Kuntoutuminen
Lapselle kuntoutuminen on oppimisprosessi, jossa hän pyrkii hänelle tärkeisiin tavoitteisiin. Lapselle merkityksellisten tavoitteiden asettamisesta voit lukea tämän polun kohdasta Lapsen tavoitteet kuntoutuksessa.
Kuntoutuksen tavoitteiden saavuttaminen suunnitellaan yhteistyönä. Lapsen kuntoutuminen edellyttääkin – asiantuntijoiden lisäksi – lapsen läheisten osallistumista suunnitteluun ja toteutukseen. Kuntoutumisessa on huomioitava myös lapsen kehitystaso, ominaispiirteet ja toimintakyky.
Lapsen kuntoutumisen kannalta on keskeistä, että lapsi osallistuu hänelle tärkeään toimintaan arjessaan. Lapsi voi oppia niin kotona, päiväkodissa tai koulussa, leikeissä, harrastuksissa kuin arjen askareissa. Lapsen kuntoutuminen tulisikin nähdä ensisijaisesti arjen asioiden toteuttamisena lapsen kuntoutumista tukevilla toimintatavoilla – ei niinkään erillisinä toimenpiteinä.
Yhteistoiminta lapsen kuntoutumisen perustana
Lapsen kuntoutumisessa oleellista on yhteistoiminta, johon osallistuvat
- lapsi itse
- lapsen vanhemmat
- lapsen kanssa toimivat läheiset
- ammattilaiset.
Yhteistoiminnassa keskeisiä ovat yhteinen päämäärä, yhtenevät keinot ja toisten näkökulmien ymmärtäminen. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii avointa, toisia kunnioittavaa keskustelua.
Yhteistyöpalaverit ovat tärkeä tapa tiedon kokoamiseksi ja jakamiseksi sekä yhteistoiminnan rakentumiseksi lapsen verkostossa. Yhteistyöpalavereja ovat esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelut päiväkodissa sekä yksilökohtaiset oppilashuoltotyöryhmät koulussa.
Monialaisista palavereista saat lisätietoa tämän polun kohdasta Verkostoyhteistyö.
Tavat lapsen kuntoutumisen edistymiseksi suunnitellaan yhteistyössä lapsen toimintaympäristön toimijoiden kanssa. Suunnittelussa otetaan huomioon sekä lapsen itsensä että koko perheen voimavarat ja lapsen näkökulma. Kuntoutuksen toimintatavat pyritään yhdistämään lapsen ja perheen arkeen.
