Raskaana olevan polku

[browser-shot url="https://khshp.palvelupolku.fi/rintasyopa/" width="1200" height="700"]

Sosiaaliturva

Sosiaaliturva

Syöpää sairastavan potilaan sosiaaliturvasta löydät kootusti Järjestöjen sosiaaliturvasta löydät kootusti Järjestöjen sosiaaliturvaoppaasta.

Taloudellinen tilanteesi saattaa muuttua sairasloman aikana, ja siihen kannattaa etukäteen varautua.

Sairaalan sosiaalityö

Sosiaalityöntekijän kanssa sinulla on mahdollisuus keskustella elämäntilanteesta, siihen liittyvistä haasteista, sairastumisen ja vammautumisen aiheuttamista muutoksista sekä saada yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa. Sairaalan sosiaalityöntekijä:

  • antaa ohjausta ja neuvontaa sairauteen liittyvistä sosiaaliturva-etuuksista, kuten esimerkiksi sairauspäiväraha, matka- ja lääkekorvaukset, eläkkeet, vammaisetuudet
  • ohjaa perhe- ja sosiaalipalveluiden hakemisessa
  • auttaa työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittämisessä
  • tekee yhteistyötä potilaan läheisten, viranomaisten ja järjestöjen kanssa
  • Sosiaalityöntekijän palvelut ovat maksuttomia

Terveydenhuollon sosiaalityössä huomioidaan potilaan kokonaistilanne ja sosiaalisten tekijöiden yhteys sairauteen, sairastamiseen tai vammautumiseen. Sosiaalityöntekijä on alansa asiantuntija potilaan hoidossa ja kuntoutuksessa ja tekee yhteistyötä moniammatillisen työryhmän ja potilaan läheisten kanssa.

Lisätietoja sosiaalityöntekijöiltä

Sosiaalityöntekijän yhteystiedot saat henkilökunnalta. Lisätietoa sosiaalipalveluista Kanta-Hämeen keskussairaalan verkkosivuilta.

Syöpää sairastavien potilaiden sosiaalityöntekijöiden yhteystiedot:

  • Sosiaalityöntekijä puh. 040 588 7562
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Rinnan korjausleikkaus liitännäishoitojen jälkeen

Miksi ja milloin tehdään?

Rinnan korjausleikkauksessa rinta korjataan tai rakennetaan uusi rinta kun on varmistuttu, että syöpäsairaus on hallinnassa. Sen lisäksi leikkaus edellyttää, että kuntosi kestää vaativan leikkauksen. Otathan huomioon, että leikkaus vaatii useamman viikon kestävän toipumisen.

Korjausleikkauksia voidaan tehdä myös terveeseen rintaan, jolloin kyse on symmetrisoivasta leikkauksesta. Silloin plastiikkakirurgi suunnittelee kanssasi yhdessä terveeseen rintaan liittyvät muutokset, jos esimerkiksi halutaan saada rinnoista samankokoiset. Tämä esimerkiksi vaikuttaa niska-hartiaseutuun ja liivien istuvuuteen.

Näin korjausleikkaukset etenevät syöpähoitojen jälkeen

Rinnankorjaukseen liittyy useampia vaiheita, jotka suunnitellaan yhdessä kanssasi.

1 Rinnan leikkaus

Leikatun rinnan koon ja muodon palauttaminen ja/ tai terveen rinnan symmetrisointi

Jos sinulta on leikattu koko rinta, tässä leikkauksessa sinulle voidaan rakentaa uusi rinta (nk. myöhäisrekonstruktio). Jos sinulla on ollut rinnan osapoisto, ja siitä on rintaan jäänyt esimerkiksi hankala arpikurouma, niin sen kokoa ja muotoa voidaan muuttaa. Tarvittaessa voidaan korjata myös tervettä rintaa nk. symmetrisoivassa leikkauksessa.

Jos toivot rinnankorjausleikkausta syöpähoitojen jälkeen, syöpätautien erikoislääkäri tekee lähetteen leikkausarvioon plastiikkakirurgille. Plastiikkakirurgin tapaamisella arvioidaan kanssasi leikkauksen mahdollisuutta, johon vaikuttaa fyysinen kuntosi ja hoidon vaihe. Tapaamisella suunnitellaan kanssasi myös leikkausta ja käydään läpi sen jälkeistä hoitoa ja toipumista. Plastiikkakirurgi asettaa sinut leikkausjonoon.

Saat kutsun leikkaukseen. Leikkauspaikka tarkentuu kutsussa. Plastiikkakirurgi piirtää ihoosi leikkausalueen suunnitelman mukaan. Leikkaus kestää useamman tunnin ja se tehdään nukutettuna. Sinut siirretään leikkaussalista heräämöön.

Leikkauksen jälkeinen sairaalassaoloaika ja toipuminen riippuvat tehdyn toimenpiteen suuruudesta. Pienempien toimenpiteiden jälkeen voi päästä samana päivänä kotiin (esimerkiksi pelkkä rasvansiirre kurovaan arpeen) ja isompien leikkausten jälkeen sairaalassaoloaika voi vaihdella 2-7 päivää. Uuden rinnan rakentaminen eli rintarekonstruktio on isoimpia leikkauksia, jonka jälkeen sinulla aluksi on leikkausalueella useita dreenejä eli laskuputkia. Toipumisen käynnistyttyä dreenejä vähennetään ja pääset ohjatusti liikkeelle. Sinulla saattaa olla kotiutuessasi vielä dreeni. Saat mukaasi erilaisia potilasohjeita, reseptit, sairaslomatodistuksen sekä vastaanottoajat seurantakäynneille. Ompeleet ovat sulavia, joten niitä ei tarvitse poistaa.

Noin 1-2 viikon päästä leikkauksesta sinut kutsutaan haavahoitajalle, joka tarkistaa leikkaushaavat ja leikatun rinnan toipumisen. Haavahoitaja arvioi, onko tarvetta tavata lääkäriä tai tehdä muita toimenpiteitä.

Noin 1-3 kuukauden kuluttua alkavat plastiikkakirurgin seurantakäynnit.

2 Uuden nännin rakentaminen

Kun leikattu rinta on parantunut, seuraava vaihe on uuden nännin rakentaminen. Se tehdään paikallispuudutuksessa ja nänni rakennetaan sopivalle paikalle pienellä kielekkeellä ympäröivästä ihosta. Pääset kotiutumaan heti toimenpiteen jälkeen.

Haavahoitajan vastaanotolla tarkistetaan tämän leikkauksen haavojen parantuminen.

3 Nännipihan pigmentointi

Rinnan korjausleikkauksen viimeinen vaihe on uuden nännipihan tekeminen pigmentaation avulla (tatuointi). Sinut asetetaan pigmentointijonoon seurantakäyntien aikana. Tähän koulutettu hoitaja tekee sen kirurgian poliklinikalla  tatuoimalla sinulle uuden nännipihan. Yleensä tatuointi toistetaan kolmen viikon päästä lopullisen värisävyn saamiseksi. Jälkihoitona nännipihaan vaihdetaan viikon verran rasvalappuja. Toimenpide ei vaadi sairaslomaa.

Sinä päätät

Keskimääräisesti koko korjausprosessi kestää muutaman vuoden ja prosessi päättyy yleensä viimeiseen kontrolliin plastiikkakirurgin luona. Voit itse päättää, haluatko edetä korjauksessa jokaiseen vaiheeseen. Vaiheesta toiseen on mahdollista jatkaa myös myöhemmin.  Silloin lähetteen voi tehdä  hoidostasi vastaava lääkäri, esimerkiksi terveyskeskuksessa.

Voit lukea lisää korjausleikkauksista Rintasyöpäyhdistyksen sivuilta.

Saat mukaasi myös Suomen Syöpäpotilaat ry:n Rinnankorjausleikkauksen käsikirjan hoitohenkilöstöltä.

-

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Työterveyshuolto ja työhön paluun tuki

Jos kuulut työterveyspalveluiden piiriin, saat työterveyden palveluita sopimusten mukaisesti. Ohessa linkit alueellisten työterveystoimijoiden sivustoille.

Useat saattavat jäädä sairaslomalle rintasyöpään liittyvien hoitojen ajaksi. Jos työstä poissaolo pitkittyy, se saattaa vaatia tukea, joustoja ja kuntoutusta. Monen potilaan kohdalla voidaan miettiä työn keventämisen vaihtoehtoja työhön paluun ollessa ajankohtaista. Kun 90. sairaslomapäivä lähestyy, tehdään työkyvyn arviointi osana työhönpaluun suunnittelua.

Syöpäjärjestöillä on ohjausta ja neuvontaa tähänkin liittyen

Kannattaa tarkistaa myös työterveydestä, millaista tukea sieltä on saatavilla. Voit mainita työterveydestä saatavasta tuesta myös hoitavalle taholle.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Oma seuranta

Tutki säännöllisesti rintasi. Ne on hyvä tutkia kerran kuussa, vaikka kävisitkin edelleen liitännäishoidoissa tai seurantakäynneillä.

Jos sinulla on vaikeuksia tutkia rintasi leikkauksen jälkeen esimerkiksi kiinnikkeiden tai tunnottomuuden vuoksi, voit pyytää neuvoja seurantakäynneillä sinua hoitavilta ammattilaisilta.

 

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Lääkärin ja hoitajan vastaanotto syöpätautien poliklinikalla

Jos rintasyövän hoito aloitetaan tai jatketaan liitännäishoidoilla, sinut kutsutaan syöpätautien poliklinikalle erikseen. Käynnillä tapaat syöpätautien erikoislääkärin ja syövänhoidon asiantuntijahoitajan.

Syöpätautien erikoislääkärin vastaanotto kestää noin tunnin ja sen jälkeen jatkat syövänhoidon asiantuntijahoitajan vastaanotolla noin 30-60 minuuttia.

-

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Psyykkinen tuki ja vertaistuki rintasyöpää sairastavalle

Sairastuminen on aina kriisi, johon jokainen reagoi omalla tavallaan. Se herättää tunteita ja ajatuksia, joiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Voit puhua missä tahansa polun vaiheessa terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, ja he ohjaavat sinut tuen piiriin. Rintasyöpää sairastavalla on mahdollisuus keskustella psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Voit ottaa myös itse asian puheeksi missä tahansa hoitosi vaiheessa. Psykiatrinen sairaanhoitaja soittaa sinulle lupasi siihen saatuaan ja sopii kanssasi tapaamisajan.  Tapaamisajat voivat olla saman päivänä muiden hoitojesi kanssa tai erikseen sovittuna päivänä psykiatrian poliklinikalla (linkki sairaalan karttaan). Tapaamisella keskustellaan ajatuksista ja tunteista liittyen tilanteeseesi ja löytää keinoja sopeutua tilanteeseen ja vahvistaa voimavarojasi. Jos tilanteesi niin edellyttää esimerkiksi lääkityksen tms. suhteen, psykiatrinen sairaanhoitaja  ohjaa sinut varsinaisen psykiatrisen hoidon piiriin.

Sinua tapaavat psykiatriset sairaanhoitajat suosittelevat esimerkiksi seuraavia linkkejä:

Vertaistuki ja potilasjärjestöt

Sairastuneelle

Suomessa on useita järjestöjä, jotka tarjoavat neuvontaa ja vertaistukea sairastuneelle:

Etelä-Suomen Syöpäyhdistys, 

  • Etelä-Suomen syöpäyhdistyksen neuvontahoitajan ajanvaraus ja puhelinneuvonta p. 044 730 3305

Suomen Syöpäpotilaat ry 

Kaikkisyövästä.fi

Tukihenkilö sairastuneelle 

Tukinet.net  

Osa paikallista rintasyöpää sairastavista suosittelee oman kokemukseen perustuen Rintasyöpäyhdistys - Europa Donna Finland ry:n ylläpitämää Rinnakkain keskusteluryhmää

Sairastuneen läheiset:

Rintasyöpädiagnoosin saaminen voi olla vaikeaa myös sairastuneen läheiselle. Syöpäjärjestöjen neuvonta opastaa, neuvoo ja tukee myös läheisiä.

Mieli.fi tarjoaa tukea ja apua sekä verkossa että puhelimitse. 09 2525 0111 (valtakunnallinen kriisipuhelin)

Psyykkinen tuki sairastuessa

Ennen erikoisairaanhoitoa voit olla yhteydessä terveyskeskukseesi tai selvittää myös oman työterveyshuoltosi tarjoamat tukipalvelut. Muista katsoa myös järjestöjen tarjoama tuki sairastuneelle ja läheiselle vertaistuki-osiosta.

Voit tiedustella myös terveyskeskuksista aikaa psykiatrisen sairaanhoitajan tapaamiselle.

  • Riihimäki: Mielenterveys- ja päihdeyksikkö  MPY  tarjoaa apua ja tukea mielenterveyteen ja päihteidenkäyttöön liittyvissä huolenaiheissa Riihimäen, Hausjärven ja Lopen 18 vuotta täyttäneille asukkaille. Sinne et tarvitse lähetettä ja siellä on arkiaamuisin vastaanotto. Voit myös olla yhteydessä puhelimitse  Puh. 019 758 5960
  • HML:n terveyskeskuksessa, henkisen hyvinvoinnin palveluissa on psykiatrisia sairaanhoitajia terveysasemilla, joihin voit olla yhteydessä

Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvontahoitajan ajanvaraus ja puhelinneuvonta p. 044 730 3305

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Hoitoa tukevat apuvälineet

Peruukki

Solunsalpaajahoitoa saaville potilaille myönnetään tarvittaessa palveluseteli peruukkia varten.

Rintaproteesi

Tukihihat ja -hanskat käsivarsille ja muille kehon osille

  • Tuubitoppi/liivit annetaan potilaalle mukaan.
  • Lääkinnälliset tukihihat ja -käsineet myönnetään tarvittaessa 6 kuukauden välein rintasyövän vuoksi tehdyn imusolmukkeiden poiston jälkeisen yläraajan lymfaturvotuksen hoitoon. Pääsääntönä on, että otat yhteyttä syöpäklinikalle, jos olet vielä siellä hoidossa tai seurannassa.
    Pieni osa potilaista voi hyötyä tukiliivistä.  Suositus tukiliivin käyttöön tulee aina fysioterapeutilta.
  • Fysioterapeutti arvioi tukituotteiden tarpeen. Potilas ohjataan fysioterapeutille lääkärin tai rintasyöpähoitajan lähetteellä. Arvion perusteella fysioterapeutti laatii tukituotteista maksusitoumuspyynnön, jonka saatuaan potilas hankkii tukituotteen yksityiseltä palveluntuottajalta.
  • Syöpätautien klinikan fysioterapeutti arvioi tukituotteiden vaikutusta lymfaturvotukseen kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun tukituote on otettu käyttöön.
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Terveyden ylläpitäminen

Sinun on erityisen tärkeää muistaa jatkaa säännöllisesti rintojesi oma seurantaa ja tarkkailua. Linkkejä ohjevideoihin ja lisätietoon löydät mm. polun kohdasta:  Oma seuranta

Olemassa olevasta terveydestä kannattaa huolehtia koko hoidon ajan voimavarojesi mukaan. Se tukee kuntoutumista ja hyvinvointia.

Terveyttä ja hyvinvointia tukevat mm.:

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Muun ammattilaisen antama hoito- ja ohjaus

Sinut voidaan kutsua poliklinikalle tapamaan hoitosi ja toipumisesi kannalta olennaisia ammattilaisia, kuten esimerkiksi fysioterapeuttia, psykiatrista sairaanhoitajaa, lymfahoitoa antavaa hoitajaa tai sosiaalityöntekijää.

Lymfaturvotus ja kompressiohoito

Kompressiohoitoa saavat yleensä sellaiset rintasyöpäpotilaat leikkauksen jälkeen, ja joilta on poistettu kainalon imusolmukkeita ja jotka saavat sytostaattihoitoa. Lymfaturvotus aiheutuu imunestekierron häiriöstä imusolmukkeiden poiston jälkeen.  Joskus lymfaturvotus saattaa ilmetä vasta vuoden kahdenkin jälkeen esimerkiksi rasituksen yhteydessä. Aina oireiden ilmetessä, kannattaa hakeutua sinua hoitavan tahon arviointiin. Kanta-Hämeen keskussairaalassa hoitoa antavat siihen koulutetut hoitajat.

Lymfaturvotus aiheuttaa kipuja ja voi vaikuttaa raajan liikkuvuuteen. Tähän tarjottava takkimansettihoito helpottaa oireita. Hoitoa annetaan 6-8 kertaa 1-4 viikon välein. Hoitoaikaa nostetaan vähän kerrallaan noin tunnin mittaisiksi hoitokerroiksi. Hoito on usein ylläpitävää , ja se voi kestää pidemmän aikaa.  

Hoidon määrää aina lääkäri, joka arvioi hoitotarpeen ja huomioi riskitekijät yms. Usein arvio tehdään syöpätautien poliklinikalla. Lääkäri määrittää myös hoitojaksot ja keston. Hoito tapahtuu Kanta-Hämeen keskussairaalan päiväsairaalassa joko Hämeenlinnassa tai Riihimäellä.

Psyykkinen tuki

Hoitava lääkärisi voi suositella sinulle psyykkistä tukea tai voit itse ottaa asian puheeksi hoitavan lääkärisi kanssa.

Sairastuminen yllättää sekä itsen että läheisen. Elämän tasapaino järkkyy. Äkillinen sairastuminen aiheuttaa monenlaisia tunnereaktioita kuten turvattomuutta, pelkoa, vihaa tai syyllisyyttä, hämmennystä, turhautumista ja alavireisyyttä. Nämä ovat normaaleja ja tarkoituksenmukaisia mielen reaktioita sairastumiseen. Kriisistä selviytyminen vie paljon voimia, mutta selviytymistaitoja voi myös kehittää ja harjaannuttaa.

Äkillinen sairastuminen ja kriisitilanne käynnistävät meissä prosessin, joka etenee jokaisella yksilöllisesti. Ihmiset reagoivat tällaisiin tilanteisiin eri tavalla eikä niihin voi valmistautua.

Paikallista rintasyöpää sairastavalla on mahdollisuus keskustella psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Voit ottaa myös itse asian puheeksi. Psykiatrinen sairaanhoitaja soittaa sinulle lupasi siihen saatuaan ja sopii kanssasi tapaamisajan.

Tapaamisajat voivat olla saman päivänä muiden hoitojesi kanssa tai erikseen sovittuna päivänä psykiatrian poliklinikalla. Tapaamisella keskustellaan ajatuksista ja tunteista liittyen tilanteeseesi ja sairauteen sopeutumiseen. Tapaamiset eivät ole terapiaa, vaan tarkoituksena on löytää keinoja sopeutua tilanteeseen ja vahvistaa voimavaroja. Jos tilanteesi niin edellyttää esimerkiksi lääkityksen tms. suhteen, psykiatrinen sairaanhoitaja osaa ohjata sinua varsinaisen psykiatrisen hoidon piiriin.

Löydät polun Lisätietoa-osiosta koottua tietoa Psyykkisen tuen muodoista ja vertaistuesta

Sairaalan sosiaalityö
  • Sairaalalla on sosiaalityöntekijöitä, jotka auttavat, tukevat ja ohjaavat sosiaalisen tilanteesi edellyttämällä tavalla. Saat ohjausta ja neuvontaa esimerkiksi sosiaaliturvaan tai muihin elämäntilaanteesi kannalta olennaisiin asioihin liittyen. Voit pyytää missä tahansa polkusi vaiheessa, että saat tavata  sosiaalityöntekijää.
  • Sosiaalityöntekijän tapaamisella kartoitetaan potilaan sosiaalinen tilanne sekä tarvittaessa ohjataan ja avustetaan esim. hakemusten vireille laitossa.
  • Paikallista rintasyöpää sairastavalle on koottu tietoa sosiaaliturvaan liittyen.
Fysioterapia

Rintaleikkauksen jälkeinen kipu, turvotus ja arpikudos saattavat hankaloittaa leikatun puolen yläraajan toimintaa.

Fysioterapeutti auttaa:

  • normaalin ryhdin ja liikkuvuuden tukemisessa ohjaamalla liikeharjoituksia
  • tarvittaessa käsittelemällä leikatulle alueelle muodostuvia lymfastrangeja eli imusuonten kovettumia.

Käyntikertoja on yleensä 1-5.

Seksuaalineuvonta

Seksuaalineuvonta on yksilöllistä ja luottamuksellista, asiakkaan tarpeista lähtevää neuvontaa ja ohjausta.

Seksuaalineuvonnassa saat tietoa rintasyövän ja syöpähoitojen vaikutuksista minäkuvaan ja kehonkuvaan. Neuvonnassa käsitellään myös ajatuksia ja tunteita, joita sairastuminen ja sairauden hoito seksuaalisuuteen saattavat aiheuttaa. Tarvittaessa käynnille voit tulla yhdessä puolison kanssa. Neuvonnan lisänä voidaan käyttää myös erilaisia harjoitteita. Seksuaalineuvonnan kesto sovitaan yksilöllisesti, erikoissairaanhoidon asiakkailla on mahdollisuus käydä neuvonnassa 1-4 kertaa. Tarvittaessa sinut ohjataan eteenpäin esimerkiksi seksuaaliterapeutille tai psykiatriselle sairaanhoitajalle.

Lisätietoa:

https://www.kaikkisyovasta.fi/parisuhde ja seksuaalisuus

-

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Oma löydös tai löydös seulonnassa

Omat löydökset

Jos löydät rinnastasi tai kainalosta kyhmyn, ota yhteyttä omalle terveysasemalle tai työterveyshuoltoosi. Terveysasemalla hoitaja haastattelee sinua ensin puhelimessa. Vastaanottoaika järjestetään kiireellisesti, yleensä lähipäiville.

Tyypillinen rintasyöpään viittaava löydös rinnassa tai kainalossa on kiinteä, aristamaton, ympäristöön kiinnittynyt kyhmy. Iho voi olla myös vetäytynyt kuopalle kyhmyn kohdalla tai nänni voi olla sisäänvetäytynyt. Nännin seutuun voi tulla ihottuman tapaista. Myös rinnasta tuleva erite, erityisesti jos se on veristä, on syy hakeutua lääkäriin. Tunne rintasi.fi -sivustolta löydät oirekuvauksia tarkemmin. Suuri osa rintasyövistä löytyy naisen itsensä epäilemän muutoksen perusteella ja siksi naisten tulisi säännöllisesti myös itse tutkia rintojaan. Pahanlaatuisten kasvaimien osuus lisääntyy 40. ikävuoden jälkeen selvästi.

Tullessasi lääkärin vastaanotolle varaudu kertomaan tarkemmin löydöksestä ja mm. viimeisten kuukautisten ajankohta.

Löydökset seulonnassa

Jos epäilyttävä löydös huomataan mammografiaseulonnan yhteydessä, tehdään suoraan lähete Kanta-Hämeen keskussairaalan kirurgian poliklinikalle. Hoitosi jatkuu silloin polun kohdasta Tutkimustulosten kuuleminen.

 

Löydös voi herättää huolta

Löydös voi herättää sinussa huolta, ja joskus huolen tunteet saattavat tuntua raskailta. Jos haluat puhua huolistasi asiantuntevan tahon kanssa jo ennen kuin pääset lääkärin vastaanotolle, voit olla yhteydessä esimerkiksi potilasjärjestöjen neuvontapalveluihin.

Linkkejä lisätiedon, neuvonnan ja vertaistuen saamiseksi:

Asiakassitaatti: Alkuvaiheen odottelu oli aika kauheaa, kun oli niin epätietoinen kaikesta

-

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Lääkärin vastaanotto ja tutkimukset

Lääkäri tutkii sinut ja saat tarvittaessa lähetteen mammografiaan. Varaudu siihen, että mammografian lisäksi saatetaan tehdä ultraäänitutkimus ja tarvittaessa otetaan neulanäyte. Varaat itse ajan mammografiaan saamiesi ohjeiden mukaan. Samalla lääkäri sopii kanssasi siitä, miten saat tiedon tuloksista.

  • Vastaanottoon voi valmistautua katsomalla viimeisten kuukautisten ajankohdan kalenterista valmiiksi.
  • Vastaanottoa ei tarvitse jännittää, tutkiminen ei ole kivuliasta.
  • Vastaanotolla käydään läpi hoitajan hoidontarpeenarviopuhelusta kirjaamat esitiedot läpi ja kysytään tarvittavat tarkentavat seikat.
  • Rinnat tutkitaan systemaattisesti ensin istuvassa asennossa, sitten makuulla. Myös soliskuopat, rintakehä, kainalot ja vatsa tunnustellaan.

Löydöksen perusteella ohjelmoidaan tarvittavat mammografia- ja ultraäänitutkimukset Kanta-Hämeen keskussairaalaan (KHKS). Radiologi ottaa tarvittaessa rinnan löydöksestä paksuneulanäytteen. Jos löydös ei ole huolestuttava, sovitaan jatkokontrolleista (esim. uusi tutkimus kuukautisten jälkeen).

Joissakin tapauksissa tehdään vielä tarkentavia tutkimuksia sairaalassa.

 

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Tutkimustulosten kuuleminen

Tutkimuksen vastaukset tulevat tutkimuslähetteen tehneelle lääkärille ja häneltä kuulet vastauksista sopimallanne tavalla. Näitä ovat puhelinsoitto tai vastaanotto.

Tulosten perusteella päätetään, tarvitaanko jatkoselvittelyjä ja hoitoa erikoissairaanhoidossa. Tarvittaessa lääkäri tekee lähetteen keskussairaalaan.

Joissakin tapauksissa näitä tutkimuksia voidaan tehdä myös uudelleen sairaalassa.

Joskus tuloksista kuuleminen tuntuu ylivoimaiselta ja voi aiheuttaa erilaisia reaktioita. Älä jää yksin ajatustesi kanssa. Kuuntelu- ja keskusteluapua on tarjolla. Voit tutustua niihin Lisätietoa-osiossa Psyykkinen tuki ja vertaistuki sairastuessa.

Kannattaa tarkistaa omasta työterveyshuollostasi, mitä palveluja rintasyöpään sairastuneen hoitoon sopimukseen kuuluu.

 

Asiakassitaatti: Tyrmistys iskee sillä tavalla päälle, ettei osaa edes kysyä mitään

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Soitto ja kutsu vastaanotolle

Syövänhoidon asiantuntijahoitaja soittaa sinulle. Saat tietoa hoidon etenemisen aikataulusta ja erilaisista tukimuodoista.

Kattavia lisätietolinkkejä:

Oma Raitti on kehittyvä sähköinen palvelualusta, joka mahdollistaa digitaalisen asioinnin potilaan ja Kanta-Hämeen keskussairaalan välillä. Oma Raitilla voit tarkastella hoitoaikani-aikajanaa, eli näet lähimenneisyydessä olleet ja tulevat ajanvarauksesi sairaalan hoitoyksiköihin. Kirjaudu tästä Oma Raittiin

Lisätietolinkkejä Kanta-Hämeen keskussairaalan löytämiseksi:

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Leikkausta valmistelevat käynnit

Käynti kirurgian poliklinikalla

Sinut kutsutaan kirurgian poliklinikalle, jossa tapaat kirurgin ja syövänhoidon asiantuntijahoitajan. Ota mukaan saamasi esitietolomakkeet. Voit ottaa läheisen mukaan vastaanottokäynnille niin halutessasi.

  • Kirurgi kertoo sinulle sairauden kirurgisesta hoidosta ja tulevasta leikkauksesta sekä tekee leikkaussuunnitelman yhdessä kanssasi.
  • Hoitaja antaa sinulle tietoa sairaudesta ja tukimuodoista sekä vastaa kysymyksiisi.
  • Vastaanottokäynnin yhteydessä sinut voidaan ohjata käymään laboratoriotutkimuksissa.
  • Leikkaushoidon suunnittelija haastattelee sinua lähempänä leikkausta varmistaakseen nukutuksen ja leikkaushoidon onnistumisen. Tarvittaessa hän konsultoi anestesialääkäriä. Jos haastattelu tapahtuu soittamalla, saat erillisen soittoajan. Muutoin haastattelu tapahtuu kasvotusten.
  • Kirurgian poliklinikan löydät pääaulan tuntumasta. Kanta-Hämeen keskussairaalan kartta

Asiakassitaatti: Olin koko ajan sellasessa kannattelussa, eikä tarvinnut itse olla etsimässä tietoa.

Rinnan välittömän korjausleikkauksen valmistelu

Plastiikkakirurgia on yhä useammin osana hoitokokonaisuutta jo syöpäleikkausvaiheessa. Jos rintasyövän takia joudutaan poistamaan rinta ja rintasyövän laatu sitä tukee sekä itse sitä toivot, rinta voidaan rakentaa rintasyöpäleikkauksen yhteydessä.  Joskus syöpäkasvaimen koko ja rinnan malli edellyttävät vaativampaa leikkausta, jossa kasvaimen poiston jälkeen rinnan malli muotoillaan uudelleen,

Jos olette päätyneet yleiskirurgin kanssa jompaankumpaan vaihtoehtoon, sinut kutsutaan tapaamaan myös plastiikkakirurgia ennen syöpäleikkausta. Tapaamisessa käydään läpi leikkaus ja menetelmät, siihen liittyvät hoitotoimenpiteet, osastohoitojakso sekä toipumisaika.

On melko yleistä, että korjausleikkaus tehdään myöhemmin, jos hoitoosi liittyy esimerkiksi liitännäishoitoja tai syövänhoitosi kannalta korjausleikkaus ei ole tässä vaiheessa mahdollista.  Kun kudokset ovat toipuneet mahdollisista solunsalpaaja- ja sädehoidoista, voidaan tehdä ns. myöhäisrekonstruktio. Myös oma näkemyksesi korjausleikkauksen siirtämisestä myöhäisemmäksi huomioidaan.

Voit lukea lisää polun kohdasta Rinnan korjausleikkaus syöpähoitojen jälkeen.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Valmistautuminen kotona

Saat kotiisi kirjalliset ohjeet leikkaukseen valmistautumista varten. Voit olla yhteydessä syövänhoidon asiantuntijahoitajaan. Hänet tavoitat Kirurgian poliklinikan takaisinsoittonumerosta  03 629 2831 arkisin klo 7.30-14.00.

Ennen leikkausta hoidonsuunnittelija soittaa sinulle ja kertoo tulevista tutkimuksista sekä käy läpi valmistautumisohjeet (syöminen, lääkitys yms.). Hän kartoittaa myös psyykkisen ja muun tuen tarpeen.

Jos sinulla on herännyt kysymyksiä sosiaaliturvaan tai arjessa selviytymiseen liittyen, kannattaa tutustua tämän polun etusivulta löytyvään Lisätietoa-osion Sosiaaliturvaosioon, jossa on koottuna sosiaaliturvaan liittyviä tietoja ja sairaalan sosiaalityön yhteystietoja. Sieltä löydät myös psyykkiseen tukeen ja vertaistukeen liittyvää tietoa ja linkkejä.

 

Asiakassitaatti: Lähestyvä leikkaus aina jännittää. Lopetin sairaalasarjojen katsomisen.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Leikkaus

Leikkaus tehdään Hämeenlinnassa Kanta-Hämeen keskussairaalan Leikkaus- ja toimenpideyksikössä. Noudata saamiasi ohjeita leikkaukseen valmistautumiseksi.

Jos sinulle on määrätty lisätutkimuksia ennen leikkausta, leikkauspäivän aamuna ilmoittaudu Röntgenin toimistoon (1.krs) . Sieltä sinut ohjataan eteenpäin. Sinulle tehdään vartijaimusolmukkeen kuvaus ja/tai lankamerkkaus leikattavan kohdan tarkentamiseksi. Näiden tutkimusten jälkeen sinut saatetaan leikkausyksikköön leikkausvalmisteluihin.

Potilasohje: vartijaimusolmukkeen paikantaminen gammakuvauksella

Jos sinulle ei ole määrätty lisätutkimuksia, sinut ohjeistetaan etukäteen tulemaan suoraan Leikkaus- ja toimenpideyksikköön.

  • Vastaanottava hoitaja vastaanottaa sinut ja valmistelee leikkausta varten
  • Leikkaus tehdään nukutettuna
  • Leikkauksen yhteydessä otetaan kainalosta tarvittaessa imusolmuke tai imusolmukkeita syövän levinneisyyden tutkimiseksi
  • Leikkauksen jälkeen vointiasi tarkkaillaan heräämössä
  • Lääkäri arvioi sairaalassaoloajan vointisi mukaan. Hoitoa voidaan tarvittaessa jatkaa vuodeosastolla.
  • Pääset kotiutumaan samana iltana tai seuraavana päivänä. Saman illan kotiutumisen edellytyksenä on, että sinulla on kotona täysi-ikäistä seuraa seuraavaan aamuun saakka.
  • Kotimatkaa varten tarvitset myös kyydin, koska et voi ajaa itse autolla.

Jos sinulle ollaan tekemässä rintasyövän hoitoon liittyvänä välittömiä korjausleikkauksia tässä vaiheessa, tapaat ennen leikkausta myös plastiikkakirurgin. Hän käy kanssasi korjausleikkaukseen liittyvän suunnitelman läpi ja merkitsee ihoosi tussilla leikkauksen kannalta keskeiset kohdat.

  • Koko rinnan poiston ja uuden rinnan tekemisen jälkeen sinut siirretään heräämön kautta osastolle toipumaan (pääasiallisesti osastolle 5 B)
  • Rintaa säästävässä leikkauksessa yleensä voidaan kotiutua jo seuraavana päivänä
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Jälkihoito sairaalassa ja kotiutuminen

Jälkihoito sairaalassa leikkauksen jälkeen

  • Saat kuntoutusohjaajalta kirjalliset ohjeet ja henkilökohtaisen ohjauksen kuntoutumisen tukemiseksi. Lisäksi saat tarvittaessa rinnan kevytproteesin. Myöhemmin on mahdollisuus varsinaisen proteesin saamiseen kuntoutusohjaajan kautta.
  • Kuntoutusohjaajalta saat myös tietoa ja kirjallista materiaalia Kelan etuisuuksista, syöpäjärjestöistä ja tukihenkilöistä
  • Kotiutuessa sinulla voi olla leikkausalueella laskuputki eli dreeni. Se poistetaan terveyskeskuksessa viimeistään viikon kuluttua leikkauksesta.
  • Fysioterapeutti antaa suulliset ja kirjalliset kotihoito-ohjeet. Fysioterapeutin kanssa käytte läpi toimenpiteen aiheuttamat rajoitukset ja liikeharjoitukset.

Jos läheisesi haluavat tulla tapaamaan sinua leikkauksen jälkeen, heidän kannattaa ensin tiedustella tapaamismahdollisuutta. Voit pyytää numeron osastolta.

Kotiutuminen

  • Pääset kotiutumaan samana iltana tai seuraavana päivänä. Saman illan kotiutumisen edellytyksenä on, että sinulla on kotona täysi-ikäistä seuraa.
  • Jos kotiudut dreenin kanssa, saat siihen erilliset ohjeet.
  • Kotiutuessasi saat puhelinnumeron, johon voit soittaa, jos tarvitset neuvoja.
  • Kotiutumisen yhteydessä saat myös sairauslomatodistuksen, tarvittavat reseptit sekä jälkitarkastusajan. Sairausloma on leikkauksen laajuudesta riippuen 2-5 viikkoa, kuitenkin yleensä ainakin jälkitarkastukseen asti.
  • Välittömän rintarekonstruktion jälkeen saat kotiutuessasi ajan haavahoitajalle noin viikon kuluttua leikkauksesta.

Jos sinulle tulee kysyttävää:

  • Kirurgian poliklinikka ma-pe klo 7.30-14.00 puh. 03 629 2831.
  • Epäselvissä asioissa sinua palvelee Päiväkirurgian yksikkö ma klo 7.00 - pe klo 18.00 puh. 03 629 3880
  • K-HKS Ensiapu puh. 03 629 4500 - jos toipumisessa ilmenee ongelmia ensimmäisen illan tai yön aikana ja viikonloppuisin esimerkiksi yltyvän kivun, korkean kuumeen, märkäisen haavaerityksen tai muiden tulehdusoireiden vuoksi

Kotiutuminen leikkauksen yhteydessä tehdyn rintarekonstruktion eli korjausleikkauksen jälkeen

Hoitoa jatketaan vuodeosastolla 5B. Jos sinulle on tehty kokonaan uusi rinta syöpäleikkauksen yhteydessä, niin osastohoito kestää noin 3-7 päivää. Sen aikana vointiasi ja toipumistasi seurataan osastolla. Saat osastolla myös fysioterapeutilta ohjeita liikkumiseen ja kuntoutumiseesi liittyen.

Vuodeosaston 5B potilasopas

Saat erikseen ohjeet, jos hoitosi tarvitsee plastiikkakirurgin seurantakäyntejä. Rinnan korjausleikkauksessa tavataan haavanhoitaja noin 2 viikkoa leikkauksen jälkeen. Tässä leikkauksessa käytetyt ompeleet ovat sulavia, joten niitä ei tarvitse poistaa.

Potilasohjeet

-

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Jälkitarkastukset

Noin 2-3 viikon päästä leikkauksen jälkeen vointisi tarkistetaan kirurgian poliklinikalla. Käynnillä tarkistetaan leikkausalueen parantuminen. Lisäksi tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma, joka sisältää moniammatillisen hoitotiimin antaman liitännäishoitojen tarpeen arvion. Tapaat myös kuntoutusohjaajan mm. sopivan rintaproteesin löytämiseksi.

Käyntiin liittyy myös arvio sinun hoitosi kannalta tarvittavista hoito- ja tukimuodoista. Näitä ovat esimerkiksi:

  • Fysioterapia liikkuvuuksien normalisoimiseksi ja mahdollisten kiinnikkeiden poistamiseksi
  • Psykiatrisen sairaanhoitajan antama tuki ja ohjaus
  • Sosiaalityöntekijän ohjaus etuisuusasioissa
  • Seksuaalineuvojan ohjaus
  • Kompressiohoito (lymfaturvotus)

Jos sinulle on tehty välitön rinnankorjausleikkaus, tapaat haavanhoitajan noin 1-2 viikon päästä leikkauksesta. Käynnillä tarkistetaan leikatun rinnan haavat, toipuminen ja vaihdetaan sidokset. Haavanhoitaja ohjaa sinulle tarvittavat jatkotoimenpiteet ja hoitotoimet. Plastiikakirurgin vastaanotto on välittömän rintarekonstrukstion jälkeen noin kuukauden kuluttua leikkauksesta. Onkoplastisen leikkauksen jälkeen ei ole plastiikakirurgin tapaamista, vaan pelkästään haavahoitajan tapaaminen.

Voit tarkistaa tämän polun ylälaidasta Lisätietoa-osiosta millaisia apuvälineitä rintasyöpää sairastavalle on, sosiaaliturvaan liittyviä asioita, terveyden ylläpitämiseen liittyviä asioita sekä saatavilla olevasta psyykkisestä tuesta, vertaistuesta ja potilasjärjestöistä.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Liitännäishoidot

Leikkauksen jälkeen sinulle voidaan antaa jotain liitännäishoitoa, jolla halutaan vähentää syövän uusiutumisen riskiä.

Näitä hoitoja ovat:

  • Solunsalpaajahoidot eli sytostaatit. Lääkehoidot annetaan päiväsairaalan yksiköissä Hämeenlinnassa ja Riihimäellä tai Forssan sairaalassa. Lääkehoito annetaan yleensä kolmen (3) viikon välein kuusi kertaa.
  • Sädehoito, joka tapahtuu pääsääntöisesti Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS). Sädehoidossa käydään joka arkipäivä ja tämä hoitovaihe kestää yleensä noin 3-5 viikkoa. TAYS:lla on potilashotelli, jossa pitkänmatkalaiset voivat yöpyä. Lue lisää Tays:in Potilashotellista.
  • Hormonaalinen tablettihoito, joka aloitetaan sädehoidon jälkeen. Hormonaalinen hoito kestää yleensä 5 vuotta, joskus jopa 10 vuotta.
  • Sinun on mahdollista saada syöpäjärjestön koulutettu vertaistukihenkilö tueksesi tarpeesi ja tilanteesi huomioiden. Etelä-Suomen syöpäyhdistyksessä kanssasi kartoitetaan myös muita tuen muotoja sinulle ja läheisellesi.  Kysy ja lue lisää Syöpäjärjestöjen vertaistuesta.

Rintasyövän solunsalpaajahoitoa eli sytostaatteja leikkauksen jälkeen annetaan Hämeenlinnan tai Riihimäen Päiväsairaalassa tai Forssan sairaalassa.

Lue lisää rintasyövän solunsalpaajahoidosta Terveyskylästä

Asiakassitaatti: Päiväsairaala oli kodinomainen paikka, huokui henkilökunnastakin.

Asiakassitaatti: Oikein hyvin toimi ja sai etäaikoja ja kaikki ajat suunniteltiin yhdessä hoitajien kanssa.

-

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Seurantakäynnit sairaalassa

Seuranta jatkuu:

  • Kirurgian poliklinikalla, jos uusiutumisriski on hyvin matala, eikä ole tarvetta liitännäishoitoihin. Seuranta jatkuu vuoden ajan. Seurantakäynnille kutsutaan yleensä noin kuuden kuukauden päästä leikkauksesta sekä vuoden päästä.
  • Syöpätautien poliklinikalla, jos nähdään tarvetta lääkkeellisiin liitännäishoitoihin. Seuranta jatkuu noin 1-2 vuoden välein viiden vuoden ajan tai kymmenen vuoden ajan, jos tarvitaan pitempikestoinen hormonihoito.

Seuranta-ajan tiheys ja pituus riippuu rintasyövän tyypistä, laajuudesta sekä sairastuneen muusta terveydellisestä tilanteesta. Leikattu alue kuvataan yleensä ensimmäisen kerran noin vuoden kuluttua leikkauksesta. Seuranta voi joissakin tapauksissa tapahtua soittamalla.

 

Asiakassitaatti: Hoitajista tuli mulle tärkeitä ja jäi vähän ikävä.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Seurantakäynnit jatkohoitopaikassa

Kun seuranta erikoissairaanhoidossa päättyy, seurantaa jatketaan perusterveydenhuollossa omalla terveysasemallasi. Sinun tulee itse varata aika seurantaan saamiesi ohjeiden mukaan. Seurantaan kuuluu lääkärin tutkimuksen lisäksi mammografia 1-2v:n välein.

Seurannan siirryttyä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon, säilyy yhteys keskussairaalan kuntoutusohjaajaan. Näille kuntoutusohjaajan rintaproteesien sovituskäynneille varataan itse aika.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Plastiikkakirurgin tapaaminen

Säästävien leikkausten vuoksi plastiikkakirurgia on yhä useammin osana hoitokokonaisuutta jo syöpäleikkausvaiheessa (ns. välitön rintarekonstruktio). Kun rintasyövän takia joudutaan poistamaan rinta, ja rintasyövän laatu sekä potilaan oma näkemys tätä tukevat, rinnan korjausleikkaus voidaan tehdä rintasyöpäleikkauksen yhteydessä.Uusi rinta voidaan rakentaa omakudossiirteellä, proteesilla tai näiden yhdistelmällä.

Jos hoitosi kohdalla olette päätyneet lääkärin kanssa tähän vaihtoehtoon, sinut kutsutaan tapaamaan plastiikkakirurgia. Tapaamisella käydään läpi itse leikkaus ja menetelmät , siihen liittyvät hoitotoimenpiteet, osastohoitojakso sekä toipumisaikaan liittyvät toimenpiteet.

On melko yleistä, että korjausleikkaus tehdään myöhemmin, jos esimerkiksi hoitoosi liittyy liitännäishoitoja tai syövänhoitosi kannalta korjausleikkaus ei ole tässä vaiheessa mahdollista.  Kun kudokset ovat toipuneet mahdollisista solunsalpaaja- ja sädehoidoista, voidaan tehdä ns. myöhäisrekonstruktio. Myös oma näkemyksesi painaa hoitosi ja mahdollisen korjausleikkauksen suunnittelussa. Osa ihmisistä haluaa siirtää leikkauksen myöhemmäksi. Tästä voit lukea lisää polun kohdasta Rinnan korjausleikkaus.

Voit lukea lisää korjausleikkauksista Rintasyöpäyhdistyksen sivuilta täältä.

Saat mukaasi myös Suomen Syöpäpotilaat ry:n Rinnankorjausleikkausen käsikirjan hoitohenkilöstöltä, ja voit ladata ja lukea sitä myös täältä.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Positiivinen raskaustesti

Ihminen ja sydän, ikoni.

Positiivinen raskaustesti

Onneksi olkoon positiivisesta raskaustestistä!

Ohjeita raskausaikaan

  • Ellet ole vielä aloittanut, aloita foolihappo (400 mikrogrammaa kerran päivässä) sekä D-vitamiini (10 mikrogrammaa kerran päivässä). Kysy tarvittaessa sopivaa tuotetta apteekista.
  • Jos sinulla on tarvetta ottaa kipulääkettä, parasetamolia on turvallista käyttää pakkauksen ohjeen mukaisella annoksella myös raskausaikana.
  • Omasta neuvolastasi saat ohjeistuksia raskausaikana vältettävistä ruoka-aineista ja lisäravinteista. Löydät lisää tietoa ammattilaisten suosittelemien linkkien kautta:  Suosituksia raskausajan terveyteen ja hyvinvointiin.
  • Mikäli tupakoit, käytät alkoholia tai huumeita, paras aikaa lopettamiseen on nyt. Lopettamalla annat vauvallesi parhaan mahdollisen alun elämälle ja voit estää sikiövaurioiden syntymistä. Neuvolasta saat apua ja tukea savuttomuuteen ja päihteettömyyteen. On tärkeä tietää, että neuvolassa sinua ei arvostella tai tuomita päihteiden käytön vuoksi, me olemme sinun ja vauvasi puolella.

Halutessasi voit liittyä aktiiviseen Synnytä Hämeenlinnassa facebook-ryhmään ja ottaa Oma Hämeen Perhekeskuksen tilit seurantaan.

Neuvola-chat

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Ensikäynti neuvolassa

Hoitaja, ikoni.

Ensikäynti neuvolassa

Terveydenhoitajalla käynti

Tutkimukset

  • Sinulta mitataan käynnillä pituus, paino, verenpaine ja hemoglobiini.
  • Sinut ohjataan varaamaan aika alkuraskauden laboratoriotutkimuksiin Fimlabin sivuilta.
  • Verikokeet suositellaan otettavaksi  raskausviikolla 10. Voit käydä katsomassa Kanta.fi - sivustolla laboratoriovastauksiasi ja tarvittaessa soittaa neuvolaan ennen sovittua seuraavaa aikaa.
  • Mikäli haluatte osallistua sikiöseulontoihin, teidät ohjataan varaamaan aika yhdistelmäseulan tai yleiseen ultraäänitutkimukseen, joka toteutetaan Kanta-Hämeen keskussairaalan äitiyspoliklinikalla.
  • Sinulta kartoitetaan myös tarvetta sokerirasitustestiin riskiarvion mukaan. Valtaosalle odottajista suositellaan sokerirasitusta 1-2 x odotusaikana. Raskausdiabeteksen diagnosointi ja hoito varhaisessa vaiheessa on tärkeää raskaana olevan ja vauvan kannalta.
  • Tarvittaessa sinua ohjataan varaamaan aikaa suun terveydenhuoltoon raskausaikana Aikuisten suun terveydenhuolto / Oma Häme

Lue lisää:

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Alkuraskauden neuvolaseuranta

Alkuraskaus neuvola, ikoni.

Alkuraskauden äitiysneuvolakäynnit (raskausviikot 7 – 12)

Lääkäri ja toinen ammattilainen

Neuvolakäynnit terveydenhoitajalla ja lääkärillä

  • Lasta odottavat perheet käyvät neuvolassa terveydenhoitajalla noin 4 – 6 viikon välein, tarvittaessa tiheämmin odotusajan terveyden seuraamiseksi. Kaikille neuvolakäynneille kumppanisi on edelleen tervetullut mukaan.
  • Terveydenhoitaja mittaa neuvolakäynneillä verenpaineesi, painosi ja tutkii virtsanäytteen. Käynneillä kuunnellaan myös sikiön sydänääniä.
  • Neuvolalääkärikäyntejä on raskausaikana kaksi. Noin raskausviikolla 8-10 sinulla on neuvolalääkärillä käynti, jolloin voit jutella lääkärin kanssa sinua ja sikiötäsi koskevista asioista. Käynnin kesto on 20 minuuttia. Lääkäri kartoittaa tilanteesi raskauden suhteen kokonaisvaltaisesti huomioiden mahdolliset raskaudenaikaiset riskitekijät, jotka voivat liittyä esimerkiksi työhösi.
  • Jos sinulle sopii, tekee lääkäri gynekologisen sisätutkimuksen. Alkuraskauden neuvolalääkärikäynnin ultraäänitutkimuksessa saadaan arvio raskauden kestosta, nähdään sikiöiden lukumäärä ja syke.
  • Kaikissa neuvolatoimipisteissä ei ole ultraäänimahdollisuutta. Voit valita neuvolalääkärikäynnin lähineuvolasi sijaan toiseen neuvolaan, mikäli koet neuvolalääkärikäynnin ultraäänitutkimuksen itsellesi tärkeäksi.
  • Neuvolakäynneillä tuetaan syntyvän lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä mietitään, tarvitseeko perheenne tukitoimia.
  • Tulevan vauvan imettämisestä keskustellaan jo varhaisessa vaiheessa. Sinua kuunnellaan ja tuetaan myös tässä asiassa.
  • Neuvolakäynneillä on myös mahdollisuus saada tarkempia yksilöllisiä neuvoja ja ohjeita tupakasta, alkoholista ja huumeista vieroittautumiseen.
  • Jos sinulla on todettu sokerirasitustestissä raskausajan diabetes, sinulle varataan ylimääräinen neuvolakäynti. Siellä saat tarkemmat ohjeet, mitä sinun on otettava huomioon ja millaista hoitoa siihen voit saada.

Lue lisää:

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Odotusajan ultrat

Ultralaite, ikoni.

Sikiöseulonnat

Kaikille raskaana oleville tarjotaan raskauden aikana kaksi ultraäänitutkimusta. Tutkimukset tehdään Kanta-Hämeen keskussairaalassa äitiyspoliklinikalla, jonne sisäänkäynti on ovesta D5. Tutustu Kanta-Hämeen keskussairaalan karttaan.

Ensimmäinen ultraäänitutkimus tehdään varhaisraskaudessa keskimäärin raskausviikoilla 11–13, toinen keskiraskaudessa raskausviikolla 19–21.

Seulontatutkimukset ovat maksuttomia ja vapaaehtoisia. Niitä tekevät kokeneet, erityisesti ultraäänitutkimuksiin koulutetut kätilöt. Tutkimukset ovat parhaimmillaan mukavia hetkiä tutustua tulevaan perheenjäseneen. Tutkimuksista saa mahdollisuuksien mukaan kuvatallenteita ja 3D-kasvokuvia. Tarkoituksena on löytää mahdollisimman varhain kehityshäiriöitä tai rakennepoikkeavuuksia. Tavoitteena on parantaa lapsen hoitomahdollisuuksia, vähentää imeväiskuolleisuutta sekä syntyvien lasten sairastavuutta. Myös mahdollisiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista.

Tietyille riskiryhmille tarjotaan rakenneultraäänitutkimusta perinatologiaan perehtyneen erikoislääkärin toimesta. Tällöin käynnistä menee normaali poliklinikkamaksu.

Tutkimukseen pääsy

  • Varaa aika seulontaultraäänitutkimuksiin äitiyspoliklinikalle puhelimitse arkisin kello 8-14 puhelinnumerosta 03 629 2103. Käytössä on takaisinsoittopalvelu.
  • Suosittelemme ajan varaamista etenkin rakenneultraääneen hyvissä ajoin, viimeistään raskausviikoilla 15 – 16.
  • Kanta.fi-palvelussa antamasi suostumus potilastietojen luovuttamiseksi hoitoosi osallistuville sujuvoittaa seulontatutkimusta.

Tutkimukseen saapuminen

  • Kun tulet tutkimuksiin, ilmoittaudu äitiyspoliklinikan sihteerille. Myös puolisosi tai yksi muu tukihenkilö on tervetullut tutkimuskäynnille.
  • Jos olet tulossa myös rakenneultraäänitutkimukseen, saat ajan siihen samalla käynnillä.

Tutkimustulosten saaminen

  • Jos tutkimuksissa ei ilmene mitään poikkeavaa, se kerrotaan sinulle heti käynnin yhteydessä tai soitetaan jälkeenpäin.
  • Huomaathan, että yhdistelmäseulontatutkimuksen tulos koostuu sekä ultraäänitutkimuksesta että äidin verinäytteestä.
  • Jos ilmenee jatkotutkimusten tai seurannan tarvetta, saat aina yksilöllistä lisäneuvontaa. Sen pohjalta suunnitellaan tarvittavat lisätutkimukset, seuranta ja hoito. Jatkotutkimukset järjestetään perheen arvoja kunnioittaen.

Lue lisää

Varhaisraskauden ultraäänitutkimukset

Voit valita joko yhdistelmäseulontatutkimuksen tai yleisen ultraäänitutkimuksen. Varhaisraskauden ultraäänitutkimukset tehdään pääsääntöisesti vatsanpeitteiden päältä. Tarvittaessa tutkimusta täydennetään emättimen kautta, tutkimus ei satu. Tutkimuksissa selvitetään sikiöiden lukumäärä ja vointi sekä määritetään raskauden kesto mittaamalla sikiön pää-perämitta. Lisäksi tarkastellaan sikiön rakenteita, joista mm. raajat, sivuprofiili, osa keskushermostorakenteista sekä vatsaontelon elimistä on jo näkyvissä.

Yhdistelmäseulontatutkimus

Yhdistelmäseulonta sisältää ultraäänitutkimuksen ja äidin verinäytteen. Verinäyte otetaan noin raskausviikolla 9-11 ja siinä määritetään mm. istukan hormonipitoisuuksia. Ultraäänitutkimus tehdään noin raskausviikolla 11-13.  Siinä mitataan sikiön niskaturvotus ja arvioidaan riski kromosomihäiriöihin.  Yhdistelmäseulonnalla löytyy yli 80 % kromosomipoikkeavuuksista, joista tavallisin on Downin syndrooma. Positiivisen seulontatuloksen jälkeen raskaana olevalle tarjotaan yksilöllinen neuvonta ja jatkotutkimusmahdollisuuksia. Seulontapositiivisia on noin 5 % kaikista raskaana olevista.  Koska kyseessä on seulonta, ei positiivinen (=poikkeava) tulos tarkoita sairautta eikä negatiivinen (=normaali) tulos takaa syntyvän lapsen terveyttä.

Jatkotutkimuksina voidaan tehdä

  • NIPT-tutkimus (non invasive prenatal test), jossa raskaana olevan verinäytteestä tutkitaan sikiön kromosomeja
  • Niin sanottuja kajoavia tutkimuksia (lapsivesi- tai istukkanäyte), joihin liittyy 0.5-1.0 % keskenmenoriski

Jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista ja neuvonta järjestetään perheen arvoja kunnioittaen.

Yleinen ultraäänitutkimus

Varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus tehdään raskausviikoilla 10-13.  Tässä tutkitaan sikiöiden lukumäärä ja vointi sekä varmennetaan raskauden kesto ja määritetään laskettu aika. Tutkimuksessa voidaan mitata myös sikiön niskaturvotus ja tutkia sikiön rakenteet pääpiirteittäin. Riskilukua kromosomihäiriöihin ei lasketa.

Rakenneultraäänitutkimus

Rakenneultraäänitutkimus tehdään raskausviikolla 19-21 vatsanpeitteiden päältä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan mm. sikiön pään, sisäelinten, sydämen ja raajojen rakenteita. Lisäksi määritetään sikiön kasvu, istukan paikka sekä arvioidaan lapsiveden määrä. Useimmiten myös sikiön sukupuoli voidaan selvittää. Tutkimuksesta saa ultraäänikuvia mukaan ja maksuttomana erityispalveluna mahdollisuuksien mukaan pyritään antamaan myös 3D-kuva kasvoista.

3-5 %:lla raskauksista todetaan jokin rakennepoikkeavuus, joista yleisimpiä ovat virtsateiden ja sydämen rakennepoikkeavuudet. Suurin osa merkittävistä rakennepoikkeavuuksista löydetään seulontatutkimuksissa, mutta syntyvän lapsen terveyttä ei millään yksittäisellä tutkimuksella voida taata. Kuvan laatuun ja tutkimuksen tekoon voi liittyä haasteita sikiön asennosta johtuen tai synnyttäjän ylipainon takia. Mikäli tutkimuksessa ilmenee poikkeavaa, järjestetään perheelle aina yksilöllinen neuvonta ja tarvittavat jatkotutkimukset sekä seuranta. Myös jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Keskiraskauden äitiysneuvolakäynnit

Keskisraskaus neuvola, ikoni.

Keskiraskauden äitiysneuvolakäynnit (raskausviikot 13 – 30)

Kehon muutokset

Lue lisää:

Neuvolakäynnit

  • Äitiysneuvolakäyntejä on noin 4 – 6 viikon välein. Käynneillä seurataan sinun, vauvasi ja koko perheenne hyvinvointia.
  • Tarvittaessa neuvolakäyntejä voidaan tihentää, jos koet esimerkiksi vahvemman tuen tarpeelliseksi. Silloin voidaan kartoittaa teidän tilanteeseenne parhaiten sopivat palvelut.
  • Neuvolaterveydenhoitajan kanssa voit keskustella synnytyksestä ja siihen liittyvistä ajatuksistasi. Tarvittaessa terveydenhoitaja tekee lähetteen synnytyssairaalan synnytyspelko-poliklinikalle.
  • Kun raskautesi on kestänyt vähintään 154 päivää eli noin 5 kuukautta, saat neuvolasta raskaustodistuksen. Tarvitset todistuksen, kun haet Kelasta äitiysavustusta ja äitiysrahaa
  • Isyyden tai äitiyden tunnustaminen voidaan tehdä neuvolassa. Ajankohtaa ja lisätietoa voit kysyä omasta neuvolastasi.
  • Imetysohjaus jatkuu sinun toiveidesi mukaan.

Lue lisää:

Tutkimukset

  • Kaikilla neuvolakäynneillä sinulta mitataan verenpaine ja kohdun kasvu sekä tutkitaan virtsanäyte ja tarvittaessa veren hemoglobiinipitoisuus. Lisäksi kuunnellaan sikiön sydänääniä.
  • Jos veriryhmäsi on RhD-negatiivinen, sinua pyydetään varaamaan aika laboratorioon. Verinäytteestäsi tutkitaan sikiön veriryhmä. Jos sikiösi veriryhmä on RhD-positiivinen, saat neuvolakäynnillä ennen raskausviikkoa 30 lihakseen pistettävän anti-D suojauksen estämään veriryhmien erilaisuudesta mahdollisesti aiheutuvia ongelmia.
  • Saat tarvittaessa lähetteen sokerirasitustestiin. Jos tulos on poikkeava, saat yksilöllistä ohjausta raskausdiabeteksen hoitamiseen.
  • Rakenneultraääneen kannattaa varata aika hyvissä ajoin, viimeistään raskausviikoilla 15 – 16. Löydät lisää tietoa tämän polun kohdasta Sikiöseulonnat.

Lue lisää:

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Synnytysvalmennus

Ryhmä, ikoni.

Synnytysvalmennus

Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytysvalmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjille. Synnytysvalmennuksia järjestetään lauantaisin klo 13-15, ryhmä kokoontuu äitiyspoliklinikan aulassa. Järjestämme myös tutustumiskäyntejä synnytyssaliin ja synnytysvuodeosastolle. Tutustumiskäyntien ajankohdat löydät OmaHämeen Synnytys-sivulta tai synnytysvalmennuksen ajanvarauspalvelun etusivulta.

Ilmoittaudu synnytysvalmennukseen Kanta-Hämeen keskussairaalan sivujen kautta hyvissä ajoin, jotta saat paikan haluamallesi päivälle. Synnytysvalmennukseen osallistuminen kannattaa ajoittaa raskauden loppupuolelle, kuitenkin hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa. Yhdelle valmennuskerralla mahtuu 8 paria / 16 henkilöä. Jos perheestä osallistuvat valmennukseen sekä synnyttäjä ja puoliso/tukihenkilö, varataan paikka molemmille erikseen.

Synnytysvalmennuksessa käydään läpi mm. synnytyksen eri vaiheet, synnytykseen valmistautumista, kivunlievitysvaihtoehtoja ja tutustutaan lisäksi synnytysosaston tiloihin ja käytänteisiin. Valmennuksessa saat paljon ajantasaista tietoa synnytyksestä ja siihen liittyvistä asioista ja suosittelemme valmennusta lämpimästi. Valmennuksessa saat esittää mieltä askarruttavia kysymyksiä. Jos et pääse valmennuskäynnille, voit valmistautua hyödyntäen kirjallista ja videomuotoista synnytysvalmennusmateriaalia. Niistä löytyy mm. tilaesittelyjä, tietoa kivunlievitysvaihtoehdoista sekä ohjeita puolisolle/tukihenkilölle.

Kirjalliset synnytysvalmennusmateriaalit:

Kirjoita kirje kätilölle

Mitä enemmän kätilö tietää synnyttäjän toiveista, ajatuksista, sitä helpompi hänen on auttaa ja tukea synnyttäjää. On hyvä etukäteen miettiä, mitkä asiat ovat erityisen tärkeitä synnytystä tai synnytyksen jälkeistä aikaa silmällä pitäen ja tuoda ne rohkeasti esille. Tulosta ja kirjoita kirje kätilölle

Tutustu synnytyssairaalaan etukäteen

Lääkkeetön kivunlievitys

Lääkkeettömät kivunlievitysmahdollisuudet, mitä voit hyödyntää jo kotona:

  • Rentoutuminen
  • Hengitystekniikka ja äänen käyttö
  • Lämpöpakkaus
  • Liikehoito
  • Eri asennot
  • Hieronta
  • TENS-laite
  • Aqua-rakkulat ja vyöhykehoito
  • Vesi rentouttaa monin eri tavoin (suihku ja amme), kanta-Hämeessä voi synnyttää myös veteen.
  • Katso myös: Synnytyskivun lääkkeetön hoito /Terveyskylä.fi
Lääkkeellinen kivunlievitys

Lääkkeelliset kivunlievitysmahdollisuudet:

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Loppuraskauden äitiysneuvolakäynnit

Loppuraskaus neuvola, ikoni.

Loppuraskauden äitiysneuvolakäynnit (raskausviikot 31 – 40)

Neuvolakäynnit terveydenhoitajalla ja lääkärillä

  • Neuvolakäyntejä on kahden viikon välein tai tarpeen mukaan tiheämmin.
  • Saat ajan neuvolan lääkärille raskausviikoille 35 – 36. Tällöin tarkistetaan sikiön asento eli tarjonta ja varmistetaan, että kaikki on hyvin synnytystä ajatellen. Tarvittaessa sinut ohjataan jatkoarvioon äitiyspoliklinikalle. Voit jutella lääkärin kanssa loppuraskauteen sekä synnytykseen liittyvistä asioista tai huolista.
  • Kanssasi keskustellaan myös sellaisista hälyttävistä oireista, joiden yhteydessä pitää olla yhteydessä neuvolaan tai äitiyspoliklinikalle.
  • Neuvolakäynneillä keskustellaan tulevasta vanhemmuudesta, vauvanhoidosta sekä varhaisesta vuorovaikutuksesta vauvan kanssa. Saat tietoa imetyksestä ja siihen valmistautumisesta sekä ensihetkistä vauvasi kanssa.
  • Sinulle kerrotaan myös neuvolaterveydenhoitajan käynnistä kotiinne, kun olette kotiutuneet vauvan kanssa sairaalasta.
  • Kun raskausviikot ovat täynnä eli 40, sinulle varataan yliaikaiskontrolli Kanta-Hämeen keskussairaalaan raskausviikolle 41.
  • Käynnillä annetaan lisäksi ohjausta loppuraskauden voinnin omaseurantaan ja vauvan liikelaskentaan liittyen.
  • Loppuraskaudessa on tärkeää, että otat matalalla kynnyksellä yhteyttä neuvolaasi.

Ohjeita ja lisätietoa:

Tutkimukset

  • Käynneillä sinusta katsotaan verenpaine, paino, sikiön sydänäänet/tarjonta, mitataan kohdun kasvua sekä tutkitaan virtsanäyte.
  • Jos olet veriryhmältäsi RhD-negatiivinen, saat lähetteen kolmanteen RhD-kontrolliin raskausviikoilla 35-36.
  • Mikäli olet asunut yli vuoden korkean tuberkuloosiriskin maassa, sinut ohjataan jokaisessa loppuraskaudessa keuhkoröntgenkuvaan sinun ja syntyvän vauvasi turvaamiseksi.
  • Lasketun ajan ylittyessä sinulle varataan yliaikaiskontrolli äitiyspoliklinikalle Kanta-Hämeen keskussairaalaan raskausviikolle 41.​ Yliaikaisuuskäynnin tarkoituksena on seurata, että loppuraskaus sujuu turvallisesti.
  • Loppuraskaudessa sinulle annetaan tietoa synnyttäjien streptokokkiseulonnasta synnyttämään mennessä, sekä synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulonnasta vastasyntyneillä 2-5 vuorokauden iässä.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Äitiyspoliklinikka

Lääkäri ja hoitaja, ikoni.

Äitiyspoliklinikka

Äitiyspoliklinikalla käyt raskaudenaikaisissa ultraäänitutkimuksissa. Näistä voit lukea lisää tämän polun kohdasta Sikiöseulonnat. Tämän lisäksi äitiyspoliklinikalla hoidetaan ja seurataan riskiraskauksia.

Seurantaa äitiyspoliklinikalla saatetaan tarvita, jos:

  • Sinulla on pitkäaikaissairaus, joka vaatii raskaudenaikaista erityisseurantaa.
  • Raskauden kulussa tai sikiön voinnissa ilmenee jotakin poikkeavaa.

Äitiyspoliklinikalla hoidetaan myös raskaana olevia päivystyspotilaita, jotka tulevat neuvolan päivystyslähetteellä tai virka-ajan ulkopuolella puhelinsoiton tai päivystyskäyntiä vaativan oireiden takia.

Synnyttämään tullessasi käynti tapahtuu äitiyspoliklinikan kautta. Katso tarkemmat tiedot polun kohdasta Valmistautuminen ja lähtö synnyttämään ja Synnytys

Synnytysvastaanotto ja raskaana olevien päivystys, imetys- ja jälkipoliklinikka toimivat samoissa tiloissa äitiyspoliklinikan kanssa.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Valmistautuminen ja lähtö synnyttämään

Ihminen ja kysymysmerkki, ikoni.

Valmistautuminen ja lähtö synnyttämään

Synnytyssairaalaan tulosta ei tarvitse ilmoittaa etukäteen. Voit kuitenkin soittaa synnytysosaston kätilölle, jos haluat esimerkiksi varmistaa, kannattaako sinun lähteä jo synnyttämään. Numerosta (03) 629 2108 vastataan 24 h/vrk.

Lue tästä usein kysytyt kysymykset

Milloin lähteä synnyttämään?

  • Supistukset
    • Kun supistukset tulevat säännöllisesti alle 10 minuutin välein ja ovat niin kivuliaita, ettet pärjää enää kotona, sinun on aika lähteä synnytysvastaanotolle.
  • Lapsivedenmeno
  • Verinen vuoto
    • Niukkaa vuotoa voit seurata kotona, mutta runsaan verisen vuodon vuoksi on synnytysvastaanotolle lähdettävä välittömästi, tarvittaessa ambulanssilla.
  • Joskus yhteydenotto terveydenhuoltoon voi olla tarpeen aiemmin

Miten voi lievittää synnytyskipuja jo kotona?

  • Jos supistukset ovat lieviä, voit levätä kotona.
  • Jos lepääminen ei onnistu, voit lievittää kipua liikkumalla, esimerkiksi pystyasento ja heijaaminen auttavat.
  • Lämmin suihku, alavatsan lämmittäminen suihkulla tai jyväpussilla voi auttaa. Myös saunan lämpö rentouttaa.
  • Muista synnytysvalmennuksessa mainittu äänen käyttö ja hengitys rentoutumisen tukena.
  • Puoliso / tukihenkilö voi hieroa selkää.
  • Halutessaan voi ottaa 1 g parasetamolia kivunlievitykseen.
  • Lääkkeettömiä kivunlievitys-ohjeita löydät polulta Synnytysvalmennus-kohdasta ja Terveyskylän Naistalosta.

Kun olet lähdössä synnyttämään, huomioi nämä:

  • Ota mukaan neuvolakortti, henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet ja lääkkeet.
  • Voit ottaa mukaasi myös esimerkiksi mukavat sisäkengät.
  • Poista kasvojen alueelta lävistykset.
  • Olethan järjestänyt vanhempien sisarusten hoidon synnytyksen ajaksi.
  • Suosittelemme vaihtamaan piilolinssit silmälaseihin tullessasi synnyttämään.
  • Jos olet kirjoittanut kirjeen kätilölle, muista ottaa se mukaan. Se auttaa vastaanottavaa kätilöä tukemaan sinua synnytyksessä etukäteen toivomillasi tavoilla.
  • Synnyttämään voit tulla ilman ennakkoilmoittautumista.
  • Sairaalamme on savuton.
  • Sairaala tarjoaa synnyttäjälle ruokaa ja välipaloja tarpeen mukaan, voit ottaa mukaan myös omia eväitäsi itsellesi ja puolisolle tai tukihenkilölle.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Synnytys

Synnytys, ikoni.

Synnytys

Synnyttämään saavutaan äitiyspoliklinikan yhteydessä sijaitsevan synnytysvastaanoton kautta D5-ovesta. Tutustu Kanta-Hämeen keskussairaalan karttaan. Autolla saapuessasi maksuton pysäköinti on mahdollista äitiyspoliklinikan oven vieressä. Jos tulet illalla tai yöaikaan, soita oven vieressä olevaa ovikelloa, niin kätilö tulee sinua ovelle vastaan. Synnytysvastaanoton ovi on ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuisin lukossa. Voit tarvittaessa soittaa synnytysosaston kätilölle (03) 629 2108.

Synnytysvastaanotto

  • Synnytysvastaanotolla kätilö tekee sinulle tarvittavat tutkimukset ja valmistelut. Näitä ovat esimerkiksi sikiön sykeseuranta (KTG) sekä odottajan lämmön ja verenpaineen mittaus.
  • Lisäksi tutkitaan kohdunsuu ja otetaan streptokokki-PCR-näyte.
  • Jos synnytys ei ole vielä kunnolla käynnissä, kätilö keskustelee toiveistasi ja tarpeistasi kivunlievityksen suhteen. Voit vielä mennä takaisin kotiin tai lähteä ulos kävelylle. Tarvittaessa voit jäädä sairaalaan seurantaan.
  • Jos synnytys on selvästi käynnissä tai tarvitset lääkkeellisiä kivunlievityksiä, sinut siirretään synnytyssaliin.
  • Voit tutustua kivunlievitysvaihtoehtoihin tämän polun kohdasta Synnytysvalmennus.
  • Löydät Synnytysvalmennus-videosta mm. tietoa synnytyksen etenemisestä, kivunlievityksestä, tukihenkilön ja puolison roolista sekä synnytysvastaanoton, synnytyssalin ja synnytysvuodeosaston tilojen esittelyn.

Synnytyssalissa

  • Voit kertoa synnytykseen liittyvistä toiveistasi hoitavalle kätilöllesi.
  • Vauvan ja synnyttäjän vointia seurataan synnytyksen aikana.
  • Syntyvän lapsen sykeseurantaa tehdään tarpeen mukaan.
  • Kätilö tarkkailee vointiasi.
  • Sisätutkimuksia tehdään tarvittaessa.
  • Ensisynnyttäjän synnytys kestää keskimäärin 10–20 tuntia säännöllisten supistusten alkamisesta.
  • Löydät tästä ammeellisen synnytyshuoneen esittelyvideon ja perheheräämö-huoneen esittelyvideon.

Synnytyssalista eteenpäin

  • Synnytyssalista siirryt vauvan kanssa vuodeosastolle.
  • Jos polikliinisen synnytyksen kriteerit täyttyvät, voitte kotiutua jo tässä vaiheessa. Katso kotiutumisen kriteerit.
  • Jos vastasyntynyt tarvitsee tehostettua hoitoa, vauva siirtyy vastasyntyneiden tehohoito-osastolle.

Puolison ja tukihenkilön tärkeä rooli

  • Puolison tai tukihenkilön lisäksi synnytyssalissa voi olla doula, eli kaksi tukihenkilöä on synnytyksessä mahdollista. (Tarkista sairaalan koronaohjeistus Ajankohtaista-osiosta.)
  • Tutun henkilön läsnäolo on tärkeää, sillä se lisää turvallisuuden tunnetta ja sitä kautta oksitosiinihormonin eritystä. Pelkkä läsnäolo on tärkeää.
  • Saa halutessaan leikata napanuoran.
  • Vauva pääsee ensisijaisesti synnyttäjälle ihokontaktiin ja ensi-imetykseen. Tämän jälkeen vauva pääsee toiselle vanhemmalle tai/ja tukihenkilölle.
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Osastohoito ja kotiutuminen

Kotiutuminen ja imetys, ikoni.

Osastohoito ja kotiutuminen

Kotiutuminen

  • Kotiutuminen osastolta onnistuu oman toiveenne mukaisesti, kuitenkin huomioiden synnyttäjän ja vauvan voinnin. Ennen kotiutumista lastenlääkäri tarkastaa vauvan vanhempien läsnä ollessa. Kotiinlähtö-infossa keskustelette kätilön kanssa niistä asioista, jotka liittyvät omaan hoitoosi ja elämään vauvan kanssa.
  • Synnytyssalista tai osastolta on mahdollista kotiutua varhaisesti eli alle vuorokausi synnytyksestä, jos perhe niin haluaa ja varhaisen kotiutumisen kriteerit täyttyvät.
  • Ole yhteydessä omaan neuvolaasi seuraavan tapaamisajan sopimiseksi.
  • Kotiutumisen jälkeen voi perheellenne nousta kysymyksiä toipumisesta tai tulla tilanteita, joissa tarvitset ammattilaisen arviota mahdollisesta hoidon tarpeesta. Silloin voitte ottaa yhteyttä omaan neuvolaan tai iltaisin sekä viikonloppuisin synnytyssairaalaan.

Palaudu synnytyksestä -ryhmä

  • Kanta-Hämeen Keskussairaalalla on mahdollisuus osallistua Palaudu synnytyksestä -ryhmään, joka kokoontuu pääsääntöisesti joka toinen viikko keskiviikkoisin klo 17.30 – 19.
  • Ryhmä on tarkoitettu 2-6 kuukauden kuluttua synnytyksestä pääsääntöisesti Kanta-Hämeen keskussairaalassa synnyttäneille äideille.
  • Ilmoittaudu palaudu synnytyksestä - ryhmään
Perhehuoneet
  • Perhehuoneet on ensisijaisesti tarkoitettu ensisynnyttäjäperheille eli äideille ja puolisolle (ei vauvan sisaruksille), jotka voivat yhdessä tutustua uuteen tulokkaaseen.
  • Osastolla huoneet ovat kahden hengen huoneita ja muutetaan perhehuoneiksi osaston tilanteen niin salliessa. Osaston paikkatilanteen mukaan on mahdollisuus saada perhehuone, jolloin puoliso voi alusta asti olla mukana vauvan hoidossa. Perhehuoneesta puoliso maksaa saman suuruisen vuorokausimaksun, johon sisältyy myös ruokailu osaston buffetissa.
  • Perhehuone tarjotaan vanhemmille, joissa puolisokin osallistuu aktiivisesti vauvan hoitoon koko sairaalassaoloajan.
  • Vauva on vanhempien vierellä ympäri vuorokauden. Henkilökunta ohjaa ja avustaa vanhempia vauvan hoidossa.
  • Perhehuoneen saaminen on mahdollista osaston tilanteen salliessa.
  • Perhehuone maksaa sekä äidiltä että puolisolta 48,90 € eli yhteensä kahdelta henkilöltä 97,80 € / vuorokausi.
Lääkärintarkastus
  • Pääsette kotiutumaan vauvan kanssa, kun lastenlääkäri on tarkistanut vastasyntyneen voinnin. Lastenlääkärin tarkastus tehdään, kun vauva on 1-3 vuorokauden iässä. Tarkastuksessa lääkäri tutkii muun muassa vauvan keuhkot ja sydämen sekä muut vastasyntyneen terveydelle tärkeät kehontoiminnot. Lääkäri huomioi ja poissulkee asioita, joilla voi olla vaikutusta jatkossa vauvan kehitykseen ja kasvuun.
  • Jos perheenne kotiutuu varhaisen kotiutumisen kriteerien mukaisesti, niin lastenlääkäri tarkastaa silloinkin vastasyntyneen ennen kotiutumista. Lisäksi sovitaan jälkitarkastusaika perhepoliklinikalle, jonne perhe tulee uutta lastenlääkärintarkastusta varten yleensä lapsen ollessa 3-5 vuorokauden ikäinen.
Varhainen kotiutuminen

Synnytyssairaalasta voi kotiutua hyvin piankin synnytyksen jälkeen, varhaisimmillaan kuuden tunnin kuluttua synnytyksestä. Ennen kotiutumista lastenlääkäri tutkii lapsen ja arvioi onko varhainen kotiutuminen mahdollista. Myös imetyksen sujuvuus varmistetaan ja odotetaan, että lapsen ulostaminen ja virtsaaminen ovat käynnistyneet ennen kotiutumista. Varhainen kotiutuminen on mahdollista, jos:

  • lapsi on syntynyt alateitse täysiaikaisena, hyväkuntoisena ja normaalipainoisena
  • äiti on toipunut hyvin synnytyksestä
  • lapsen seurannoissa ei ole todettu poikkeavaa
  • lapsi ei tarvitse seurantaa esimerkiksi lisääntyneen infektioriskin tai matalien verensokereiden riskin vuoksi

Varhaisen kotiutumisen jälkeen lapselle sovitaan vielä tarkastuskäynti synnytyssairaalan perhepoliklinikalle 2-5 vrk iässä, jolloin tarkastetaan vauvan vointi sekä paino ja lastenlääkäri tutkii lapsen. Saman käynnin yhteydessä voidaan ottaa myös vastasyntyneiden aineenvaihduntaseulanäyte, jos sitä ei ole otettu vielä lapsivuodeosastolla.

Vastasyntyneiden tehohoito

Vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto (VTO) esittely

Joskus vastasyntynyt tarvitsee tehostetumpaa hoitoa heti syntymänsä jälkeen, esimerkiksi hengitysvaikeuksien, liian matalien verensokereiden, ennenaikaisuuden tai syömisvaikeuksien vuoksi. Myös sikiöaikana havaittu ongelma, äidin lääkitys tai perussairaus tai syntymän jälkeen lapselle kehittyvä sairaus, kuten infektio vaativat erityistä seurantaa tai hoitoa. Silloin vauva voidaan siirtää vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolle (VTO). Se sijaitsee sairaalan ensimmäisessä kerroksessa, synnytyssalien ja synnytysvuodeosaston välittömässä läheisyydessä.

Vauvat voivat tulla VTO:lle hoitoon synnytyssalista, sektiosalista, synnyttäneiden vuodeosastolta tai jatkohoitoon toisesta sairaalasta.

Vauvan alkuhoito ja -arvio tapahtuu usein tehohoitohuoneessa. Tutustu tehohoitohuoneeseen. VTO:lla on tehohoitopaikkoja, joilla hoidetaan esimerkiksi hengitystukihoitoa tai tehostettua valvontaa vaativia vastasyntyneitä. Vauvan toivuttua hoito jatkuu yleensä tarkkailuhuoneessa, jossa perheellä on paremmat mahdollisuudet osallistua vauvan hoitoon ja hoivaan. Hoitoajat VTO:lla vaihtelevat tunnista kolmeen kuukauteen.

Kuva tarkkailuhuoneesta

Vauvan hoito VTO:lla

Jos vauvaanne hoidetaan VTO:lla, saatte hoitajilta ohjausta ja tukea vauvanne hoidossa, mm. ihokontaktiin ottamisessa, vaipanvaihdossa, kylvetyksessä ja syöttämisessä. Imetysharjoittelut aloitetaan heti vauvan voinnin salliessa. Äitinä saat ohjausta rintojen lypsämisessä maidon muodostumisen käynnistymiseksi, jos vauva ei jaksa imeä riittävän tehokkaasti. Heti kun vauvanne vointi sen sallii, on hyvä pitää häntä mahdollisimman paljon ihokontaktissa.

Vauvanne hoitoon osallistuu laaja moniammatillinen hoitotiimi. Siihen kuuluvat mm. osaston vastasyntyneiden tehohoitoon erikoistuneet sairaanhoitajat ja lastentautien erikoislääkäri,  sekä tarvittaessa esimerkiksi fysioterapeutit, sosiaalityöntekijät, psykiatrinen sairaanhoitaja ja lastenkirurgi.

VTO:lla noudatetaan perhekeskeistä toimintamallia, ja osaston tärkeitä arvoja hoitotyössä ovat perhekeskeisyys, yksilöllisyys ja hoidon jatkuvuus. Osastolla kiinnitetään huomiota perheiden viihtyvyyteen ja kodinomaiseen tunnelmaan. Osaston henkilökunta on käynyt koulutuksen: Vanhemmat vahvasti mukaan, johon voit tutustua tämän linkin kautta. Sen tarkoituksena on ennestään vahvistaa vanhempien osallistumista vauvan hoitoon ja tukea kiintymyssuhteen muodostumista.

Joskus äiti saattaa kotiutua sairaalasta ennen vauvaa, mutta voitte käydä päivittäin hoitamassa vauvaanne. Osastolla on jääkaappi ja mikrouuni vanhempien eväiden säilyttämiseen ja lämmittämiseen. Voitte myös keittää kahvia tai teetä sairaalan tarjoamana. Imettävällä tai maitoa lypsävällä äidillä on mahdollisuus käydä syömässä päivittäin ilmainen lounas sairaalamme ruokalassa. Jos puoliso haluaa ruokailla, hänen tulee ostaa ruokalan itsepalvelukassalta vierasateria. Juuri ennen vauvan kotiutusta voitte halutessanne harjoitella ympärivuorokautista vauvan hoitoa vastasyntyneiden teho-osaston vieressä olevassa perhehuoneessa.

Kotiutumisen jälkeen saatte tukea vauvan hoitoon vastasyntyneiden teho -ja tarkkailuosaston vauvaperhetyöntekijöiltä, jotka tekevät kotikäyntejä perheiden luo. Löydät alla olevasta valikosta tästä lisätietoa.

Yhteystiedot:

Osaston vastaava lääkärit:

  • Lastentautien erikoislääkäri Mikko Huhtanen
  • Lastentautien erikoislääkäri, neonatologi Riikka Turunen

Hoidolliset kysymykset:

  • kanslia p. 03 629 3086

Muut kysymykset/palautteet:

  • osastonhoitaja p. 03 629 2102
Vauvaperhetyö

Mitä vauvaperhetyö on?

  • Maksutonta palvelua vauvaperheille. Kotikäynnit Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella ja tarvittaessa yli rajojen.
  • Vauvaperhetyö mahdollistaa tuen perheille vauvan kotiutuessa. Kotikäynnillä ohjaus ja tuki lähtee perheen tarpeista sekä toiveista.
  • Vauvaperhetyöntekijän käynnillä voidaan esimerkiksi seurata kasvua, auttaa vauvan ravitsemukseen/ syömiseen liittyvissä asioissa, tukea varhaista vuorovaikutusta tai tehdä pieniä hoitotoimenpiteitä.
  • Vauvaperhetyön tuki mahdollistaa varhaisemman kotiutumisen sairaalasta.
  • Vauvaperhetyöstä ja kotikäynneistä saat lisätietoa synnytyssairaalasta.
  • Vauvaperhetyön esite

Lue lisää:

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Neuvolan palvelut synnytyksen jälkeen

Hoitaja, ikoni.

Neuvolan palvelut synnytyksen jälkeen

Terveydenhoitajan kotikäynti synnytyksen jälkeen

Onnea koko perheelle vauvan syntymän johdosta!

  • Terveydenhoitaja tulee tapaamaan sinua ja perhettäsi kotiinne noin viikon kuluessa sairaalasta kotiutumisesta.
  • Ole yhteydessä omaan neuvolaasi seuraavan tapaamisajan sopimiseksi mahdollisuuksien mukaan jo ennen kotiutumista.
  • Terveydenhoitaja ohjaa sinua imetykseen ja vauvan hoitoon liittyvissä asioissa.
  • Terveydenhoitaja tutkii sinun fyysisen toipumisesi synnytyksestä tarkistamalla kohdun supistumisen, rintojen terveyden, jälkivuodon sekä tarvittaessa episiotomia- tai sektiohaavan paranemisen.
  • Saat tietoa synnytyksestä toipumiseen ja käynnillä muistutellaan ravinnon, levon ja ulkoilun merkityksestä hyvinvointisi ylläpitämisessä. Myös lantionpohjalihasjumppaan kannustetaan.
  • Vauvasta tutkitaan mm. yleisvointi, paino, imeminen, virtsaaminen ja ulostaminen sekä aukileet, iho ja napa.
  • Saat terveydenhoitajaltasi vauvalle neuvolakortin, oppaita vauvan hoitoon ja käsittelyyn sekä omaan toipumiseesi liittyen. Käytte myös läpi neuvolaseurannan jatkon ja saat seuraavat ajat käynneille.
  • Käynnillä keskustellaan molempien vanhempien raskaus- ja synnytyskokemuksesta, mielialasta ja parisuhteesta. Lisäksi jutellaan vauvan tuomista muutoksista perheessä ja mahdollisten sisarusten huomioinnista.
  • Jos koette, että perheenne tukiverkon lisäksi tarvitaan lisäapua perheenne arkeen, kannattaa sekin ottaa käynnillä puheeksi.

Lue lisää:

Neuvolakäynnit

  • Kotikäynnin jälkeen ensimmäinen käynti neuvolassa määräytyy muun muassa sen mukaan, kuinka vauvalla on paino noussut sairaalasta lähdön jälkeen. Ajan neuvolaan saat yleensä terveydenhoitajan kotikäynnillä.
  • Käynnillä jutellaan perheen esille nostamista asioista. Aiheita voivat olla mm. vauvan syöminen/imetys, vanhempien jaksaminen, äidin fyysinen toipuminen, parisuhde ja seksuaalisuus, perhesuunnittelu ja ehkäisy sekä vauvaperheen arki.
  • Käynnillä voidaan ottaa verenpaine, hemoglobiini, paino ja virtsanäyte. Äiti täyttää myös mielialaseula-lomakkeen (EPDS).
  • Terveydenhoitaja varaa ajan synnytyksen jälkitarkastukseen vauvan neuvolakäynnillä.

Baby blues?

Jopa 80 prosenttia synnyttäjistä kokee herkistymistä, joka on voimakkaimmillaan 3-10 päivää synnytyksen jälkeen. Tämä ns. baby blues kestää yleensä muutamista päivistä muutamiin viikkoihin. Sen tyypillisiä oireita ovat itkuherkkyys, mielialan vaihtelu, ärtyneisyys, joskus myös ruokahaluttomuus ja unihäiriöt. Oireiden onkin katsottu olevan normaali osa uuteen elämäntilanteeseen sopeutumista, herkistymistä vauvan viesteille ja yhteisen rytmin löytymistä vauvan kanssa. Yleensä tähän auttaa keskustelu ja oireiden taustan ymmärtäminen. Oireet häviävät normaalisti parin viikon sisällä. Jos sinusta tuntuu, etteivät oireet helpota, ota keskustelu puheeksi neuvolassasi. Synnytyksen jälkeinen masennus on tärkeää tunnistaa ajoissa.

(Lähde: Duodecimin Terveyskirjasto, synnyttäneen äidin herkistyminen ja masennus)

Polulle koottua lisätietoa vertaistuesta ja psyykkisestä tuesta.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Perhepoliklinikka

Perhepoliklinikka, ikoni.

Perhepoliklinikka

  • Perhepoliklinikka toimii äitiyspoliklinikan tiloissa
  • Teidät voidaan ohjata perhepoliklinikalle, jos tarvitset tukea imetykseen (imetyspoliklinikka) tai olette varhaisen kotiutumisen jälkeen tulossa vastasyntyneen tutkimuksiin (vastasyntyneiden jälkipoliklinikka).
  • Kotiutumisen jälkeenkin sinut voidaan ohjata perhepoliklinikalle, tilanteen mukaan.
Imetyspoliklinikka

Kanta-Hämeen keskussairaalan imetyspoliklinikka on osa perhepoliklinikkaa ja se tarjoaa asiantuntevaa ohjausta imetyksen haasteisiin omien imetystoiveidesi mukaisesti. Imetyspoliklinikalta saat siihen koulutetulta kätilöltä tukea ja ohjausta esimerkiksi:

  • imetyksen suunnitteluun raskausaikana
  • vauvan imemisotteeseen ja imetysasentoihin
  • kipuun imettäessä
  • maidon riittävyyden pulmiin
  • rintojen hoitoon

Sinulle voidaan varata aika imetyspoliklinikalle synnytyksen jälkeen sairaalasta kotiutumisen yhteydessä tai voit varata itse ajan soittamalla synnytysvuodeosastolle, p. 03-6292094. Vastaanotolle tullessa ilmoittaudu sihteerille.

Imetyspoliklinikan palvelut ovat käytettävissäsi kuukauden sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Käynti on maksuton.

Lue lisää imetykseen liittyvistä vinkeistä ja neuvoista Imetyksen tuki ry:n sivuilta ja Terveyskylän Naistalosta.

Tavoitteena Baby Friendly Hospital- sertifikaatti

Kanta-Hämeen keskussairaala on valmistelemassa vauvamyönteisyyden laaduntunnustusta eli Baby Friendly Hospital-sertifikaatin hakemista. Tämä on Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Unicefin asettamiin kansainvälisiin kriteereihin perustuva sertifikaatti, joka myönnetään viideksi vuodeksi. Tavoitteena on turvata, edistää ja tukea imetyksen onnistumista. Kaikki Kanta-Hämeen keskussairaalan kätilöt ovat kouluttautuneet imetysohjaajiksi ja osa heistä myös imetysohjaajakouluttajiksi. Imetyksen tukemiseksi sairaalaan on perustettu vuonna 2019 imetyspoliklinikka, jossa tarjotaan maksutonta ohjausta imettäville äideille.

Lisätietoa Vauvamyönteisyys- ohjelmista /THL

Jälkipoliklinikka
  • Vastasyntyneiden jälkipoliklinikka on osa perhepoliklinikkaa. Siellä tarkistetaan vastasyntyneen vointi varhaisen kotiutumisen jälkeen (jälkikontrolli).
  • Saatte ajan jälkipoliklinikalle osastolta kotiutumisvaiheessa.
  • Vastasyntyneiden jälkipoliklinikalle tullaan varhaisen kotiutumisen (kotiutuminen alle 36 h iässä) tai polikliinisen synnytyksen jälkeen. Vastaanottoaika on ennen neuvolakäyntiä vauvan ollessa 3-5 vuorokauden ikäinen. Käynnillä otetaan yleensä myös vastasyntyneen aineenvaihduntaseula.
  • Vastasyntyneiden jälkipoliklinikalla tehdään edellä mainittujen lisäksi myös lonkka-, bilirubiini- tai painokontrolli. Lisäksi jälkipoliklinikalla tehdään kuuloseurantatutkimus, jos se ei onnistunut lapsivuodeosastolla.
  • Tarvittaessa vastaanotolla hoidetaan myös esimerkiksi synnyttäneen sektiohaava yms.
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Jälkitarkastus

Lääkäri, ikoni.

Jälkitarkastus (5 – 12 viikkoa synnytyksestä)

Synnytyksen jälkitarkastus tehdään neuvolassa pääsääntöisesti 5-12 viikon jälkeen synnytyksestä. Neuvolan terveydenhoitaja varaa jälkitarkastukseen ajan edellisellä neuvolakäynnilläsi. Jälkitarkastuksen tekevät neuvolalääkäri ja perheenne terveydenhoitaja yhdessä.

  • Jälkitarkastuksessa sinulta mitataan verenpaine, hemoglobiini ja paino
  • Lääkäri tarkastaa haavojen paranemisen, tekee gynekologisen sisätutkimuksen ja ohjaa sinua tarvittaessa lantionpohjalihasten kuntouttamiseen.
  • Lääkäri arvioi PAPA-näytteenoton tarpeellisuuden ja tekee tarvittaessa lähetteen laboratorioon.
  • Jos sinulla on todettu raskausdiabetes, sovitaan jatkoseurannasta terveydenhoitajalla.
  • Jälkitarkastuksessa käsitellään kokemuksiasi raskausajasta ja synnytyksestä sekä suunnitellaan kanssasi sopivaa ehkäisymuotoa.
  • Käynnillä keskustellaan myös imetyksestä, ravitsemuksesta, liikunnasta, seksuaalisuudesta, hyvinvoinnistasi ja perheenne voimavaroista.
  • Jälkitarkastus tehdään äitiyspoliklinikalla, mikäli synnytys on ollut traumaattinen tai synnytyksessä on ollut merkittäviä komplikaatioita.

Äitiysneuvolan asiakkuus päättyy jälkitarkastukseen. Tästä eteenpäin terveys- ja sairausasioissa tulee asioida omalla terveysasemalla.

Lue lisää tärkeistä huomioitavista asioista synnytyksen jälkeen 

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

  Toteutuu yleensä         Tarvittaessa