Toipuminen

Potilasjärjestö, ikoni.

Pidempään jatkuvat oireet

  • Useimmat masennustilat kestävät muutamista viikoista muutamiin kuukausiin.
  • Osa masennustiloista kuitenkin jatkuu pidempään, vaihtelevin oirein jopa vuosia.
  • Masennuksen uusiutumisen kannalta onkin olennaista arvioida, jäikö sinulle hoitojakson päätyttyä jälkioireita. Näistä tyypillisimpiä ovat muun muassa eriasteiset keskittymisvaikeudet, uniongelmat sekä epämääräiset kivut.
  • Masennustila voi myös kroonistua, silloin masennustila on pitkittynyt yli kaksi vuotta kestäneeseen yhtäjaksoiseen masennustilaan.
  • Huomioitavaa on, että kertaalleen sairastettu masennus ja jälkioireet lisäävät riskiä sairastua masennukseen uudelleen.
  • Masennustilat alkavat usein samoilla ennakoivilla oireilla, kuin aiemmin sairastettu masennustila. Jos huomaat itselläsi ennakoivia masennusoireita, ota yhteys terveydenhuoltoon.
  • Ylläpitolääkityksellä pyritään ehkäisemään elämää rajoittavan masennuksen uusiutumista.

Masennuksesta toipumisen peruselementit ja hyvän mielenterveyden ylläpitäminen

  • Masennuksesta toipuminen vie aikaa. Pitkäjänteisyys pitää muistaa erityisesti, jos takana on ollut useampi masennusjakso.
  • Voit itse vaikuttaa toipumiseesi etsimällä tasapainoisen tilanteen esimerkiksi unen, liikkumisen, työnteon ja sosiaalisten suhteiden välillä.
  • Masennuksesta toipuvan kannattaa välttää päihteitä ja stressiä.
  • Hyvän mielenterveyden ylläpitämisen tueksi löydät lisätietoa palvelupolun kohdasta Hyvän mielenterveyden ylläpitäminen.

Lapsi ja saattaja, ikoni.

Työ- ja toimintakyky

  • Työhön paluun aikatauluja sekä joustavia työhön paluun tapoja voidaan suunnitella yhdessä työterveyden, sinua hoitavan ammattilaisen sekä työnantajan kanssa yhteistyössä.
  • Lisää työ- ja toimintakyvyn arvioimisesta hoitoosi liittyen voit lukea palvelupolun kohdasta terveydenhuollon vastaanottokäynti.
  • Tarvittaessa tilannettasi ja sinua tukevien palvelujen kokonaistarvetta voidaan arvioida sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa tiiviissä yhteistyössä. Kanssasi voidaan toteuttaa palvelutarpeen arviointi tarvittavien tukitoimien kartoittamiseksi.
  • Kun olet palaamassa takaisin työelämään sairauslomalta, paluu tehdään tiiviissä yhteistyössä hoitotahosi ja mahdollisesti työterveyshuoltosi kanssa.
  • Jos olet palaamassa työelämään voit olla oikeutettu ammatilliseen kuntoutukseen, jota järjestää yksilöllisen tilanteesi mukaan työeläkevakuutusyhtiöt tai Kela.
  • Työterveyshuollolla on vastuu työpaikoille tarvittavien tukitoimien järjestämisestä. Onkin tärkeää käydä keskusteluja oman työterveyshuollon kanssa, mitä tukitoimia juuri sinun työpaikallesi voidaan järjestää. Alla lueteltuna muutamia pysyviä tai tilapäisiä tukitoimia
    • osaamisen tukeminen
    • koulutus
    • työjärjestelyt
    • työaikamuunnokset
    • uudenlaisiin työtehtäviin sijoittaminen sekä
    • työyhteisön valmennukset
Ammatillinen kuntoutus

Ammatillinen kuntoutus on mahdollista silloin, kun olet suuntautumassa opiskelu- tai työelämään tai sinulla on jo aikaisempaa työkokemusta ja tarvitset tukea uudelleen orientoitumiseen. Taustasi perusteella vastuutahoksi on joko Kela tai työeläkevakuutusyhtiösi.

Ammatillinen kuntoutus voi olla muun muassa:

  • työkokeilua
  • työhönvalmennusta
  • koulutusta

Ammatillinen kuntoutus on myös vaihtoehtona ja ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu tukemaan työelämässä jatkamista mahdollisimman pitkään. Ammatillinen kuntoutus voi avata tien takasin työelämään uudella alalla, uudessa työnkuvassa tai yrittäjänä. Kuntoutukseen pääseminen edellyttää B-lausuntoa. Nuorten aikuisten ammatillinen kuntoutus voi olla matalan kynnyksen kuntoutusta, johon ei tarvitse B-lausuntoa. Voit hakea esimerkiksi Nuotti valmennusta, johon ei tarvitse lääkärinlausuntoa, vaan kuntoutus voi käynnistyä oman yhteydenottosi perusteella Kelaan.

Kelalla on tarjota useita vaihtoehtoja ammatillisesta kuntoutuksesta, katso vaihtoehdot täältä.

Asumispalvelut

Paikkakunnilla on tarjolla erilaisia mielenterveyskuntoutumista tukevia palvelu- ja asumismuotoja. Asumispalvelujen tavoitteena on tukea kuntoutujien siirtymistä tuetusta asumisesta itsenäisempään asumiseen tai kuntouttavasta asumispalvelusta omiin asuntoihin.

Palveluita tuottavat eri yksityiset palvelun tarjoajat. Palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään mahdollisuutesi asumispalveluihin, olethan siis yhteydessä palveluohjaukseen.

Työtoiminta

Kuntouttava työtoiminta

Kuntouttavaa työtoimintaa voidaan järjestää yksilö-, ryhmä- ja kurssimuotoisena. Kuntoutusta järjestävät kunnat, järjestöt ja muut tahot. Halutessasi katso terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määritelmä kuntouttavasta työtoiminnasta. Kuntouttava työtoiminta vahvistaa asiakkaan:

  • työelämävalmiuksia
  • elämänhallintaa
  • työssä tai opinnoissa selviytymistä
  • luo edellytyksiä työllistymiselle
  • tai avaa mahdollisuuksia koulutukseen.

Lue lisää:

Sosiaalinen kuntoutus

Sosiaalinen kuntoutus vahvistaa asiakkaan elämänhallintaa, toiminnallisuutta ja osallisuutta. Perustuu hyvinvointialueen sosiaalityöntekijän tekemään palvelutarpeen arviointiin.

KELA:n kuntoutus- ja sopeutumisvalmennukset

Kela järjestää kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksia, joiden tehtävänä on auttaa sinua sopeutumaan sairautesi tuomiin muutoksiin. Kuntoutuskurssilla saat:

  • tukea sairauden kuntoutumiseen
  • tietoa sairaudestasi
  • vertaistukea
  • sekä tukea arjen toimintoihin

Kurssitarjonnan löydät täältä

Yhteisöt toipumisesi tukena

Kanta-Hämeen alueella toimii mielenterveyskuntoutuksen tukena vapaehtoistoimintaan perustuvia yksiköitä. Jäsenet käyvät toiminnassa omien voimavarojen mukaan eikä osallistumiseen tarvita lähetettä. Toiminta ei ole asuinpaikkakunta sidonnaista. Jos kiinnostuit osallistumaan muun kuin oman asuinpaikkakuntasi yksikön toiminnasta. kannattaa siitä keskustella yksiköiden kanssa.

Voit tutustua lisää eri yksiköiden toimintaan:

  • Walonkulman Klubitalo Hämeenlinnassa on aikuisten mielenterveyskuntoutujien jäsenyhteisö, johon on helppo ja mukava tulla mukaan. Toiminnan tavoitteena on tarjota jäsenille osallisuuden kokemuksia ja osallistumisen väyliä.
  • Hyvinvointialueen Riksula on kohtaamispaikka, jossa on tarjolla maksutonta matalan kynnyksen virkistystoimintaa.
Ryhmätoiminta ja vertaistuki

Sairaalan tai kuntien ryhmätoiminta

Kanta-Hämeen Keskussairaalan psykiatrian poliklinikoilla järjestetään CBASP-ryhmätoimintaa henkilöille, joiden masennus on jatkunut yli 2 vuotta. 

Vertaistuki

Vertaistuki on vastavuoroista kokemusten vaihtoa, jossa samankaltaisessa elämäntilanteessa olevat tai olleet tukevat toinen toistaan. Kokemusten jakaminen vertaisten kanssa lievittää ahdistuneisuutta ja poistaa pelkoa, jota sairastumiseen voi liittyä. Vertaistukea voi olla kahdenvälisinä keskusteluina tai ryhmätoimintoina. Vertaistukea on tarjolla sekä kahdenvälisesti että ryhmämuotoisesti myös erilaisilla verkkosivustoilla. Lisätietoja palvleupolulta kohdasta tietoa ja vertaistukea.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti