Paksusuolen tähystys Kanta-Hämeen keskussairaalassa
Paksusuolen tähystys
Valmistautuminen
Onnistuneen tähystyksen edellytyksenä on suolen hyvä tyhjentäminen. Henkilökohtaiset ohjeet saat kotiin ajanvarauskirjeessä, mutta yleiset tyhjennysohjeet löydät oheisesta linkistä: Potilasohje, paksusuolen tähystykseen valmistautuminen.
Huomaathan, että ruokavalioon liittyvä valmistautuminen alkaa viikkoa ennen tutkimusta.
Tähystystutkimus pyritään tekemään kivuttomasti, joten sen yhteydessä annetaan tarvittaessa rentouttavaa lääkettä ja kipulääkettä. Mahdollisen lääkityksen vuoksi ei kannata tulla tähystykseen omalla autolla.
Tullessasi tähystykseen hoitajamme haastattelee Sinut ja saat halutessasi rauhoittavaa lääkettä. Hämeenlinnan yksikössä valtaosa paksusuolen tähystykseen tulevista potilaista ilmoittautuu suoraan polikliiniseen tarkkailuun, jossa valmistaudutaan tähystykseen ja jossa voit levätä hetken tutkimuksen jälkeen. Riihimäen yksikössä voit tarvittaessa levätä tutkimuksen jälkeen Päiväsairaalassa.
Tähystyksessä
Endoskopiahoitajamme hakee Sinut odotustilastasi tähystykseen ja haastattelee vielä Sinua. Hän ohjaa Sinut vaihtamaan erityiset housut tutkimusta varten. Ennen tähystystä keskustelet myös lääkärin kanssa.
Tähystyksessä lääkäri tutkii koko paksusuolen peräaukon kautta. Tähystin on sormenpaksuinen ja taipuisa putki, jossa on mm. kamera kuvien ottoa varten. Tähystyksessä voidaan ottaa koepaloja ja tehdä pieniä toimenpiteitä tarpeen mukaan. Tämä ei aiheuta kipua. Tähystys kestää alle tunnin, mutta käyntiä varten on hyvä varata muutaman tunti.
Useat ihmiset jännittävät paksusuolen tähystystä. Se on kenties entuudestaan tuntematon asia tai sitten on kuullut joltain tutulta tutkimuksen olevan kivulias tai muuten ikävä. Teknologian kehittymisen myötä paksusuolen tähystys on aiempaa helpompaa. Meillä on käytössä modernit ja korkealaatuiset laitteet. Videoendoskooppimme ansiosta voit halutessasi seurata tutkimusta näytöltä. Merkittävä parannus aiempaan on myös täyttökaasuna oleva hiilidioksidi. Suolta laajennetaan hiilidioksidilla näkyvyyden parantamiseksi ja toisaalta suolessa etenemiseksi. Aiemmin, ja joissain paikoissa edelleen, oli käytössä täyttökaasuna ilma. Ilman käyttö aiheutti kiristystä ja kipua. Me käytämme hiilidioksidia, joka haihtuu nopeasti eikä aiheuta samanlaisia vaivoja.
Tähystys aloitetaan vasemmalta kyljeltä. Aluksi lääkäri laittaa peräaukollesi puuduttavaa voidetta. Tähystyksessä haastavaa on usein alkuvaihe. Paksusuolen loppuosa on mutkainen ja ajoittain suoli venyy, mikä tuntuu kipuna. Jos tunnet kipua, on se yleensä lyhytkestoista ja helpottaa kun päästään mutkan ohi. Tätä venytyskipua voimme helpottaa vähentämällä täyttökaasua, suonensisäisellä kipulääkityksellä sekä vatsan tukemisella käsin. Ohjaamme Sinua vaihtamaan asentoa tähystyksen aikana tarpeen mukaan. Kun tähystin on saapunut paksusuolen alkuosaan, tai jopa ohutsuolen loppuosaan, lähdetään peruuttamaan ulospäin. Tämä vaihe on sellainen, kun voit helpoiten seurata tutkimusta näytöltä. Tässä vaiheessa ei yleensä enää tunnu kipua.
Tähystyksen jälkeen
Tähystyksen yhteydessä ja jälkeen keskustelet lääkärin kanssa löydöksistä ja mahdollisesta jatkohoidosta. Saat tarvittavat ohjeet, reseptit ja todistukset. Tähystyspäivästä saat poissaolotodistuksen työnantajaa varten. Mahdollisista koepalavastauksista saat tiedon kotiin kirjeitse tai seuraavalla lääkärin vastaanotolla.
Tähystyksen jälkeen on hyvä levätä hetki sairaalassa ennen kotiin lähtöä. Voit syödä normaalisti. Koepalojen oton jälkeen suolesta saattaa tulla hieman verta tutkimuspäivänä. Jos vointisi huononee tähystyksen jälkeen tai on jotain muuta ongelmaa, ota yhteyttä Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyspoliklinikalle puh. (03) 629 4500 (Hämeenlinna).
Tähystyksen jälkeen saat kotiisi myös laskun. Käynti maksaa 32,70 €. Tähän hintaan sisältyy tähystystutkimus, ja sen aikana tapahtuvat toimenpiteet ja lääkehoito.
IBD-potilaan sosiaaliturva
- Jos oma sosiaaliturva pohdituttaa, voit tutustua www.sosiaaliturvaopas.fi. Oppaan lähteenä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö ja siitä järjestöille kertynyt tieto soveltamiskäytännöistä.
- Hoitava yksikkö voi toimittaa B-lausunnon suoraan Kelaan tai potilas voi tämän myös itse tehdä. Selvitä aina tarkoin, kuka todistuksen Kelaan toimittaa, ettei hoidossa tule viivettä informaatiokatkoksen vuoksi. B-lausunto on voimassa kaksi vuotta. Sinun tulee muistaa voimassaoloaika itse, jottei lääkehoidon jatkuessa tule lääkitykseen taukoa puuttuvan B-lausunnon vuoksi.
- Kela-korvaus useimmista tulehduksellisen suolistosairauden hoitoon käytetyistä lääkkeistä on 65 prosenttia. Kela-korttiin erityiskorvauksen merkinnän saat lääkärintodistuksella. Lue tarkemmin kela.fi
- IBD ja työ https://pysyremissiossa.fi/elaminen-ibd-n-kanssa/ibd-ja-tyo/
- IBD ja opiskelu https://pysyremissiossa.fi/elaminen-ibd-n-kanssa/opiskelu-ja-ibd/
Lue lisää:
- Vertaistukea ja yhdistyksiä
-
https://reunapaikka.fi/ibd-hoitajan-palsta/asiaa-laakekorvattavuudesta/
Lääkehoito
Useimmat IBD-potilaat tarvitsevat lääkitystä osana sairauden hoitoa. Lääkitys on yleensä pitkäaikainen tai pysyvä. Lääkityksen valintaan vaikuttavat:
- diagnoosi
- sairautesi laajuus
- tulehduksen vaikeusaste.
Lääkäri määrää sinulle lääkehoidon tutkimustulosten perusteella. Lääkehoidon tarkoituksena on rauhoittaa tulehdusta sekä estää taudin paheneminen ja komplikaatiot. Sopivan lääkehoidon löytämiseksi saatat joutua kokeilemaan useita eri lääkevaihtoehtoja. Voit joutua myös käyttämään eri tavoin vaikuttavia lääkkeitä samanaikaisesti. Lääkkeet tehostavat toistensa vaikutusta.
Taudin aktiivivaiheessa lääkehoitosi tavoitteena on hoitaa suolen limakalvon tulehdusta ja vähentää oireita. Tulehduksen rauhoituttua, ylläpitolääkityksellä pyritään ylläpitämään oireetonta rauhallista vaihetta eli remissiota.
Lääkehoito toteutetaan kotona, osastolla tai päiväsairaalassa. Lääkehoidon suunnittelu ja ohjaus tapahtuvat poliklinikalla, ethän itse lopeta lääkitystäsi ilman lääkäriltä saatuja ohjeita. Valittu lääkehoito ja taudin vaikeusaste vaikuttavat, miten usein sinun tarvitsee käydä laboratoriotutkimuksissa tai tähystystutkimuksissa. Lisätietoa tutkimuksista ja lääketurvakokeista löydät palvelupolkumme kohdasta tutkimukset ja lääketurvakokeet.
Lääkkeet
- Kortisonia käytetään kuureina, kun halutaan nopeasti parantaa limakalvon tulehdusta ja lievittää oireita. Kortisonikuurin aikana yleensä aloitetaan tai tehostetaan ylläpitohoitoa. Kortisoni voidaan annostella, joko suun, verisuonen tai paikallisesti peräsuolen kautta. Kortisonin pitkäaikaiseen käyttöön liittyy moninaisia sivuvaikutuksia, eikä se sovellu käytettäväksi pitkäaikaiseen ylläpitohoitoon.
- 5-ASA-valmisteita käytetään lievän ja keskivaikean haavaisen paksusuolitulehduksen hoidossa sekä aktiivivaiheessa, että ylläpitohoitona.
- Immunosuppressiivisia lääkkeitä (atsatiopriini, 6-merkaptopuriini, metotreksaatti ja siklosporiini) käytetään keskivaikean ja vaikean sairauden ylläpitohoidossa.
- Biologisia lääkkeitä käytetään vaikean tai keskivaikean tulehduksellisen suolisairauden hoitoon. Niiden vaikutus kohdistuu tulehduksen välittäjäaineisiin tai ne estävät tulehdusta aiheuttavia tai ylläpitäviä valkosoluja toimimasta. Biologiset lääkkeet annostellaan sairaalassa suonensisäisenä infuusiona tai kotona itse pistäen.
- Januskinaasin estäjää käytetään haavaisen paksusuolen tulehduksen hoidossa. Lääke annostellaan suun kautta tabletteina ja se lievittää tulehdusreaktiota estämällä tulehdusvälittäjäaineiden vaikutuksen soluihin.
IBD-lääkitys on yleensä pitkäaikaista tai pysyvää. Jos huomaat lääkkeisiin liittyviä haittavaikutuksia, kuten esimerkiksi pahoinvointia tai ylävatsaoireita, ole silloin yhteydessä IBD-hoitajaan. Jos syöt itsehoitotuotteita kuten vitamiineja, varmista lääkäriltäsi ja apteekista, että ne ovat yhteensopivat lääkityksesi kanssa.
Muistathan aina kertoa sinua muusta syystä hoitavalle lääkärille IBD-lääkityksestäsi!
Lue lisää:
Muun ammattilaisen antama hoito ja ohjaus
Voit tarvita sairautesi hoitoon ja sen aiheuttamiin muutoksiin arjessa tukea ja ohjausta myös muilta ammattilaisilta. Tähän on koottu tietoa eri ammattilaisten antamasta hoidosta ja ohjauksesta. Voit kysyä niistä lisää hoidostasi vastaavalta taholta. Vertaistuesta ja järjestöjen tarjoamista palveluista löydät lisätietoa polun kohdasta Elämää IBD:n kanssa.
Hoidon seuranta sairauden rauhallisessa vaiheessa
Sairauden seuranta siirtyy terveyskeskukseen
Kun suolistosairautesi on pitkäaikaisessa rauhallisessa eli nk. remissiovaiheessa, hoitosi seuranta voidaan siirtää sisätautien poliklinikalta terveyskeskukseen. Siellä hoitosi seuranta jatkuu hoitosuunnitelman mukaan.
- Hoidon seuranta voi olla lääkärin vastaanottokäynti, tutkimus, hoitajan vastaanottokäynti tai puhelu.
- Lääkärin vastaanotto on noin 1–2 vuoden välein, jolloin arvioidaan taudin aktiivisuutta ja tarkistetaan lääkityksen ajantasaisuutta.
- Sairaslomatarpeen arviointi ja reseptien uusinta tehdään terveyskeskuksen kautta siinä vaiheessa, kun taudin seuranta on siirretty terveyskeskukseen.
- Jos tarvitset tukea ravitsemukseen ja elämäntapoihin liittyen, kuntakohtaisesti terveyskeskuksissa tietoa ja ohjausta voit saada hoitajalta tai ravitsemusterapeutilta. Voit lukea niistä lisää palvelupolkumme kohdasta muun ammattilaisen antama hoito ja ohjaus.
- Seuraa ja hoida mahdollisia liitännäissairauksia, kuten esimerkiksi nivelkipuja ja -tulehduksia, ihon ja silmän sairauksia, selkärankareumaa ja laskimotukoksia. Jos huomaat liitännäissairauksien oireita, ole yhteydessä hoitavaan tahoon. Saat silloin ajoissa lähetteen erikoislääkärille.
Jos oireesi pahenevat tai eivät korjaannu seurantakäyntien välissä, ole heti yhteydessä sairautesi seurannasta vastaavaan tahoon, jotta saat avun mahdollisimman nopeasti. Löydät tietoa tämän palvelupolun kohdasta Jos sairautesi aktivoituu (pahenemisvaihe).
Tähystämällä tehtävä dysplasiaseuranta
Tulehduksellisiin suolistosairauksiin, erityisesti haavaiseen paksusuolitulehdukseen liittyy suurentunut riski sairastua paksu- ja peräsuolisyöpään. Siksi tehdään tähystystutkimuksia, jotta tunnistetaan ja löydetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa syöpä tai tunnistetaan riski kehittyä syöväksi. Vaikka sairaus olisikin rauhallisessa vaiheessa oireettomana ja sairauden seuranta siirtynyt terveyskeskukseen, sinut kutsutaan noin 5 vuoden välein Kanta-Hämeen keskussairaalaan dysplasiaseurantaan, joka tehdään tähystämällä.
Omahoito tukee oireettomana pysymistä
Hyvä omahoito on perusedellytys remission saavuttamiselle ja pysymiselle. Hyvä remissio vähentää sairaalahoidon ja leikkausten tarvetta. Säännöllinen ylläpitolääkityksen käyttö ja hoito-ohjeiden seuraaminen tukevat remissiossa pysymistä sekä ja siihen palaamista. Joskus tilanne voi olla jo niin hyvä, että lääkitystä voidaan hoitavan tahon kanssa keventää.
Ammattilaiset ovat koonneet sinulle ohjeita ja suosituksia IBD-sairauden itsehoitoon ja arjen tueksi. Löydät ne tästä linkistä.
Elämää IBD:n kanssa
Sairauden hoitamiseen ja sen kanssa elämiseen liittyy muutakin kuin terveydenhuollon ammattilaisten antamaa hoitoa ja rinnalla kulkemista. Tiedon hankkiminen, oman sairauden tunteminen ja oireiden tunnistaminen ja aktiivinen hoitaminen ovat tärkeä osa sairauden hoitoa. Välilehdille on koottu tietoa ja linkkejä vinkiksi ja tueksi.
-
Leikkaushoito
Hankalia tulehduksellisia suolistosairauksia voidaan hoitaa myös leikkauksella. Kun lääkehoito ei auta tai Crohnin tauti komplisoituu, voidaan tarvita kirurgista hoitoa.
Suunniteltua leikkausta edeltävät käynnit lääkärin ja hoitajan vastaanotolla
- Gastroenterologi suosittelee leikkausta ja tekee lähetteen leikkausarvioon joko Kanta-Hämeen keskussairaalaan tai Tampereen yliopistolliseen sairaalaan.
- Saat kutsun leikkausarvioon kirurgin vastaanotolle keskustelemaan leikkaukseen liittyvistä asioista.
Mikäli sinulle suunnitellaan leikkausta, jossa tehdään pysyvä tai väliaikainen avanne, avannehoitaja kutsuu sinut vastaanotolle Kanta-Hämeen keskussairaalassa avannepoliklinikalle.
- Avannehoitaja kertoo sinulle leikkauksesta ja arjen sujumisesta avanteen kanssa.
- Avannehoitaja valitsee kanssasi avanteen paikan ja merkitsee sen vatsallesi.
- Hoitaja kertoo myös avanteen hoidossa käytettävistä hoitotarvikkeista ja niiden hankinnasta. Hän näyttää sinulle erilaisia avannesidoksia, kertoo avannepussista sekä katsotte yhdessä videon avannesidosvaihdosta. Saat mukaasi ohjeita ja tukimateriaalia. Ammattilaisen sinulle suunnittelemat hoitotarvikkeet saat maksutta omasta terveyskeskuksestasi.
- Myös läheisesi on tervetullut mukaan ohjauskäynnille.
Leikkaus
Leikkaushoitoja tehdään joko Kanta-Hämeen keskussairaalassa tai Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Saat ohjeet leikkaukseen valmistautumisesta ja saapumiseen. Voit kysyä lisätietoa sinua hoitavilta ammattilaisilta.
Seuranta leikkauksen jälkeen
- Olet kirurgian poliklinikalla seurannassa, kunnes haavasi ovat parantuneet.
- Tarpeen mukaan sinulle voidaan myös varata aika ravitsemusterapeutin ohjaukseen.
- Mikäli sinulle on tehty väliaikainen tai pysyvä avanne, avannehoitaja soittaa sinulle muutaman päivän jälkeen kotiutumisesta ja kysyy, miten olet toipunut leikkauksesta ja kuinka avanteen hoito sujuu. Samalla hän sopii kanssasi kontrollikäynnin poliklinikalle joko Hämeenlinnaan tai TAYS:in. Tapaat avannehoitajaa noin 1-3 kertaa leikkauksen jälkeen. Ohjauskäynnillä käydään kanssasi läpi erilaisia hoitoon liittyviä asioita ja avannehoitaja vastaa sinua askarruttaviin kysymyksiin. Läheisesi on tervetullut mukaan ohjauskäynneille. Voit ottaa yhteyttä suoraan avannehoitajaan kaikissa avanteeseen liittyvissä kysymyksissäsi ja ongelmatilanteessa.
- Haavaisen paksusuolentulehdukseen liittyvän leikkauksen jälkeen et tarvitse enää lääkehoitoa, etkä rutiininomaista seurantaa poliklinikalla.
- Crohnin taudin leikkaushoidon jälkeen seuranta tapahtuu gastroenrerologian poliklinikalla lääkärin seurannassa.
Lue lisää:
Osastohoito
Taudin pahenemisvaiheessa voit tarvita osastohoitoa. Osastolla aloitetaan tarvittavien tutkimusten jälkeen lääkehoito, jonka tavoitteena on saada tulehdus rauhoittumaan. Esimerkiksi kortisonihoitoa annetaan suonensisäisesti, kunnes tilanne rauhoittuu riittävästi. Myös peruslääkityksesi jatkuu osastohoidossa, mutta sen annostusta voidaan tarvittaessa nostaa.
- Kun osastolla aloitettu lääkitys tehoaa, voit kotiutua ja hoitosi seuranta jatkuu poliklinikalla.
- Joskus sairautesi hoito tarvitsee myös ravitsemusterapeutin ohjeita. Sairaalan ravitsemusterapeutti voi joissain tapauksissa tavata sinut ollessasi osastolla.
- Jos sairautesi hoito edellyttää leikkaushoitoa, avannehoitaja voi myös tavata sinut osastohoidon aikana ja keskustella kanssasi mahdollisesta leikkauksesta ja siihen liittyvistä asioista.
- Yhteystiedot: Osasto 6 A
Jos sairautesi aktivoituu (pahenemisvaihe)
Sairauteesi voi liittyä pahenemisvaiheita. Jos sinulle tulee sellaisia suolistosairauden pahenemiseen liittyviä oireita, joihin omaehtoinen hoito ei auta, ota mahdollisimman ajoissa yhteys hoitosi seurannasta vastaavaan tahoon. Lääkitystäsi tarvittaessa tehostetaan, ja pahenemisvaiheessa tarvitaan kortisonikuuria. Pahenemisvaiheessa sairausloman tarve arvioidaan tilannekohtaisesti. Pahenemisvaiheen ruokavalioon liittyviä ohjeita löydät pahenemisvaiheen ruokavalioon liittyviä ohjeita löydät tästä linkistä.
Tulehduksellisen suolistosairauden (IBD) yleisimpiä oireita ovat vatsakivut ja ripuli. Sen lisäksi voi esiintyä:
- pitkittynyttä ripulia, suolen toiminnan muutoksia ja ulostuskertojen oleellista lisääntymistä
- laihtumista
- kuumetta
- väsymystä ja yleistilan laskua
- ruokahaluttomuutta
- veriripulia
- Suolisto-oireiden lisäksi voi olla myös nivel-, iho- tai silmäoireita, kyhmyruusutautia, maksa-arvojen nousua (hepatiitti) tai sappiteiden tulehduksia.
Huomioi erityisesti:
- Jos sinulla on veriripulia, tulee tutkimuksiin hakeutua viivyttelemättä.
- Päivystykseen tulee hakeutua, jos oireesi ovat erityisen vaikeita tai yleistilasi on heikko. Löydät ohjeet siihen palvelupolun kohdasta Päivystyksellistä hoitoa vaativa tilanne.
Ota yhteyttä
- Jos hoitosi seuranta tapahtuu terveyskeskuksessasi tai työterveyshuollossasi, voit varata itse ajan vastaanotolle. Löydät niiden yhteystiedot palvelupolun kohdasta Huoli oireista.
- Kun hoitosi seuranta on sairaalassa:
- Sisätautien poliklinikka, gastroenterologia Hämeenlinna ja Riihimäki p. 03 629 2921, yhteydenotto tekstiviestitse 045 739 65697
- Sisätautien poliklinikka Forssan sairaala p. 03 4191 3026
Tutkimukset ja lääketurvakokeet
Sairauden seuranta
Tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa tavoitteena on remissio eli oireettomuus. Kyseessä on krooninen sairaus, joka edellyttää säännöllistä, elinikäistä seurantaa. Seurannan tavoite on remission säilyttäminen. Toisaalta säännöllisessä seurannassa suolitaudin pahenemisvaiheeseen on mahdollista vaikuttaa ajoissa hoitoa tehostamalla.
IBD-sairauksien seurantaan kuuluu laboratoriokokeita, tähystyksiä tai muita kuvantamistutkimuksia. Valittu lääkehoito ja taudin vaikeusaste vaikuttavat, miten usein sinun tarvitsee käydä laboratoriotutkimuksissa tai tähystystutkimuksissa. Mikäli seurannassa todetaan jotain poikkeavaa, sinua hoitava lääkäri ohjaa mahdollisiin lääkemuutoksiin ja tarvittaviin lisätutkimuksiin.
Lääketurvakokeet
- Osa tulehduksellisiin suolistosairauksiin käytetyistä lääkkeistä edellyttää säännöllisesti seurattavia verikokeita eli lääketurvakokeita.
- Lääketurvakokeita otetaan sinulta koko hoidon ajan, hoidon alkuvaiheessa tavallisimmin 2 viikon välein, myöhemmin 2 - 4 kuukauden välein.
- Lääkäri ohjeistaa lääketurvakokeet vastaanottokäynnin yhteydessä. Saat kotiisi ohjeet laboratorio- ja tutkimusaikojen varaamiseen. Varaat itse niihin ajan.
- Seurannan harventuessa, saat ohjeet hoitavalta lääkäriltäsi jatkoa varten.
Kalprotektiinin seuranta
Ulosteen kalprotektiinimäärityksellä voidaan seurata tulehduksellisen suolistosairauden aktiivisuutta ja arvioida lääkityksen tehoa. Normaali kalprotektiini viittaa limakalvon paranemiseen. Kalprotektiinia seuraamalla voidaan välttää tarpeettomia tähystystutkimuksia
Lue lisää
IBD-hoitajan ohjauskäynti
IBD-hoitajan tapaaminen
Jos sinulla on jos on lääkealoituksia, sinulle varataan aika myös IBD-hoitajalle. Se voi olla yhdistetty muuhun poliklinikkakäyntiin tai erillinen tapaaminen poliklinikalla. Hoitaja ohjaa sinua mm.:
- Perustietoa IBD-sairaudesta ja sairauden kanssa arjessa
- Ammatin valinta ja työkyky
- Hyvän hoidon tavoite
- Oireet, joista hakeudutaan hoitoon ja yhteystiedot hoitavaan tahoon
- Rokotukset ajan tasalle
- Infektioalttius
- Tupakointi
- Erityiskysymykset: raskaus, armeija, matkustaminen
- Endoskopiaseuranta
Hoidon seuranta sisätautien poliklinikalla
Hoitosi seuranta erikoissairaanhoidossa sisätautien poliklinikalla riippuu sairauden aktiivisuudesta ja tarvitsemastasi lääkityksestä. Hoitosi seurantaan liittyy laboratoriokokeita ja tähystystutkimuksia ja mahdollisesti muita kuvantamistutkimuksia.
- Lääkärin vastaanotto on yleensä 6-12 kk välein, jossa arvioidaan sairautesi aktiivisuutta, lääkityksen riittävyyttä.
- Lääkäri arvioi lääkehoidolle saamasi vasteen. Arvio tehdään kuvaamiesi oireiden sekä laboratoriokokeiden ja tähystystutkimusten tulosten perusteella.
- Jos sairautesi edellyttää leikkaushoitoa, keskustelet lääkärin kanssa asiasta.
- Jos tulehduksellinen suolistosairautesi on pysynyt pitempään oireettomana ja laboratoriotuloksissasi ei ole esiintynyt poikkeamia, riittää yleensä että seurantakokeiden tulokset kerrotaan puhelimitse ja kysytään voinnistasi.
- Jos lääkitykseesi tulee muutoksia, saat lääkeohjauksen IBD-hoitajalta tai sinua hoitavalta lääkäriltä.
- IBD-hoitaja tai lääkäri seuraa ja tarkistaa lääketurvakokeiden tuloksia ja on sinuun tarvittaessa yhteydessä.
- Jos oireesi pahenevat tai eivät korjaannu seurantakäyntien välissä, saat avun mahdollisimman nopeasti, kun otat hoitosi seurannasta vastaavaan tahoon ajoissa yhteyttä.
- Pitkäaikaisessa rauhallisessa ja oireettomassa eli remissiossa olevan potilaan kontrollit voidaan siirtää perusterveydenhuoltoon.
Hyvä omahoito on perusedellytys sairauden hoitamisessa, oireettomuuden saavuttamiselle ja pysymiselle. Ammattilaiset ovat koonneet sinulle ohjeita ja suosituksia IBD - potilaan omahoitoon, löydät ne tästä linkistä.
Yhteystiedot
- Sisätautien poliklinikka, gastroenterologia Hämeenlinna ja Riihimäki p. 03 629 2921, yhteydenotto tekstiviestitse 045 739 65697
- Sisätautien poliklinikka Forssan sairaala p. 03 4191 3026
IBD-potilaan itsehoito
Paneudu tietoon sairaudestasi
- Kirjallinen materiaali – potilasesitteet
- Kysy aktiivisesti esimerkiksi IBD-hoitajalta jos mieltäsi askarruttaa jokin kysymys.
- Muistathan lääkityksesi! Lääkitys on tarpeen lähes kaikille IBD-potilaille
- Lääkitys on pitkäaikaista ylläpitohoitoa, jolla sairautta pidetään kurissa
- Pahenemisvaiheet vaativat lääkityksen tehostamista
- Lääkitys pitää yllä toimintakykyäsi, vähentää sairaalahoidon ja leikkausten tarvetta
- Sitouduthan kontrolleihin ja seurantaan. Systemaattisella seurannalla ja laboratoriokokeilla IBD- komplikaatiot ja mahdolliset lääkehaitat havaitaan ajoissa
- Vastaanotolla kannattaa ottaa aktiivisesti esiin sairastamasi infektiot ja mahdolliset muut oireet, jotka voivat liittyä itse sairauteen tai lääkitykseesi
- Seuraa vointiasi - oireseuranta:
- Suolen toiminta
- Yleisoireet, kuten lämpöily, väsymys, iho-oireet? ja silmäoireet
- Seuraa painoasi
- Muistathan säännölliset hammaslääkärin tarkastukset
- Huolehdithan, että rokotuksesi ovat kattavasti ajan tasalla
- Suhtautuminen sairauteen osana elämää vaikuttaa myös. Kannattaa hakea vertaistukea, osallistua sopeutumisvalemmuskursseille sekä ensitietoiltoihin
Lue lisää:
Ensikäynti sisätautien poliklinikalla
Saat kutsun lääkärin vastaanotolle sekä IBD-hoitajan ohjaukseen gastroenterologian poliklinikalle (sisätautien poliklinikka).
Lääkärin vastaanotolla
Tähystyksesi koepalavastaukset valmistuvat noin 1-4 viikon kuluttua tutkimuksesta. Koepalavastausten valmistuttua sinulle varataan aika lääkärille. Poliklinikkakäynnillä lääkäri määrittää diagnoosin, kartoittaa sairautesi laajuuden ja vaikeusasteen. Kanssasi suunnitellaan hoitoa ja sen aloitusta. Hoitosi toteutumisen ja seurannan tueksi laaditaan hoitosuunnitelma.
- Saat lääkäriltäsi tietoa sairaudestasi ja sen hoidosta.
- Lääkäri määrittää sinulle ylläpitolääkityksen ja tehostamissuunnitelman hoitosi tueksi.
- Kanssasi suunnitellaan hoidon tavoitteet, seuranta ja tarvittavat lisäkäynnit poliklinikalla. Seuranta voi olla puhelu, lääkärin vastaanotto tai esimerkiksi tähystystutkimus.
- Lääkäri kartoittaa rokotukset, perinnölliset tekijät ja huomioi myös muut mahdolliset sairautesi ja sairauden hoitoon vaikuttavat elämäntavat.
- Lääkäri arvioi sairaslomatarpeen ja työkyvyn.
- Lääkäri laatii B-lausunnon lääkehoidon erityiskorvattavuutta varten.
- Lääkäri arvioi kanssasi myös ravitsemukseen, sosiaaliturvaan ja henkiseen hyvinvointiin liittyvää hoidon ja tuen tarvetta. Hän ohjaa sinut tarvittaessa hoitosi kannalta keskeisille ammattilaisille.
IBD-hoitajan alkuinfo Hämeenlinnassa ja Riihimäellä sisätautien poliklinikalla
- IBD-hoitaja on yhteyshenkilösi hoitoosi liittyvissä kysymyksissä.
- Hoitaja ohjaa ja tukee sinua sairautesi hoidossa. Saat tietoa mm. oireista, joiden perusteella hoitoa täytyy tehostaa tai hakeutua hoitoon.
- Saat tietoa ja ohjeita lääkealoituksiin ja lääkitykseen liittyvistä erityispiirteistä, kuten esimerkiksi lääketurvakokeista.
- Hoitajalta saat tietoa sairaudestasi sekä tahoista, joista löydät asiantuntijatietoa ja palveluita IBD-sairauksiin liittyen.
Yhteystiedot
- Sisätautien poliklinikka, gastroenterologia Hämeenlinna ja Riihimäki p. 03 629 2921, yhteydenotto tekstiviestitse 045 739 65697
- Sisätautien poliklinikka Forssan sairaala p. 03 4191 3026
Lue lisää:
- IBD ja muut suolistosairaudet ry on valtakunnallinen tulehduksellista ja muita suolistosairauksia sairastavien sekä heidän läheistensä tuki- ja edunvalvontajärjestö.
- Lääkkeiden erityiskorvattavuus ja erityiskorvaukset haavainen paksunsuolentulehdus ja Crohnin tauti liittyvät korvaukset (Kela.fi). Lääkehoidosta löydät lisätietoa polun kohdasta Lääkehoito
- Tämän polun Elämää IBD:n kanssa
Lähete
Sinut ohjataan lähetteellä erikoissairaanhoitoon Kanta-Hämeen keskussairaalaan tähystystutkimukseen tai sisätautien poliklinikalle. Kun lähete on käsitelty, saat kutsukirjeen tai sinulle voidaan myös soittaa tai saat tekstiviestin.
Yhteystiedot
- Sisätautien poliklinikat: Sisätaudit / Oma Häme
- Tähystykset Kirurgian ja ortopedian poliklinikalla: Kirurgia / Oma Häme
Tutkimustuloksista kuuleminen ja hoidon aloittaminen
Miten saa tutkimustulokset/dianoosin?
TAYSn tekstit:
Paksusuolen tähystyksen yhteydessä saadaan jo alustava diagnoosi ja aloitetaan tarvittaessa lääkitys.
Tähystyksesi koepalavastaukset valmistuvat noin viikon kuluttua tutkimuksesta. Koepalavastausten valmistuttua sinulle aloitetaan ylläpitolääkitys, tehdään B-todistus lääkehoidon erityiskorvattavuutta varten ja sinut ohjataan IBD-hoitajan vastaanotolle
Tähystystutkimus eli kolonoskopia
Tutkimus ja tulosten kuuleminen
Lääkäri ohjaa sinut paksusuolen tähystykseen eli kolonoskopiaan kun on perusteltu syy epäillä kroonista tulehduksellista suolistosairautta. Tutkimuksen kiireellisyys määräytyy oirekuvan perusteella. Tutkimus voidaan tehdä omassa terveyskeskuksessa työterveyshuollossa tai sairaalassa. Tutkimuspäivästä saat poissaolotodistuksen työnantajaasi varten.
Suolen venyminen tutkimuksen aikana voi tuntua kipuna, jota helpottaa suonensisäisesti annettava kipulääke tai hengitettävä ilokaasu. Jos tarvitset rentouttavan esilääkkeen ennen tutkimusta, voit pyytää sitä ilmoittautuessasi poliklinikalle. Huomioithan, että et voi ajaa autoa tutkimuspäivänä johtuen lääkkeiden vaikutuksesta. Ota tämä asia huomioon tutkimukseen saapuessasi ja kotimatkaa suunnitellessasi.
Onnistuneen tähystyksen edellytyksenä on suolen hyvä tyhjentäminen. Henkilökohtaiset ohjeet saat kotiin ajanvarauskirjeessä, mutta yleiset tyhjennysohjeet löydät täältä. Huomaathan, että ruokavalioon liittyvä valmistautuminen alkaa viikkoa ennen tutkimusta.
Paksusuolen tähystyksessä eli kolonoskopiassa tutkitaan paksusuoli ja usein myös ohutsuolen loppuosa ohuella ja taipuisalla tähystimellä peräaukon kautta. Samalla otetaan yleensä koepaloja, jotka lähetetään tutkittavaksi.
Tutkimuksen tulokset löytyvät Kanta.fi-palvelusta, ja lääkäri tarvittaessa kertoo tuloksista vastaanotolla tai puhelimessa.
Yhteystiedot
- Hämeenlinna, kirurgian poliklinikka
puh. 03 629 2831, takaisinsoittopalvelu on auki arkisin klo 7.30–14.00. - Riihimäki, kirurgian poliklinikka
puh. 019 744 5360, takaisinsoittopalvelu on auki arkisin klo 7.30–14.00. - Forssan sairaala, sisätautien poliklinikka p. 03 4191 3026,
- Tähystyshoitaja p. 03 4191 3014 / 03 4191 3045, tekstiviestinumero 050 521 0518 (takaisinsoitto)
Lisätietoa tähystystutkimuksesta:
- Kun tähystystutkimus tehdään Kanta-Hämeen keskussairaalassa, saat siihen ajanvarauksen sekä valmistautumisohjeet. Löydät tietoa tutkimuksesta sekä ohjeita valmistautumisesta valmistautuminen paksusuolen tähystykseen.
- Terveyskylä.fi / Vatsatalo / Kolonoskopia
-
Voit tutustua tarkemmin tähystystutkimukseen Terveyskylä.fi/Vatsatalo videolta:
Lääkärin vastaanotto ja tutkimukset
Jos sinulla on tulehduksellisiin suolistosairauksiin viittaavia oireita, varaa aika oman terveyskeskuksesi tai työterveyshuoltosi lääkärille. Lääkäri kartoittaa oireesi ja ohjaa sinut lisätutkimuksiin, jossa sinulta otetaan verikokeita ja ulostenäytteitä. Tilanteesi kartoitusta auttaa, jos olet kirjannut oireitasi hieman etukäteen.
Jos on syytä epäillä kroonista tulehduksellista suolistosairautta, saat lähetteen paksusuolen tähystykseen eli kolonoskopiaan. Tutkimusten kiireellisyys määräytyy oireiden vaikeuden perusteella.
Päivystyksellistä hoitoa vaativa tilanne
Päivystykseen tulee hakeutua, jos oireesi ovat erityisen vaikeita tai yleistilasi on heikko. Vaikeilla oireilla tarkoitetaan ripulia tai veriripulia yli 6 kertaa vuorokaudessa ja jotain seuraavista oireista:
- kuumetta
- laihtumista
- ripuli, johon liittyy yleiskunnon heikentymistä
- vaikeat vatsakivut
- tukosoireet, jotka eivät kotona helpota
- peräaukon alueen kivulias paise
Ota silloin yhteyttä lähimpään päivystykseen: PÄIVYSTYSNUMERO 116117. Voit soittaa numeroon myös silloin, jos et ole varma, vaativatko oireesi päivystyksellistä käyntiä.
Päivystyskäynnillä pyritään selvittämään, mistä oireesi johtuvat sekä arvioidaan tarvitsetko sairaalahoitoa. Tullessasi päivystykseen hoitaja haastattelee sinut ja sinulta otetaan erilaisia kokeita. Päivystyksessä sinulle voidaan tehdä esimerkiksi vatsan tietokonetomografia ja ultraäänitutkimus. Sinut voidaan ottaa hoitoon osastolle tai sinulle voidaan tehdä lähete gastroenterologian poliklinikalle.
Jos kotiudut päivystyksestä, saat hoito-ohjeet sekä mahdolliset reseptit ja muut ohjeet mukaasi.
Lisää tähän tekstiä, kuvia tai linkkejä.
Huoli oireista
Hae rohkeasti ajoissa apua ja hakeudu lääkärin vastaanotolle!
Tulehduksellisen suolistosairauden (IBD eli Inflammatory Bowel Desease) yleisimpiä oireita ovat vatsakivut ja ripuli. Sen lisäksi voi esiintyä:
- pitkittynyttä ripulia, suolen toiminnan muutoksia ja ulostuskertojen oleellista lisääntymistä
- laihtumista
- kuumetta
- väsymystä ja yleistilan laskua
- ruokahaluttomuutta
- veriripulia
- toistuva pahoinvointi ja oksentaminen
Suolisto-oireiden lisäksi voi olla myös nivel-, iho- tai silmäoireita, kyhmyruusutautia, maksa-arvojen nousua (hepatiitti) tai sappiteiden tulehduksia.
Huomioi erityisesti:
- Jos sinulla on veriripulia, tulee tutkimuksiin hakeutua viivyttelemättä.
- Päivystykseen tulee hakeutua, jos oireesi ovat erityisen vaikeita tai yleistilasi on heikko. Löydät ohjeet siihen palvelupolun kohdasta Päivystyksellistä hoitoa vaativa tilanne.
Oireet kehittyvät yleensä vähitellen, mutta voivat alkaa myös äkillisesti. Oireet voi esiintyä jatkuvasti tai muutamien viikkojen tai kuukausien jaksoissa. Sairauteen voi liittyä myös pitkiä oireettomia kausia ja osalla sairastuneista IBD voi rauhoittua vuosiksi alkuvaiheen jälkeen. Sairaus on luonteeltaan krooninen ja voi aktivoitua pitkänkin ajan jälkeen. Oireet vaihtelevat suolitaudin laajuuden ja tulehdusasteen mukaan.
Yleisimmät tulehdukselliset suolistosairaudet ovat haavainen paksusuolentulehdus (Colitis Ulcerosa) ja Crohnin tauti
Haavainen paksusuolentulehdus (Colitis Ulcerosa) rajoittuu perä- ja paksunsuolen limakalvoon ja sen yleisin oire on verinen ripuli. Crohnin taudissa tulehdusmuutoksia saattaa esiintyä koko ruoansulatuskanavan alueella, mutta tyypillisesti kuitenkin ohutsuolen loppuosassa ja paksusuolessa. Crohnin taudin komplikaationa saattaa ilmetä suolen ahtaumia, märkäpesäkkeitä tai fisteleitä
Lue lisää:
- Vatsatalo, milloin hakeutua hoitoon? (Terveyskylä.fi)
- Liitännäissairaudet, Vatsatalo.fi (Terveyskylä.fi)
- IBD ja muut suolistosairaudet ry
Varaa aika omalle terveysasemallesi tai työterveyshuoltoon:
Toteutuu yleensä 
Tarvittaessa
Huoli oireista
Huoli oireista
Hae rohkeasti ajoissa apua ja hakeudu lääkärin vastaanotolle!
Tulehduksellisen suolistosairauden (IBD eli Inflammatory Bowel Desease) yleisimpiä oireita ovat vatsakivut ja ripuli. Sen lisäksi voi esiintyä:
- pitkittynyttä ripulia, suolen toiminnan muutoksia ja ulostuskertojen oleellista lisääntymistä
- laihtumista
- kuumetta
- väsymystä ja yleistilan laskua
- ruokahaluttomuutta
- veriripulia
- toistuva pahoinvointi ja oksentaminen
Suolisto-oireiden lisäksi voi olla myös nivel-, iho- tai silmäoireita, kyhmyruusutautia, maksa-arvojen nousua (hepatiitti) tai sappiteiden tulehduksia.
Huomioi erityisesti:
- Jos sinulla on veriripulia, tulee tutkimuksiin hakeutua viivyttelemättä.
- Päivystykseen tulee hakeutua, jos oireesi ovat erityisen vaikeita tai yleistilasi on heikko. Löydät ohjeet siihen palvelupolun kohdasta Päivystyksellistä hoitoa vaativa tilanne.
Oireet kehittyvät yleensä vähitellen, mutta voivat alkaa myös äkillisesti. Oireet voi esiintyä jatkuvasti tai muutamien viikkojen tai kuukausien jaksoissa. Sairauteen voi liittyä myös pitkiä oireettomia kausia ja osalla sairastuneista IBD voi rauhoittua vuosiksi alkuvaiheen jälkeen. Sairaus on luonteeltaan krooninen ja voi aktivoitua pitkänkin ajan jälkeen. Oireet vaihtelevat suolitaudin laajuuden ja tulehdusasteen mukaan.
Yleisimmät tulehdukselliset suolistosairaudet ovat haavainen paksusuolentulehdus (Colitis Ulcerosa) ja Crohnin tauti
Haavainen paksusuolentulehdus (Colitis Ulcerosa) rajoittuu perä- ja paksunsuolen limakalvoon ja sen yleisin oire on verinen ripuli. Crohnin taudissa tulehdusmuutoksia saattaa esiintyä koko ruoansulatuskanavan alueella, mutta tyypillisesti kuitenkin ohutsuolen loppuosassa ja paksusuolessa. Crohnin taudin komplikaationa saattaa ilmetä suolen ahtaumia, märkäpesäkkeitä tai fisteleitä
Lue lisää:
- Vatsatalo, milloin hakeutua hoitoon? (Terveyskylä.fi)
- Liitännäissairaudet, Vatsatalo.fi (Terveyskylä.fi)
- IBD ja muut suolistosairaudet ry
Varaa aika omalle terveysasemallesi tai työterveyshuoltoon:
Lähete erikoissairaanhoitoon
Lähete
Sinut ohjataan lähetteellä erikoissairaanhoitoon Kanta-Hämeen keskussairaalaan tähystystutkimukseen tai sisätautien poliklinikalle. Kun lähete on käsitelty, saat kutsukirjeen tai sinulle voidaan myös soittaa tai saat tekstiviestin.
Yhteystiedot
- Sisätautien poliklinikat: Sisätaudit / Oma Häme
- Tähystykset Kirurgian ja ortopedian poliklinikalla: Kirurgia / Oma Häme
Tähystystutkimukset ja tulosten kuuleminen
Tähystystutkimus eli kolonoskopia
Tutkimus ja tulosten kuuleminen
Lääkäri ohjaa sinut paksusuolen tähystykseen eli kolonoskopiaan kun on perusteltu syy epäillä kroonista tulehduksellista suolistosairautta. Tutkimuksen kiireellisyys määräytyy oirekuvan perusteella. Tutkimus voidaan tehdä omassa terveyskeskuksessa työterveyshuollossa tai sairaalassa. Tutkimuspäivästä saat poissaolotodistuksen työnantajaasi varten.
Suolen venyminen tutkimuksen aikana voi tuntua kipuna, jota helpottaa suonensisäisesti annettava kipulääke tai hengitettävä ilokaasu. Jos tarvitset rentouttavan esilääkkeen ennen tutkimusta, voit pyytää sitä ilmoittautuessasi poliklinikalle. Huomioithan, että et voi ajaa autoa tutkimuspäivänä johtuen lääkkeiden vaikutuksesta. Ota tämä asia huomioon tutkimukseen saapuessasi ja kotimatkaa suunnitellessasi.
Onnistuneen tähystyksen edellytyksenä on suolen hyvä tyhjentäminen. Henkilökohtaiset ohjeet saat kotiin ajanvarauskirjeessä, mutta yleiset tyhjennysohjeet löydät täältä. Huomaathan, että ruokavalioon liittyvä valmistautuminen alkaa viikkoa ennen tutkimusta.
Paksusuolen tähystyksessä eli kolonoskopiassa tutkitaan paksusuoli ja usein myös ohutsuolen loppuosa ohuella ja taipuisalla tähystimellä peräaukon kautta. Samalla otetaan yleensä koepaloja, jotka lähetetään tutkittavaksi.
Tutkimuksen tulokset löytyvät Kanta.fi-palvelusta, ja lääkäri tarvittaessa kertoo tuloksista vastaanotolla tai puhelimessa.
Yhteystiedot
- Hämeenlinna, kirurgian poliklinikka
puh. 03 629 2831, takaisinsoittopalvelu on auki arkisin klo 7.30–14.00. - Riihimäki, kirurgian poliklinikka
puh. 019 744 5360, takaisinsoittopalvelu on auki arkisin klo 7.30–14.00. - Forssan sairaala, sisätautien poliklinikka p. 03 4191 3026,
- Tähystyshoitaja p. 03 4191 3014 / 03 4191 3045, tekstiviestinumero 050 521 0518 (takaisinsoitto)
Lisätietoa tähystystutkimuksesta:
- Kun tähystystutkimus tehdään Kanta-Hämeen keskussairaalassa, saat siihen ajanvarauksen sekä valmistautumisohjeet. Löydät tietoa tutkimuksesta sekä ohjeita valmistautumisesta valmistautuminen paksusuolen tähystykseen.
- Terveyskylä.fi / Vatsatalo / Kolonoskopia
-
Voit tutustua tarkemmin tähystystutkimukseen Terveyskylä.fi/Vatsatalo videolta:
Ensikäynti enterologian poliklinikalla
Ensikäynti sisätautien poliklinikalla
Saat kutsun lääkärin vastaanotolle sekä IBD-hoitajan ohjaukseen gastroenterologian poliklinikalle (sisätautien poliklinikka).
Lääkärin vastaanotolla
Tähystyksesi koepalavastaukset valmistuvat noin 1-4 viikon kuluttua tutkimuksesta. Koepalavastausten valmistuttua sinulle varataan aika lääkärille. Poliklinikkakäynnillä lääkäri määrittää diagnoosin, kartoittaa sairautesi laajuuden ja vaikeusasteen. Kanssasi suunnitellaan hoitoa ja sen aloitusta. Hoitosi toteutumisen ja seurannan tueksi laaditaan hoitosuunnitelma.
- Saat lääkäriltäsi tietoa sairaudestasi ja sen hoidosta.
- Lääkäri määrittää sinulle ylläpitolääkityksen ja tehostamissuunnitelman hoitosi tueksi.
- Kanssasi suunnitellaan hoidon tavoitteet, seuranta ja tarvittavat lisäkäynnit poliklinikalla. Seuranta voi olla puhelu, lääkärin vastaanotto tai esimerkiksi tähystystutkimus.
- Lääkäri kartoittaa rokotukset, perinnölliset tekijät ja huomioi myös muut mahdolliset sairautesi ja sairauden hoitoon vaikuttavat elämäntavat.
- Lääkäri arvioi sairaslomatarpeen ja työkyvyn.
- Lääkäri laatii B-lausunnon lääkehoidon erityiskorvattavuutta varten.
- Lääkäri arvioi kanssasi myös ravitsemukseen, sosiaaliturvaan ja henkiseen hyvinvointiin liittyvää hoidon ja tuen tarvetta. Hän ohjaa sinut tarvittaessa hoitosi kannalta keskeisille ammattilaisille.
IBD-hoitajan alkuinfo Hämeenlinnassa ja Riihimäellä sisätautien poliklinikalla
- IBD-hoitaja on yhteyshenkilösi hoitoosi liittyvissä kysymyksissä.
- Hoitaja ohjaa ja tukee sinua sairautesi hoidossa. Saat tietoa mm. oireista, joiden perusteella hoitoa täytyy tehostaa tai hakeutua hoitoon.
- Saat tietoa ja ohjeita lääkealoituksiin ja lääkitykseen liittyvistä erityispiirteistä, kuten esimerkiksi lääketurvakokeista.
- Hoitajalta saat tietoa sairaudestasi sekä tahoista, joista löydät asiantuntijatietoa ja palveluita IBD-sairauksiin liittyen.
Yhteystiedot
- Sisätautien poliklinikka, gastroenterologia Hämeenlinna ja Riihimäki p. 03 629 2921, yhteydenotto tekstiviestitse 045 739 65697
- Sisätautien poliklinikka Forssan sairaala p. 03 4191 3026
Lue lisää:
- IBD ja muut suolistosairaudet ry on valtakunnallinen tulehduksellista ja muita suolistosairauksia sairastavien sekä heidän läheistensä tuki- ja edunvalvontajärjestö.
- Lääkkeiden erityiskorvattavuus ja erityiskorvaukset haavainen paksunsuolentulehdus ja Crohnin tauti liittyvät korvaukset (Kela.fi). Lääkehoidosta löydät lisätietoa polun kohdasta Lääkehoito
- Tämän polun Elämää IBD:n kanssa
Lääkehoito
Lääkehoito
Useimmat IBD-potilaat tarvitsevat lääkitystä osana sairauden hoitoa. Lääkitys on yleensä pitkäaikainen tai pysyvä. Lääkityksen valintaan vaikuttavat:
- diagnoosi
- sairautesi laajuus
- tulehduksen vaikeusaste.
Lääkäri määrää sinulle lääkehoidon tutkimustulosten perusteella. Lääkehoidon tarkoituksena on rauhoittaa tulehdusta sekä estää taudin paheneminen ja komplikaatiot. Sopivan lääkehoidon löytämiseksi saatat joutua kokeilemaan useita eri lääkevaihtoehtoja. Voit joutua myös käyttämään eri tavoin vaikuttavia lääkkeitä samanaikaisesti. Lääkkeet tehostavat toistensa vaikutusta.
Taudin aktiivivaiheessa lääkehoitosi tavoitteena on hoitaa suolen limakalvon tulehdusta ja vähentää oireita. Tulehduksen rauhoituttua, ylläpitolääkityksellä pyritään ylläpitämään oireetonta rauhallista vaihetta eli remissiota.
Lääkehoito toteutetaan kotona, osastolla tai päiväsairaalassa. Lääkehoidon suunnittelu ja ohjaus tapahtuvat poliklinikalla, ethän itse lopeta lääkitystäsi ilman lääkäriltä saatuja ohjeita. Valittu lääkehoito ja taudin vaikeusaste vaikuttavat, miten usein sinun tarvitsee käydä laboratoriotutkimuksissa tai tähystystutkimuksissa. Lisätietoa tutkimuksista ja lääketurvakokeista löydät palvelupolkumme kohdasta tutkimukset ja lääketurvakokeet.
Lääkkeet
- Kortisonia käytetään kuureina, kun halutaan nopeasti parantaa limakalvon tulehdusta ja lievittää oireita. Kortisonikuurin aikana yleensä aloitetaan tai tehostetaan ylläpitohoitoa. Kortisoni voidaan annostella, joko suun, verisuonen tai paikallisesti peräsuolen kautta. Kortisonin pitkäaikaiseen käyttöön liittyy moninaisia sivuvaikutuksia, eikä se sovellu käytettäväksi pitkäaikaiseen ylläpitohoitoon.
- 5-ASA-valmisteita käytetään lievän ja keskivaikean haavaisen paksusuolitulehduksen hoidossa sekä aktiivivaiheessa, että ylläpitohoitona.
- Immunosuppressiivisia lääkkeitä (atsatiopriini, 6-merkaptopuriini, metotreksaatti ja siklosporiini) käytetään keskivaikean ja vaikean sairauden ylläpitohoidossa.
- Biologisia lääkkeitä käytetään vaikean tai keskivaikean tulehduksellisen suolisairauden hoitoon. Niiden vaikutus kohdistuu tulehduksen välittäjäaineisiin tai ne estävät tulehdusta aiheuttavia tai ylläpitäviä valkosoluja toimimasta. Biologiset lääkkeet annostellaan sairaalassa suonensisäisenä infuusiona tai kotona itse pistäen.
- Januskinaasin estäjää käytetään haavaisen paksusuolen tulehduksen hoidossa. Lääke annostellaan suun kautta tabletteina ja se lievittää tulehdusreaktiota estämällä tulehdusvälittäjäaineiden vaikutuksen soluihin.
IBD-lääkitys on yleensä pitkäaikaista tai pysyvää. Jos huomaat lääkkeisiin liittyviä haittavaikutuksia, kuten esimerkiksi pahoinvointia tai ylävatsaoireita, ole silloin yhteydessä IBD-hoitajaan. Jos syöt itsehoitotuotteita kuten vitamiineja, varmista lääkäriltäsi ja apteekista, että ne ovat yhteensopivat lääkityksesi kanssa.
Muistathan aina kertoa sinua muusta syystä hoitavalle lääkärille IBD-lääkityksestäsi!
Lue lisää:
Seuranta ESH
Hoidon seuranta sisätautien poliklinikalla
Hoitosi seuranta erikoissairaanhoidossa sisätautien poliklinikalla riippuu sairauden aktiivisuudesta ja tarvitsemastasi lääkityksestä. Hoitosi seurantaan liittyy laboratoriokokeita ja tähystystutkimuksia ja mahdollisesti muita kuvantamistutkimuksia.
- Lääkärin vastaanotto on yleensä 6-12 kk välein, jossa arvioidaan sairautesi aktiivisuutta, lääkityksen riittävyyttä.
- Lääkäri arvioi lääkehoidolle saamasi vasteen. Arvio tehdään kuvaamiesi oireiden sekä laboratoriokokeiden ja tähystystutkimusten tulosten perusteella.
- Jos sairautesi edellyttää leikkaushoitoa, keskustelet lääkärin kanssa asiasta.
- Jos tulehduksellinen suolistosairautesi on pysynyt pitempään oireettomana ja laboratoriotuloksissasi ei ole esiintynyt poikkeamia, riittää yleensä että seurantakokeiden tulokset kerrotaan puhelimitse ja kysytään voinnistasi.
- Jos lääkitykseesi tulee muutoksia, saat lääkeohjauksen IBD-hoitajalta tai sinua hoitavalta lääkäriltä.
- IBD-hoitaja tai lääkäri seuraa ja tarkistaa lääketurvakokeiden tuloksia ja on sinuun tarvittaessa yhteydessä.
- Jos oireesi pahenevat tai eivät korjaannu seurantakäyntien välissä, saat avun mahdollisimman nopeasti, kun otat hoitosi seurannasta vastaavaan tahoon ajoissa yhteyttä.
- Pitkäaikaisessa rauhallisessa ja oireettomassa eli remissiossa olevan potilaan kontrollit voidaan siirtää perusterveydenhuoltoon.
Hyvä omahoito on perusedellytys sairauden hoitamisessa, oireettomuuden saavuttamiselle ja pysymiselle. Ammattilaiset ovat koonneet sinulle ohjeita ja suosituksia IBD - potilaan omahoitoon, löydät ne tästä linkistä.
Yhteystiedot
- Sisätautien poliklinikka, gastroenterologia Hämeenlinna ja Riihimäki p. 03 629 2921, yhteydenotto tekstiviestitse 045 739 65697
- Sisätautien poliklinikka Forssan sairaala p. 03 4191 3026
Muun ammattilaisen antama hoito ja ohjaus
Muun ammattilaisen antama hoito ja ohjaus
Voit tarvita sairautesi hoitoon ja sen aiheuttamiin muutoksiin arjessa tukea ja ohjausta myös muilta ammattilaisilta. Tähän on koottu tietoa eri ammattilaisten antamasta hoidosta ja ohjauksesta. Voit kysyä niistä lisää hoidostasi vastaavalta taholta. Vertaistuesta ja järjestöjen tarjoamista palveluista löydät lisätietoa polun kohdasta Elämää IBD:n kanssa.
Sairauden aktivoituminen eli pahenemisvaihe
Jos sairautesi aktivoituu (pahenemisvaihe)
Sairauteesi voi liittyä pahenemisvaiheita. Jos sinulle tulee sellaisia suolistosairauden pahenemiseen liittyviä oireita, joihin omaehtoinen hoito ei auta, ota mahdollisimman ajoissa yhteys hoitosi seurannasta vastaavaan tahoon. Lääkitystäsi tarvittaessa tehostetaan, ja pahenemisvaiheessa tarvitaan kortisonikuuria. Pahenemisvaiheessa sairausloman tarve arvioidaan tilannekohtaisesti. Pahenemisvaiheen ruokavalioon liittyviä ohjeita löydät pahenemisvaiheen ruokavalioon liittyviä ohjeita löydät tästä linkistä.
Tulehduksellisen suolistosairauden (IBD) yleisimpiä oireita ovat vatsakivut ja ripuli. Sen lisäksi voi esiintyä:
- pitkittynyttä ripulia, suolen toiminnan muutoksia ja ulostuskertojen oleellista lisääntymistä
- laihtumista
- kuumetta
- väsymystä ja yleistilan laskua
- ruokahaluttomuutta
- veriripulia
- Suolisto-oireiden lisäksi voi olla myös nivel-, iho- tai silmäoireita, kyhmyruusutautia, maksa-arvojen nousua (hepatiitti) tai sappiteiden tulehduksia.
Huomioi erityisesti:
- Jos sinulla on veriripulia, tulee tutkimuksiin hakeutua viivyttelemättä.
- Päivystykseen tulee hakeutua, jos oireesi ovat erityisen vaikeita tai yleistilasi on heikko. Löydät ohjeet siihen palvelupolun kohdasta Päivystyksellistä hoitoa vaativa tilanne.
Ota yhteyttä
- Jos hoitosi seuranta tapahtuu terveyskeskuksessasi tai työterveyshuollossasi, voit varata itse ajan vastaanotolle. Löydät niiden yhteystiedot palvelupolun kohdasta Huoli oireista.
- Kun hoitosi seuranta on sairaalassa:
- Sisätautien poliklinikka, gastroenterologia Hämeenlinna ja Riihimäki p. 03 629 2921, yhteydenotto tekstiviestitse 045 739 65697
- Sisätautien poliklinikka Forssan sairaala p. 03 4191 3026
Osastohoito
Osastohoito
Taudin pahenemisvaiheessa voit tarvita osastohoitoa. Osastolla aloitetaan tarvittavien tutkimusten jälkeen lääkehoito, jonka tavoitteena on saada tulehdus rauhoittumaan. Esimerkiksi kortisonihoitoa annetaan suonensisäisesti, kunnes tilanne rauhoittuu riittävästi. Myös peruslääkityksesi jatkuu osastohoidossa, mutta sen annostusta voidaan tarvittaessa nostaa.
- Kun osastolla aloitettu lääkitys tehoaa, voit kotiutua ja hoitosi seuranta jatkuu poliklinikalla.
- Joskus sairautesi hoito tarvitsee myös ravitsemusterapeutin ohjeita. Sairaalan ravitsemusterapeutti voi joissain tapauksissa tavata sinut ollessasi osastolla.
- Jos sairautesi hoito edellyttää leikkaushoitoa, avannehoitaja voi myös tavata sinut osastohoidon aikana ja keskustella kanssasi mahdollisesta leikkauksesta ja siihen liittyvistä asioista.
- Yhteystiedot: Osasto 6 A
Sairauden seuranta PTH
Hoidon seuranta sairauden rauhallisessa vaiheessa
Sairauden seuranta siirtyy terveyskeskukseen
Kun suolistosairautesi on pitkäaikaisessa rauhallisessa eli nk. remissiovaiheessa, hoitosi seuranta voidaan siirtää sisätautien poliklinikalta terveyskeskukseen. Siellä hoitosi seuranta jatkuu hoitosuunnitelman mukaan.
- Hoidon seuranta voi olla lääkärin vastaanottokäynti, tutkimus, hoitajan vastaanottokäynti tai puhelu.
- Lääkärin vastaanotto on noin 1–2 vuoden välein, jolloin arvioidaan taudin aktiivisuutta ja tarkistetaan lääkityksen ajantasaisuutta.
- Sairaslomatarpeen arviointi ja reseptien uusinta tehdään terveyskeskuksen kautta siinä vaiheessa, kun taudin seuranta on siirretty terveyskeskukseen.
- Jos tarvitset tukea ravitsemukseen ja elämäntapoihin liittyen, kuntakohtaisesti terveyskeskuksissa tietoa ja ohjausta voit saada hoitajalta tai ravitsemusterapeutilta. Voit lukea niistä lisää palvelupolkumme kohdasta muun ammattilaisen antama hoito ja ohjaus.
- Seuraa ja hoida mahdollisia liitännäissairauksia, kuten esimerkiksi nivelkipuja ja -tulehduksia, ihon ja silmän sairauksia, selkärankareumaa ja laskimotukoksia. Jos huomaat liitännäissairauksien oireita, ole yhteydessä hoitavaan tahoon. Saat silloin ajoissa lähetteen erikoislääkärille.
Jos oireesi pahenevat tai eivät korjaannu seurantakäyntien välissä, ole heti yhteydessä sairautesi seurannasta vastaavaan tahoon, jotta saat avun mahdollisimman nopeasti. Löydät tietoa tämän palvelupolun kohdasta Jos sairautesi aktivoituu (pahenemisvaihe).
Tähystämällä tehtävä dysplasiaseuranta
Tulehduksellisiin suolistosairauksiin, erityisesti haavaiseen paksusuolitulehdukseen liittyy suurentunut riski sairastua paksu- ja peräsuolisyöpään. Siksi tehdään tähystystutkimuksia, jotta tunnistetaan ja löydetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa syöpä tai tunnistetaan riski kehittyä syöväksi. Vaikka sairaus olisikin rauhallisessa vaiheessa oireettomana ja sairauden seuranta siirtynyt terveyskeskukseen, sinut kutsutaan noin 5 vuoden välein Kanta-Hämeen keskussairaalaan dysplasiaseurantaan, joka tehdään tähystämällä.
Omahoito tukee oireettomana pysymistä
Hyvä omahoito on perusedellytys remission saavuttamiselle ja pysymiselle. Hyvä remissio vähentää sairaalahoidon ja leikkausten tarvetta. Säännöllinen ylläpitolääkityksen käyttö ja hoito-ohjeiden seuraaminen tukevat remissiossa pysymistä sekä ja siihen palaamista. Joskus tilanne voi olla jo niin hyvä, että lääkitystä voidaan hoitavan tahon kanssa keventää.
Ammattilaiset ovat koonneet sinulle ohjeita ja suosituksia IBD-sairauden itsehoitoon ja arjen tueksi. Löydät ne tästä linkistä.
