville mm. kohdennettuja kursseja.

Lisäksi diabetesliitto tarjoaa vertaistukea puhelimessa, chatissa ja sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi facebookissa toimii useita diabeetikoille ja heidän läheisilleen tarkoitettuja ryhmiä, joiden keskusteluissa on mukana ammattilaisia.

Paikallisyhdistykset

  • Forssan Seudun Diabeetikot tarjoavat vertaistukea ja diabetestietoa Forssan, Tammelan, Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän alueella. Lisätietoa tapahtumista ja jäseneduista: Forssandiabeetikot
  • Hämeenlinnan Seudun Diabetesyhdistys toimii Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan alueella. Yhdistyksellä on omat www-sivut, joiden kautta saat tietoa ajankohtaisista tapahtumista. Yhdistys tiedottaa ajankohtaisista asioista myös HML kaupunkiuutisten järjestöpalstalla. Lisätietoa tapahtumista ja jäseneduista: Hämeenlinnan Seudun Diabetesyhdistys ry (hsdy.fi)
  • Riihimäen Seudun Diabeetikot ry toimii monipuolisesti diabeetikon tukena Riihimäellä, Hausjärvellä, Lopella ja Tervakoskella. Toiminnan runkoina ovat mm. kuukausittaiset kerhotapaamiset, luennot sekä liikunta- ja virkistystoiminta. Lisätietoa tapahtumista ja jäseneduista: Riihimäen Seudun Diabeetikot ry

Sopeutumisvalmennuskurssit

  • Kela järjestää sopeutumisvalmennuskursseja metabolista oireyhtymää ja tyypin 2 diabetesta sairastavalle aikuiselle.
  • Kurssia varten tarvitset B-lausunnon.

Lisätietoa:

Tyypin 2 diabeteksen hoito/Terveyskirjasto

Diabetes/Diabetes.fi

https://www.terveyskyla.fi/diabetestalo

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Yhteydenotto

Etähoito mobiililaitteella, ikoni.

Yhteydenotto

Terveysasemat

Voit olla yhteydessä omaan terveyskeskukseesi. Ammattilainen arvioi tilanteesi ja tarvittaessa varaa sinulle ajan psykiatriselle hoitajalle tai lääkärille. Löydät yhteystiedot ja lisätiedot alta kuntasi kohdalta.

Päivystykset

Sosiaali- ja kriisipäivystys 

Mikäli kyseessä on henkeä uhkaava tilanne, ota yhteyttä aina 112

Kiireellisissä tilanteissa voit soittaa Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystykseen p. 03 621 7100. Palvelu on avoinna 24/7.

  • Jos numero ei vastaa soita 112.

Jos, olet epävarma päivystys tarpeestasi

  • voit alkuun olla yhteydessä päivystysapuun, joka palvelee numerosta 116117.

Terveydenhuollon päivystykset kunnittain

Opiskelijat

Jos olet opiskelija, saat apua opiskelijaterveydenhuollon kautta. Terveydenhoitajat ja kuraattorit ovat hyviä ensikontaktin henkilöitä, kun epäilet masennustilaa.

Alla linkit eri kaupunkien opiskelijaterveydenhuollon palveluihin (toisen asteen koulut)

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS tarjoaa terveydenhuoltolain mukaiset opiskeluterveyden palvelut perustutkintoa suorittaville yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille.

  • YTHS:n valtakunnallinen palvelunumero yleis- ja mielenterveydenpalveluihin katso täältä.
  • Opiskelijoille tarjolla myös erilaisia chat palveluita, ryhmäkeskusteluita ja mielenterveyttä tukevia palveluita, lisätietoja täältä.
Ohjaamon palvelut

Ohjaamot ovat alle 30-vuotiaille tarkoitettuja matalan kynnyksen palveluita. Ohjaamoissa on erilaisia palveluita, joista yksi on nuorten terveysneuvonta.  Voit siis olla masennusoireista yhteydessä myös ohjaamoon. Katso seudulliset yhteystiedot alta.

Neuvolat

Jos olet neuvolan tai perhesuunnittelun asiakas, voit varata ajan neuvolasta masennuksen oireisiin. Alla olevien kuntien kohdalta löydät yhteydenotto tiedot.

Palveluohjaus ja neuvonta

Jos et tiedä mihin olisit yhteydessä masennusoireistasi tai sinulla on elämänhallinnan haasteita, ota silloin yhteyttä sosiaalityöntekijään.  Sinulla on oikeus ohjaukseen ja neuvontaan eri palveluista, tukimuodoista ja elämänhallintaan liittyvästä tukipalveluista. Ohjausta ja neuvontaa antavat terveyssosiaalityöntekijät ja hyvinvointialueen sosiaalityöntekijät, katso lisä- ja yhteystiedot alta.

Terveyssosiaalityöntekijän yhteystiedot

Sosiaalityön ohjaus, neuvonta ja palvelutarpeen arviointi

Päihdepalvelut

Masennusoireiden taustalla voi myös olla päihdekäyttöä, Jos tunnistat itselläsi ongelmallista päihdekäyttöä ja masennusoireita voit olla yhteydessä myös päihdepalveluihin. Alla seutukohtaisesti linkit A-klinikan palveluihin.

Työterveys

Jos olet työterveyshuollon asiakas voit varata ajan masennusoireiden selvittelyyn oman työterveyshuoltosi kautta.

Huoli-ilmoitukset

Huoli-ilmoitus on syytä tehdä aina kun olet huolissasi ihmisestä, joka ei mielestäsi pysty vastamaan huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan.

Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa huolissaan oleva. Lisätietoja täältä.

Alla olevasta kunta listasta pääset täyttämään huoli-ilmoituksen.

Muut yhteydenotot

Monet toimijat tarjoavat keskustelu apua ja tukea mielenterveyteen liittyvistä huolista. Osa palveluista on saatavissa anonyymisti. Lisäksi osa palveluista on helposti lähestyttäviä matalan kynnyksen palveluita. Voit kääntyä masennus oireista tai elämän kuormittavuudesta, myös näiden palveluiden puoleen saadaksesi ohjausta, tukea tai neuvontaa omaan tilanteeseesi.

Eri seurakunnat tarjoavat myös tukensa. Voit kääntyä masennus oireista ja elämän kuormittavuudesta myös oman seurakuntasi puoleen. He auttavat kulkemaan rinnalla ja tukevat eri elämän vaiheissa. Alla esimerkin omaiseksi nostettu muutaman kaupungin diakonissatyön yhteystiedot.

Terveydenhuollon vastaanottokäynti

Lääkäri ja hoitaja, ikoni.

Vastaanottokäynti

Vastaanottokäynti

Ensimmäinen käyntisi voi tapahtua terveydenhuollon tai sosiaalihuollon ammattilaisen vastaanotolla. Palvelusi voi siis alkaa oman terveyskeskuksesi vastaanottokäynnillä, työterveyspalvelujen vastaanottokäynnillä tai sosiaalihuollon palvelukäynnillä.

Alla välilehdillä on kuvattuna psykiatrisen sairaanhoitajan, lääkärin sekä sosiaalihuollon palvelujen vastaanottokäyntien sisältöjä. Jos olet työterveyspalvelujen asiakas, on tärkeää, että olet oireesi havaittuasi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteydessä myös työterveyteesi.

Jos vastaanottokäyntejä sovitaan ammattilaiselle useita, huomioithan, että vastaanotto voi tapahtua tarvittaessa myös videovastaanottona.

Ennen vastaanottokäyntiä voit käyttää oman terveydentilasi arvioinnin apuna esimerkiksi:

  • Terapianavigaattoria : Sen avulla voidaan kartoittaa kokonaistilannettasi ammattilaisen kanssa yhdessä ja voidaan ohjata sinut tarvittaessa tilanteeseesi sopivaan psykososiaaliseen hoitoon. Palvelu on tarkoitettu asiakkaille, jotka ovat halukkaita käsittelemään vaikeuksiaan yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa sekä saamaan niihin ohjeita ja terapeuttista tukea. Lisää terapianavigaattorista ja palvelusta voit tiedustella halutessasi ammattilaiselta. Tällä hetkellä terapianavigaattori - palvelu on käytössä Riihimäen mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
  • Omaolon oirearvion avulla voit avulla antaa esitietoja, jotka auttavat terveydenhuollon ammattilaista arvioimaan hoidon tarvettasi ja sen kiireellisyyttä.

Ensikäynnillä psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla:

  • Elämäntilannettasi kartoitetaan kanssasi ammattilaisen kanssa yhdessä keskustellen: perhesuhdetilanteesi, toimeentulon kysymykset, terveydentilaasi liittyvät asiat sekä kartoitetaan myös arkeesi voimaa tuovat tekijät.
  • Kanssasi keskustellaan vointisi kokonaistilanteesta ja arvioidaan oireidesi voimakkuutta yhdessä kanssasi.
  • Muistathan kertoa vastaanotolla ammattilaiselle, jos sinulla on ollut tai on itsetuhoisia ajatuksia. Ammattilainen on vaitiolovelvollinen kaikkiin kanssasi keskusteltuihin asioihin tai hoitoosi liittyen.
  • Oireidesi ja vointisi arviointiin voidaan hyödyntää myös erilaisia ns. oiremittareita tms.
  • Kanssasi tehdään hoitosuunnitelma ja saat ohjeet omahoitosi tueksi sekä tiedon seuraavan käyntisi ajankohdasta.
  • Voit saada hoitajalta mukaasi kotiin myös hoitoasi tukevia tehtäviä.
  • Sairaanhoitajan vastaanotolla seurantakäynneillä myös lääkityksesi tilannetta arvioidaan.
  • Psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottokäyntejä on yleensä 1 - 10, yksilöllisen tarpeesi ja tilanteesi mukaisesti.
  • Hoitaja ohja sinut tarvittaessa lääkärin vastaanotolle, varaa sinulle ajan laboratoriokokeisiin sekä tarvittaessa saat ohjauksen myös sosiaalipalveluihin.
  • Jos olet myös työterveyshuollon asiakas, sinun tulisi olla yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa myös omaan työterveyteesi. Työterveyshuollon ammattilaisen kanssa voitte käydä yhdessä läpi työterveyshuollon kautta sinulle tarjolla olevia palveluja sekä saat tarvittavaa tukea työelämän yhteensovittamiselle tilanteeseesi sopivalla tavalla.
  • Masennustilan diagnosoi lääkäri, lääkärin vastaanottokäyntejä on usein useampi diagnoosisi varmistamiseksi.
  • Joskus diagnoosin varmistamiseksi on tarpeen toteuttaa myös muita lisätutkimuksia, saat lääkäriltä tarvittaessa niihin ohjauksen ja lähetteen.
  • Kanssasi yhdessä kartoitetaan myös mahdollisesti samanaikaisesti esiintyvät tavallisimmat muut sairaudet, kuten esim. kilpirauhasen toiminnan häiriöt, ahdistuneisuushäiriö tai  päihderiippuvuus.
  • Vastaanotolla tehdään myös arviota masennuksen ja oireidesi vaikeusasteesta.
  • Lääkärin vastaanoton yhteydessä saat myös tarvittaessa sairauslomatodistuksen ja kanssasi keskustellaan hoitosuunnitelmasta, lääkityksestä sekä jatkohoidon tarpeesta.
  • Jos olet myös työterveyshuollon asiakas, sinun tulisi olla yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa myös omaan työterveyteesi. Työterveyshuollon ammattilaisen kanssa on mahdollisuus käydä yhdessä läpi juuri työterveyshuollon kautta sinulle tarjolla olevia palveluja sekä saat tarvittavaa tukea työelämän yhteensovittamiselle tilanteeseesi sopivalla tavalla.

Vastaanotolla arvioidaan kanssasi myös työ- ja toimintakykyäsi

Toimintakyvyn aleneminen on usein suhteessa masennustilan vakavuuden kanssa, joten on tärkeää arvioida työ- ja toimintakykyäsi heti sairastumisesi alusta toipumiseesi saakka. Työ- ja toimintakyvyn heikkenemiseen voivat liittyä mm:

  • Tarvetta sairauslomaan, työkyvyttömyyseläkkeeseen tai muunlaisiin työelämän ja terveydentilasi yhteensovittamisen keinoihin.
  • Tarvetta työkyvyn mukaisten tehtävien yksilölliseen räätälöintiin ns. täsmätyökyvyn mukaisesti.
  • Työttömyyttä.

Tilanteesi kartoittamiseksi kanssasi keskustellen arvioidaan:

  • Toimintakykysi ja sen riittävyys työtehtäviesi sisältöön nähden.
  • Työuraasi ja osaamiseesi liittyvät tekijät.
  • Toimintaympäristöön liittyvät vaatimukset suhteessa voimavaroihisi.
  • Muiden mahdollisten sairauksiesi vaikutukset tilanteeseesi.
  • Voimavarojasi, vahvuuksiasi sekä selviytymiskeinojasi.
  • Sosiaaliset tekijät, kuten esimerkiksi perhetilanteesi.
  • Tehdään arviota kaikkien edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutuksista
  • Sinun olisi hyvä olla yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sairastumistasi oman terveysasemasi lisäksi myös työterveyteesi. Heidän olisi hyvä saada tieto sairastumisestasi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta työhön paluutasi voidaan tukea ja suunnitella tiiviissä yhteistyössä kanssasi, kun se on tilanteessasi ajankohtaista.
  • Kun olet palaamassa sairauslomalta, paluu työpaikalle tehdään tiiviissä yhteistyössä oman työterveyshuoltosi kanssa. Työterveyshuollolla on vastuu työpaikoille tarvittavien tukitoimien järjestämisestä. Tukitoimet työelämään palaamiseksi suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä kanssasi, pysyviä tai tilapäisiä tukitoimia voivat olla mm.:
    • osaamisen tukeminen
    • koulutus
    • työjärjestelyt
    • työaikamuunnokset
    • uudenlaisiin työtehtäviin sijoittaminen sekä
    • työyhteisön valmennukset.

Lisää työ- ja toimintakyvyn arvioinnista voit katsoa esimerkiksi: Terveyskylä, työ- ja toimintakyvyn arviointi .

Vastaanottokäynti sosiaalipalveluissa

Olet saattanut olla masennusoireistasi yhteydessä sosiaalipalveluihin tai jollain läheiselläsi on herännyt huoli sosiaalihuollon tarpeestasi. Sosiaalihuollon  yhteydenotossa tai vastaanottokäynnillä kartoitetaan tilanteesi ja tehdään palvelutarpeen arviointi.

Sosiaalityön tarkoituksena on rakentaa yksilölle, perheelle tai yhteisölle tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palveluiden kokonaisuus.

Sosiaalityöllä tuetaan

  • muutoksia,
  • lievennetään elämäntilanteen vaikeuksia,
  • vahvistetaan yksilön ja perheen osallisuutta,
  • toimintaedellytyksiä sekä
  • sosiaalisia suhteita.

Sosiaalipalveluista sinulle järjestetään tarvittaessa myös terveydenhuollon käynti oireisiisi.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Omahoito

Kotona tapahtuva hoito ja valmistautuminen, ikoni.

Omahoito

Omahoidolla on suuri merkitys oman mielenterveyden tukemisessa.

Hyvillä elämäntavoilla, kuten säännöllisen liikunnan harrastamisella, hyvällä unensaannilla ja päihteiden käytön minimoinnilla, voit tukea omaa hyvinvointiasi ja  vaikuttaa myös masennusoireisiisi. Jos sinulla on olemassa jo hoitosuhde, olet hakeutunut hoitoon omalle terveysasemallesi, sinun on hyvä noudattaa ammattilaiselta saamiasi hoito-ohjeita ja suosituksia.

Tukea erilaisiin elämän kriisitilanteisiin ja niiden käsittelyyn on mahdollista saada terveyden- tai sosiaalihuollon ammattilaisen vastaanoton lisäksi myös esimerkiksi järjestötoimijoiden erilaisista vertaistukiryhmistä tai chat- tai keskusteluapua puhelimitse. Tarvittaessa ole yhteydessä omalle terveysasemallesi tai esimerkiksi työterveyshuoltoosi, ammattilainen ohjaa sinut tarvittaessa tilanteeseesi sopivan avun pariin.

Jos havaitset itselläsi masennukseen viittaavia oireita, olisi hyvä kiinnittää huomiota omaa hyvinvointia tukeviin asioihin. Alla on listattuna omaa mielenterveyttä tukevia asioita. Näistä löydät tarkemmin tietoa polun kohdasta  Hyvän mielenterveyden ylläpitäminen.

Asioita, joilla voit tukea omaa mielenterveyttäsi:

  • Sosiaalisia suhteita on hyvää pitää yllä jaksamisesi mukaisesti, etenkin läheisten tuki on tärkeää hyvinvoinnille. Esimerkiksi vapaaehtoistoiminta, harrastustoiminta tai muu yhteisöllinen toiminta voi auttaa sinua sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä ja luomisessa.
  • On hyvä pitää kiinni erilaisista päivärutiineista ja harrastuksista
  • säännöllisen liikunnan harrastamisesta, esimerkiksi lyhytkin kävely kohentaa tutkitusti mielialaa, parantaa unen laatua ja vähentää ahdistuneisuutta.
  • Riittävä unen saanti. 
  • Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio.
  • Muista tarkkailla omia voimavarojasi: toimi juuri sen verran, kuin kulloinkin koet omien voimavarojesi kannalta olevan sopivaa.
  • Joitakin asioita olisi hyvä pyrkiä välttämään: Päihteiden käyttö vaikuttaa myös mielenterveyteesi ja voi olla yhteydessä masennuksen alkamiseen tai pahenemiseen sekä hidastaa toipumistasi. Olisi hyvä tarkkailla omaa päihteiden käyttöä ja pohtia, olisiko syytä hakea tukea tai apua käytön vähentämiseen. Oman päihteidenkäytön arvioimiseksi voit täyttää kyselylomakkeen esim. Päihdelinkki.fi/testit ja laskurit

Lisätietoa: Päihdelinkki.fi

Verkossa tarjolla olevia erilaisia palveluita omahoitosi tueksi:

  • Mielenterveystalon omahoito-ohjelmat ovat myös omahoitosi tukena:

Mielenterveystalo/ työkaluja omahoidon tueksi

Mielenterveystalo/Omahoito sekä

Mielenterveystalon Omahoito-ohjelma

Alkoholin käytön vähentäminen

Arjen harmituksen vähentäminen

Ristiriitojen ratkaisu parisuhteessa

Univalmennus

Linkkejä/lisätietoa:

Mielenterveystalo.fi: Masennuksen omahoito

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Masennuksen hoito

Hoito, ikoni.

Masennuksen hoito

Masennuksen hoitomuodot ja tavoitteet

Sinulle sopiva hoitomuoto valitaan kanssasi yhdessä ammattilaisen kanssa ja saat tietoa siitä, miten hoitosi etenee. Lievässä masennustilassa monesti riittävät keskustelut tai nettiterapia. Mitä vaikeampi masennustilasi on, sen tärkeämpää on liittää hoitoon mukaan lääkitys. 

Omalla toiminnallasi ja hoitoasi tukevilla toimilla voit myös itse tukea toipumistasi: omahoito on tärkeä osa hoitoasi. Elämäntavoilla, kuten säännöllisellä liikunnalla ja päihteiden käytön minimoinnilla, voit vaikuttaa myös masennusoireisiin. Omahoidon toteuttamisen tueksi tietoa löydät polun kohdista Omahoito sekä kohdasta Hyvän mielenterveyden ylläpitäminen.

Masennuksen hoitomuodot voidaan jakaa seuraavasti:

  • Lääkehoito. (Lääkehoidon tukihoitomuotoihin tarvitaan lähete)
  • Psykoterapeuttinen hoito
  • Psykososiaalinen hoito: toiminnalliset ryhmät, psykoedukaatioryhmät, vertaistukiryhmät
  • Biologiset hoidot: ECT-hoito, TMS-hoito 
  • Osastohoito

Erilaisista hoitomuodoista on kerrottuna tarkemmin sivun alaosan välilehdillä.

Masennuksen paranemista seurataan mm. erilaisin oirekyselyin: Pitkä masennuskysely BDI/Mielenterveystalo.fi

Hoitomuodot voivat hieman vaihdella sairastuneen iän mukaan:

  • Nuorilla (13-22v)  suositeltavimpia hoitomuotoja ovat psykoterapeuttiset hoidot. Jos hoidon tavoitetta ei saavuteta psykoterapialla 1–2 kuukaudessa, hoitoon liitetään masennuslääkehoito. Lääkehoidon tehoa seurataan hoidon alkuvaiheessa tiheään, noin viikon välein.
  • Työikäisten keskivaikeassa depressiossa toimintakykyyn vaikuttavat mahdollisuus tukeviin työjärjestelyihin ja se, kuinka vaativaa työ on.  Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on auttaa työllistymistä, työssä pysymistä tai työhön palaamista sairaudesta huolimatta.
  • Ikääntyneiden keskivaikeaa depressiota voidaan hoitaa psykoterapian avulla. Samoin sähköhoidon (ECT) on todettu olevan tehokas ja turvallinen hoitomuoto myös yli 75-vuotiaille. Masennuslääkitystäkin käytetään, mutta käytettävä lääketyyppi ja annostus on pohdittava suhteessa ikään.

Masennuksen hoidossa on seuraavat kolme vaihetta, joiden kesto vaihtelee yksilöllisesti:

  • Akuuttivaiheen tavoitteena on oireettomuus
  • Jatkohoitovaiheen tavoitteena on estää oireiden palaaminen
  • Ylläpitohoidon tavoitteena on estää uuden masennusjakson puhkeaminen ja se kestää vuosia tai olla pysyvä. Ylläpitohoitoon päätymiseen vaikuttaa masennusjaksojen vakavuus, mahdolliset jäännösoireet ja masennusjaksojen toistuvuus.

Lisätietoa:

Masennuksen hoitomenetelmät/THL

Tietoa sairastuneen läheiselle/Mielenterveystalo.fi

Lääkehoito

Lääkehoito on keskeinen osa masennuksen hoitoa.

Masennuksen lääkehoidossa lääkitys valitaan yksilöllisesti, annosta nostetaan vähitellen ja sen vastetta seurataan 1-3 viikon välein. Saat tietoa lääkkeen vaikutuksista ja mahdollisista haittaoireista. On tärkeää myös kertoa hoitavalle lääkärille tuntemuksistasi lääkkeiden käytön aikana. Lääkehoitoa suunnitellessa on hyvä huomioida ja arvioida myös päihteiden käyttöäsi: päihteiden käyttö voi heikentää tai jopa estää lääkehoitosi tehoa mm. laskemalla elimistösi mielialaa säätelevän hormonin eli serotoniinin tasoa. Otathan vastaanotolla ammattilaisen kanssa keskustellessa ja lääkehoitoasi suunnitellessa siis esiin myös mahdolliseen päihteidenkäyttöösi liittyvät asiat.

Miten masennuslääke valitaan?/Potilaan Lääkärilehti

Masennuslääkkeiden apu oireisiin

  • Masennuslääke ei yleensä tehoa kovin nopeasti, joten sen vaikutukselle kannattaa antaa aikaa. Mielialavaikutuksen alkamiseen kuluu useita viikkoja.
  • Masennuslääkkeillä on kuitenkin todettu olevan nopeaa vaikutusta emotionaalisen tiedon käsittelyssä. Tällä tarkoitetaan, että reaktiivisuus ympäristön negatiivisiin ärsykkeisiin heikkenee. Tätä on havaittu jo 1-7 päivän kuluessa. (Lähde: Duodecim 2020, nro 5

Masennuslääkkeiden vaikutukset tunteiden käsittelyyn (duodecimlehti.fi)

  • Paranemista tapahtuu jopa 12 viikkoon saakka.
  • Mikäli alkavaa hoitovastetta ei ole 4 viikon kohdalla näkyvissä, vaihdetaan lääkettä.
  • Alkuun paranee mieliala, toimintakyvyn paranemisessa kuluu pidempi aika.

Masennuslääkkeiden sivuvaikutukset

  • Saat lääkäriltäsi tietoa masennuslääkkeiden sivuvaikutuksista ja niitä on tärkeä arvioida yksilöllisesti ja suhteessa niistä saatavan hyötyyn.
  • Lääkekohtaisia lisätietoja vaikutuksista saat esimerkiksi lähteestä: Kansalaisen lääketieto/Fimea.fi
Osastohoito

Erikoissairaanhoidon osastohoidon tarvetta arvioidaan yhdessä ammattilaisten kanssa esimerkiksi vastaanottokäynnillä.  Jos vastaanotolla arvioidaan, että tarvitaan erikoissairaanhoidon palveluita, sieltä tehdään lähete. Jos tilanne vaikeutuu nopeasti virka-ajan ulkopuolella, apua on mahdollisuus hakea yhteispäivystyksestä, jossa arvioidaan osastohoidon tarve.

  • Tahdonvastaisen hoitotarpeen lähetetyyppiä M1 käytetään äärimmäisessä tilanteessa eli jos sairastunut on välittömässä hengenvaarassa, eikä mitään muita hoitokeinoja pystytä käyttämään. Lähettävän tahon lisäksi myös osastonlääkäri arvioi kiireellisen osastonhoidon tarpeen ennen hoitoon ohjautumista.
  • Osasto P3P on päivystysosasto, jonka kautta sairaalahoitoon saapuvat lähetteen saaneet aikuispotilaat. Yhtenä hoitoon ohjautumisen syynä voi olla masennus tai ahdistuneisuus. Hoidon alussa painopiste on mm. psyykkisen voinnin seurannassa ja vuorokausirytmin tukemisessa. Osastohoitoon kuuluvat aina lääkärin tutkimus, laboratoriotutkimukset, omahoitajatyöskentely, tarvittaessa röntgentutkimuksia, mahdollinen psykologin tutkimus ja perhetapaamiset. Keskimääräinen hoitoaika on 7 vuorokautta.
  • Päivystysosaston jälkeen hoitoa voidaan jatkaa akuuttipsykiatrian osastolla P5, jossa työntekijät ovat erikoistuneita mielialahäiriöiden hoitoon sekä ect- hoitoihin.  Hoitoaika määräytyy yksilöllisesti hoidon tarpeen mukaan. Ennen kotiutumista arvioidaan palveluiden tarve, järjestetään hoitoneuvottelu yhteistyötahojen kanssa ja sovitaan jatkohoito.

Lisätietoa:

Aikuispsykiatrinen hoito Kanta-Hämeen Keskussairaalassa

Tietoa sairaalahoidosta/Mielenterveystalo.fi

Biologiset hoidot

ECT-hoito

Termi ECT on lyhenne sanoista electroconvulsive therapy ja usein siitä käytetäänkin vain nimitystä sähköhoito. ECT-hoidolla tarkoitetaan toimenpidettä, jossa kevyen nukutuksen ja lihasrelaksaation aikana aivokuorelle johdetaan sähkövirtaa.

  • ECT-hoitoon ohjaudutaan lääkärin lähetteellä.
  • Ennen sähköhoidon aloittamista lääkäri keskustelee kanssasi hoidon syistä, hyödyistä ja haitoista.
  • Sähköhoidon on todettu olevan tehokas hoitomuoto vaikeissa masennustiloissa.
  • Sähköhoitoa voidaan käyttää myös sairastuneille, joille lääkehoidosta ei ole ollut hyötyä tai joille ei voida lääkehoitoa ei voida esimerkiksi raskauden tai hankalien haittavaikutusten vuoksi toteuttaa.
  • Hoidot toteutetaan Kanta-Hämeen Keskussairaalan ECT-poliklinikalla yleensä 8-12 hoidon sarjana.
  • Toimenpiteestä toipuminen vie yleensä muutaman tunnin. Autolla ajo on kuitenkin kielletty 24 tuntia hoidon jälkeen.
  • ECT-hoito on maksutonta.

ECT-hoitoa koskeva potilasohje

Magneettistimulaatiohoito (rTMS)

Magneettistimulaatiohoidossa vaikutetaan aivojen sähköiseen toimintaan pään ulkopuolelta magneetti-impulssien sarjayhdistelmällä, joka saa aikaan pitkäkestoisen hermorata-aktiivisuuden lisääntymisen.

  • Hoitomuodon tehoa ja sopivuutta arvioidaan psykiatrian poliklinikalla, johon tarvitset lähetteen hoitavalta lääkäriltä.
  • Jos päädytään magneettistimulaatiohoitoon, varataan ensin aika magneettikuvaukseen. Magneettikuvien avulla määritellään tarkka stimulaatiopaikka.
  • Hoito annetaan psykiatrian poliklinikalla.
  • Hoitomenetelmä on vaaraton ja hyvin siedetty eikä se vaadi anestesiaa eikä seurantaa sairaalassa.
  • Yleisin haittavaikutus on pään pinnallisten lihasten supisteluun liittyvä kipu tai epämiellyttävä tunne hoito-sarjan alussa.
  • Hoitoa annetaan tiiviisti viiden viikon ajan 5 kertaa viikossa.
  • Hoitokerta kestää yleensä 40 minuuttia ja käyntiin on hyvä varata tunnin verran aikaa.
  • Vaikuttavuutta arvioidaan alussa, puolivälissä ja lopussa. Jos toivottavaa vaikutusta ei ole havaittavissa n. 2 viikon jälkeen, hoito lopetetaan. Jos hoito tehoaa, aloitetaan myös ylläpitohoito 3 kuukauden välein. Ylläpitohoito aloitetaan 3 kuukauden päästä ensimmäisen hoitojakson päätyttyä.
  • Hoidosta hyötyvät eniten ensimmäistä masennusjaksoa sairastavat nuoret.
  • Masennuksen hoidossa rTMS:n hoito on teholtaan samaa luokkaa tai jopa tehokkaampaa kuin masennuslääkkeillä. Sitä voidaan käyttää sähköhoidon vaihtoehtona.

rTMS-hoitoa koskeva potilasohje

Lisätietoa:

Biologiset hoidot/Mielenterveystalo.fi

Psykoterapeuttinen hoito

Psykoterapialla pyritään vaikuttamaan masennusta ylläpitäviin mielikuviin, ajattelumalleihin, tunne-elämään, minäkäsitykseen ja toimintatapoihin. Tavoitteena on sairastuneen toipuminen toimintakyvyn paraneminen.

  • Psykoterapian tarpeen arvioi yleensä psykiatrian erikoislääkäri.
  • Lääkäri keskustelee sairastuneen kanssa psykoterapian eri hoitovaihtoehdoista, hoidon kestosta ja vaikutuksesta.
  • Päätökseen vaikuttavat myös sairastuneen odotukset ja toiveet hoidon suhteen.
  • Psykoterapeuttisia hoitomalleja on monia.
  • Erikoislääkäri antaa arvionsa siitä, mikä terapia saattaisi soveltua sairastuneelle parhaiten.

Pitkäaikaisen masennuksen hoitoa voidaan toteuttaa esim. CBASP (Cognitive Behavioral Analysis System of Psychotherapy) hoitomallilla.

  • Se on kognitiivista psykoterapiaa, jota voidaan toteuttaa ryhmämuotoisesti.
  • Kyseessä on Käypä hoito –suosituksessa esitetty terapiamuoto pitkäaikaiseen ja ns. komplisoituneeseen eli vaikeutuneeseen masennukseen.
  • Kanta-Hämeen keskussairaalan psykiatrian poliklinikoilla (Hämeenlinna ja Riihimäki) pidettävä CBASP-ryhmä on tarkoitettu erikoissairaanhoidon piirissä oleville potilaille, joiden masennus on jatkunut yli kaksi vuotta.
  • Kyseessä on 20 käyntikerran suljettu psykoterapiaryhmä.
Psykososiaalinen hoito

Vertaistukiryhmät

Vertaistukiryhmissä samankaltaisessa elämäntilanteessa olevat saavat tukea toisiltaan. Vertaistukiryhmät saattavat kokoontua kasvokkain tai etänä. Niihin saattaa olla antoisinta osallistua siinä vaiheessa, kun päässyt omassa hoidossaan akuuttihoitovaiheen jälkeiseen tilanteeseen.

  • MIELI ry järjestää ammatillisesta ohjattuja vertaistukiryhmiä, joita järjestetään viikoittain kokoontuvina ryhminä sekä intensiiviryhminä myös etänä.
  • ÄIMÄ ry tarjoaa maksuttomia vertaistukiryhmiä raskauden tai synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsiville äideille. Vertaistukiryhmät/aima.fi
  • FinFami tarjoaa vertaisryhmiä masennukseen sairastuneen omaiselle: Vertaisryhmät/FinFami Kanta-Häme

Yhteisöt tukenasi

  • Walonkulman Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien jäsenyhteisö Hämeenlinnan kauppakeskus Goodmanin läheisyydessä. Toiminnan tavoitteena on tarjota jäsenille osallisuuden kokemuksia ja osallistumisen väyliä muun muassa vapaaehtoistoimintaan, mielekkääseen työpainotteiseen päivään, psykososiaaliseen kuntoutumiseen, vertaistukeen, virkistys- ja kulttuuritapahtumiin sekä edunvalvontaan ja ammattitaitoiseen ohjaukseen opinto-, koulutus- ja työllistymispoluille.

Tulossa lisätietoa toiminnallisista ja psykoedukaatioryhmistä.

Nettiterapia

Nettiterapialla tarkoitetaan omalta tietokoneelta tai älylaitteella toteutettavaa hoitoa, jossa terapeutti tukee etenemistäsi. Nettiterapia voi olla ainoana hoitomuotona ja omahoidon tukena tai sitten muun hoidon rinnalla.

  • Masennuksen nettiterapia on tarkoitettu lievästä tai keskivaikeasta masennuksesta kärsiville.
  • Se perustuu itsenäiseen työskentelyyn ja harjoituksiin, joita voit tehdä itsellesi sopivaan aikaan.
  • Tarkoituksena on tehdä noin tunnin mittaisia istuntoja seitsemän viikon ajan.
  • Tukenasi on nettiterapeutti.
  • Tarvitset lääkärin lähetteen nettiterapiaan pääsemiseksi.
  • Nettiterapia on maksutonta.
  • Masennuksen nettiterapia/Mielenterveystalo
Kuntoutus

Kuntoutusterapia

Kelan tukema yksilö-, pari-, perhe- tai ryhmäpsykoterapia tukee terveydenhuollon toimintaa. Kuntoutusterapian lähtökohtana on, että pystyt sairaudestasi huolimatta tekemään töitä, tai selviytymään arkielämän toiminnoista paremmin.

Kelan kuntoutusta varten tarvitset kuntoutussuunnitelman, jonka kirjoittaa sinua hoitava lääkäri julkisessa terveydenhuollossa. Kuntoutusterapian toteuttajan voi valita itse, kunhan palveluntuottajalla on sopimus Kelan kanssa. Palvelutuottajahakuun pääset tästä.

Kuntoutusmuodot kunnissa

Hämeenlinna

  • Psykiatrisella kuntoutuspoliklinikka annetaan hoitoa ja kuntoutusta aikuisille. Hoitoon ohjaudutaan lähetteellä tai psykiatrisen sairaanhoitajan ohjaamana.
  • Nuorten aikuisten päiväkuntoutusryhmä toimii kuntoutuspoliklinikan yhteydessä. Se kokoontuu kaksi kertaa viikossa.
  • Psykiatrinen ryhmäkuntoutus tarjoaa toiminnallisia ryhmiä, joiden tarkoituksena on lisätä sosiaalisuutta ja aktiivisuutta sekä tukea päivittäisessä elämässä tarvittavia taitoja.  Ryhmään ohjaudutaan yhteistyötahon lähettämänä.
  • Lisätietoa ja yhteystietoja täältä.
Päihdepalvelut

Päihdepalveluja tarjotaan Kanta-Hämeessä ennaltaehkäisevästi, korjaavasti sekä haittoja vähentävästi. Pääpaino päihdepalveluiden tuottamisessa on avomuotoista. Katso lisätiedot täältä.

Työterveyshuollon hoitomuodot

Työterveyshuollon toimijoilla on myös tarjolla esimerkiksi:

  • työterveyspsykologin palveluja
  • lyhytterapiaa
  • nettiterapiaa

Näiden mahdollisuus riippuu työterveyssopimuksestasi sekä työterveystoimijoiden palveluvalikoimasta. Otathan yhteyttä omaan työterveyshuoltoosi.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Muun ammattilaisen tuki

Hoitaja, ikoni.

Muun ammattilaisen tuki

Hoitosi ja toipumisesi tukena on myös monia muita ammattilaisia, joiden palveluista saat lisätietoa välilehdiltä. Tukea tilanteeseesi arviointiin ja sopivien palvelumuotojen löytämiseen saat esimerkiksi palveluohjauksesta.

Palveluohjaus ja neuvonta

Palveluohjaus

Palveluohjaus tukee palvelujen vaikuttavuutta ja edistää asiakkaan terveyttä ja hyvinvointia. Palveluohjaus on yksilötyötä, jossa palveluohjaaja:

  • kartoittaa asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaisesti
  • ottaa vastuun asiakkaan palvelukokonaisuudesta
  • huolehtii asiakkaan kanssa hänen tarvitsemiensa palvelujen suunnittelusta, hankkimisesta ja yhteensovittamisesta
  • valvoo, että asiakkaan asiat etenevät suunnitelman mukaisesti. (Lähde: THL: Palveluohjaus)

Lisätietoja ja yhteystiedot palveluohjaukseen löydät:

Ohjaus ja neuvonta

Saat ohjausta ja neuvontaa tarvittaessa myös terveyssosiaalityöntekijöiltä, joiden yhteystiedot kunnittain löydät linkkien kautta.

Toimeentulon tuki ja muut sosiaalipalvelut

Toimeentulo

Useimpiin etuuksiin tarvitaan lääkärin lausunto ja hakemus. Hakemukseen saa aina kirjallisen päätöksen, jossa on kerrottu muutoksenhakuohjeet. Yleisempiä korvauksia ja tukia mihin masennustilassa saatat olla oikeutettu ovat:

Työkyvyttömyyden jatkuessa tulee Kelaan lähettää uusia selvityksiä työkyvyttömyydestä, jotta etuutta voidaan jatkaa. Jos työkyvyttömyys jatkuu tulisi työkykyä viimeistään tässä kohtaa arvioida erityisemmin ja toimittaa kuntoutussuunnitelma kelaan mahdollisia kuntoutuksia töihin paluun mahdollistajaksi. Jos kuntoutus ei ole mahdollista voit hakea työttömyyseläkettä.

Jos toimintakykysi päivittäistoiminnoissa jää hoidosta huolimatta heikentyneeksi vuoden ajaksi, kannattaa selvittää mahdollisuus vammaistukeen.

Kelasta on mahdollisuus saada neuvontaa ja ohjausta.

Sosiaalipalveluista saat myös kokonaisvaltaista neuvontaa, tukea ja ohjausta palveluista ja palveluiden soveltuvuudesta sinulle.

Lastensuojelu

Lastensuojelun tarkoituksena on edistää lapsen myönteistä kehitystä ja tukea vanhemmuutta.  Toiminta perustuu perheen kanssa yhdessä laadittuun asiakassuunnitelmaan.

Päihdepalvelut

Päihdepalveluja tarjotaan Kanta-Hämeessä ennaltaehkäisevästi, korjaavasti sekä haittoja vähentävästi. Pääpaino päihdepalveluiden tuottamisessa on avomuotoista. A-klinikka Oy tuottaa suuren osan Kanta-Hämeen päihdepalveluista. Lisäksi palveluita on Riihimäen terveyskeskuksen hyvinvointikuntayhtymässä ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä.

Apunasi voi olla myös OmaOlosta löytyvät alkoholin käytön vähentämisen valmennusohjelma.

  • Riihimäen Seudun mielenterveys- ja päihdeyksikössä toimii terveysneuvontapiste Pumppu
  • Päihdepalveluja Hämeenlinnassa, Janakkalassa ja Hattulassa tarjoaa A-klinikka. Palvelumuotoina on mm. tuettua palveluasumista, vieroitushoitoa ja nuorille kohdennettuja palveluja.

Yhteystietoja kuntien päihdepalveluihin:

Liikuntapalvelut

Liikunnalla on suuri merkitys mielenterveyteen. Tärkeintä on löytää itselleen sopiva liikuntamuoto ja harrastaa juuri siinä määrin kuin tuntuu senhetkiseen vointiin sopivan. Kunnissa on tarjolla erilaisia palveluita ja liikuntaryhmiä. Näistä löydät lisätietoa linkkien kautta.

Perhepalvelut

Lapsiperheiden tukemiseksi on tarjolla erilaisia palveluja myös mielenterveyden haasteissa.

Työterveyshuolto

Voit olla omaan työterveyshuoltoosi yhteydessä:

  • heti huolen herättyä masennusoireista
  • toipumisvaiheessa kun sinun on tarkoitus palata työpaikallesi
  • jos tarvitset tukitoimia työhön paluuseen

Alueella toimivat työterveyshuollon yhteystiedot löydät alla olevien linkkien kautta.

Kotihoito
  • Kotihoidon tarpeen arvioi asuinalueen mukainen palveluohjaaja tarvittaessa yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa.
  • Palveluohjaaja laatii asiakkaalle palvelusuunnitelman.
  • Säännöllisen kotihoidon asiakkaalle tehdään kotihoidossa hoitosuunnitelma.
  • Kotihoitoa on mahdollista saada tilapäisenä (maks. 3 kk) tai palveluarvion mukaisesti säännöllisenä palveluna.
Ohjaamo

Ohjaamo tarjoaa matalan kynnyksen palveluja ja ryhmätoimintaa alle 30-vuotiaille. Ohjaamosta saat tietoa, neuvontaa ja ohjausta koulutukseen, työllisyyteen, itsenäistymiseen, terveyteen, asumiseen ja moniin muihin arjen asioihin liittyen.

Muut toimijat
Walonkulman klubitalo

Walonkulman Klubitalo toteuttaa kansainvälisen klubitalomallin mukaista toimintaa Hämeenlinnassa täysi-ikäisille mielenterveyskuntoutujille. Klubitalo tarjoaa jäsenilleen mielekästä tekemistä arkeen, sosiaalisia suhteita ja vertaistukea sekä neuvontaa ja ohjausta yksilöllisen tarpeen mukaan.

Klubitalon jäsenyys perustuu vapaaehtoisuuteen, ja toimintaan osallistuminen on maksutonta sekä lähetteetöntä. Jäsenet käyvät talolla omien tavoitteidensa ja voimavarojensa mukaan.

Lisätietoja sekä tarkemmin toimintaan voit tutustua kotisivujen sekä sosiaalisen median kautta:

https://www.facebook.com/walonkulman

https://www.instagram.com/walonkulmanklubitalo/

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Elämää masennuksen kanssa

Potilasjärjestö, ikoni.

Toipuminen

Pidempään jatkuvat oireet

Masennuksesta toipumisen peruselementit ja hyvän mielenterveyden ylläpitäminen

  • Masennuksesta toipuminen vie aikaa. Pitkäjänteisyys pitää muistaa erityisesti, jos takana on ollut useampi masennusjakso.
  • Voit itse vaikuttaa toipumiseesi etsimällä tasapainoisen tilanteen esimerkiksi unen, liikkumisen, työnteon ja sosiaalisten suhteiden välillä.
  • Masennuksesta toipuvan kannattaa välttää päihteitä ja stressiä.
  • Hyvän mielenterveyden ylläpitämisen tueksi löydät lisätietoa palvelupolun kohdasta Hyvän mielenterveyden ylläpitäminen.

Lapsi ja saattaja, ikoni.

Työ- ja toimintakyky

  • Työhönpaluun aikatauluja sekä joustavia työhön paluun tapoja voidaan suunnitella yhdessä työterveyden, sinua hoitavan ammattilaisen sekä työnantajan kanssa yhteistyössä.
  • Lisää työ- ja toimintakyvyn arvioimisesta hoitoosi liittyen voit lukea palvelupolun kohdasta terveydenhuollon vastaanottokäynti.
  • Tarvittaessa tilannettasi ja sinua tukevien palvelujen kokonaistarvetta voidaan arvioida sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa tiiviissä yhteistyössä. Kanssasi voidaan toteuttaa palvelutarpeen arviointi tarvittavien tukitoimien kartoittamiseksi.
  • Kun olet palaamassa takaisin työelämään sairauslomalta, paluu tehdään tiiviissä yhteistyössä oman työterveyshuoltosi kanssa. Työterveyshuollolla on vastuu työpaikoille tarvittavien tukitoimien järjestämisestä. Onkin tärkeää käydä keskusteluja oman työterveyshuollon kanssa, mitä tukitoimia juuri sinun työpaikallesi voidaan järjestää. Alla lueteltuna muutamia pysyviä tai tilapäisiä tukitoimia:
    • osaamisen tukeminen
    • koulutus
    • työjärjestelyt
    • työaikamuunnokset
    • uudenlaisiin työtehtäviin sijoittaminen sekä
    • työyhteisön valmennukset.

Lue lisää:

Ammatillinen kuntoutus

Ammatillinen kuntoutus voi tulla silloin kysymykseen, kun muut työhön paluuta edistävät keinot eivät riitä tai ole sinulle mahdollisia. Ammatillinen kuntoutus voi olla muun muassa:

  • työkokeilua
  • työhönvalmennusta
  • uudelleenkouluttamista

Ammatillinen kuntoutus on vaihtoehtona työkyvyttömyyseläkkeelle ja on tarkoitettu tukemaan työelämässä jatkamista mahdollisimman pitkään. Ammatillinen kuntoutus voi avata tien takasin työelämään uudella alalla, uudessa työnkuvassa tai yrittäjänä. Kuntoutukseen pääseminen edellyttää B-lausuntoa.

Työvoimatoimisto tarjoaa tukea (IPS = individual placement and support) osana kuntoutus- ja työllistymissuunnitelmaa.

Asumispalvelut

Paikkakunnilla on tarjolla erilaisia mielenterveyskuntoutumista tukevia palvelu- ja asumismuotoja. Asumispalvelujen tavoitteena on tukea kuntoutujien siirtymistä tuetusta asumisesta itsenäisempään asumiseen tai kuntouttavasta asumispalvelusta omiin asuntoihin.

Palveluita tuottavat eri yksityiset palvelun tarjoajat. Palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään mahdollisuutesi asumispalveluihin, olethan siis yhteydessä palveluohjaukseen.

Lue lisää:

Asumispalvelut Hämeenlinna

Kuntouttamisyksiköt Riihimäki

Ykköskodit tuettua asumista mielenterveyskuntoutujille

Esperi asumisyksiköt mielenterveyskuntoutujille

Attendo palveluasuminen mielenterveyskuntoutujille

Kuntoutujien työtoiminta

Kuntouttava työtoiminta vahvistaa asiakkaan:

  • työelämävalmiuksia
  • elämänhallintaa
  • työssä tai opinnoissa selviytymistä
  • luo edellytyksiä työllistymiselle
  • tai avaa mahdollisuuksia koulutukseen.

Kuntouttavaa työtoimintaa voidaan järjestää yksilö-, ryhmä- ja kurssimuotoisena. Kuntoutusta järjestävät eri tahot, kuten KELA, työeläkeyhtiöt, kunnat, järjestöt ja muut tahot. Halutessasi katso terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määritelmä kuntouttavasta työtoiminnasta.

Työvoimatoimisto tarjoaa myös erilaista ryhmätoimintaa työelämään palaamisen tueksi ammatillisen kuntoutuksen ollessa sinulle ajankohtaista. Työvoimatoimiston kautta sinulle voidaan tarjota osana työhän palaamista ns. IPS -mallin mukaista kunoutusmis- ja työllistymismallin mukaista valmennuskokonaisuutta(IPS = individual placement and support).

KELA:n kuntoutus- ja sopeutumisvalmennukset

Kela järjestää kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksia, joiden tehtävänä on auttaa sinua sopeutumaan sairautesi tuomiin muutoksiin. Kuntoutuskurssilla saat:

  • tukea sairauden kuntoutumiseen
  • tietoa sairaudestasi
  • vertaistukea
  • sekä tukea arjen toimintoihin

Kurssitarjonnan löydät täältä

Yhteisöt toipumisesi tukena

Kanta-Hämeen alueella toimii mielenterveyskuntoutuksen tukena vapaehtoistoimintaan perustuvia yksiköitä. Jäsenet käyvät toiminnassa omien voimavarojen mukaan eikä osallistumiseen tarvita lähetettä. Toiminta ei ole asuinpaikkakunta sidonnaista. Jos kiinnostuit osallistumaan muun kuin oman asuinpaikkakuntasi yksikön toiminnasta. kannattaa siitä keskustella yksiköiden kanssa.

Voit tutustua lisää eri yksiköiden toimintaan:

  • Walonkulman Klubitalo Hämeenlinnassa on aikuisten mielenterveyskuntoutujien jäsenyhteisö, johon on helppo ja mukava tulla mukaan. Toiminnan tavoitteena on tarjota jäsenille osallisuuden kokemuksia ja osallistumisen väyliä.
  • Forssan seudun yhteisötalolla on tarjolla maksutonta toimintaa esimerkiksi erilaisten kurssien, tapahtumien ja vertaisryhmien muodossa sekä matalan kynnyksen palveluohjausta.
  • Kahvitupa Riihimäki
Ryhmätoiminta ja vertaistuki

Sairaalan tai kuntien ryhmätoiminta

Kanta-Hämeen Keskussairaalan psykiatrian poliklinikoilla järjestetään CBASP-ryhmätoimintaa henkilöille, joiden masennus on jatkunut yli 2 vuotta. 

Vertaistuki

Vertaistuki on vastavuoroista kokemusten vaihtoa, jossa samankaltaisessa elämäntilanteessa olevat tai olleet tukevat toinen toistaan. Kokemusten jakaminen vertaisten kanssa lievittää ahdistuneisuutta ja poistaa pelkoa, jota sairastumiseen voi liittyä. Vertaistukea voi olla kahdenvälisinä keskusteluina tai ryhmätoimintoina. Vertaistukea on tarjolla sekä kahdenvälisesti että ryhmämuotoisesti myös erilaisilla verkkosivustoilla. Lisätietoja täältä.

Eläke

Työkyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläkettä voit saada silloin, jos työkykysi on heikentynyt sairauden vuoksi vähintään vuoden ajan, etkä ole vielä vanhuuseläkeiässä. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää joko toistaiseksi jatkuvana tai määräaikaisena. Työeläkkeen yhteydessä, jos katsotaan, että pystyisit palamaan kuntoutuksen avulla työelämään, sinulle myönnetään kuntoutustuki.

Osatyökyvyttömyyseläke ja osasairauspäiväraha 

Työterveyshuolto on ensisijainen taho, joka pystyy arvioimaan kanssasi työsi tukitoimet. Työtehtäviäsi voidaan rajata tai työnkuvaasi voidaan muuttaa sinulle soveltuvammaksi. Työaikajärjestelyt tai mahdollisuus osa-aikaisuuteen tulisi selvittää. Osa-aikainen työntekijä voi olla oikeutettu osasairauspäivärahaan, koska kykenee hoitamaan osan työtehtävistään vaarantamatta terveyttään ja toipumistaan. Lisätietoa osasairauspäivärahasta täältä.

Työkyvyn heikentyessä ammatillinen kuntoutus on kuitenkin aina ensisijainen vaihtoehto, mutta toissijaisena vaihtoehtona voi yksilöllisen arvion mukaan tulla osatyökyvyttömyyseläke. Osatyökyvyttömyyseläkettä voidaan myöntää silloin, jos työkykysi on osittain heikentynyt vähintään vuoden ajan ja ansiotulot laskevat vähintään 60 prosenttiin aiemmasta ansiotasostasi.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

  Toteutuu yleensä         Toteutuu tarvittaessa