Tietoa ja vertaistukea

Kuinka yleistä masennus on?

Masennustila eli depressio on tavallinen mielenterveyden häiriö, josta kärsii noin kuudesosa väestöstä jossakin elämänvaiheessa. Eriasteiset masennustilat ovat hyvin yleisiä. Selvästä masennustilasta kärsii noin 5 % ja niin sanotuista psykoottisista masennustiloista vajaa 1 % aikuisväestöstä tälläkin hetkellä. (Lähde: Duodecim.)

Milloin masennus voi puhjeta?

Masennus voi puhjeta missä iässä tai elämänvaiheessa tahansa. Eniten vakavaa masennusta sairastetaan keski-iässä. Naisilla masennus on kaksi kertaa miehiä yleisempää. Masennustila alkaa tyypillisesti vaikeiden elämäntapahtumien ja menetysten yhteydessä, mutta se voi alkaa myös tavanomaisessa elämänvaiheessa. Joillakin on masennukseen perinnöllistä taipumusta. Myös varhaislapsuuden vahingolliset kokemukset – erityisesti erot ja menetykset - saattavat aiheuttaa masennusalttiutta.  (Lähde: Mielenterveystalo.fi.)

  • Masennustilassa tavanomainen mieliala on huonontunut kokonaisvaltaisesti. Mielihyvä ja kiinnostus asioihin katoavat.
  • Masennus ilmenee tunne-elämässä, ajattelussa, toimintakyvyssä ja jopa kehon toimintojen muutoksina.
  • Jos masennus pitkittyy, se uhkaa esimerkiksi työkykyä.
  • Masennusta pystytään hoitamaan hyvän hoidon ja kuntoutuksen avulla.

Masennusoireiden tunnistamisen keinoja löydät palvelupolun kohdasta: Tunnista oireet ja hoitomuodoista kohdasta: Masennuksen hoito.

Järjestöillä ja esimerkiksi Mielenterveystyön keskusliitolla ja Mielenterveysomaisten keskusliitolla on erilaisia palveluja sairastuneen ja hänen läheisensä tueksi. Tärkeintä onkin muistaa, että et jää ongelmasi kanssa yksin. Myös samaa kokeneiden vertaisten kanssa keskustelu antaa tukea välillä toivottomiltakin tuntuviin hetkiin. Tämän kohdan välilehdillä on lisäksi kerrottu tarkemmin moninaisia palvelumuotoja tarjoavista tahoista.

Lisätietoa masennuksesta:

Masennushäiriöiden esiintyvyys, riskitekijät ja ennuste (duodecimlehti.fi)

Masennus- Mielenterveystalo.fi

Masennus - MIELI ry

Tietoa ja tukea läheiselle

Lähes joka toinen psyykkisesti sairaan läheinen on vaarassa sairastua myös itse. Siksi sinun onkin läheisenä tärkeää hakea tukea itsellesi.

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry on mielenterveysomaisten ja -omaishoitajien valtakunnallinen edunvalvoja ja omaistyön asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä mielenterveysomaisten ja läheisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Keskusliiton kautta on tarjolla läheiselle:

FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry:n toiminta-aluetta on Hämeenlinnan, Forssa ja Riihimäki lähialueineen. Se tarjoaa:

  • tarjoaa tukea ja apua, kun olet huolissasi läheisesi psyykkisestä oireilusta tai päihteidenkäytöstä.
  • järjestää läheisille esimerkiksi omaisneuvontaa, ryhmätoimintaa ja teemailtoja yhteistyössä eri sote-toimijoiden kanssa.
Paikallisjärjestöjen tuki

Kanta-Hämeen alueella toimii erilaisia paikallisjärjestöjä, joiden pariin voit hakeutua matalalla kynnyksellä.

Tietoa alueellasi olevista toimijoista löydät https://www.lahella.fi/ palvelusta.

Walonkulman Klubitalo tarjoaa matalan kynnyksen kohtaamista ja toimintaa täysi-ikäisille mielenterveyskuntoutujille. Talolle tullaksesi et tarvitse lähetettä eikä mahdollisia diagnoosejasi kysytä, ja toimintaan voit osallistua omien voimavarojesi mukaisesti. Klubitalon arkeen voit tutustua niin Facebookin, Instagramin kuin kotisivujenkin kautta.

http://www.sopimusvuori.fi/walonkulma/

https://www.facebook.com/walonkulman

https://www.instagram.com/walonkulmanklubitalo/

  • Forssan Seudun mielenterveysseura tarjoaa Mielikahvila - ja ryhmätoimintaa, järjestää tapahtumia ja luentoja sekä kouluttaa tukihenkilöitä.
  • MIELI Hämeenlinna on aloittanut toimintansa vuonna 2000. Se tarjoaa toimintaa Hämeenlinnan seudulla ja tiedottaa toiminnastaan aktiivisesti facebook-sivustonsa kautta.
Mielenterveyden keskusliitto

Mielenterveystyön keskusliiton palvelut

  • Valtakunnallinen mielenterveysneuvonta arkisin klo 10-15 numerossa: 0203 91920
  • Kysy mielenterveyteen liittyvistä sosiaalietuuksista arkisin klo 12-14 numerossa: 040 756 0578
  • Chat-palvelut: Valoachat/mtkl.fi

Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveysongelmia kokeneiden ihmisten järjestö,

Mielenterveyden keskusliitto | MTKL.fi

https://www.mtkl.fi/yhdistys/mieli-maasta/

Mieli ry

Mieli ry:n palvelut

  • Kriisipuhelin tarjoaa tukea ja apua ympärivuorokautisesti numerossa: 09 2525 0111
  • Chat-palvelut ovat hyvä muoto, jos koet kirjoittamisen luontevimmaksi yhteydenottotavaksi.
  • Voit myös varata ajan kriisivastaanotolle
Tuki eri elämänvaiheissa

Opiskelijat

Nyyti ry tarjoaa erimuotoista tukea opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin tueksi. Sivuston kautta löydät esimerkiksi:

  • blogeja ja podcasteja
  • tarinoita
  • chat-palvelun
  • apumuotoja

Raskaus ja vanhemmuus

Synnytyksen jälkeinen aika on monesti perheille onnellista aikaa. Suuri elämänmuutos tuo samalla käsiteltäväksi erilaisia tunteita, kun halu lohduttaa ja hoivat voivat tuoda myös voimattomuutta ja riittämättömyyden tunteita.

Äimä ry on yhdistys, joka auttaa raskausajan masennusta tai synnytyksen jälkeistä masennusta sairastavia ja vauva-ajan psykoosin kokeneita äitejä antamalla vertaistukea. Yhdistyksen kautta saat tietoa ja tukea mm.:

  • tietoa eri masennustyypeistä
  • kysymys- vastaus-palstan kautta
  • Tukea arkeen muiden kokemuksista kertovista blogeista
  • Kootusti tietoa erilaisista tukimuodoista, kuten vertaistukichatista, -puhelimesta ja -ryhmästä.

Synnytysmasennus / Ensi- ja turvakotien liitto

Synnytyksen jälkeisen masennuksen on todettu olevan yleinen ilmiö myös miehillä. Isistä noin kymmenellä prosentilla on masennusta raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Uusi rooli isänä saattaa hämmentää ja tuoda epävarmuutta samalla, kun haluaisi tukea väsynyttä äitiä.

Apua isille masennusoireisiin tai niiden kohtaamiseen perheessä / Miessakit ry

Ikääntyminen

Etusivu - Ikäinstituutti (ikainstituutti.fi)

Vertaistuki

Vertaistuki masennukseen sairastuneelle

Vertaistuki on vastavuoroista kokemusten vaihtoa, jossa samankaltaisessa elämäntilanteessa olevat tai olleet tukevat toinen toistaan. Kokemusten jakaminen vertaisten kanssa lievittää ahdistuneisuutta ja poistaa pelkoa, jota sairastumiseen voi liittyä. Vertaistukea voi olla kahdenvälisinä keskusteluina tai ryhmätoimintoina. Vertaistukea on tarjolla sekä kahdenvälisesti että ryhmämuotoisesti myös erilaisilla verkkosivustoilla.

Vertaistukiryhmät

Vertaistukiryhmissä samankaltaisessa elämäntilanteessa olevat saavat tukea toisiltaan. Vertaistukiryhmät saattavat kokoontua kasvokkain tai etänä.

Muita lähteitä:

Vertaistuki/Mielenterveystalo.fi

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti