Lapsen kuntoutustarpeen arviointi
Lapsen kuntoutustarpeen arviointi tapahtuu vastaanotolla, sisältäen tarpeen mukaan tapaamisia on myös lapsen arkiympäristössä.
Arviointi rakentuu lapsen yksilöllisen tarpeen mukaan – niin sisällön kuin käyntikertojen määrän suhteen. Lapsen toimintakykyä arvioitaessa on keskeistä tunnistaa tekijät, jotka edistävät tai rajoittavat lapsen suoriutumista ja osallistumista arjessa. Joskus lapsen toimintakykyä voi olla tarpeen arvioida useamman ammattilaisen näkökulmasta.
Osana kuntoutustarpeen arviointia hyödynnetään jo olemassa olevaa tietoa, kuten tietoa lapsen neuvolatarkastuksista. On tärkeää saada kokonaiskuva lapsen tilanteesta erilaisissa arjen ympäristöissä. Tämän vuoksi lasta koskevia tietoja voidaan vanhempien suostumuksella pyytää varhaiskasvatuksesta, koulusta tai muilta lapsen arjessa toimivilta aikuisilta.
Toimintakyvyn arviointimenetelminä käytetään esimerkiksi
- erilaisia näyttöön perustuvia arviointimenetelmiä
- arviointilomakkeita
- haastattelua
- havainnointia
- toiminnallisia tehtäviä.
Arvioinnissa saatu tieto käydään yhdessä läpi perheenne – ja vanhempien luvalla monialaisen verkoston – kanssa. Näin saatua tietoa voidaan hyödyntää lapsen arjen ja muun tuen tarpeen suunnittelussa.
Tarvittaessa voidaan – vanhempien luvalla – konsultoida lasten kuntoutustyöryhmää. Kuntoutustyöryhmät ovat alueellisia, moniammatillisia työryhmiä, jotka keskittyvät lasten hoidon, jatkotutkimusten ja kuntoutuksen suunnittelemiseen.
Kuntoutustarpeen arvioinnissa saattaa herätä epäily vaikea-asteisista kehityksen ongelmista tai sairaudesta. Tällöin voi olla tarpeen konsultoida erikoissairaanhoitoa. Ennen erikoissairaanhoidon käyntejä on tärkeää huolehtia arjen tukitoimien alkamisesta tai jatkumisesta sekä mahdollisen kuntoutuksen aloittamisesta.
Jos lapsen kuntoutuksen suunnittelu ja seuranta on erikoissairaanhoidossa, myös kuntoutustarpeen arviointi toteutuu erikoissairaanhoidon käytäntöjen mukaisesti.
