Raskaana olevan polku

[browser-shot url="https://khshp.palvelupolku.fi/rintasyopa/" width="1200" height="700"]

Rinnan korjausleikkaus liitännäishoitojen jälkeen

Miksi ja milloin tehdään?

Rinnan korjausleikkauksessa rinta korjataan tai rakennetaan uusi rinta kun on varmistuttu, että syöpäsairaus on hallinnassa. Sen lisäksi leikkaus edellyttää, että kuntosi kestää vaativan leikkauksen. Otathan huomioon, että leikkaus vaatii useamman viikon kestävän toipumisen.

Korjausleikkauksia voidaan tehdä myös terveeseen rintaan, jolloin kyse on symmetrisoivasta leikkauksesta. Silloin plastiikkakirurgi suunnittelee kanssasi yhdessä terveeseen rintaan liittyvät muutokset, jos esimerkiksi halutaan saada rinnoista samankokoiset. Tämä esimerkiksi vaikuttaa niska-hartiaseutuun ja liivien istuvuuteen.

Näin korjausleikkaukset etenevät syöpähoitojen jälkeen

Rinnankorjaukseen liittyy useampia vaiheita, jotka suunnitellaan yhdessä kanssasi.

1 Rinnan leikkaus

Leikatun rinnan koon ja muodon palauttaminen ja/ tai terveen rinnan symmetrisointi

Jos sinulta on leikattu koko rinta, tässä leikkauksessa sinulle voidaan rakentaa uusi rinta (nk. myöhäisrekonstruktio). Jos sinulla on ollut rinnan osapoisto, ja siitä on rintaan jäänyt esimerkiksi hankala arpikurouma, niin sen kokoa ja muotoa voidaan muuttaa. Tarvittaessa voidaan korjata myös tervettä rintaa nk. symmetrisoivassa leikkauksessa.

Jos toivot rinnankorjausleikkausta syöpähoitojen jälkeen, syöpätautien erikoislääkäri tekee lähetteen leikkausarvioon plastiikkakirurgille. Plastiikkakirurgin tapaamisella arvioidaan kanssasi leikkauksen mahdollisuutta, johon vaikuttaa fyysinen kuntosi ja hoidon vaihe. Tapaamisella suunnitellaan kanssasi myös leikkausta ja käydään läpi sen jälkeistä hoitoa ja toipumista. Plastiikkakirurgi asettaa sinut leikkausjonoon.

Saat kutsun leikkaukseen. Leikkauspaikka tarkentuu kutsussa. Plastiikkakirurgi piirtää ihoosi leikkausalueen suunnitelman mukaan. Leikkaus kestää useamman tunnin ja se tehdään nukutettuna. Sinut siirretään leikkaussalista heräämöön.

Leikkauksen jälkeinen sairaalassaoloaika ja toipuminen riippuvat tehdyn toimenpiteen suuruudesta. Pienempien toimenpiteiden jälkeen voi päästä samana päivänä kotiin (esimerkiksi pelkkä rasvansiirre kurovaan arpeen) ja isompien leikkausten jälkeen sairaalassaoloaika voi vaihdella 2-7 päivää. Uuden rinnan rakentaminen eli rintarekonstruktio on isoimpia leikkauksia, jonka jälkeen sinulla aluksi on leikkausalueella useita dreenejä eli laskuputkia. Toipumisen käynnistyttyä dreenejä vähennetään ja pääset ohjatusti liikkeelle. Sinulla saattaa olla kotiutuessasi vielä dreeni. Saat mukaasi erilaisia potilasohjeita, reseptit, sairaslomatodistuksen sekä vastaanottoajat seurantakäynneille. Ompeleet ovat sulavia, joten niitä ei tarvitse poistaa.

Noin 1-2 viikon päästä leikkauksesta sinut kutsutaan haavahoitajan luokse, jossa tarkistetaan leikkaushaavat ja leikatun rinnan toipuminen. Haavahoitaja arvioi, onko tarvetta tavata lääkäriä tai tehdä muita toimenpiteitä.

Noin 1-3 kuukauden kuluttua alkavat plastiikakirurgin seurantakäynnit.

2 Uuden nännin rakentaminen

Kun leikattu rinta on parantunut, seuraava vaihe on uuden nännin rakentaminen. Se tehdään paikallispuudutuksessa ja nänni rakennetaan sopivalle paikalle pienellä kielekkeellä ympäröivästä ihosta. Pääset kotiutumaan heti toimenpiteen jälkeen.

Haavahoitajan vastaanotolla tarkistetaan tämän leikkauksen haavojen parantuminen.

3 Nännipihan pigmentointi

Rinnan korjausleikkauksen viimeinen vaihe on uuden nännipihan tekeminen pigmentaation avulla (tatuointi). Sinut asetetaan pigmentointijonoon seurantakäyntien aikana. Tähän koulutettu hoitaja tekee sen kirurgian poliklinikalla  tatuoimalla sinulle uuden nännipihan. Yleensä tatuointi toistetaan kolmen viikon päästä lopullisen värisävyn saamiseksi. Jälkihoitona nännipihaan vaihdetaan viikon verran rasvalappuja. Toimenpide ei vaadi sairaslomaa.

Sinä päätät

Keskimääräisesti koko korjausprosessi kestää muutaman vuoden ja prosessi päättyy yleensä viimeiseen kontrolliin plastiikkakirurgin luona. Voit itse päättää, haluatko edetä korjauksessa jokaiseen vaiheeseen. Vaiheesta toiseen on mahdollista jatkaa myös myöhemmin.  Silloin lähetteen voi tehdä  hoidostasi vastaava lääkäri, esimerkiksi terveyskeskuksessa.

Voit lukea lisää korjausleikkauksista Rintasyöpäyhdistyksen sivuilta täältä.

Saat mukaasi myös Suomen Syöpäpotilaat ry:n Rinnankorjausleikkausen käsikirjan hoitohenkilöstöltä, ja voit ladata ja lukea sitä myös täältä.

 

-

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Työterveyshuolto ja työhön paluun tuki

Jos kuulut työterveyspalveluiden piiriin, saat työterveyden palveluita sopimusten mukaisesti. Ohessa linkit alueellisten työterveystoimijoiden sivustoille.

Useat saattavat jäädä sairaslomalle rintasyöpään liittyvien hoitojen ajaksi. Jos työstä poissaolo pitkittyy, se saattaa vaatia tukea, joustoja ja kuntoutusta. Monen potilaan kohdalla voidaan miettiä työn keventämisen vaihtoehtoja työhön paluun ollessa ajankohtaista. Kun 90 sairaslomapäivä lähestyy, tehdään työkyvyn arviointi osana työhönpaluun suunnittelua.

Syöpäjärjestöillä on ohjausta ja neuvontaa tähänkin liittyen

Kannattaa tarkistaa myös työterveydestä, millaista tukea sieltä on saatavilla. Voit mainita työterveydestä saatavasta tuesta myös hoitavalle taholle.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Oma seuranta

Tutki säännöllisesti rintasi. Ne on hyvä tutkia kerran kuussa, vaikka kävisitkin edelleen liitännäishoidoissa tai seurantakäynneillä. Rintojen tutkimiseen löydät ohjeita tunnerintasi.fi -sivustolta ( pääset sinne tämän linkin kautta)

Tästä linkistä pääset lukemaan oma seurannan keinoja rintojen leikkauksen tai poston jälkeen (Tunnerintasi.fi)

Jos sinulla on vaikeuksia tutkia rintasi leikkauksen jälkeen esimerkiksi kiinnikkeiden tai tunnottomuuden vuoksi, voit pyytää neuvoja seurantakäynneillä sinua hoitavilta ammattilaisilta.

 

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Lääkärin ja hoitajan vastaanotto syöpätautien poliklinikalla

Jos rintasyövän hoito aloitetaan tai jatketaan liitännäishoidoilla, sinut kutsutaan syöpätautien poliklinikalle erikseen. Käynnillä tapaat syöpätautien erikoislääkärin ja syövänhoidon asiantuntijahoitajan.

Syöpätautien erikoislääkärin vastaanotto kestää noin tunnin ja sen jälkeen jatkat syövänhoidon asiantuntijahoitajan vastaanotolla noin 30-60 minuuttia.

Rintasyöpäpotilaan opas on Suomen Syöpäpotilaat ry:n tuottama monipuolinen ja informatiivinen opaskirja rintasyövästä ja sen hoidosta. Voi ladata oppaan täältä.

-

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Psyykkinen tuki ja vertaistuki rintasyöpää sairastavalle

Sairastuminen on aina kriisi, johon jokainen reagoi omalla tavallaan. Se herättää tunteita ja ajatuksia, joiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Voit puhua missä tahansa polun vaiheessa terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, ja he ohjaavat sinut tuen piiriin. Rintasyöpää sairastavalla on mahdollisuus keskustella psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Voit ottaa myös itse asian puheeksi missä tahansa hoitosi vaiheessa. Psykiatrinen sairaanhoitaja soittaa sinulle lupasi siihen saatuaan ja sopii kanssasi tapaamisajan.  Tapaamisajat voivat olla saman päivänä muiden hoitojesi kanssa tai erikseen sovittuna päivänä psykiatrian poliklinikalla (linkki sairaalan karttaan). Tapaamisella keskustellaan ajatuksista ja tunteista liittyen tilanteeseesi ja löytää keinoja sopeutua tilanteeseen ja vahvistaa voimavarojasi. Jos tilanteesi niin edellyttää esimerkiksi lääkityksen tms. suhteen, psykiatrinen sairaanhoitaja  ohjaa sinut varsinaisen psykiatrisen hoidon piiriin.

Sinua tapaavat psykiatriset sairaanhoitajat suosittelevat esimerkiksi seuraavia linkkejä:

Vertaistuki ja potilasjärjestöt

Sairastuneelle

Suomessa on useita järjestöjä, jotka tarjoavat neuvontaa ja vertaistukea sairastuneelle:

Etelä-Suomen Syöpäyhdistys, 

  • Etelä-Suomen syöpäyhdistyksen neuvontahoitajan ajanvaraus ja puhelinneuvonta p. 044 730 3305

Suomen Syöpäpotilaat ry 

Kaikkisyövästä.fi

Tukihenkilö sairastuneelle 

Tukinet.net  

Osa paikallista rintasyöpää sairastavista suosittelee oman kokemukseen perustuen Rintasyöpäyhdistys - Europa Donna Finland ry:n ylläpitämää Rinnakkain keskusteluryhmää

Sairastuneen läheiset:

Rintasyöpädiagnoosin saaminen voi olla vaikeaa myös sairastuneen läheiselle. Syöpäjärjestöjen neuvonta opastaa, neuvoo ja tukee myös läheisiä.

Mieli.fi tarjoaa tukea ja apua sekä verkossa että puhelimitse. 09 2525 0111 (valtakunnallinen kriisipuhelin)

Psyykkinen tuki sairastuessa

Ennen erikoisairaanhoitoa voit olla yhteydessä terveyskeskukseesi tai selvittää myös oman työterveyshuoltosi tarjoamat tukipalvelut. Muista katsoa myös järjestöjen tarjoama tuki sairastuneelle ja läheiselle vertaistuki-osiosta.

Voit tiedustella myös terveyskeskuksista aikaa psykiatrisen sairaanhoitajan tapaamiselle.

  • Riihimäki: Mielenterveys- ja päihdeyksikkö  MPY  tarjoaa apua ja tukea mielenterveyteen ja päihteidenkäyttöön liittyvissä huolenaiheissa Riihimäen, Hausjärven ja Lopen 18 vuotta täyttäneille asukkaille. Sinne et tarvitse lähetettä ja siellä on arkiaamuisin vastaanotto. Voit myös olla yhteydessä puhelimitse  Puh. 019 758 5960
  • HML:n terveyskeskuksessa, henkisen hyvinvoinnin palveluissa on psykiatrisia sairaanhoitajia terveysasemilla, joihin voit olla yhteydessä

Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvontahoitajan ajanvaraus ja puhelinneuvonta p. 044 730 3305

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Hoitoa tukevat apuvälineet

Peruukki

Solunsalpaajahoitoa saaville potilaille laaditaan tarvittaessa maksusitoumus peruukkia varten. Levinnyttä syöpää sairastaville potilaille voidaan kerran vuodessa laatia maksusitoumus uutta peruukkia varten.

Rintaproteesi

  • Koko rinnan poiston jälkeen ensimmäinen maksusitoumus rintaproteesia varten tehdään kirurgisesta yksiköstä.
  • Jatkossa uusi maksusitoumus tehdään tarpeen mukaan Syöpätautien klinikalta, kun potilaan hoidot jatkuvat Syöpätautien poliklinikalla.
  • Potilaalle voidaan tarvittaessa kirjoittaa maksusitoumus myös uimaproteesiin
  • Potilaan seurantojen siirtyessä perusterveydenhuoltoon laaditaan vuotuiset maksusitoumukset sieltä käsin.
  • Katso tästä potilasohje Rintaproteesin sovitukseen liittyen

Tukisukat ja tukihihat käsivarsille, jaloille ja muille kehon osille

  • Tuubitoppi/liivit annetaan potilaalle mukaan.
  • Lääkinnälliset tukihihat ja -käsineet myönnetään tarvittaessa 6 kuukauden välein rintasyövän ja/tai imusolmukkeiden poiston jälkeisen yläraajan lymfaturvotuksen hoitoon. Pääsääntönä on, että otat yhteyttä syöpäklinikalle, jos olet vielä siellä hoidossa tai seurannassa.
    Pieni osa potilaista voi hyötyä tukiliivistä.  Suositus tukiliivin käyttöön tulee aina fysioterapeutilta.
  • Fysioterapeutti arvioi tukituotteiden tarpeen. Potilas ohjataan fysioterapeutille lääkärin tai rintasyöpähoitajan lähetteellä. Arvion perusteella fysioterapeutti laatii tukituotteista maksusitoumuspyynnön, jonka saatuaan potilas hankkii tukituotteen yksityiseltä palveluntuottajalta.
  • Syöpätautien klinikan fysioterapeutti arvioi tukituotteiden vaikutusta lymfaturvotukseen kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun tukituote on otettu käyttöön.
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Sosiaaliturva

Sosiaaliturva

Syöpää sairastavan potilaan sosiaaliturvasta löydät kootusti Järjestöjen sosiaaliturvaoppaasta (https://sosiaaliturvaopas.fi/).

Taloudellinen tilantesi saattaa muuttua sairasloman aikana, ja siihen kannattaa etukäteen varautua.

Sairaalan sosiaalityö

Sosiaalityöntekijän kanssa sinulla on mahdollisuus keskustella elämäntilanteesta, siihen liittyvistä haasteista, sairastumisen ja vammautumisen aiheuttamista muutoksista sekä saada yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa. Sairaalan sosiaalityöntekijä:

  • antaa ohjausta ja neuvontaa sairauteen liittyvistä sosiaaliturva-etuuksista, kuten esimerkiksi sairauspäiväraha, matka- ja lääkekorvaukset, eläkkeet, vammaisetuudet
  • ohjaa perhe- ja sosiaalipalveluiden hakemisessa
  • auttaa työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittämisessä
  • tekee yhteistyötä potilaan läheisten, viranomaisten ja järjestöjen kanssa
  • Sosiaalityöntekijän palvelut ovat maksuttomia

Terveydenhuollon sosiaalityössä huomioidaan potilaan kokonaistilanne ja sosiaalisten tekijöiden yhteys sairauteen, sairastamiseen tai vammautumiseen. Sosiaalityöntekijä on alansa asiantuntija potilaan hoidossa ja kuntoutuksessa ja tekee yhteistyötä moniammatillisen työryhmän ja potilaan läheisten kanssa.

Lisätietoja sosiaalityöntekijöiltä

Sosiaalityöntekijän yhteystiedot saat henkilökunnalta sekä sairaalan verkkosivuilta https://www.khshp.fi/meille-hoitoon/sosiaalipalvelut/

Syöpää sairastavien potilaiden sosiaalityöntekijöiden yhteystiedot:

  • Sosiaalityöntekijä puh. 040 588 7562
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Terveyden ylläpitäminen

Sinun on erityisen tärkeää muistaa jatkaa säännöllisesti rintojesi oma seurantaa ja tarkkailua. Linkkejä ohjevideoihin ja lisätietoon löydät mm.: https://palvelupolku.khshp.fi/omaseuranta/

Olemassa olevasta terveydestä kannattaa huohtia koko hoidon ajan voimavarojesi mukaan. Se tukee kuntoutumista ja hyvinvointia.

Terveyttä ja hyvinvointia tukevat mm.:

  • Lepo ja palautuminen
  • Monipuolinen ja terveellinen ravinto, muista myös herkutella kohtuudella
  • Unesta huolehtiminen
  • Hyvät ihmissuhteet
  • Huolista ja kuormittavista tunteista kannattaa puhua. Mielen hyvinvoinnista huolehtiminen, esimerkiksi Terveyskylä.fi/Mielenterveystalo.fi ja oivamieli.fi
  • Liikkuminen voimavarojen ja terveydentilan mukaan
  • Mielekkäät harrastukset voimavarojen mukaan
  • Vertaistuki, löydät linkkejä tämän polun kohdasta Liätietoa - vertaistuki ja psyykkinen tuki rintasyöpää sairastavalle
  • Kannattaa tutustua myös Terveyskylästä/syöpätalo löytyviin suosituksiin, materiaaliin ja ohjeisiin
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Muun ammattilaisen antama hoito- ja ohjaus

Sinut voidaan kutsua poliklinikalle tapamaan hoitosi ja toipumisesi kannalta olennaisia ammattilaisia, kuten esimerkiksi fysioterapeuttia, psykiatrista sairaanhoitajaa, lymfahoitoa antavaa hoitajaa tai sosiaalityöntekijää.

Lymfaturvotus ja kompressiohoito

Kompressiohoitoa saavat yleensä sellaiset rintasyöpäpotilaat leikkauksen jälkeen, ja joilta on poistettu kainalon imusolmukkeita ja jotka saavat sytostaattihoitoa. Lymfaturvotus aiheutuu imunestekierron häiriöstä imusolmukkeiden poiston jälkeen.  Joskus lymfaturvotus saattaa ilmetä vasta vuoden kahdenkin jälkeen esimerkiksi rasituksen yhteydessä. Aina oireiden ilmetessä, kannattaa hakeutua sinua hoitavan tahon arviointiin. Kanta-Hämeen keskussairaalassa hoitoa antavat siihen koulutetut hoitajat.

Lymfaturvotus aiheuttaa kipuja ja voi vaikuttaa raajan liikkuvuuteen. Tähän tarjottava takkimansettihoito helpottaa oireita. Hoitoa annetaan 6-8 kertaa 1-4 viikon välein. Hoitoaikaa nostetaan vähän kerrallaan noin tunnin mittaisiksi hoitokerroiksi. Hoito on usein ylläpitävää , ja se voi kestää pidemmän aikaa.  

Hoidon määrää aina lääkäri, joka arvioi hoitotarpeen ja huomioi riskitekijät yms. Usein arvio tehdään syöpätautien poliklinikalla. Lääkäri määrittää myös hoitojaksot ja keston. Hoito tapahtuu Kanta-Hämeen keskussairaalan päiväsairaalassa joko Hämeenlinnassa tai Riihimäellä.

Lue lisää Lymfaturvotuksesta Suomen syöpäpotilaat ry:n sivuilta.

Löydät sieltä myös kompressiohoitoa antavien hoitajien suositteleman oppaan Syövänhoidon jälkeinen lymfaturvotus ja sen hoito 

Psyykkinen tuki

Hoitava lääkärisi voi suositella sinulle psyykkistä tukea tai voit itse ottaa asian puheeksi hoitavan lääkärisi kanssa.

Sairastuminen yllättää sekä itsen että läheisen. Elämän tasapaino järkkyy. Äkillinen sairastuminen aiheuttaa monenlaisia tunnereaktioita kuten turvattomuutta, pelkoa, vihaa tai syyllisyyttä, hämmennystä, turhautumista ja alavireisyyttä. Nämä ovat normaaleja ja tarkoituksenmukaisia mielen reaktioita sairastumiseen. Kriisistä selviytyminen vie paljon voimia, mutta selviytymistaitoja voi myös kehittää ja harjaannuttaa.

Äkillinen sairastuminen ja kriisitilanne käynnistävät meissä prosessin, joka etenee jokaisella yksilöllisesti. Ihmiset reagoivat tällaisiin tilanteisiin eri tavalla eikä niihin voi valmistautua.

Paikallista rintasyöpää sairastavalla on mahdollisuus keskustella psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Voit ottaa myös itse asian puheeksi. Psykiatrinen sairaanhoitaja soittaa sinulle lupasi siihen saatuaan ja sopii kanssasi tapaamisajan.

Tapaamisajat voivat olla saman päivänä muiden hoitojesi kanssa tai erikseen sovittuna päivänä psykiatrian poliklinikalla. Tapaamisella keskustellaan ajatuksista ja tunteista liittyen tilanteeseesi ja sairauteen sopeutumiseen. Tapaamiset eivät ole terapiaa, vaan tarkoituksena on löytää keinoja sopeutua tilanteeseen ja vahvistaa voimavaroja. Jos tilanteesi niin edellyttää esimerkiksi lääkityksen tms suhteen, psykiatrinen sairaanhoitaja osaa ohjata sinua varsinaisen psykiatrisen hoidon piiriin.

Löydät lisätietoa-osiosta koottua tietoa psyykkisen tuen tarjonnasta sekä vertaistuesta

Sairaalan sosiaalityö
  • Sairaalalla on sosiaalityöntekijöitä, jotka auttavat, tukevat ja ohjaavat sosiaalisen tilanteesi edellyttämällä tavalla. Saat ohjausta ja neuvontaa esimerkiksi sosiaaliturvaan tai muihin elämäntilaanteesi kannalta olennaisiin asioihin liittyen. Voit pyytää missä tahansa polkusi vaiheessa, että saat tavata  sosiaalityöntekijää.
  • Sosiaalityöntekijän tapaamisella kartoitetaan potilaan sosiaalinen tilanne sekä tarvittaessa ohjataan ja avustetaan esim. hakemusten vireille laitossa.
  • Paikallista rintasyöpää sairastavalle on koottu tietoa sosiaaliturvaan liittyen lisätietoa-osiosta
Fysioterapia

Rintaleikkauksen jälkeinen kipu, turvotus ja arpikudos saattavat hankaloittaa leikatun puolen yläraajan toimintaa.

Fysioterapeutti auttaa:

  • normaalin ryhdin ja liikkuvuuden tukemisessa ohjaamalla liikeharjoituksia
  • tarvittaessa käsittelemällä leikatulle alueelle muodostuvia lymfastrangeja eli imusuonten kovettumia.

Käyntikertoja on yleensä 1-5.

Seksuaalineuvonta

Seksuaalineuvonta on yksilöllistä ja luottamuksellista, asiakkaan tarpeista lähtevää neuvontaa ja ohjausta.

Seksuaalineuvonnassa saat tietoa rintasyövän ja syöpähoitojen vaikutuksista minäkuvaan ja kehonkuvaan. Neuvonnassa käsitellään myös ajatuksia ja tunteita, joita sairastuminen ja sairauden hoito seksuaalisuuteen saattavat aiheuttaa. Tarvittaessa käynnille voit tulla yhdessä puolison kanssa. Neuvonnan lisänä voidaan käyttää myös erilaisia harjoitteita. Seksuaalineuvonnan kesto sovitaan yksilöllisesti, erikoissairaanhoidon asiakkailla on mahdollisuus käydä neuvonnassa 1-4 kertaa. Tarvittaessa sinut ohjataan eteenpäin esimerkiksi seksuaaliterapeutille tai psykiatriselle sairaanhoitajalle.

Lisätietoa:

https://www.kaikkisyovasta.fi/parisuhde ja seksuaalisuus

-

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Oma löydös tai löydös seulonnassa

Omat löydökset

Jos löydät rinnastasi tai kainalosta kyhmyn, ota yhteyttä omalle terveysasemalle tai työterveyshuoltoosi. Terveysasemalla hoitaja haastattelee sinua ensin puhelimessa. Vastaanottoaika järjestetään kiireellisesti, yleensä lähipäiville.

Tyypillinen rintasyöpään viittaava löydös rinnassa tai kainalossa on kiinteä, aristamaton, ympäristöön kiinnittynyt kyhmy. Iho voi olla myös vetäytynyt kuopalle kyhmyn kohdalla tai nänni voi olla sisäänvetäytynyt. Nännin seutuun voi tulla ihottuman tapaista. Myös rinnasta tuleva erite, erityisesti jos se on veristä, on syy hakeutua lääkäriin. Tunne rintasi.fi -sivustolta löydät oirekuvauksia tarkemmin. Suuri osa rintasyövistä löytyy naisen itsensä epäilemän muutoksen perusteella ja siksi naisten tulisi säännöllisesti myös itse tutkia rintojaan. Pahanlaatuisten kasvaimien osuus lisääntyy 40. ikävuoden jälkeen selvästi.

Tullessasi lääkärin vastaanotolle varaudu kertomaan tarkemmin löydöksestä ja mm. viimeisten kuukautisten ajankohta.

Löydökset seulonnassa

Jos epäilyttävä löydös huomataan mammografiaseulonnan yhteydessä, tehdään suoraan lähete Kanta-Hämeen keskussairaalan kirurgian poliklinikalle. Hoitosi jatkuu silloin polun kohdasta Tutkimusten tuloksista kertominen.

 

Löydös voi herättää huolta

Löydös voi herättää sinussa huolta, ja joskus huolen tunteet saattavat tuntua raskailta. Jos haluat puhua huolistasi asiantuntevan tahon kanssa jo ennen kuin pääset lääkärin vastaanotolle, voit olla yhteydessä esimerkiksi potilasjärjestöjen neuvontapalveluihin.

Alla linkkejä lisätiedon ja vertaistuen saamiseksi:

Syöpäjärjestöjen puhelinneuvontaa ja vertaistukea

https://www.kaikkisyovasta.fi/

https://www.syopapotilaat.fi/

Asiakkaan kommentti. Alkuvaiheen odottelu oli aika kauheaa, kun on niin epätietoinen kaikesta

-

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Lääkärin vastaanotto ja tutkimukset

Lääkäri tutkii sinut ja saat tarvittaessa lähetteen mammografiaan. Varaudu siihen, että mammografian lisäksi saatetaan tehdä ultraäänitutkimus ja tarvittaessa otetaan neulanäyte. Varaat itse ajan mammografiaan saamiesi ohjeiden mukaan. Samalla lääkäri sopii kanssasi siitä, miten saat tiedon tuloksista.

Vastaanottoon voi valmistautua katsomalla viimeisten kuukautisten ajankohdan kalenterista valmiiksi. Vastaanottoa ei tarvitse jännittää, tutkiminen ei ole kivuliasta.

Vastaanotolla käydään läpi hoitajan hoidontarpeenarviopuhelusta kirjaamat esitiedot läpi ja kysytään tarvittavat tarkentavat seikat. Rinnat tutkitaan systemaattisesti ensin istuvassa asennossa, sitten makuulla. Myös soliskuopat, rintakehä, kainalot ja vatsa tunnustellaan.

Löydöksen perusteella ohjelmoidaan tarvittavat mammografia- ja ultraäänitutkimukset Kanta-Hämeen keskussairaalaan (KHKS). Radiologi ottaa tarvittaessa rinnan löydöksestä paksuneulanäytteen. Jos löydös ei ole huolestuttava, sovitaan jatkokontrolleista (esim. uusi tutkimus kuukautisten jälkeen).

Joissakin tapauksissa tehdään vielä tarkentavia tutkimuksia sairaalassa.

 

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Tutkimustulosten kuuleminen

Tutkimuksen vastaukset tulevat tutkimuslähetteen tehneelle lääkärille ja häneltä kuulet vastauksista sopimallanne tavalla. Näitä ovat puhelinsoitto tai vastaanotto.

Tulosten perusteella päätetään, tarvitaanko jatkoselvittelyjä ja hoitoa erikoissairaanhoidossa. Tarvittaessa lääkäri tekee lähetteen keskussairaalaan.

Joissakin tapauksissa näitä tutkimuksia voidaan tehdä myös uudelleen sairaalassa.

Joskus tuloksista kuuleminen tuntuu ylivoimaiselta ja voi aiheuttaa erilaisia reaktioita. Älä jää yksin ajatustesi kanssa. Kuuntelu- ja keskusteluapua on tarjolla. Voit tutustua niihin Lisätietoa-osiossa Psyykkinen tuki ja vertaistuki sairastuessa.

Kannattaa tarkistaa omasta työterveyshuollostasi, mitä palveluja rintasyöpään sairastuneen hoitoon sopimukseen kuuluu.

 

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Soitto ja kutsu vastaanotolle

Syövänhoidon asiantuntijahoitaja soittaa sinulle. Saat tietoa hoidon etenemisen aikataulusta ja erilaisista tukimuodoista.

Alla linkkejä lisätiedon saamiseksi:

kaikkisyovasta.fi

syopapotilaat.fi

Terveyskylä.fi/syöpätalo

Oma Raitti on kehittyvä sähköinen palvelualusta, joka mahdollistaa digitaalisen asioinnin potilaan ja Kanta-Hämeen keskussairaalan välillä. Oma Raitilla voit tarkastella hoitoaikani-aikajanaa, eli näet lähimenneisyydessä olleet ja tulevat ajanvarauksesi sairaalan hoitoyksiköihin. Kirjaudu tästä Oma Raittiin

Kanta-Hämeen keskussairaalan sijainnin löydät tämän linkin takaa ja  kartan tämän linkin takaa

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Leikkausta valmistelevat käynnit

Käynti kirurgian poliklinikalla

Sinut kutsutaan kirurgian poliklinikalle (sairaalan pääsisäänkäynnin kautta), jossa tapaat kirurgin ja syövänhoidon asiantuntijahoitajan. Ota mukaan saamasi esitietolomakkeet. Voit ottaa läheisen mukaan vastaanottokäynnille niin halutessasi.

  • Kirurgi kertoo sinulle sairauden kirurgisesta hoidosta ja tulevasta leikkauksesta sekä tekee leikkaussuunnitelman yhdessä kanssasi.
  • Hoitaja antaa sinulle tietoa sairaudesta ja tukimuodoista sekä vastaa kysymyksiisi.
  • Vastaanottokäynnin yhteydessä sinut voidaan ohjata käymään laboratoriotutkimuksissa.
  • Leikkaushoidon suunnittelija haastattelee sinua lähempänä leikkausta varmistaakseen nukutuksen ja leikkaushoidon onnistumisen. Tarvittaessa hän konsultoi anestesialääkäriä. Jos haastattelu tapahtuu soittamalla, saat erillisen soittoajan. Muutoin haastattelu tapahtuu kasvotusten.

Rinnan välittömän korjausleikkauksen valmistelu

Plastiikkakirurgia on yhä useammin osana hoitokokonaisuutta jo syöpäleikkausvaiheessa. Jos rintasyövän takia joudutaan poistamaan rinta ja rintasyövän laatu sitä tukee sekä itse sitä toivot, rinta voidaan rakentaa rintasyöpäleikkauksen yhteydessä.  Joskus syöpäkasvaimen koko ja rinnan malli edellyttävät vaativampaa leikkausta, jossa kasvaimen poiston jälkeen rinnan malli muotoillaan uudelleen,

Jos olette päätyneet yleiskirurgin kanssa jompaankumpaan vaihtoehtoon, sinut kutsutaan tapaamaan myös plastiikkakirurgia ennen syöpäleikkausta. Tapaamisessa käydään läpi leikkaus ja menetelmät, siihen liittyvät hoitotoimenpiteet, osastohoitojakso sekä toipumisaika.

On melko yleistä, että korjausleikkaus tehdään myöhemmin, jos hoitoosi liittyy esimerkiksi liitännäishoitoja tai syövänhoitosi kannalta korjausleikkaus ei ole tässä vaiheessa mahdollista.  Kun kudokset ovat toipuneet mahdollisista solunsalpaaja- ja sädehoidoista, voidaan tehdä ns. myöhäisrekonstruktio. Myös oma näkemyksesi korjausleikkauksen siirtämisestä myöhäisemmäksi huomioidaan.

Oppaita rintasyöpää sairastavalle hoidon tueksi
Suomen Syöpäpotilaat ry:n tuottamat oppaat:

  • Rintasyöpäpotilaan opas on monipuolinen ja informatiivinen opaskirja rintasyövästä ja sen hoidosta. Voi ladata oppaan täältä.
  • Selviytyjän matkaopas on opas siihen miten tulla toimeen sairauden kanssa, tunteita ja tuntemuksia, joita sairastuminen herättää sekä käytännön tietoja ja ohjeita jokapäiväiseen elämään. Löydät oppaan täältä.
  • Rinnankorjausleikkauksen käsikirja, ja voit ladata ja lukea sitä myös täältä.

Voit lukea lisää polun kohdasta Rinnan korjausleikkaus syöpähoitojen jälkeen.

  • Voit lukea lisää korjausleikkauksista Rintasyöpäyhdistyksen sivuilta täältä.
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Valmistautuminen kotona

Saat kotiisi kirjalliset ohjeet leikkaukseen valmistautumista varten. Voit olla yhteydessä syövänhoidon asiantuntijahoitajaan. Hänet tavoitat Kirurgian poliklinikan takaisinsoittonumerosta  03 629 2831 arkisin klo 7.30-14.00.

Ennen leikkausta hoidonsuunnittelija soittaa sinulle ja kertoo tulevista tutkimuksista sekä käy läpi valmistautumisohjeet (syöminen, lääkitys yms.). Hän kartoittaa myös psyykkisen ja muun tuen tarpeen.

Jos sinulla on herännyt kysymyksiä sosiaaliturvaan tai arjessa selviytymiseen liittyen, kannattaa tutustua tämän polun etusivulta löytyvään Lisätietoa-osion Sosiaaliturvaosioon, jossa on koottuna sosiaaliturvaan liittyviä tietoja ja sairaalan sosiaalityön yhteystietoja. Sieltä löydät myös psyykkiseen tukeen ja vertaistukeen liittyvää tietoa ja linkkejä.

 

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Leikkaus

Leikkaus tehdään Hämeenlinnassa Kanta-Hämeen keskussairaalan Leikkaus- ja toimenpideyksikössä. Noudata saamiasi ohjeita leikkaukseen valmistautumiseksi.

Jos sinulle on määrätty lisätutkimuksia ennen leikkausta, leikkauspäivän aamuna ilmoittaudu röntgenin toimistoon, 1.krs . Sieltä sinut ohjataan eteenpäin.  Sinulle tehdään vartijaimusolmuketutkimus ja/tai lankamerkkaus leikattavan kohdan tarkentamiseksi. Näiden tutkimusten jälkeen sinut saatetaan leikkausyksikköön leikkausvalmisteluihin.

Jos sinulle ei ole määrätty lisätutkimuksia, sinut ohjeistetaan etukäteen tulemaan suoraan Leikkaus- ja toimenpideyksikköön.

  • Vastaanottava hoitaja vastaanottaa sinut ja valmistelee leikkausta varten
  • Leikkaus tehdään nukutettuna
  • Leikkauksen yhteydessä otetaan kainalosta tarvittaessa imusolmuke tai imusolmukkeita syövän levinneisyyden tutkimiseksi
  • Leikkauksen jälkeen vointiasi tarkkaillaan heräämössä
  • Lääkäri arvioi sairaalassaoloajan vointisi mukaan. Hoitoa voidaan tarvittaessa jatkaa vuodeosastolla.
  • Pääset kotiutumaan samana iltana tai seuraavana päivänä. Saman illan kotiutumisen edellytyksenä on, että sinulla on kotona täysi-ikäistä seuraa seuraavaan aamuun saakka.
  • Kotimatkaa varten tarvitset myös kyydin, koska et voi ajaa itse autolla.

Jos sinulle ollaan tekemässä rintasyövän hoitoon liittyvänä välittömiä korjausleikkauksia tässä vaiheessa, tapaat ennen leikkausta myös plastiikkakirurgin. Hän käy kanssasi korjausleikkaukseen liittyvän suunnitelman läpi ja merkitsee ihoosi tussilla leikkauksen kannalta keskeiset kohdat.

  • Koko rinnan poiston ja uuden rinnan tekemisen jälkeen sinut siirretään heräämön kautta osastolle toipumaan (pääasiallisesti osastolle 5 B)
  • Rintaa säästävässä leikkauksessa yleensä voidaan kotiutua jo seuraavana päivänä
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Jälkihoito sairaalassa ja kotiutuminen

Jälkihoito sairaalassa leikkauksen jälkeen

  • Saat kuntoutusohjaajalta kirjalliset ohjeet ja henkilökohtaisen ohjauksen kuntoutumisen tukemiseksi. Lisäksi saat tarvittaessa rinnan kevytproteesin. Myöhemmin on mahdollisuus varsinaisen proteesin saamiseen kuntoutusohjaajan kautta.
  • Kuntoutusohjaajalta saat myös tietoa ja kirjallista materiaalia Kelan etuisuuksista, syöpäjärjestöistä ja tukihenkilöistä
  • Kotiutuessa sinulla voi olla leikkausalueella laskuputki eli dreeni. Se poistetaan terveyskeskuksessa viimeistään viikon kuluttua leikkauksesta.
  • Fysioterapeutti antaa suulliset ja kirjalliset kotihoito-ohjeet. Fysioterapeutin kanssa käytte läpi toimenpiteen aiheuttamat rajoitukset ja liikeharjoitukset.

Jos läheisesi haluavat tulla tapaamaan sinua leikkauksen jälkeen, heidän kannattaa ensin tiedustella tapaamismahdollisuutta. Voit pyytää numeron osastolta.

Kotiutuminen

  • Pääset kotiutumaan samana iltana tai seuraavana päivänä. Saman illan kotiutumisen edellytyksenä on, että sinulla on kotona täysi-ikäistä seuraa.
  • Jos kotiudut samana päivänä, hoitaja soittaa sinulle seuraavana päivänä tarkistaakseen vointisi.
  • Jos kotiudut dreenin kanssa, saat siihen erilliset ohjeet.
  • Kotiutuessasi saat puhelinnumeron, johon voit soittaa, jos tarvitset neuvoja.
  • Kotiutumisen yhteydessä saat myös sairauslomatodistuksen, tarvittavat reseptit sekä jälkitarkastusajan. Sairausloma on leikkauksen laajuudesta riippuen 2-5 viikkoa, kuitenkin yleensä ainakin jälkitarkastukseen asti.
  • Välittömän rintarekonstruktion jälkeen saat kotiutuessasi ajan haavahoitajalle noin viikon kuluttua leikkauksesta.

Jos sinulle tulee kysyttävää:

  • Kirurgian poliklinikka ma-pe klo 7.30-14.00 puh. 03 629 2831.
  • Epäselvissä asioissa sinua palvelee Päiväkirurgian yksikkö ma klo 7.00 - pe klo 18.00 puh. 03 629 3880
  • K-HKS Ensiapu puh. 03 629 4500 - jos toipumisessa ilmenee ongelmia ensimmäisen illan tai yön aikana ja viikonloppuisin esimerkiksi yltyvän kivun, korkean kuumeen, märkäisen haavaerityksen tai muiden tulehdusoireiden vuoksi

Kotiutuminen kun leikkauksen yhteydessä on tehty välitön rintatekonstruktio eli korjausleikkaus

Hoitoa jatketaan vuodeosastolla 5B, löydät osastoinfon täältä. Jos sinulle on tehty kokonaan uusi rinta syöpäleikkauksen yhteydessä, niin silloin osastohoito kestää noin 3-7 päivää. Sen aikana vointiasi ja toipumistasi seurataan osastolla. Saat osastolla myös fysioterapeutilta ohjeita liikkumiseen ja kuntoutumiseesi liittyen.

Saat erikseen ohjeet, jos hoitosi tarvitsee plastiikkakirurgin seurantakäyntejä. Rinnan korjausleikkauksessa tavataan haavanhoitaja noin 2 viikkoa leikkauksen jälkeen. Tässä leikkauksessa käytetyt ompeleet ovat sulavia, joten niitä ei tarvitse poistaa.

Potilasohjeet

-

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Jälkitarkastukset

Noin 2-3 viikon päästä leikkauksen jälkeen vointisi tarkistetaan kirurgian poliklinikalla. Käynnillä tarkistetaan leikkausalueen parantuminen. Lisäksi tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma, joka sisältää moniammatillisen hoitotiimin antaman liitännäishoitojen tarpeen arvion. Tapaat myös kuntoutusohjaajan mm. sopivan rintaproteesin löytämiseksi.

Käyntiin liittyy myös arvio sinun hoitosi kannalta tarvittavista hoito- ja tukimuodoista. Näitä ovat esimerkiksi:

  • Fysioterapia liikkuvuuksien normalisoimiseksi ja mahdollisten kiinnikkeiden poistamiseksi
  • Psykiatrisen sairaanhoitajan antama tuki ja ohjaus
  • Sosiaalityöntekijän ohjaus etuisuusasioissa
  • Seksuaalineuvojan ohjaus
  • Kompressiohoito (lymfaturvotus)

Jos sinulle on tehty välitön rinnankorjausleikkaus, tapaat haavanhoitajan noin 1-2 viikon päästä leikkauksesta. Käynnillä tarkistetaan leikatun rinnan haavat, toipuminen ja vaihdetaan sidokset. Haavanhoitaja ohjaa sinulle tarvittavat jatkotoimenpiteet ja hoitotoimet. Plastiikakirurgin vastaanotto on välittömän rintarekonstrukstion jälkeen noin kuukauden kuluttua leikkauksesta. Onkoplastisen leikkauksen jälkeen ei ole plastiikakirurgin tapaamista, vaan pelkästään haavahoitajan tapaaminen.

Voit tarkistaa tämän polun ylälaidasta Lisätietoa-osiosta millaisia apuvälineitä rintasyöpää sairastavalle on, sosiaaliturvaan liittyviä asioita, terveyden ylläpitämiseen liittyviä asioita sekä saatavilla olevasta psyykkisestä tuesta, vertaistuesta ja potilasjärjestöistä.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Liitännäishoidot

Leikkauksen jälkeen sinulle voidaan antaa jotain liitännäishoitoa, jolla halutaan vähentää syövän uusiutumisen riskiä.

Näitä hoitoja ovat:

  • Solunsalpaajahoidot eli sytostaatit. Lääkehoidot annetaan päiväsairaalan yksiköissä Hämeenlinnassa ja Riihimäellä tai Forssan sairaalassa. Lääkehoito annetaan yleensä kolmen (3) viikon välein kuusi kertaa.
  • Sädehoito, joka tapahtuu pääsääntöisesti Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Sädehoidossa käydään joka arkipäivä ja tämä hoitovaihe kestää yleensä noin 3-5 viikkoa. TAYS.lla on potilashotelli, jossa pitkänmatkalaiset voivat yöpyä. Lue lisää täältä: Tays Potilashotelli.
  • Hormonaalinen tablettihoito, joka aloitetaan sädehoidon jälkeen. Hormonaalinen hoito kestää yleensä 5 vuotta, joskus jopa 10 vuotta.
  • Sinun on mahdollista saada syöpäjärjestön koulutettu vertaistukihenkilö tueksesi tarpeesi ja tilanteesi huomioiden. Etelä-Suomen syöpäyhdistyksessä kanssasi kartoitetaan myös muita tuen muotoja sinulle ja läheisellesi. Kysy lisää täältä: Syöpäjärjestöjen vertaistuki.

Rintasyövän solunsalpaajahoito leikkauksen jälkeen näiden linkkien takaa

Terveyskylä.fi/syöpätalo solunsalpaajahoito linkki

  • Kannattaa huolehtia ihon kunnosta rasvaamalla sädetettävää aluetta
  • Lisätietoa sädehoidosta löydät Terveyskylä.fi/syöpätalo sädehoito linkistä 
  • Linkki Taysin omiin sädehoitomateriaaleihin:

Lisätietoa rintasyövän hormonaalisesta hoidosta

Terveyskylä.fi/syöpätalo hormonaaliset hoidot linkki

-

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Seurantakäynnit sairaalassa

Seuranta jatkuu:

  • Kirurgian poliklinikalla, jos uusiutumisriski on hyvin matala, eikä ole tarvetta liitännäishoitoihin. Seuranta jatkuu vuoden ajan. Seurantakäynnille kutsutaan yleensä noin kuuden kuukauden päästä leikkauksesta sekä vuoden päästä.
  • Syöpätautien poliklinikalla, jos nähdään tarvetta lääkkeellisiin liitännäishoitoihin. Seuranta jatkuu noin 1-2 vuoden välein viiden vuoden ajan tai kymmenen vuoden ajan, jos tarvitaan pitempikestoinen hormonihoito.

Seuranta-ajan tiheys ja pituus riippuu rintasyövän tyypistä, laajuudesta sekä sairastuneen muusta terveydellisestä tilanteesta. Leikattu alue kuvataan yleensä ensimmäisen kerran noin vuoden kuluttua leikkauksesta. Seuranta voi joissakin tapauksissa tapahtua soittamalla.

 

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Seurantakäynnit terveysasemalla, työterveyshuollossa tai yksityisellä lääkäriasemalla

Kun seuranta erikoissairaanhoidossa päättyy, seurantaa jatketaan perusterveydenhuollossa omalla terveysasemallasi. Sinun tulee itse varata aika seurantaan saamiesi ohjeiden mukaan. Seurantaan kuuluu lääkärin tutkimuksen lisäksi mammografia 1-2v:n välein.

Seurannan siirryttyä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon, säilyy yhteys keskussairaalan kuntoutusohjaajaan. Näille kuntoutusohjaajan rintaproteesien sovituskäynneille varataan itse aika.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Plastiikkakirurgin tapaaminen

Säästävien leikkausten vuoksi plastiikkakirurgia on yhä useammin osana hoitokokonaisuutta jo syöpäleikkausvaiheessa (ns. välitön rintarekonstruktio). Kun rintasyövän takia joudutaan poistamaan rinta, ja rintasyövän laatu sekä potilaan oma näkemys tätä tukevat, rinnan korjausleikkaus voidaan tehdä rintasyöpäleikkauksen yhteydessä.Uusi rinta voidaan rakentaa omakudossiirteellä, proteesilla tai näiden yhdistelmällä.

Jos hoitosi kohdalla olette päätyneet lääkärin kanssa tähän vaihtoehtoon, sinut kutsutaan tapaamaan plastiikkakirurgia. Tapaamisella käydään läpi itse leikkaus ja menetelmät , siihen liittyvät hoitotoimenpiteet, osastohoitojakso sekä toipumisaikaan liittyvät toimenpiteet.

On melko yleistä, että korjausleikkaus tehdään myöhemmin, jos esimerkiksi hoitoosi liittyy liitännäishoitoja tai syövänhoitosi kannalta korjausleikkaus ei ole tässä vaiheessa mahdollista.  Kun kudokset ovat toipuneet mahdollisista solunsalpaaja- ja sädehoidoista, voidaan tehdä ns. myöhäisrekonstruktio. Myös oma näkemyksesi painaa hoitosi ja mahdollisen korjausleikkauksen suunnittelussa. Osa ihmisistä haluaa siirtää leikkauksen myöhemmäksi. Tästä voit lukea lisää polun kohdasta Rinnan korjausleikkaus.

Voit lukea lisää korjausleikkauksista Rintasyöpäyhdistyksen sivuilta täältä.

Saat mukaasi myös Suomen Syöpäpotilaat ry:n Rinnankorjausleikkausen käsikirjan hoitohenkilöstöltä, ja voit ladata ja lukea sitä myös täältä.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Positiivinen raskaustesti

Positiivinen raskaustesti

Onneksi olkoon positiivisesta raskaustestistä!

  • Varaa aika terveydenhoitajalle soittamalla neuvolaan, yhteystiedot löydät tämän kohdan lopusta.
  • Ennen yhteydenottoasi neuvolaan mieti, milloin viimeiset kuukautisesi ovat alkaneet. Sen perusteella määritellään, millä raskausviikolla olet.
  • Jos et muista tai tiedä, milloin viimeiset kuukautisesi ovat alkaneet, niin raskausviikot määritellään neuvolassa.
  • Mainitse aikaa varatessasi, jos sinulla on jokin perussairaus, kuten diabetes. Näin sinulle osataan varata tarvittavat palvelut heti raskausajan alkuun.
  • Voit olla yhteydessä neuvolaasi jo ennen ensikäyntiä, jos sinulla tulee kysyttävää tai jos jokin asia huolestuttaa.

Ohjeita raskausaikaan

  • Aloita foolihappo (400 mikrogrammaa kerran päivässä) sekä D-vitamiini (10 mikrogrammaa kerran päivässä). Kysy tarvittaessa sopivaa tuotetta omasta apteekistasi.
  • Jos sinulla on tarvetta ottaa särkylääkettä, parasetamoli lääkeaineena on turvallinen käyttää pakkauksen ohjeen mukaan. Kysy apteekistasi sopivaa tuotetta.
  • Omasta neuvolastasi saat ohjeistuksia raskausaikana vältettävistä ruoka-aineista ja lisäravinteista. Löydät lisää tietoa ammattilaisten suosittelemien linkkien kautta:  Suosituksia raskausajan terveyteen ja hyvinvointiin.

Voit luonnollisesti ottaa yhteyttä neuvolaan myös silloin, jos epäilet, että olet raskaana ja et ole vielä tehnyt raskaustestiä.

Oman neuvolasi yhteystiedot:

Forssa

Forssan seudun hyvinvointivointikuntayhtymään kuuluvat Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä.

  • Löydät oman neuvolasi yhteystiedot tästä linkistä.
  • Neuvolakäynnille olet aina tervetullut kumppanisi tai tukihenkilösi kanssa.
  • Täytä ensimmäistä neuvolakäyntiäsi varten esitietokaavake. Voit tulostaa ja täyttää sen tästä: Esitietolomake äitiysneuvolaan tulevalle perheelle
  • Äidin alkoholinkäyttöä koskeva kysely täytetään ajalta ennen raskautta. Tämä lomake on esitietolomakkeen yhteydessä yllä olevan linkin takana.

Voit seurata Forssan seudun perhekeskuksen sivuja Facebookissa

Hämeenlinna
  • Katso oman neuvolasi yhteystiedot. Löydät linkin kautta Hämeenlinnan neuvoloiden yhteystiedot.
  • Yhteydenoton jälkeen saat terveydenhoitajalta postitse täytettäväksi esitietolomakkeen, päihdekyselyt molemmille vanhemmille, esitteitä, suosituksia raskaudenaikaiseen ravitsemukseen ja tietoa sikiöseulonnoista.
  • Olet tervetullut neuvolaan puolisosi kanssa. Varatkaa ensikäynnille aikaa noin 2 tuntia.
  • Voi seurata Hämeenlinnan neuvolapalveluja Facebookissa ja Instagramissa.
Janakkala
  • Janakkalan alueen neuvolat ovat Tervakosken ja Turengin terveysasemilla.
  • Varaa ensimmäinen aika äitiysneuvolaan soittamalla p. 03 6801369. Neuvolan takaisinsoittojärjestelmä on avoinna arkisin. Soitamme sinulle takaisin klo 8-16:00. Toistaiseksi aikoja ei voi varata sähköisesti.
  • Neuvola chat toimii arkisin klo 8-10.30. Sieltä voit kysyä neuvoja nimettömänä. Chatissa ei käytetä henkilötunnusta tai kirjoiteta luottamuksellisia tietoja elämäntilanteesta tai terveydestä.
  • Ensikontaktin yhteydessä varataan terveydenhoitajan kanssa aika ensimmäiselle neuvolakäynnille raskausviikoille 7-10. Kumppanisi on aina tervetullut neuvolaan. Toivoisimme, että tulostatte ja täytätte esitietolomakkeen ja liikuntakyselyn  ennen vastaanotolle tuloa.
  • Voit tutustua Neuvolan sivuihin tästä linkistä
  • Voit seurata Janakkalan perhekeskusta ja sen palveluita raskaana oleville ja lapsiperheille Facebookissa
Riihimäki
  • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymään kuuluvat Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki. Itse voit päättää missä neuvolassa haluat asioida.
  • Voit varata Riihimäen kuntayhtymän terveydenhoitajilta sähköisen puhelinajan, jolloin terveydenhoitaja soittaa takaisin sinulle sopivaan aikaan.
  • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymässä toimii myös chat palvelu, joka on auki ma-pe klo 8-12. Chatissa voit esittää kysymyksiä nimettömänä.  Tätä kautta ei voi kuitenkaan varata aika neuvolaan.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Ensikäynti neuvolassa

Ensikäynti neuvolassa

Ensimmäinen neuvolakäynti ajoittuu yleensä raskausviikoille 7-10. Ensimmäiselle käynnille pyritään useimmissa neuvoloissa varaamaan 1½ tuntia aikaa. Kumppanisi on myös tervetullut mukaan ensikäynnille.

Ennen ensikäyntiä

  • Mieti ennen neuvolakäyntiä, onko suvussasi jotain perussairauksia, kuten diabetestä. Mieti myös, mitä sairauksia olet sairastanut ja mitä rokotteita olet saanut. Nämä auttavat raskauteen liittyvien terveystietojen kartoittamisessa.
  • Joissain neuvoloissa toivotaan, että esitietolomake täytetään etukäteen ennen neuvolakäyntiä. Löydät ohjeistuksen tähän oman alueesi neuvolan kohdasta.
  • Voit olla yhteydessä neuvolaasi jo ennen ensikäyntiä, jos sinulla tulee kysyttävää tai jos jokin asia huolestuttaa.

Terveydenhoitajalla käynti

  • Ensimmäisellä käynnillä kartoitetaan lasta odottavan perheen esitiedot ja saat oman neuvolakortin. Osassa neuvoloista esitietolomakkeen voi täyttää etukäteen.
  • Saat tietoa raskaudesta ja siihen liittyvistä asioista, ja niitä kerrataan vielä raskauden edetessä. Voit tutustua ammattilaisten suosituksiin myös tämän polun osiosta Suosituksia raskausajan terveyteen ja hyvinvointiin.
  • Sinun ja perheesi terveydentilaa ja hyvinvointia kartoitetaan. Käynnillä jutellaan myös perheesi terveystottumuksista, kuten liikunnasta, tupakoinnista ja alkoholin käytöstä. Nämä vaikuttavat raskauteen ja tulevan vauvan hyvinvointiin.
  • Sinulta kysytään myös, haluatko osallistua alkuraskauden yhdistelmäseulontatutkimukseen, jossa tutkitaan sikiön kromosomipoikkeavuuksia. Tutkimus sisältää verikokeen ja ultraäänitutkimuksen. Voit käydä tutustumassa asiaan tämän polun kohdassa Sikiöseulonnat.
  • Käynnillä sinua ohjataan jo miettimään, missä haluat synnyttää. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin synnytyssairaala on Hämeenlinnassa sijaitseva Kanta-Hämeen keskussairaala. Voit tutustua sen laajoihin palveluihin: Synnytä Hämeenlinassa.

Tutkimukset

  • Sinulta mitataan käynnillä pituus, paino, verenpaine ja hemoglobiini.
  • Sinut ohjataan myös alkuraskauden veri- ja virtsakokeisiin. Katso tarkemmat ajanvaraustiedot oman asuinpaikkakuntasi ohjeista.
  • Tarvittaessa sinut ohjataan sokerirasitustestiin, joka tehdään 1–2 kertaa raskauden aikana. Raskausdiabeteksen diagnosointi ja hoito varhaisessa vaiheessa on tärkeää sekä raskaana olevan, että vauvan kannalta.
  • Jos tuloksissa on jotain poikkeavaa, terveydenhoitaja ohjaa sinut jatkotutkimuksiin ja/tai tapaat neuvolan lääkärin.
  • Sinut ohjataan hakeutumaan suun terveydenhuoltoon hampaiden tarkastukseen ennen vauvan syntymää.

Lue lisää:

Forssa
  • Ensimmäiselle neuvolakäynnille on hyvä varata 1½ tuntia aikaa. Käynnillä kartoitetaan lasta odottavan perheen esitiedot täytetyn esitietolomakkeen pohjalta.
  • Käynnillä keskustellaan mm. raskaudesta, terveystottumuksista, liikunnasta, edellisistä raskauksista ja synnytyksistä sekä tulevista neuvolaseurannoista.
  • Sinut ohjataan varaamaan itse aika alkuraskauden ultraäänitutkimukseen.
  • Terveydenhoitaja tekee ajanvarauksen alkuraskauden verikokeisiin.
Hämeenlinna
  • Ensimmäinen neuvolakäynti ajoittuu yleensä raskausviikoille 7-10. Ensimmäiselle raskauden aikaiselle käynnille pyritään neuvoloissa varaamaan aikaa 1,5 -2 tuntia terveydenhoitajan tapaamiseen
  • Tapaamisessa käydään läpi raskauden aikaiset neuvolatapaamiset terveydenhoitajalla ja lääkärillä sekä kerrotaan neuvolan perhevalmennuksesta
  • Sinulta mitataan verenpaine, paino ja hemoglobiini sekä tehdään virtsakoe ja häkämittaus (halutessa molemmille vanhemmille).
  • Odottavaa perhettä ohjataan hakeutumaan myös suun terveydenhuoltoon ennen vauvan syntymää.
  • Seuraavaa neuvolakäyntiä varten terveydenhoitaja antaa sinulle lomakkeita täytettäväksi raskauden aikaista laajaa terveystarkastusta varten. Lomakkeen asioita käsitellään keskusteluissa terveydenhoitajan kanssa seuraavalla käynnillä raskausviikoilla 13-15.
  • Sinulle ja perheellesi annetaan tietoa muista käytettävissäsi olevista tukipalveluista.
Janakkala
  • Ensimmäiselle käynnille pyritään neuvolassa varaamaan 1,5 tuntia aikaa. Käynnillä kartoitetaan lasta odottavan perheen esitiedot esitietolomakkeen ja liikuntakyselyn pohjalta. Käynnillä keskustellaan mahdollisista aikaisemmista raskauksista ja synnytyksistä sekä huomioidaan ne tulevassa raskaudessa.
  • Kanssasi keskustellaan raskaudesta, terveystottumuksista ja liikunnasta sekä neuvolaseurannasta.
  • Sinulla on mahdollisuus osallistua sikiöseulontaan neuvolassa ja tarkempiin ultraäänitutkimuksiin Kanta-Hämeen keskussairaalassa.
  • Terveydenhoitaja mittaa verenpaineesi, painosi ja hemoglobiinisi. Lisäksi hän tekee lähetteen alkuraskauden veri- ja virtsanäytteisiin sekä tarvittaessa alkuraskauden sokerirasituskokeeseen.
  • Sinut ohjataan varaamaan aika alkuraskauden verikokeisiin Janakkalan laboratoriosta p. 03 6801446 (klo 13:00-14:00) sekä suun terveydenhuoltoon p. 03 6801458 (ma-pe klo 8:00-15:00). Käytössä on takaisinsoittojärjestelmä.
  • Sinulle varataan aika lääkärintarkastukseen raskausviikoille 8-10. Lääkärikäynnillä tehdään ultraäänitutkimus, jolla tarkastetaan sikiön syke ja raskauden kesto. Lisäksi lääkäri keskustelee kanssanne raskauteen liittyvistä asioista.
Riihimäki
  • Sinulta otetaan käynnillä pituus, paino, verenpaine ja hemoglobiini sekä tehdään häkämittaus. Nämä näytteet voidaan ottaa myös kumppaniltasi.
  • Sinut ohjataan veri- ja virtsakokeisiin Riihimäen laboratorioon, osoitteeseen Kontiontie 77. Laboratorioon suositellaan varaamaan aika: https://fimlab.fi/aihe/ajanvaraus
  • Ensimmäistä lasta odottavilla vanhemmilla on mahdollisuus varata aika suuhygienistin vastaanotolle maksuttomaan suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioon. Ajan hammashuoltoon voi tilata: https://riihimaenseudunterveyskeskus.fi/suun-terveys-etusivu/
  • Jos olet ylipainoinen, sinulla on mahdollisuus käydä ylimääräisellä elämäntapakäynnillä. Käynnillä keskustellaan yksilöllisesti sinun tarpeidesi pohjalta muun muassa ruokailuun tai liikuntaan liittyvistä asioista.
  • Sinulle annetaan viimeistään tässä vaiheessa aika neuvolan lääkärille noin raskausviikoille 8-10. Neuvolalääkäri keskustelee kanssasi raskauden kulkuun ja sikiön hyvinvointiin vaikuttavista terveydellisistä tekijöistä. Käynnillä tehdään myös varhaisraskauden ultraäänitutkimus.
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Alkuraskauden neuvolaseuranta

Alkuraskauden äitiysneuvolakäynnit (raskausviikot 7 – 12)

Muutokset kehossa

Kehossasi ei vielä näy ulospäin suuria muutoksia, mutta raskaus vaikuttaa kehoosi monin tavoin. Tunnemysrkyt, pahoinvointi, väsymys, lievä alavatsakipu sekä rintojen arkuus ja kasvu ovat normaaleja alkuraskauden oireita. Lisäksi alkuraskaudessa voi olla niukkaa kuukautisvuotoa vähäisempää vuotoa, josta ei tarvitse olla huolissaan. Jos sinulla on veristä vuotoa raskausviikon 8 jälkeen, ole yhteydessä neuvolaan.

Vauvan liikkeitä voit alkaa tuntea keskimäärin 18 - 20 raskausviikkojen aikana. Selkeimmin ne kuitenkin tuntuvat vasta raskausviikon 32 jälkeen.

Lue lisää:

Lääkäri ja toinen ammattilainen

Neuvolakäynnit terveydenhoitajalla ja lääkärillä

  • Käyt neuvolassa terveydenhoitajalla noin 4 – 6 viikon välein, tarvittaessa tiheämmin odotusajan terveyden seuraamiseksi. Kaikille neuvolakäynneille kumppanisi on edelleen tervetullut mukaan.
  • Raskausviikon 8–18 aikana on myös neuvolalääkärillä käynti, jolloin voit jutella lääkärin kanssa sinua ja sikiötäsi koskevista asioista. Käynnin kesto on ½ tuntia. Lääkäri kartoittaa tilanteesi raskauden suhteen kokonaisvaltaisesti huomioiden mahdolliset raskaudenaikaiset riskitekijät, jotka voivat liittyä esimerkiksi työhösi.
  • Neuvolakäynneillä tuetaan syntyvän lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä mietitään, tarvitseeko perheenne tukitoimia.
  • Tulevan vauvan imettämisestä keskustellaan jo varhaisessa vaiheessa. Sinua kuunnellaan ja tuetaan myös tässä asiassa.
  • Neuvolakäynneillä on myös mahdollisuus saada tarkempia yksilöllisiä neuvoja ja ohjeita tupakasta vierottamiseen.
  • Jos sinulla on todettu sokerirasitustestissä raskausajan diabetes, sinulle varataan ylimääräinen neuvolakäynti. Siellä saat tarkemmat ohjeet, mitä sinun on otettava huomioon ja millaista hoitoa siihen voit saada.

Lue lisää:

Näyteputkia

Neuvolakäynnin aikaiset tai erilliset tutkimukset

  • Terveydenhoitaja mittaa neuvolakäynneillä verenpaineesi, painosi sekä virtsan sokeri- ja proteiinipitoisuudet. Käynneillä kuunnellaan myös sikiön sydänääniä.
  • Lääkärikäynnillä mitataan verenpaine ja paino, tutkitaan virtsa, kuunnellaan sikiön sydänäänet, tehdään kohdun ulkotutkimus ja gynekologinen sisätutkimus. Lääkäri tarkistaa sikiön sykkeen kohdusta ja arvioi, että raskausviikot ovat suunnilleen oikein. Mahdollisuuksien mukaan tutkimus tehdään ultraäänilaitteella.
  • Voit käydä itse katsomassa Kanta.fi - sivustolla laboratoriovastauksiasi ja tarvittaessa soittaa neuvolaan ennen sovittua seuraavaa aikaa.
Forssa
  • Forssan alueen neuvoiloissa raskauden aikana tehdään laaja terveystarkastus raskausviikolla 13–18. Laajan terveystarkastusten tarkoituksena on tunnistaa yhteistyössä vanhempien kanssa perheen tuen tarpeet ja voimavarat, kohdentaa tukea sitä tarvitseville ja muodostaa käsitys perheen terveys- ja hyvinvointitilanteesta. Molempien vanhempien toivotaan tulevan neuvolakäynnille.
  • Mikäli vanhemmat eivät ole avioliitossa lapsen syntyessä, tiedustellaan perheen halukkuutta tunnustaa isyys /äitiys neuvolassa jo ennen lapsen syntymää.
  • Forssan alueen neuvoloissa on myös tarjolla perhetukiterveydenhoitajan kotikäyntejä hyvin matalalla kynnyksellä, jos perheen muilla lapsilla on ruokailuun tai nukkumiseen yms. liittyviä pulmia.
Hämeenlinna
  • Ensikäynnin jälkeen alkuraskauden neuvolakäynnit alkavat terveydenhoitajan luona raskausviikoilla 13-15. Käynneillä keskustellaan sinun ja kumppanisi hyvinvoinnista, kuten terveystottumuksista, mieliala-asioista, parisuhteesta ja seksuaaliterveydestä. Tapaamisessa voidaan keskustella myös perheen taloudellisesta tilanteesta ja elämänturvasta.
  • Voit puhua myös luottamuksellisesti perheen vuorovaikutusasioista sekä mahdollisesta lähisuhdeväkivallasta.
  • Yhdessä terveydenhoitajan kanssa hahmotellaan vanhempien lapsuuden taustoja sukupuun avulla. Tapaamisessa kartoitetaan perheenne läheisiä henkilöitä ja tukiverkostoja sekä arvioidaan yhdessä tukipalveluiden tarpeellisuutta raskauden aikana ja vauvan syntymän jälkeen.
  • Käynnillä keskustellaan raskauden herättämistä tunteista ja mielikuvista perheenä. Yhdessä terveydenhoitajan kanssa voi pohdiskella raskauden ja lapsen saamisen vaikutuksista parisuhteeseen, työhön tai harrastuksiin yms. Raskauden sisäistäminen ja raskauteen, vauvaan ja perheeseen sitoutuminen voivat olla myös käynnillä puheenaiheina.
Janakkala
  • Neuvolakäynnillä tehdään perusmittaukset sekä kuunnellaan sikiön sydänäänet ensimmäisen kerran neuvolassa. Näyte-wc:ssä odottava äiti tutkii virtsanäytteen ennen vastaanotolle tuloa. Saat tähän ohjeistuksen terveydenhoitajalta.
  • Raskauden aikana tehdään laaja terveystarkastus raskausviikolla 13–18. Käyntiä ennen toivomme vanhempien täyttävän ja tulostavan mukaan Lomake lasta odottavalle pariskunnalle.
  • Laajan terveystarkastusten tarkoituksena on tunnistaa yhteistyössä vanhempien kanssa perheen tuen tarpeet ja voimavarat, kohdentaa tukea sitä tarvitseville ja muodostaa käsitys perheen terveys- ja hyvinvointitilanteesta. Molemmat vanhemmat ovat toivottuja tulemaan neuvolakäynnille.
  • Mikäli vanhemmat eivät ole avioliitossa lapsen syntyessä, tiedustellaan halukkuutta tunnustaa isyys /äitiys neuvolassa jo ennen lapsen syntymää.
Riihimäki
  • Käynneillä tuetaan syntyvän lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä mietitään, tarvitseeko perheenne tukitoimia.
  • Riihimäen neuvolassa on myös tarjolla perhetukiterveydenhoitajan kotikäyntejä hyvin matalalla kynnyksellä.
  • Tulevan vauvan imetyksestä keskustellaan jo varhaisessa vaiheessa. Imetysohjaus tapahtuu sinua kuunnellen ja tukien.
  • Saat myös neuvolan perhevalmennusinfon tässä vaiheessa. Löydät tästä enemmän tietoa tämän polun Perhevalmennus-kohdasta.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Odotusajan ultrat

Sikiöseulonnat

Kaikille raskaana oleville tarjotaan raskauden aikana kaksi ultraäänitutkimusta. Tutkimukset tehdään Kanta-Hämeen keskussairaalassa äitiyspoliklinikalla (linkki karttaan). Ensimmäinen ultraäänitutkimus tehdään varhaisraskaudessa keskimäärin raskausviikoilla 11–13, toinen keskiraskaudessa raskausviikolla 19–21.

Seulontatutkimukset ovat maksuttomia ja vapaaehtoisia. Niitä tekevät kokeneet, erityisesti ultraäänitutkimuksiin koulutetut kätilöt. Tutkimukset ovat parhaimmillaan mukavia hetkiä tutustua tulevaan perheenjäseneen. Tutkimuksista saa mahdollisuuksien mukaan kuvatallenteita ja 3D-kasvokuvia. Tarkoituksena on löytää mahdollisimman varhain kehityshäiriöitä tai rakennepoikkeavuuksia. Tavoitteena on parantaa lapsen hoitomahdollisuuksia, vähentää imeväiskuolleisuutta sekä syntyvien lasten sairastavuutta. Myös mahdollisiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista.

Tietyille riskiryhmille tarjotaan rakenneultraäänitutkimusta perinatologiaan perehtyneen erikoislääkärin toimesta. Tällöin käynnistä menee normaali poliklinikkamaksu.

Tutkimukseen pääsy

  • Varaa aika seulontaultraäänitutkimuksiin äitiyspoliklinikalle puhelimitse arkisin kello 8-14 puhelinnumerosta 03 629 2103. Käytössä on takaisinsoittopalvelu.
  • Suosittelemme ajan varaamista etenkin rakenneultraääneen hyvissä ajoin, viimeistään raskausviikoilla 15 – 16.
  • Käythän antamassa Omakanta.fi-palvelussa suostumuksen yhteisen potilasrekisterin käytöstä ennen ensimmäistä ultraäänitutkimusta.

Tutkimukseen saapuminen

  • Kun tulet tutkimuksiin, ilmoittaudu äitiyspoliklinikan sihteerille. Myös puolisosi tai yksi muu tukihenkilö on tervetullut tutkimuskäynnille.
  • Jos olet tulossa myös rakenneultraäänitutkimukseen, saat ajan siihen samalla käynnillä.

Tutkimustulosten saaminen

  • Jos tutkimuksissa ei ilmene mitään poikkeavaa, se kerrotaan sinulle heti käynnin yhteydessä tai soitetaan jälkeenpäin.
  • Huomaathan, että yhdistelmäseulontatutkimuksen tulos koostuu sekä ultraäänitutkimuksesta että äidin verinäytteestä.
  • Jos ilmenee jatkotutkimusten tai seurannan tarvetta, saat aina yksilöllistä lisäneuvontaa. Sen pohjalta suunnitellaan tarvittavat lisätutkimukset, seuranta ja hoito. Jatkotutkimukset järjestetään perheen arvoja kunnioittaen.

Lue lisää

Varhaisraskauden ultraäänitutkimukset

Voit valita joko yhdistelmäseulontatutkimuksen tai yleisen ultraäänitutkimuksen. Varhaisraskauden ultraäänitutkimukset tehdään pääsääntöisesti vatsanpeitteiden päältä. Tarvittaessa tutkimusta täydennetään emättimen kautta, tutkimus ei satu. Tutkimuksissa selvitetään sikiöiden lukumäärä ja vointi sekä määritetään raskauden kesto mittaamalla sikiön pää-perämitta. Lisäksi tarkastellaan sikiön rakenteita, joista mm. raajat, sivuprofiili, osa keskushermostorakenteista sekä vatsaontelon elimistä on jo näkyvissä.

Yhdistelmäseulontatutkimus

Yhdistelmäseulonta sisältää ultraäänitutkimuksen ja äidin verinäytteen. Verinäyte otetaan noin raskausviikolla 9-11 ja siinä määritetään mm. istukan hormonipitoisuuksia. Ultraäänitutkimus tehdään noin raskausviikolla 11-13.  Siinä mitataan sikiön niskaturvotus ja arvioidaan riski kromosomihäiriöihin.  Yhdistelmäseulonnalla löytyy yli 80 % kromosomipoikkeavuuksista, joista tavallisin on Downin syndrooma. Positiivisen seulontatuloksen jälkeen raskaana olevalle tarjotaan yksilöllinen neuvonta ja jatkotutkimusmahdollisuuksia. Seulontapositiivisia on noin 5 % kaikista raskaana olevista.  Koska kyseessä on seulonta, ei positiivinen (=poikkeava) tulos tarkoita sairautta eikä negatiivinen (=normaali) tulos takaa syntyvän lapsen terveyttä.

Jatkotutkimuksina voidaan tehdä

  • NIPT-tutkimus (non invasive prenatal test), jossa raskaana olevan verinäytteestä tutkitaan sikiön kromosomeja
  • Niin sanottuja kajoavia tutkimuksia (lapsivesi- tai istukkanäyte), joihin liittyy 0.5-1.0 % keskenmenoriski

Jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista ja neuvonta järjestetään perheen arvoja kunnioittaen.

Yleinen ultraäänitutkimus

Varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus tehdään raskausviikoilla 10-13.  Tässä tutkitaan sikiöiden lukumäärä ja vointi sekä varmennetaan raskauden kesto ja määritetään laskettu aika. Tutkimuksessa voidaan mitata myös sikiön niskaturvotus ja tutkia sikiön rakenteet pääpiirteittäin. Riskilukua kromosomihäiriöihin ei lasketa.

Rakenneultraäänitutkimus

Rakenneultraäänitutkimus tehdään raskausviikolla 19-21 vatsanpeitteiden päältä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan mm. sikiön pään, sisäelinten, sydämen ja raajojen rakenteita. Lisäksi määritetään sikiön kasvu, istukan paikka sekä arvioidaan lapsiveden määrä. Useimmiten myös sikiön sukupuoli voidaan selvittää. Tutkimuksesta saa ultraäänikuvia mukaan ja maksuttomana erityispalveluna mahdollisuuksien mukaan pyritään antamaan myös 3D-kuva kasvoista.

3-5 %:lla raskauksista todetaan jokin rakennepoikkeavuus, joista yleisimpiä ovat virtsateiden ja sydämen rakennepoikkeavuudet. Suurin osa merkittävistä rakennepoikkeavuuksista löydetään seulontatutkimuksissa, mutta syntyvän lapsen terveyttä ei millään yksittäisellä tutkimuksella voida taata. Kuvan laatuun ja tutkimuksen tekoon voi liittyä haasteita sikiön asennosta johtuen tai synnyttäjän ylipainon takia. Mikäli tutkimuksessa ilmenee poikkeavaa, järjestetään perheelle aina yksilöllinen neuvonta ja tarvittavat jatkotutkimukset sekä seuranta. Myös jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Keskiraskauden äitiysneuvolakäynnit

Keskiraskauden äitiysneuvolakäynnit (raskausviikot 13 – 30)

 

Kehon muutokset

  • Raskautesi on nyt yli puolen välin. Raskauden toisella kolmanneksella eli raskauden keskivaiheilla kohtu kasvaa ja raskaus alkaa näkyä selvemmin ulospäin.
  • Vauva liikkuu voimakkaammin ja aiempaa enemmän. Vauvan aktiivisuutta on hyvä seurata päivittäin. Liikkeiden seuraaminen on yksi tapa seurata omaa raskautta ja tutustua etukäteen tulevaan perheenjäseneen. Löydät liikelaskentaohjeesta opastuksen vauvan liikkeiden seurantaan. Vauvan liikkeet ovat venyttelyä sekä käsien ja jalkojen pientä liikettä. Vauvan liikkeitä voit alkaa tuntea keskimäärin 18 - 20 raskausviikkojen aikana. Selkeimmin ne kuitenkin tuntuvat raskausviikon 32 jälkeen.
  • On tärkeää huomioida ennenaikaisen synnytyksen merkkejä, joista saat lisätietoa neuvolakäynneillä.
  • Kehittyvän sikiön hyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää, että voit psyykkisesti ja fyysisesti hyvin raskausaikana. Muun muassa liikunta ja lepääminen sekä mahdollisesta stressista palautuminen tukevat sekä odottajaa että vauvaa.
  • Jos mietit, millainen liikunta sopii raskaana ollessa, katso tälle polulle kootuista suosituksista itsellesi sopivat liikkumisen muodot. Löydät linkin alla olevasta listasta.

Lue lisää:

Neuvolakäynnit

  • Äitiysneuvolakäyntejä on noin 4 – 6 viikon välein. Käynneillä seurataan sinun, vauvasi ja koko perheenne hyvinvointia.
  • Tarvittaessa neuvolakäyntejä voidaan tihentää, jos koet esimerkiksi vahvemman tuen tarpeelliseksi. Silloin kartoitetaan teidän tilanteeseenne parhaiten sopivat järjestöjen ja asuinkuntanne palvelut.
  • Neuvolaterveydenhoitajan kanssa voit keskustella synnytyksestä ja siihen liittyvistä ajatuksistasi. Tarvittaessa terveydenhoitaja tekee lähetteen synnytyssairaalan synnytyspelko-poliklinikalle.
  • Kun raskautesi on kestänyt vähintään 154 päivää eli noin 5 kuukautta, saat neuvolasta raskaustodistuksen. Tarvitset todistuksen, kun haet Kelasta äitiysavustusta ja äitiysrahaa
  • Isyyden tai äitiyden tunnustaminen voidaan tehdä neuvolassa. Ajankohtaa ja lisätietoa voit kysyä omasta neuvolastasi.
  • Imetysohjaus jatkuu sinun toiveidesi mukaan.

Lue lisää:

Tutkimukset

  • Kaikilla neuvolakäynneillä sinulta mitataan verenpaine, kohdun kasvu, virtsan sokeri- ja proteiinipitoisuudet ja tarvittaessa veren hemoglobiinipitoisuus. Lisäksi kuunnellaan sikiön sydänääniä.
  • Jos veren vasta-aineesi ovat Rh-negatiiviset, sinua pyydetään varaamaan aika laboratorioon Rh-kontrollinäytteeseen. Samalla verestäsi tutkitaan myös sikiön Rh-tekijät. Jos sikiösi vasta-aineet ovat Rh-positiiviset, saat neuvolakäynnillä ennen raskausviikkoa 30 vasta-ainesuojauksen.
  • Saat tarvittaessa myös lähetteen sokerirasitustestiin. Jos tulos on poikkeava, saat yksilöllistä ohjausta raskausdiabeteksen hoitamiseen.
  • Rakenneultraääneen kannattaa varata aika hyvissä ajoin, viimeistään raskausviikoilla 15 – 16. Löydät lisää tietoa tämän polun kohdasta Sikiöseulonnat.

Lue lisää:

  • SPR:n veripalvelun Ohjeita äideille. Ohjeet sisältävät tietoa raskauden aikana tehtävistä veriryhmä- ja veriryhmävasta-ainetutkimuksista, RhD-negatiivisten äitien anti-D -suojauksesta sekä veriryhmä-immunisaatioiden seurannasta ja hoidosta.
  • Terveyskylä Naistalo/ Veriryhmäimmunisaatio

Forssa
  • Jos raskauden aikana tulee lisätuen tarvetta, voidaan neuvolakäyntejä tihentää ja/tai tarvittaessa tehdä yhdessä neuvolakäynnillä palvelupyyntö esimerkiksi perhetukiterveydenhoitajalle tai lapsiperheiden kotipalveluun. Forssan neuvoloiden perhetukiterveydenhoitaja opastaa ja neuvoo, jos perheessänne tarvitaan lisäohjausta raskausaikana tai vauva-arjessa.
  • Forssassa on maksuton lapsiperheiden kotipalvelu, jonka saa oman terveydenhoitajan tekemällä palvelupyynnöllä.
  • Tutustu myös Forssan seurakunnan perheneuvonnan tarjoamaan tukeen.
  • Isyyden tai äitiyden tunnustaminen voidaan tehdä neuvolassa. Aika annetaan noin raskausviikolla 30, jolloin molempien vanhempien tulee olla paikalla ja mukana pitää olla voimassa oleva ajokortti, passi tai henkilöllisyystodistus.
  • Forssan seudun neuvoloissa tehdään varhaista vuorovaikutusta tukeva haastattelu (VAVU) ensisynnyttäjille, joko kotikäyntinä tai neuvolassa.
  • Puolisolle tarjotaan mahdollisuutta omaan terveystarkastukseen neuvolassa.
Hämeenlinna
  • Neuvolatapaamisella saat raskaustodistuksen Kelan tukien hakemista varten.
  • Jos haluatte, että isyys tai äitiys tunnustetaan neuvolakäynnillä, saatte neuvolakäynnillä asiaan liittyvää tietoa terveydenhoitajalta. Käynnillä sovitaan ajankohta isyyden tai äitiyden tunnustamiselle.
  • Tapaat neuvolääkärin vastaanotolla raskausviikolla 16-18. Tapaamisella keskitytään raskauteen vaikuttaviin terveystekijöihin. Neuvolalääkärin kanssa voit myös keskustella ja arvioida työsi riskitekijöistä. Voit myös kysyä sikiöseulontoihin liittyvistä asioista sekä kaikkeen raskauteesi vaikuttavista asioista.
  • Neuvolan terveydenhoitajat järjestävät perhevalmennusta ryhmätapaamisella ja yksilöllisesti vastaanotoillaan. Katso polun kohta Perhevalmennus.
  • Ensisynnyttäjien on mahdollista osallistua Esikko-työskentelyyn, joka on varhaisen tuen perhetyötä. Silloin terveydenhoitaja ottaa yhteyttä Esikko-työntekijöihin ja ohjaa palvelun piiriin. Tarvittaessa voitte kutsua perhetyöntekijän mukaan neuvolakäynnille. 
  • Jos tupakoit, terveydenhoitaja tekee häkämittauksen häkämittarilla. Tutustu myös Savuttomat vauvat-sivustoon tai liity kampanjan seuraajaksi
  • Savuttomat vauvat -sivuilla Facebookissa. (Nyt tauolla korona-aikana)
Janakkala

Janakkalan alueella neuvolakäynnit varataan raskausviikoille 22-24 ja 26-30. Neuvolakäynneillä tehdään perustutkimuksia odottajalle ja sikiölle sekä seurataan raskauden kannalta huolestuttavia oireita. Sen lisäksi käsitellään muun muassa raskauden vaikutusta odottajan fyysiseen ja psyykkiseen vointiin sekä muita perheelle tärkeitä asioita. Käynneillä keskustellaan myös mahdollisesta synnytyspelosta.

Ennen vastaanotolle tuloa otat ja tutkit virtsanäytteesi näyte-wc:ssä.

Käynti raskausviikolla 22-24 

  • Tarvittaessa saat ohjauksen sokerirasitustestiin, joka tehdään raskausviikoilla 24–28. Ajanvarauksen voi tehdä laboratoriosta neuvolakäynnin jälkeen (p. 03 6801 446). Sokerirasituksen tuloksen voi tarkistaa Kanta.fi tai soittaa neuvolan takaisinsoittojärjestelmään p. 03 6801369.
  • Veriryhmältään RhD-negatiiviset odottajat saavat lähetteen sikiöin veren RhD-tekijätukimukseen. Lue lisää SPR Veripalvelu
  • Käynnillä kerrotaan Kelan etuuksien hakemisesta ja annetaan raskaustodistus etuuksien hakemiseen.

Käynti raskausviikoilla 26-30

  • Kohdun kasvua seurataan mittaamalla sf-mitta, joka on mitta häpyluusta kohdun korkeimpaan kohtaan. Mitta otetaan tästä käynnistä alkaen jokaisella neuvolakäynnillä raskauden loppuun saakka.
  • Käynnillä keskustellaan muun muassa supistusten tunnistamisesta ja sikiön liikkeiden seurannasta kotona. Sen lisäksi kerrataan raskauden kannalta hälyttäviä oireita, ja kuinka sinun tulee toimia silloin.
  • Veriryhmältään RhD-negatiiviset odottajat saavat tarvittaessa tällä käynnillä anti-D-immunoglobuliinisuojauksen, mikäli sikiön veriryhmä poikkeaa äidin veriryhmästä. 
  • Isyyden/äitiyden tunnustaminen voidaan tehdä neuvolassa raskausviikolla 28-34.
Riihimäki
  • Käynneillä tuetaan sinun /perheesi ja syntyvän vauvan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia.
  • Sinulle kerrotaan mahdollisista hälyttävistä oireista ja milloin niiden vuoksi pitää ottaa yhteyttä neuvolaan.
  • Neuvolassa keskustellaan perheenne kanssa odotuksesta, syntyvästä lapsesta ja vanhemmuudesta Lapset puheeksi- menetelmällä noin raskausviikolla 30.
  • Jos sinulla on lisätuen tarvetta, voidaan neuvolakäyntejä tihentää tai sovitaan perhetukiterveydenhoitajan kotikäynnit hyvin matalalla kynnyksellä. Tarvittaessa voidaan tehdä myös palvelupyyntö Riihimäen perhe- ja sosiaalipalveluun.
  • Isyyden tai äitiyden tunnustaminen voidaan tehdä neuvolassa. Aika annetaan noin raskausviikolle 30, jolloin molempien vanhempien tulee olla paikalla mukanaan voimassa oleva ajokortti, passi tai henkilöllisyystodistus.
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Perhevalmennus

Perhevalmennus

Tervetuloa perhevalmennukseen!

Perhevalmennus täydentää neuvolakäyntejäsi. Perhevalmennuksessa keskustellaan muun muassa synnytyksestä ja kivunlievityksistä, imetyksestä ja vauvan hoidosta sekä uudesta arjesta vauvan kanssa. Sen on tarkoitus tukea valmistautumistasi synnytykseen ja uuden perheenjäsenen tuloon.

  • Valmennukset ajoittuvat raskauden viimeiselle kolmannekselle.
  • Yleensä perhevalmennusta tarjotaan ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle.
  • Valmennukseen olet tervetullut yksin, kumppanin tai tukihenkilön kanssa.
  • Kanta-Hämeen Keskussairaalassa järjestetään tämän lisäksi synnytysvalmennus. Löydät ilmoittautumislinkin ja materiaalit tämän polun kohdasta Synnytysvalmennus

Huomaa: Tarkista ajankohtaiset korona-ohjeistukset. Ne saattavat rajoittaa valmennuksiin osallistumista.

Tutustu oman kuntasi tarjoamaan perhevalmennukseen:

Forssa
  • FSHKY:n neuvoloissa ei järjestetä erikseen perhevalmennuksia, vaan neuvolakäynnillä käydään läpi myös perhevalmennusasioita perheen yksilöllisen tarpeen mukaan.
  • Perhevalmennusmateriaaleihin voit tutustua FSHKY:n nettisivuilla.
Hämeenlinna
  • Neuvola järjestää ensimmäistä lastaan odottaville ja heidän kumppaneilleen ryhmämuotoista perhevalmennusta. Perhevalmennusryhmät kokoontuvat kahdesti, nyt korona-aikana etäyhteydellä.
  • Ryhmissä keskustellaan pääasiassa synnytyksen jälkeisestä vauva-ajasta ja miten valmistautua siihen sekä raskausajan tunnelmista.
  • Kokoontumisen aiheina ovat imetys ja lapsivuodeaika sekä vauvan hoito. Ryhmissä voit keskustella muiden vanhempien kanssa teitä yhdistävistä aiheista ja tuoda omat kysymykset keskusteluun.
  • Ryhmän vetäjinä toimivat neuvolan terveydenhoitajat ja vauvanhoitovalmennus-osiossa on mukana vauvaperhe.
  • Perhevalmennusryhmät kokoontuvat alueittain terveydenhoitajan kutsumana. Perhevalmennukseen odottavilla perheillä on myös mahdollisuus osallistua sähköisen kanavan kautta. Perhevalmennusta järjestetään myös etävalmennuksena. Etävalmennuksen ajankohtainen linkki valmennukseen löytyy Hämeenlinnan neuvolapalveluiden Facebook-sivulta  Lisätietoa saat myös omasta neuvolastasi.

Tulkaa mukaan!

Janakkala
  • Janakkalassa järjestetään yksilöllistä perhevalmennusta perheen toiveiden mukaan. Perhevalmennusta järjestetään ensisynnyttäjille, jonka jatkoksi neuvola järjestää yhdessä muiden toimijoiden kanssa Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmiä.
  • Perheitä ohjataan myös Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahviloihin, Hattulan kunnan avoimeen toimintaan tai seurakunnan perhekerhoon.
  • Ensimmäistä lastaan odottaville tehdään VaVu-käynti pääsääntöisesti kotikäyntinä. VaVu- haastattelu on mahdollista tehdä myös neuvolassa. (Loppuraskaudesta raskausviikolla 30-34.)
Riihimäki
  • Perhevalmennus on tarkoitettu ensimmäistä lastaan odottaville perheille. Valmennuksessa on mahdollisuus saada tietoa muun muassa synnytyksestä, vauvan hoidosta ja imetyksestä, vauvaperheen arjesta, vanhemmuudesta ja vauvaperheiden palveluista Riihimäen seudulla.
  • Neuvolan perhevalmennus koostuu kolmesta ryhmätapaamisesta neuvolassa, vanhempainryhmätoiminnasta ja teemailloista.
  • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän sivuilla voit käydä tutustumassa perhevalmennuksen sisältöön sekä ilmoittautumassa neuvoloiden tarjoamaan perhevalmennukseen tästä linkistä.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Synnytysvalmennus

Synnytysvalmennus

Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytysvalmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjille. Synnytysvalmennukseen voit osallistua lauantaisin klo 13-15. Osallistujat kokoontuvat äitiyspoliklinikan aulassa. Löydät äitiyspoliklinikan sijainnin kartasta kohdasta D5.

Ilmoittaudu synnytysvalmennukseen sairaalan sivujen kautta hyvissä ajoin, jotta saat paikan haluamallesi päivälle. Yhdelle valmennuskerralle mahtuu 10 paria / 20 henkilöä. Synnytysvalmennukseen osallistuminen kannattaa ajoittaa raskauden loppupuolelle, kuitenkin hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa.

Synnytysvalmennuksessa käydään läpi mm. synnytyksen eri vaiheet, synnytykseen valmistautumista, kivunlievitysvaihtoehtoja ja tutustutaan lisäksi synnytysosaston tiloihin ja käytänteisiin. Valmennuksessa saat paljon ajantasaista tietoa synnytyksestä ja siihen liittyvistä asioista ja suosittelemme valmennusta lämpimästi. Valmennuksessa saat esittää mieltä askarruttavia kysymyksiä. Jos et pääse valmennuskäynnille, voit valmistautua synnytykseen oheisen materiaalin ja alta löytyvän videon avulla. Siitä löytyy mm. tilaesittelyt saapumisesta synnytysvastaanotolta synnytyssaliin ja vuodeosastolle, kivunlievitysvaihtoehdoista sekä ohjeita puolisolle/tukihenkilölle.

Kirjoita kirje kätilölle

Mitä enemmän kätilö tietää synnyttäjän toiveista, ajatuksista, sitä helpompi hänen on auttaa ja tukea synnyttäjää. On hyvä etukäteen miettiä, mitkä asiat ovat erityisen tärkeitä synnytystä tai synnytyksen jälkeistä aikaa silmällä pitäen ja tuoda ne rohkeasti esille. Tulosta ja kirjoita kirje kätilölle

Tutustu synnytyssairaalaan etukäteen

Lääkkeetön kivunlievitys

Lääkkeettömät kivunlievitysmahdollisuudet, mitä voit hyödyntää jo kotona:

  • Rentoutuminen
  • Hengitystekniikka ja äänen käyttö
  • Lämpöpakkaus
  • Liikehoito
  • Eri asennot
  • Hieronta
  • TENS-laite
  • Aqua-rakkulat ja vyöhykehoito
  • Vesi rentouttaa monin eri tavoin (suihku ja amme), kanta-Hämeessä voi synnyttää myös veteen.
  • Katso myös Terveyskylän Naistalo/ Synnytyskivun lääkkeetön hoito
Lääkkeellinen kivunlievitys

Lääkkeelliset kivunlievitysmahdollisuudet:

  • Kipulääkkeet (suun kautta otettavat ja lihakseen pistettävät)
  • Ilokaasu
  • Parakervikaali- eli kohdunkaulan puudutus (PCB)
  • Epiduraalipuudutus
  • Spinaalipuudutus
  • Pudendaalipuudutus
  • Katso myös Terveyskylän Naistalo/ Synnytyskivun lääkkeellinen hoito
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Loppuraskauden äitiysneuvolakäynnit

Loppuraskauden äitiysneuvolakäynnit (raskausviikot 31 – 40)

Muutokset kehossa

  • Loppuraskaus tarkoittaa raskauden viimeistä raskauskolmannesta.
  • Kehossasi tapahtuu muutoksia ja voit huomata, että liikkuminen on hitaampaa ja olotila on välillä tukala vauvan kasvaessa.
  • On edelleen tärkeää seurata sikiön liikkeitä päivittäin. 
  • Loppuraskauteen saattaa liittyä erilaisia vaivoja, kuten virtsaamisen tarpeen tihenemistä kasvavan kohdun painaessa rakkoa, ummetusta, turvotusta ja närästystä. Turvotusten seuranta on verenpaineen ohella tärkeää mahdollisen raskausmyrkytyksen vaaran vuoksi.
  • Kysy apteekistasi raskaana olevalle soveltuvia lääkkeitä vaivoihin.

Neuvolakäynnit terveydenhoitajalla ja lääkärillä

  • Neuvolakäyntejä on kahden viikon välein tai tarpeen mukaan tiheämmin.
  • Saat ajan neuvolan lääkärille raskausviikoille 35 – 36. Tällöin tarkistetaan sikiön asento eli tarjonta ja varmistetaan, että kaikki on hyvin synnytystä ajatellen. Tarvittaessa sinut ohjataan jatkoarvioon äitiyspoliklinikalle. Voit jutella lääkärin kanssa loppuraskauteen sekä synnytykseen liittyvistä asioista tai huolista.
  • Kanssasi keskustellaan myös sellaisista hälyttävistä oireista, joiden yhteydessä pitää olla yhteydessä neuvolaan tai äitiyspoliklinikalle.
  • Voit keskustella lääkärin kanssa alustavasti synnytyksen jälkeisestä ehkäisystä.
  • Neuvolakäynnillä keskustellaan tuleva vanhemmuudesta, vauvanhoidosta sekä varhaisesta vuorovaikutuksesta vauvan kanssa. Saat tietoa imetyksestä ja siihen valmistautumisesta sekä ensihetkistä vauvasi kanssa.
  • Sinulle kerrotaan myös neuvolan tekemästä kotikäynnistä, kun kotiudutte vauvan kanssa sairaalasta.
  • Kun raskausviikot ovat täynnä eli 40, niin sinulle varataan yliaikaiskontrolli Kanta-Hämeen keskussairaalaan raskausviikolle 41.
  • Käynnillä annetaan lisäksi ohjausta loppuraskauden voinnin omaseurantaan ja vauvan liikelaskentaan liittyen.
  • Loppuraskaudessa on tärkeää, että otat matalalla kynnyksellä yhteyttä neuvolaasi.

Ohjeita ja lisätietoa:

Tutkimukset

  • Käynneillä sinusta katsotaan verenpaine, paino, sikiön sydänäänet/tarjonta, mitataan kohdun kasvua sekä tutkitaan virtsan sokeri- ja proteiinipitoisuudet.
  • Jos olet Rh-negatiivinen, saat lähetteen kolmanteen Rh-kontrolliin raskausviikoilla 35-36.
  • Lasketun ajan ylittyessä sinulle varataan yliaikaiskontrolli äitiyspoliklinikalle Kanta-Hämeen keskussairaalaan raskausviikolle 41.​ Yliaikaisuuskäynnin tarkoituksena on seurata, että loppuraskaus sujuu turvallisesti.

Forssa
  • Neuvolakäynneillä keskustellaan kanssasi loppuraskauteen liittyvistä fyysisistä ja psyykkisistä tuntemuksista/oireista, jotta sinun ja vauvasi vointi pysyisivät hyvänä. Sinulle annetaan tietoa hälyttävistä oireista, joista pitää olla yhteydessä neuvolaan tai äitiyspoliklinikalle.
  • Neuvolakäynneillä keskustellaan myös synnytyksestä ja siihen valmistautumisesta.
  • Neuvolassa keskustellaan vauvan hoitoon liittyvistä asioita ja tarvikehankinnoista, joita olisi hyvä olla kotona vauvaa varten.
  • Imetysohjaus jatkuu toiveidesi mukaan.
  • Tarvittaessa terveydenhoitajasi ohjaa sinut laboratorioon loppuraskauden veriryhmämääritystä varten
  • Neuvolan lääkärille saat ajan raskausviikolla 35 – 36, jolloin tarkistetaan sikiön asento ja varmistetaan, että kaikki on hyvin synnytystä ajatellen. Tarvittaessa ohjaamme vielä jatkoarvioon äitiyspoliklinikalle. Lääkärin kanssa voit jutella loppuraskauteen ja synnytykseen liittyvistä asioista/huolista.
  • Lasketun ajan ylittyessä sinulle varataan yliaikaiskontrolli KHKS:sta raskausviikolle 41.
  • Saat myös ohjeet, miten tulee toimia/varata aika, kun pääsette vauvan kanssa kotiin.
  • Loppuraskaudessa on tärkeää, että soitat herkästi neuvolaan, jos sinulla on pienikin huoli.
  • Jos raskauden aikana tulee lisätuen tarvetta, voidaan neuvolakäyntejä tihentää ja/tai tarvittaessa tehdä yhdessä neuvolakäynnillä palvelupyyntö esimerkiksi perhetukiterveydenhoitajalle tai lapsiperheiden kotipalveluun. Forssan neuvoloiden perhetukiterveydenhoitaja opastaa ja neuvoo, jos perheessänne tarvitaan lisäohjausta raskausaikana tai vauva-arjessa.
  • Forssassa on maksuton lapsiperheiden kotipalvelu, jonka saa oman terveydenhoitajan tekemällä palvelupyynnöllä.
Hämeenlinna
  • Loppuraskauden neuvolakäynnillä terveydenhoitaja varmistuu sinun ja vauvasi hyvinvoinnista mittaamalla verenpaineesi, painosi, hemoglobiinisi sekä tutkimalla virtsanäytteesi. Myös vauvasi sydänäänet kuunnellaan, tarkastellaan ulkotutkimuksella vauvan asentoa ja mitataan kohdunpohjan korkeus mittanauhalla
  • Keskustelet yhdessä terveydenhoitajasi kanssa mm. fyysisestä voinnistasi, mielialastasi sekä työssä jaksamisesta ja levon merkityksestä. Tuleva vanhemmuus, vauvanhoito sekä varhainen vuorovaikutus vauvan kanssa ovat myös neuvolakäynnin keskustelun aiheina.
  • Lähestyvä synnytys alkaa olla mielessäsi enemmän, ja nyt on hyvä aika pohtia omia ajatuksiasi ja toiveitasi siihen liittyen yhdessä terveydenhoitajasi kanssa.
  • Voitte puolisosi kanssa antaa raskausviikkojen 30 - 32 neuvolakäynnillä isyyden tai äitiyden tunnustuksen.
  • Tarvittaessa terveydenhoitajasi ohjaa sinut laboratorioon loppuraskauden veriryhmämääritystä varten.
  • Loppuraskauden lääkärintarkastuksessa keskustellaan voinnistasi ja ajatuksistasi liittyen lähestyvään synnytykseen. Kumppanisi on tervetullut mukaan, kuten aina. Saat kuulla lisää sinulta synnytyksen yhteydessä otettavasta GBS - seulasta ja vauvalta otettavasta aineenvaihduntasairauksien seulasta. Vauvan asento kohdussa varmistetaan ja kohdunsuun tilanne tutkitaan sisätutkimuksella. Lääkäri arvioi vaikuttaako alatiesynnytys mahdolliselta.
  • Jos vauva viihtyy kohdussa yli lasketun ajan, varaamme sinulle ajan äitiyspoliklinikalta tilanteen arviota varten.
Janakkala

Neuvolakäynti raskausviikoilla 30 - 32

  • Käynnillä seurataan odottajan ja perheen fyysistä vointia, mielialaa ja terveystottumuksia.
  • Käynnillä keskustelun teemoina ovat synnytys, vanhemmuus, varhainen vuorovaikutus ja imetys sekä muita vauva-arkeen liittyviä ja perheelle tärkeitä asioita.
  • Näyte-wc:ssä odottava äiti tutkii virtsanäytteen ennen vastaanotolle tuloa. Käynnillä tehdään perusmittaukset, varmistetaan sikiön asento sekä kuunnellaan sikiön sydänäänet

Neuvolakäynti raskausviikolla 34 - 35

  • Käynnillä keskustellaan vanhempien kanssa muun muassa synnytykseen ja imetykseen valmistautumisesta, sairaalaan lähdöstä ja perheen esille nostamista asioista, jonka lisäksi tarkistetaan äidin ja vauvan vointi.
  • Näyte-wc:ssä odottava äiti tutkii virtsanäytteen ennen vastaanotolle tuloa.
  • Käynnillä tehdään perusmittaukset, kuunnellaan sikiön sydänäänet ja mitataan S-F-mitta sekä varmistetaan sikiön asento.

Lääkärineuvola raskausviikoilla 35 - 37

  • Käynnillä keskustellaan vanhempien kanssa muun muassa synnytyksen lähestymisen merkeistä, perheen tunteista ja ajatuksista synnytykseen liittyen sekä perheen esille nostamista asioista, jonka lisäksi tarkistetaan äidin ja vauvan vointi.
  • Keskustelun teemoina ovat myös loppuraskauden ja synnytyksen jälkeinen seksuaalisuus sekä perhesuunnittelu synnytyksen jälkeen.

Neuvolakäynti raskausviikoilla 37 - 40

  • Käynneillä keskustellaan vanhempien kanssa muun muassa synnytykseen ja imetykseen valmistautumisesta, sairaalaan lähdöstä ja perheen esille nostamista asioista, jonka lisäksi tarkistetaan äidin ja vauvan vointi.
  • Näyte-wc:ssä odottava äiti tutkii virtsanäytteen ennen vastaanotolle tuloa. Käynnillä kuunnellaan myös sikiön sydänäänet ja mitataan S-F-mitta sekä varmistetaan sikiön asento.
  • Odottavaa äitiä muistutetaan oman voinnin seurannasta ja hälyttävien oireiden tarkkailuista sekä sikiön liikkeiden tuntemisesta.
  • Raskausviikolla 40 terveydenhoitaja soittaa neuvolasta ajan yliaikaiskontrolliin Kanta- Hämeen keskussairaalaan äitiyspoliklinikalle raskausviikolle 41.
Riihimäki
  • Neuvolakäyntejä on 1-2 viikon välein tai tarpeen mukaan. Terveydenhoitajan käynnin kesto noin ½ - 1h. Voit edelleen tulla yksin tai kumppanisi kanssa.
  • Käynneillä käydään lävitse loppuraskauteen liittyviä fyysisiä ja psyykkisiä tuntemuksia ja/tai oireita, jotta sinä ja sinun vauvasi vointi säilyisi hyvänä.
  • Sinulle annetaan tietoa hälyttävistä oireista, joista sinun pitää olla yhteydessä neuvolaan tai äitiyspoliklinikalle.
  • Käynneillä keskustellaan myös tulevasta synnytyksestä, milloin on aika lähteä sairaalaan ja mitä olisi hyvä olla silloin mukana.
  • Neuvolassa käydään lävitse vauvan hoitoon liittyviä asioita, esimerkiksi niistä tarvikkeista joita olisi hyvä olla kotona valmiina vauvaa varten.
  • Imetysohjaus jatkuu sinun toiveidesi mukaan.
  • Jos olet Rh-negatiivinen, saat lähetteen kolmanteen Rh-kontrolliin noin raskausviikolla 35 - 36.
  • Neuvolan lääkärille saat ajan raskausviikoilla 35 – 36, jolloin tarkistetaan sikiön asento ja varmistetaan, että kaikki on hyvin synnytystä ajatellen. Kuntayhtymän neuvoloissa on käytössä ultraäänilaite. Tarvittaessa sinut ohjataan jatkoarvioon äitiyspoliklinikalle. Lääkärin kanssa voit jutella loppuraskauteen sekä synnytykseen liittyvistä asioista tai huolista. Lääkärin kanssa voit jo alustavasti jutella synnytyksen jälkeisestä ehkäisystä.
  • Tarvittaessa saat neuvolassa ohjeet sikiön liikelaskennasta. Tärkeää on, että joka päivä tunnet sikiön liikkeitä.
  • Kun raskausviikot ovat täynnä eli 40, niin sinulle varataan ylimenoaika KHKS:sta raskausviikolle 41.
  • Saat myös ohjeet, miten tulee toimia/varata aika, kun pääsette vauvan kanssa kotiin.
  • Loppuraskaudessa on tärkeää, että herkästi soitat neuvolaan, jos sinulla on pienikin huoli. Kysy rohkeasti mistä tahansa mieltä painavista asioista. Niin kutsuttuja tyhmiä kysymyksiä ei ole.
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Äitiyspoliklinikka

Äitiyspoliklinikka

Äitiyspoliklinikalla (linkki karttaan D5) käyt raskaudenaikaisissa ultraäänitutkimuksissa. Näistä voit lukea lisää tämän polun kohdasta Sikiöseulonnat. Tämän lisäksi äitiyspoliklinikalla hoidetaan ja seurataan riskiraskauksia.

Seurantaa äitiyspoliklinikalla saatetaan tarvita, jos:

  • Sinulla on pitkäaikaissairaus, joka vaatii raskaudenaikaista erityisseurantaa.
  • Raskauden kulussa tai sikiön voinnissa ilmenee jotakin poikkeavaa.

Äitiyspoliklinikalla hoidetaan myös raskaana olevia päivystyspotilaita, jotka tulevat neuvolan päivystyslähetteellä tai virka-ajan ulkopuolella puhelinsoiton tai päivystyskäyntiä vaativan oireiden takia.

  • Jos sinulla on terveydentilaasi tai raskauden etenemiseen liittyviä ongelmia, ota silloin ensisijaisesti yhteys omaan neuvolaasi.
  • Voit myös soittaa Äitiyspoliklinikalle/hoitoon liittyvä neuvonta (03) 6292103, takaisinsoittopalvelu arkisin klo 8-14.
  • Synnytyssali p. (03) 6292108 vastaa kiireellisissä tilanteissa vuorokauden ympäri. Puhelun perusteella kätilö voi kutsua sinut päivystyskäynnille ilman lähetettä.
  • Katso tästä päivystyksellistä yhteydenottoa vaativia tilanteita 
  • Liikelaskentaohje

Synnyttämään tullessasi käynti tapahtuu äitiyspoliklinikan kautta. Katso tarkemmat tiedot polun kohdasta Valmistautuminen ja lähtö synnyttämään ja Synnytys

Synnytysvastaanotto ja raskaana olevien päivystys, imetys- ja jälkipoliklinikka toimivat samoissa tiloissa äitiyspoliklinikan kanssa.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Valmistautuminen ja lähtö synnyttämään

Valmistautuminen ja lähtö synnyttämään

Synnytyssairaalaan tulosta ei tarvitse ilmoittaa etukäteen. Voit kuitenkin soittaa synnytysosaston kätilölle, jos haluat esimerkiksi varmistaa, kannattaako sinun lähteä jo synnyttämään. Numerosta (03) 629 2108 vastataan 24 h/vrk.

Lue tästä usein kysytyt kysymykset

Milloin lähteä synnyttämään?

  • Supistukset
    • Kun supistukset tulevat säännöllisesti alle 10 minuutin välein ja ovat niin kivuliaita, ettet pärjää enää kotona, sinun on aika lähteä synnytysvastaanotolle.
  • Lapsivedenmeno
  • Verinen vuoto
    • Niukkaa vuotoa voit seurata kotona, mutta runsaan verisen vuodon vuoksi on synnytysvastaanotolle lähdettävä välittömästi, tarvittaessa ambulanssilla.
  • Joskus yhteydenotto terveydenhuoltoon voi olla tarpeen aiemmin

Miten voi lievittää synnytyskipuja jo kotona?

  • Jos supistukset ovat lieviä, voit levätä kotona.
  • Jos lepääminen ei onnistu, voit lievittää kipua liikkumalla, esimerkiksi pystyasento ja heijaaminen auttavat.
  • Lämmin suihku, alavatsan lämmittäminen suihkulla tai jyväpussilla voi auttaa. Myös saunan lämpö rentouttaa.
  • Muista synnytysvalmennuksessa mainittu äänen käyttö ja hengitys rentoutumisen tukena.
  • Puoliso / tukihenkilö voi hieroa selkää.
  • Halutessaan voi ottaa 1 g parasetamolia kivunlievitykseen.
  • Lääkkeettömiä kivunlievitys-ohjeita löydät polulta Synnytysvalmennus-kohdasta ja Terveyskylän Naistalosta.

Kun olet lähdössä synnyttämään, huomioi nämä:

  • Ota mukaan neuvolakortti, henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet ja lääkkeet.
  • Voit ottaa mukaasi myös esimerkiksi mukavat sisäkengät.
  • Poista kasvojen alueelta lävistykset.
  • Olethan järjestänyt vanhempien sisarusten hoidon synnytyksen ajaksi.
  • Suosittelemme vaihtamaan piilolinssit silmälaseihin tullessasi synnyttämään.
  • Jos olet kirjoittanut kirjeen kätilölle, muista ottaa se mukaan. Se auttaa vastaanottavaa kätilöä tukemaan sinua synnytyksessä etukäteen toivomillasi tavoilla.
  • Synnyttämään voit tulla ilman ennakkoilmoittautumista.
  • Sairaalamme on savuton.
  • Sairaala tarjoaa synnyttäjälle ruokaa ja välipaloja tarpeen mukaan, voit ottaa mukaan myös omia eväitäsi itsellesi ja puolisolle tai tukihenkilölle.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Synnytys

Synnytys

Synnyttämään saavutaan äitiyspoliklinikan yhteydessä sijaitsevan synnytysvastaanoton kautta (D-rakennus, D5). Autolla saapuessasi maksuton pysäköinti on mahdollista äitiyspoliklinikan oven vieressä. Jos tulet illalla tai yöaikaan, soita oven vieressä olevaa ovikelloa, niin kätilö tulee sinua ovelle vastaan. Synnytysvastaanoton ovi on ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuisin lukossa. Voit tarvittaessa soittaa synnytysosaston kätilölle (03) 629 2108.

Synnytysvastaanotto

  • Synnytysvastaanotolla kätilö tekee sinulle tarvittavat tutkimukset ja valmistelut. Näitä ovat esimerkiksi sikiön sykeseuranta (KTG) sekä odottajan lämmön ja verenpaineen mittaus.
  • Lisäksi tutkitaan kohdunsuu ja otetaan streptokokki-PCR-näyte.
  • Jos synnytys ei ole vielä kunnolla käynnissä, kätilö keskustelee toiveistasi ja tarpeistasi kivunlievityksen suhteen. Voit vielä mennä takaisin kotiin tai lähteä ulos kävelylle. Tarvittaessa voit jäädä sairaalaan seurantaan.
  • Jos synnytys on selvästi käynnissä tai tarvitset lääkkeellisiä kivunlievityksiä, sinut siirretään synnytyssaliin.
  • Voit tutustua kivunlievitysvaihtoehtoihin tämän polun kohdasta Synnytysvalmennus.
  • Löydät Synnytysvalmennus-videosta mm. tietoa synnytyksen etenemisestä, kivunlievityksestä, tukihenkilön ja puolison roolista sekä synnytysvastaanoton, synnytyssalin ja synnytysvuodeosaston tilojen esittelyn.

Synnytyssalissa

  • Voit kertoa synnytykseen liittyvistä toiveistasi hoitavalle kätilöllesi.
  • Vauvan ja synnyttäjän vointia seurataan synnytyksen aikana.
  • Syntyvän lapsen sykeseurantaa tehdään tarpeen mukaan.
  • Kätilö tarkkailee vointiasi.
  • Sisätutkimuksia tehdään tarvittaessa.
  • Ensisynnyttäjän synnytys kestää keskimäärin 10–20 tuntia säännöllisten supistusten alkamisesta.
  • Löydät tästä ammeellisen synnytyshuoneen esittelyvideon ja perheheräämö-huoneen esittelyvideon.

Synnytyssalista eteenpäin

  • Synnytyssalista siirryt vauvan kanssa vuodeosastolle.
  • Jos polikliinisen synnytyksen kriteerit täyttyvät, voitte kotiutua jo tässä vaiheessa. Katso kriteerit.
  • Jos vastasyntynyt tarvitsee tehostettua hoitoa, vauva siirtyy vastasyntyneiden tehohoito-osastolle.

Puolison ja tukihenkilön tärkeä rooli

  • Puolison tai tukihenkilön lisäksi synnytyssalissa voi olla doula, eli kaksi tukihenkilöä on synnytyksessä mahdollista. (Tarkista sairaalan koronaohjeistus Ajankohtaista-osiosta.)
  • Tutun henkilön läsnäolo on tärkeää, sillä se lisää turvallisuuden tunnetta ja sitä kautta oksitosiinihormonin eritystä. Pelkkä läsnäolo on tärkeää.
  • Saa halutessaan leikata napanuoran.
  • Vauva pääsee ensisijaisesti synnyttäjälle ihokontaktiin ja ensi-imetykseen. Tämän jälkeen vauva pääsee toiselle vanhemmalle tai/ja tukihenkilölle.
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Osastohoito ja kotiutuminen

Osastohoito ja kotiutuminen

Osastohoito synnytyksen jälkeen

  • Synnytyssalista perheenne siirtyy synnytysvuodeosastolle (Osasto 1) toipumaan. Osasto 1:llä työskentelee moniammatillinen henkilöstö, joka tukee perheenne ensimmäisiä päiviä.
  • Sinun ja vauvan vointia seurataan osastohoidossa. Saat ohjausta synnytyksestä palautumiseen omalta hoitajaltasi.
  • Osastolla tärkeitä hoidon tavoitteita ovat yksilöllisyys, perhekeskeisyys, ympärivuorokautinen vierihoito ja vauvantahtinen imetys.
  • Synnytystapa, yksilölliset erityispiirteet ja terveystausta vaikuttavat synnytyksestä toipumiseen. Jokaisen perheen hoidon ja ohjauksen tarve toteutetaan yksilöllisesti ja henkilökohtaisesti hoitajan ja perheen yhteisessä vuorovaikutuksessa.
  • Synnytysvuodeosastolla saavat vierailla vauvan perhe ja isovanhemmat, muiden vieraiden osalta tarkemmat ohjeet antaa henkilökunta. Vierailulle ei saa tulla sairaana. Katso tämän polun Ajankohtaista-osiosta korona-ajan ohjeistukset vierailuille.
  • Osastolla on mahdollisuus vauvakuvaukseen. Valokuvaaja tulee osastolle ottamaan vauvasta kuvan. Kysy lisää osastolta henkilöstöltä ja käy kurkistamassa kuvia vauvavalokuvaajan sivuilla.

(Kuva vauvavalokuvaaja @Katja-Maarit Photography)

Lue lisää:

Kotiutuminen

  • Kotiutuminen osastolta onnistuu oman toiveenne mukaisesti, kuitenkin huomioiden synnyttäjän ja vauvan voinnin. Ennen kotiutumista lastenlääkäri tarkastaa vauvan vanhempien läsnä ollessa. Kotiinlähtö-infossa keskustelette kätilön kanssa niistä asioista, jotka liittyvät omaan hoitoosi ja elämään vauvan kanssa.
  • Synnytyssalista tai osastolta on mahdollista kotiutua varhaisesti eli alle vuorokausi synnytyksestä, jos perhe niin haluaa ja varhaisen kotiutumisen kriteerit täyttyvät.
  • Kotiutumisen jälkeen voi perheellenne nousta kysymyksiä toipumisesta tai tulla tilanteita, joissa tarvitset ammattilaisen arviota mahdollisesta hoidon tarpeesta. Silloin voitte ottaa yhteyttä omaan neuvolaan tai iltaisin sekä viikonloppuisin synnytyssairaalaan.
Perhehuoneet
  • Perhehuoneet on ensisijaisesti tarkoitettu ensisynnyttäjäperheille eli äideille ja puolisolle (ei vauvan sisaruksille), jotka voivat yhdessä tutustua uuteen tulokkaaseen.
  • Osastolla huoneet ovat kahden hengen huoneita ja muutetaan perhehuoneiksi osaston tilanteen niin salliessa. Osaston paikkatilanteen mukaan on mahdollisuus saada perhehuone, jolloin puoliso voi alusta asti olla mukana vauvan hoidossa. Perhehuoneesta puoliso maksaa saman suuruisen vuorokausimaksun, johon sisältyy myös ruokailu osaston buffetissa.
  • Perhehuone tarjotaan vanhemmille, joissa puolisokin osallistuu aktiivisesti vauvan hoitoon koko sairaalassaoloajan.
  • Vauva on vanhempien vierellä ympäri vuorokauden. Henkilökunta ohjaa ja avustaa vanhempia vauvan hoidossa.
  • Perhehuoneen saaminen on mahdollista osaston tilanteen salliessa.
  • Perhehuone maksaa sekä äidiltä että puolisolta 48,90 € eli yhteensä kahdelta henkilöltä 97,80 € / vuorokausi.
Lääkärintarkastus
  • Pääsette kotiutumaan vauvan kanssa, kun lastenlääkäri on tarkistanut vastasyntyneen voinnin. Lastenlääkärin tarkastus tehdään, kun vauva on 1-3 vuorokauden iässä. Tarkastuksessa lääkäri tutkii muun muassa vauvan keuhkot ja sydämen sekä muut vastasyntyneen terveydelle tärkeät kehontoiminnot. Lääkäri huomioi ja poissulkee asioita, joilla voi olla vaikutusta jatkossa vauvan kehitykseen ja kasvuun.
  • Jos perheenne kotiutuu varhaisen kotiutumisen kriteerien mukaisesti, niin lastenlääkäri tarkastaa silloinkin vastasyntyneen ennen kotiutumista. Lisäksi sovitaan jälkitarkastusaika perhepoliklinikalle, jonne perhe tulee uutta lastenlääkärintarkastusta varten yleensä lapsen ollessa 3-5 vuorokauden ikäinen.
Varhainen kotiutuminen

Synnytyssairaalasta voi kotiutua hyvin piankin synnytyksen jälkeen, varhaisimmillaan kuuden tunnin kuluttua synnytyksestä. Ennen kotiutumista lastenlääkäri tutkii lapsen ja arvioi onko varhainen kotiutuminen mahdollista. Myös imetyksen sujuvuus varmistetaan ja odotetaan, että lapsen ulostaminen ja virtsaaminen ovat käynnistyneet ennen kotiutumista. Varhainen kotiutuminen on mahdollista, jos:

  • lapsi on syntynyt alateitse täysiaikaisena, hyväkuntoisena ja normaalipainoisena
  • äiti on toipunut hyvin synnytyksestä
  • lapsen seurannoissa ei ole todettu poikkeavaa
  • lapsi ei tarvitse seurantaa esimerkiksi lisääntyneen infektioriskin tai matalien verensokereiden riskin vuoksi

Varhaisen kotiutumisen jälkeen lapselle sovitaan vielä tarkastuskäynti synnytyssairaalan perhepoliklinikalle 2-5 vrk iässä, jolloin tarkastetaan vauvan vointi sekä paino ja lastenlääkäri tutkii lapsen. Saman käynnin yhteydessä voidaan ottaa myös vastasyntyneiden aineenvaihduntaseulanäyte, jos sitä ei ole otettu vielä lapsivuodeosastolla.

Vastasyntyneiden tehohoito

Vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto (VTO) esittely

Joskus vastasyntynyt tarvitsee tehostetumpaa hoitoa heti syntymänsä jälkeen, esimerkiksi hengitysvaikeuksien, liian matalien verensokereiden, ennenaikaisuuden tai syömisvaikeuksien vuoksi. Myös sikiöaikana havaittu ongelma, äidin lääkitys tai perussairaus tai syntymän jälkeen lapselle kehittyvä sairaus, kuten infektio vaativat erityistä seurantaa tai hoitoa. Silloin vauva voidaan siirtää vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolle (VTO). Se sijaitsee sairaalan ensimmäisessä kerroksessa, synnytyssalien ja synnytysvuodeosaston välittömässä läheisyydessä.

Vauvat voivat tulla VTO:lle hoitoon synnytyssalista, sektiosalista, synnyttäneiden vuodeosastolta tai jatkohoitoon toisesta sairaalasta.

Vauvan alkuhoito ja -arvio tapahtuu usein tehohoitohuoneessa (kuva). VTO:lla on tehohoitopaikkoja, joilla hoidetaan esimerkiksi hengitystukihoitoa tai tehostettua valvontaa vaativia epävakaita vastasyntyneitä. Vauvan toivuttua hoito jatkuu yleensä tarkkailuhuoneessa, jossa perheellä on paremmat mahdollisuudet osallistua vauvan hoitoon ja hoivaan. Hoitoajat VTO:lla vaihtelevat tunnista kolmeen kuukauteen.

Vauvan hoito VTO:lla

Jos vauvaanne hoidetaan VTO:lla, saatte hoitajilta ohjausta ja tukea vauvanne hoidossa, mm. syliin ottamisessa, vaipanvaihdossa, kylvetyksessä ja syöttämisessä. Imetysharjoittelut aloitetaan heti vauvan voinnin salliessa. Äitinä saat ohjausta rintojen lypsämisessä maidon muodostumisen käynnistymiseksi. Heti kun vauvanne vointi sen sallii, on hyvä pitää häntä mahdollisimman paljon ihokontaktissa.

Vauvanne hoitoon osallistuu laaja moniammatillinen hoitotiimi. Siihen kuuluvat mm. osaston vastasyntyneiden tehohoitoon erikoistuneet sairaanhoitajat ja lastentautien erikoislääkäri,  sekä tarvittaessa esimerkiksi fysioterapeutit, sosiaalityöntekijät, psykiatrinen sairaanhoitaja ja lastenkirurgi.

VTO:lla noudatetaan perhekeskeistä toimintamallia, ja osaston tärkeitä arvoja hoitotyössä ovat perhekeskeisyys, yksilöllisyys ja hoidon jatkuvuus. Osastolla kiinnitetään huomiota perheiden viihtyvyyteen ja kodinomaiseen tunnelmaan.

Äiti saattaa kotiutua sairaalasta ennen vauvaa, mutta voitte käydä päivittäin hoitamassa vauvaanne. Osastolla on jääkaappi ja mikrouuni vanhempien eväiden säilyttämiseen ja lämmittämiseen. Voitte myös keittää kahvia tai teetä sairaalan tarjoamana. Imettävällä tai maitoa lypsävällä äidillä on mahdollisuus käydä syömässä päivittäin ilmainen lounas sairaalamme ruokalassa. Jos puoliso haluaa ruokailla, hänen tulee ostaa ruokalan itsepalvelukassalta vierasateria. Juuri ennen vauvan kotiutusta voitte halutessanne harjoitella 1-2 päivää ympärivuorokautista vauvan hoitoa synnyttäneiden vuodeosastolla sijaitsevassa perhehuoneessa.

Yhteystiedot:

Osaston vastaava lääkärit:

  • Lastentautien erikoislääkäri Mikko Huhtanen
  • Lastentautien erikoislääkäri, neonatologi Riikka Turunen

Hoidolliset kysymykset:

  • kanslia puh. 03 629 2084 tai 03 629 3086

Muut kysymykset/palautteet:

  • osastonhoitaja 03 629 3302
  • apulaisosastonhoitaja 03 629 2580
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Neuvolan palvelut synnytyksen jälkeen

Neuvolan palvelut synnytyksen jälkeen

Terveydenhoitajan kotikäynti synnytyksen jälkeen

Onnea koko perheelle vauvan syntymän johdosta!

  • Kun olette päässeet vauvan kanssa sairaalasta kotiin, varaa aika terveydenhoitajan kotikäynnille soittamalla neuvolaan. Terveydenhoitaja tulee tapaamaan sinua ja perhettäsi kotiin noin viikon kuluessa sairaalasta kotiutumisesta.
  • Terveydenhoitaja ohjaa sinua imetykseen ja vauvan hoitoon liittyvissä asioissa. Yleensä käynnillä katsotaan myös vauvan imetystilanne.
  • Terveydenhoitaja tutkii sinun fyysisen toipumisesi synnytyksestä tarkistamalla kohdun supistumisen, rintojen terveyden, jälkivuodon sekä tarvittaessa episiotomian tai sektiohaavan paranemisen.
  • Saat tietoa synnytyksestä toipumiseen ja käynnillä muistutellaan ravinnon, levon ja ulkoilun merkityksestä hyvinvointisi ylläpitämisessä. Myös lantionpohjalihasjumppaan kannustetaan.
  • Vauvasta tutkitaan mm. yleisvointi, paino, imeminen, virtsaaminen ja ulostaminen sekä aukileet, iho ja napa.
  • Saat terveydenhoitajaltasi vauvalle neuvolakortin, oppaita vauvan hoitoon ja käsittelyyn sekä omaan toipumiseesi liittyen. Käytte myös läpi neuvolaseurannan jatkon ja saat seuraavat ajat käynneille.
  • Käynnillä keskustellaan molempien vanhempien raskaus- ja synnytyskokemuksesta, mielialasta ja parisuhteesta. Lisäksi jutellaan vauvan tuomista muutoksista perheessä ja mahdollisten sisarusten huomioinnista.
  • Jos koette, että perheenne tukiverkon lisäksi tarvitaan lisäapua perheenne arkeen, kannattaa sekin ottaa käynnillä puheeksi.

Lue lisää:

Neuvolakäynnit

  • Kotikäynnin jälkeen ensimmäinen käynti neuvolassa määräytyy muun muassa sen mukaan, kuinka vauvalla on paino noussut sairaalasta lähdön jälkeen. Ajan neuvolaan saat yleensä terveydenhoitajan kotikäynnillä.
  • Käynnillä jutellaan perheen esille nostamista asioista. Aiheita voivat olla mm. vauvan syöminen/imetys, vanhempien jaksaminen, äidin fyysinen toipuminen, parisuhde ja seksuaalisuus, perhesuunnittelu ja ehkäisy sekä vauvaperheen arki.
  • Käynnillä voidaan ottaa verenpaine, hemoglobiini, paino ja virtsanäyte. Äiti täyttää myös mielialaseula-lomakkeen (EPDS).
  • Terveydenhoitaja varaa ajansynnytyksen jälkitarkastukseen vauvan neuvolakäynnillä.

Baby blues?

Jopa 80 prosenttia synnyttäjistä kokee herkistymistä, joka on voimakkaimmillaan 3-10 päivää synnytyksen jälkeen. Tämä ns. baby blues kestää yleensä muutamista päivistä muutamiin viikkoihin. Sen tyypillisiä oireita ovat itkuherkkyys, mielialan vaihtelu, ärtyneisyys, joskus myös ruokahaluttomuus ja unihäiriöt. Oireiden onkin katsottu olevan normaali osa uuteen elämäntilanteeseen sopeutumista, herkistymistä vauvan viesteille ja yhteisen rytmin löytymistä vauvan kanssa. Yleensä tähän auttaa keskustelu ja oireiden taustan ymmärtäminen. Oireet häviävät normaalisti parin viikon sisällä. Jos sinusta tuntuu, ettei oireet helpota, ota keskustelu puheeksi neuvolassasi. Synnytyksen jälkeinen masennus on tärkeää tunnistaa ajoissa. Löydät tietoa vertaistuesta ja psyykkisestä tuesta tästä linkistä.

(Lähde: Duodecimin Terveyskirjasto, synnyttäneen äidin herkistyminen ja masennus)

Forssa

Kotiutumisen jälkeen

  • Varaa aika kotikäynnille / neuvolakäynnille, yhteystiedot
  • Terveydenhoitaja tulee tapaamaan sinua ja perhettäsi kotiin noin viikon kuluessa sairaalasta kotiutumisesta. Käynnillä keskustellaan molempien vanhempien raskaus- ja synnytyskokemuksesta, mielialasta ja parisuhteesta. Lisäksi jutellaan vauvan tuomista muutoksista perheessä ja mahdollisten sisarusten huomioinnista. Terveydenhoitajan kanssa voitte keskustella myös perheenne tukiverkostoista ja mahdollisesta lisäavun tarpeesta.
  • Terveydenhoitaja ohjaa sinua imetykseen ja vauvan hoitoon liittyvissä asioissa. Saat tietoa synnytyksestä toipumiseen ja käynnillä muistutellaan ravinnon, levon ja ulkoilun merkityksestä hyvinvointisi ylläpitämisessä. Myös lantionpohjalihasjumppaan kannustetaan.
  • Terveydenhoitaja tutkii sinun fyysisen toipumisesi synnytyksestä tarkistamalla kohdun supistumisen, rintojen terveyden, jälkivuodon sekä tarvittaessa episiotomian tai sektiohaavan paranemisen.
  • Vauvasta tutkitaan mm. yleisvointi, paino, imeminen, virtsaaminen ja ulostaminen sekä aukileet, iho ja napa.
  • Saat terveydenhoitajaltasi vauvalle neuvolakortin, oppaita vauvan hoitoon ja käsittelyyn sekä omaan toipumiseesi liittyen. Käytte myös läpi neuvolaseurannan jatkon ja saat seuraavat ajat käynneille
  • Ensisynnyttäjille teemme mahdollisuuksien mukaan varhaista vuorovaikutusta tukevan haastattelun kotikäyntinä noin kuuden viikon kuluttua synnytyksestä.

Käynnit neuvolassa

  • Neuvolakäynnit vauvan kanssa jatkuvat tutulla terveydenhoitajalla.
  • Vauvan tarkastuksen lisäksi neuvolakäynneillä jutellaan mm. synnytyksestä toipumisestasi, saat tukea imetykseen ja vauvanhoitoon.
  • Terveydenhoitajan kanssa voitte keskustella myös perheenne tukiverkostoista ja mahdollisesta lisäavun tarpeesta.
  • Oman terveydenhoitajasi kautta voit saada tilapäistä apua esim. lapsiperheiden kotipalvelusta. Neuvolassa toimii myös perhetukiterveydenhoitaja, jolta saa neuvoja ja apuja arjen pulmatilanteisiin.
  • Saat ajan jälkitarkastukseen neuvolakäynnillä vauvan syntymän jälkeen.
Hämeenlinna
  • Hämeenlinnan neuvoloiden yhteystiedot
  • Terveydenhoitaja tulee tapaamaan sinua ja perhettäsi kotiin noin viikon kuluessa sairaalasta kotiutumisesta. Käynnillä keskustellaan molempien vanhempien raskaus- ja synnytyskokemuksesta, mielialasta ja parisuhteesta. Lisäksi jutellaan vauvan tuomista muutoksista perheessä ja mahdollisten sisarusten huomioinnista. Terveydenhoitajan kanssa voitte keskustella myös perheenne tukiverkostoista ja mahdollisesta lisäavun tarpeesta.
  • Terveydenhoitaja ohjaa sinua imetykseen ja vauvan hoitoon liittyvissä asioissa. Saat tietoa synnytyksestä toipumiseen ja käynnillä muistutellaan ravinnon, levon ja ulkoilun merkityksestä hyvinvointisi ylläpitämisessä. Myös lantionpohjalihasjumppaan kannustetaan.
  • Terveydenhoitaja tutkii sinun fyysisen toipumisesi synnytyksestä tarkistamalla kohdun supistumisen, rintojen terveyden, jälkivuodon sekä tarvittaessa episiotomian tai sektiohaavan paranemisen.
  • Vauvasta tutkitaan mm. yleisvointi, paino, imeminen, virtsaaminen ja ulostaminen sekä aukileet, iho ja napa.
  • Saat terveydenhoitajaltasi vauvalle neuvolakortin, oppaita vauvan hoitoon ja käsittelyyn sekä omaan toipumiseesi liittyen. Käytte myös läpi neuvolaseurannan jatkon ja saat seuraavat ajat käynneille.
Janakkala
  • Janakkalassa tehdään kotikäynti kotiutumisenne jälkeen.
  • Varaa aika soittamalla neuvolaan kotiuduttuanne vauvan kanssa. Neuvoloiden yhteystiedot.

2- 4vk terveydenhoitajan käynti

  • Käynnillä jutellaan perheen esille nostamista asioista. Aiheita voivat olla mm. vanhempien jaksaminen, äidin fyysinen toipuminen, parisuhde ja seksuaalisuus, perhesuunnittelu ja ehkäisy sekä vauvaperheen arki.
  • Käynnillä otetaan verenpaine, hemoglobiini, paino ja virtsanäyte.
  • Äiti täyttää myös mielialaseula lomakkeen (EPDS).
  • Imetystä tuetaan perheen toivomalla tavalla
Riihimäki
  • Riihimäen neuvoloiden yhteystiedot
  • Kotikäynti pyritään tekemään viikon sisällä kotiutumisesta ja tarvittaessa voidaan tehdä useampi kotikäynti tarpeenne niin vaatiessa.
  • Jos sinulla on imetykseen liittyviä haasteita, sinulla on mahdollisuus varata aika imetystukiterveydenhoitajan vastaanotolle.
  • Neuvolassa on myös perhetukiterveydenhoitaja, jonka kanssa voidaan sopia ylimääräisiä kotikäyntejä.
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Perhepoliklinikka

Perhepoliklinikka

  • Perhepoliklinikka toimii äitiyspoliklinikan tiloissa
  • Teidät voidaan ohjata perhepoliklinikalle, jos tarvitset tukea imetykseen (imetyspoliklinikka) tai olette varhaisen kotiutumisen jälkeen tulossa vastasyntyneen tutkimuksiin (vastasyntyneiden jälkipoliklinikka).
  • Kotiutumisen jälkeenkin sinut voidaan ohjata perhepoliklinikalle, tilanteen mukaan.
Imetyspoliklinikka

Kanta-Hämeen keskussairaalan imetyspoliklinikka on osa perhepoliklinikkaa ja se tarjoaa asiantuntevaa ohjausta imetyksen haasteisiin omien imetystoiveidesi mukaisesti. Imetyspoliklinikalta saat siihen koulutetulta kätilöltä tukea ja ohjausta esimerkiksi:

  • imetyksen suunnitteluun raskausaikana
  • vauvan imemisotteeseen ja imetysasentoihin
  • kipuun imettäessä
  • maidon riittävyyden pulmiin
  • rintojen hoitoon

Sinulle voidaan varata aika imetyspoliklinikalle synnytyksen jälkeen sairaalasta kotiutumisen yhteydessä tai voit varata itse ajan soittamalla synnytysvuodeosastolle, p. 03-6292094. Vastaanotolle tullessa ilmoittaudu sihteerille.

Imetyspoliklinikan palvelut ovat käytettävissäsi kuukauden sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Käynti on maksuton.

Lue lisää imetykseen liittyvistä vinkeistä ja neuvoista Imetyksen tuki ry:n sivuilta ja Terveyskylän Naistalon sivuilta.

Tavoitteena Baby Friendly Hospital- sertifikaatti

Kanta-Hämeen keskussairaala on valmistelemassa vauvamyönteisyyden laaduntunnustusta eli Baby Friendly Hospital-sertifikaatin hakemista. Tämä on Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Unicefin asettamiin kansainvälisiin kriteereihin perustuva sertifikaatti, joka myönnetään viideksi vuodeksi. Tavoitteena on turvata, edistää ja tukea imetyksen onnistumista. Kaikki Kanta-Hämeen keskussairaalan kätilöt ovat kouluttautuneet imetysohjaajiksi ja osa heistä myös imetysohjaajakouluttajiksi. Imetyksen tukemiseksi sairaalaan on perustettu vuonna 2019 imetyspoliklinikka, jossa tarjotaan maksutonta ohjausta imettäville äideille.

Lisätietoa THL.fi/ Vauvamyönteisyys- ohjelmat

Jälkipoliklinikka
  • Vastasyntyneiden jälkipoliklinikka on osa perhepoliklinikkaa. Siellä tarkistetaan vastasyntyneen vointi varhaisen kotiutumisen jälkeen (jälkikontrolli).
  • Saatte ajan jälkipoliklinikalle osastolta kotiutumisvaiheessa.
  • Vastasyntyneiden jälkipoliklinikalle tullaan varhaisen kotiutumisen (kotiutuminen alle 36 h iässä) tai polikliinisen synnytyksen jälkeen. Vastaanottoaika on ennen neuvolakäyntiä vauvan ollessa 3-5 vuorokauden ikäinen. Käynnillä otetaan yleensä myös vastasyntyneen aineenvaihduntaseula.
  • Vastasyntyneiden jälkipoliklinikalla tehdään edellä mainittujen lisäksi myös lonkka-, bilirubiini- tai painokontrolli. Lisäksi jälkipoliklinikalla tehdään kuuloseurantatutkimus, jos se ei onnistunut lapsivuodeosastolla.
  • Tarvittaessa vastaanotolla hoidetaan myös esimerkiksi synnyttäneen sektiohaava yms.
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Jälkitarkastus

Jälkitarkastus (5 – 12 viikkoa synnytyksestä)

Synnytyksen jälkitarkastus tehdään neuvolassa pääsääntöisesti 5-12 viikon jälkeen synnytyksestä. Saat siitä todistuksen, joka pitää toimittaa Kelaan vanhempainrahan maksua varten. Neuvolan terveydenhoitaja varaa jälkitarkastukseen ajan edellisellä neuvolakäynnilläsi. Jälkitarkastuksen tekee neuvolalääkäri. Joissain Kanta-Hämeen kunnissa tarkastuksessa mukana on myös terveydenhoitaja.

Jälkitarkastuksessa käsitellään kokemuksia raskausajastasi ja synnytyksestä sekä suunnitellaan kanssasi sopivaa ehkäisymuotoa. Käynnillä keskustellaan myös imetyksestä, terveystottumuksistasi, hyvinvoinnistasi ja perheen voimavaroista.

  • Äitiysneuvolan asiakkuus päättyy jälkitarkastukseen. Tästä eteenpäin terveys- ja sairausasioissa tulee asioida omalla terveysasemalla.
  • Jälkitarkastus tehdään äitiyspoliklinikalla, mikäli synnytys on ollut traumaattinen tai synnytyksessä on ollut merkittäviä komplikaatioita.

Lue lisää tärkeistä huomioitavista asioista synnytyksen jälkeen 

Forssa
  • Saat ajan jälkitarkastukseen neuvolakäynnillä vauvan syntymän jälkeen.
  • Sinulle tehdään jälkitarkastus 6-12 viikkoa synnytyksestä. Käynnillä käydään läpi sinun kokemuksiasi raskausajasta ja synnytyksestä.
  • Keskustellaan perheenne tilanteesta ja voimavaroista sekä käsitellään perheenne esille nostamia asioita.
  • Lääkäri tekee sinulle sisätutkimuksen.
  • Lääkärin kanssa keskustelette raskaudenehkäisyn eri vaihtoehdoista. Forssan seudun neuvoloista saat ilmaisen ehkäisyn vuoden sisällä synnytyksestä.
  • Käynnillä kirjoitetaan myös todistus jälkitarkastuksesta, joka tulee toimittaa Kelaan ennen kuin synnytyksestä on kulunut 12 viikkoa.
  • Synnytyksen jälkitarkastuskäynnin yhteydessä tehdään myös vauvan ensimmäinen neuvolalääkärin tekemä tarkastus.
Hämeenlinna
  • Synnytyksen jälkitarkastus tehdään sinulle neuvolassa, jos synnytys on sujunut hyvin. Käynnillä tapaatte sekä lääkärin että terveydenhoitajan.
  • Jälkitarkastuksessa keskustellaan synnytyksestäsi ja toipumisestasi siitä. Toivomme sinun kertovan avoimesti voinnistasi ja mielialastasi. Muistathan, että neuvolassa saat aina olla juuri sellaisella mielellä kuin oikeasti olet!
  • Keskustelemme imetyksestä, lantionpohjalihasjumpasta ja terveystottumuksistasi, sekä raskauden ehkäisystä toiveesi mukaan. PAPA-seulontojen tilanne tarkastetaan ja tehdään tarvittavat reseptit.
  • Lääkäri tekee sinulle sisätutkimuksen ja tarkastaa kohdun supistumisen ja limakalvojesi ja kohdunsuun parantumisen, tutkii lantionpohjalihasten kunnon, ja arvioi onko sinulla suorien vatsalihasten erkaumaa.
  • Saat jälkitarkastuksesta todistuksen, jonka tarvitset saadaksesi KELA:sta vanhempainpäivärahaa.
Janakkala
  • Jälkitarkastus tehdään 5-12 viikkoa synnytyksestä lääkärin vastaanotolla.
  • Käynnillä käydään läpi fyysistä ja psyykkistä vointia sekä kokemuksia raskausajasta ja synnytyksestä.
  • Keskustellaan perheenne tilanteesta ja voimavaroista sekä käsitellään esille nostamianne asioita.
  • Lääkäri tekee sisätutkimuksen. Keskustellaan raskaudenehkäisystä ja kirjoitetaan tarvittaessa resepti ehkäisyvalmisteeseen.
  • Käynnillä kirjoitetaan myös todistus jälkitarkastuksesta, joka tulee toimittaa Kelaan ennen kuin synnytyksestä on kulunut 12 viikkoa.
  • Äidin jälkitarkastuskäynnin yhteydessä tehdään myös vauvan ensimmäinen neuvolalääkärin tekemä tarkastus.
Riihimäki
  • Jälkitarkastus tehdään yleensä neuvolassa noin 6 – 8 viikon jälkeen synnytyksestä. Samalla on vauvan 6 vk:n lääkärintarkastus.
  • Jälkitarkastukseen kuuluu myös käynti terveydenhoitajan luona.
  • Terveydenhoitajan mittaa sinulta verenpaineen, painon ja ottaa Hb-näytteen (tai nämä on otettu jo vauvan 1 kk käynnillä).
  • Lääkärin kanssa käytte synnytyksesi läpi ja lääkäri tarkistaa, että olet kuntoutunut synnytyksestä normaalisti.
  • Jos sinulla ollut raskausdiabetes, tällä käynnillä sovitaan jatkoseuranta. Jälkiseuranta tapahtuu neuvolassa.
  • Jälkitarkastuksessa jutellaan myös ehkäisyasioista. Imetysaikana voi käyttää kondomin lisäksi kapselia, kierukkaa tai minipillereitä. Jos olet alle 25-vuotias, olet oikeutettu saamaan ilmaisen ehkäisyn neuvolasta Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän alueella.
  • Käynnillä sinua kannustetaan jatkamaan savuttomuutta.
  • Tarkastuksen yhteydessä jutellaan kanssasi myös mahdollisista masennusoireista synnytyksen jälkeen, jotta sinä ja perheesi saisitte kaiken mahdollisen tuen mitä tarvitsette. Tarvittaessa sinut ohjataan neuvolan psykologille.
  • Imetystä tuetaan huomioiden sinun toiveesi.
  • Jos sinulla on haasteita tai kysymyksiä imetykseen liittyen, tarjoamme sinulle ja vauvalle käyntiä imetystukiterveydenhoitajan vastaanotolle neuvolassa.
  • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän alueella jatkat samalla terveydenhoitajalla lastenneuvolakäynneillä kuin olet käynyt odotusaikana.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Lastenneuvola

Lastenneuvola

Tästä eteenpäin käyntinne lapsen kanssa tapahtuvat lastenneuvolassa. Neuvolakäynnit ovat maksuttomia. Neuvolassa seurataan lapsen kasvua ja kehitystä kouluikään saakka sekä tuetaan vanhempia. Äidin terveydenhoito tapahtuu omassa terveyskeskuksessa.

Vauvan kanssa

Forssa
  • FSHKY:n lastenneuvolat: Forssa, Tammela, Jokioinen, Humppila ja Ypäjä. Löydät yhteystiedot täältä.
  • Neuvolassa tuetaan perhettänne kasvussa vanhemmuuteen ja rohkaistaan teitä vanhempia luottamaan omiin kykyihinne ja voimavaroihinne. Lapsenne kasvua ja kehitystä sekä koko perheen hyvinvointia seurataan neuvolatarkastuksilla. Neuvolassa jokainen perhe kohdataan yksilöllisesti, perhekeskeisesti ja luottamuksellisesti. Neuvolakäynnit ovat maksuttomia.
  • Forssan seudun neuvolat järjestävät Vahvuutta vanhemmuuteen-vanhempainryhmiä noin 2-4 kk ikäisten lasten perheille. Tietoa ryhmistä saat omalta terveydenhoitajaltasi.
  • Lastenneuvokäynnit on suositusten mukaan tai tarvittaessa tiheämmin: 3 viikon , 6 viikon, 2kk (lääkäri), 3kk, 4kk (lääkäri), 5kk, 6kk, 8kk (lääkäri), 1v, 1½v (th + lääkäri) , 2v, 3v, 4v (th + lääkäri) , 5v ja 6v.
Hämeenlinna
Janakkala
  • Janakkalan lastenneuvolassa perheen kanssa työskentelyä jatkaa sama terveydenhoitaja, joka oli äitiysneuvolassa. Ensimmäisen vuoden aikana perhettä tavataan neuvolassa tiheämmin.
  • Neuvolassa tuetaan perheitä kasvussa vanhemmuuteen ja rohkaistaan vanhempia luottamaan omiin kykyihinsä ja voimavaroihinsa. Lapsen kasvua ja kehitystä sekä koko perheen hyvinvointia seurataan neuvolatarkastuksilla. Neuvolassa jokainen perhe kohdataan yksilöllisesti, perhekeskeisesti ja luottamuksellisesti. Neuvolakäynnit ovat maksuttomia.
  • Yhteistyötä teemme päivähoidon kanssa ja käytössämme on yhteistyölomakkeet, jotka antavat tietoa lapsen arkeen liittyen.
  • Ryhmäneuvolat: 1-2 kk, 6kk ja 10 kk määräaikaistarkastukset järjestämme ryhmäneuvolakäynteinä Turengin perhekeskuksessa. Käynnin aluksi vauvat mitataan, ja tämän jälkeen siirrymme perhekeskuksen ryhmätilaan.
  • Neuvoloiden yhteystiedot löydät täältä.
Riihimäki
  • Riihimäen seudun kuntayhtymän alueella perheenne jatkaa samalla terveydenhoitajalla, jolla kävit jo raskauden aikana.
  • Neuvolakäynnit ovat maksuttomia.
  • Myös lastenneuvolaan on tervetullut koko perhe. Neuvolaan saa tulla vain terveenä.
  • Neuvolassa käydään yleensä kerran kuukaudessa 6 kk asti. Sen jälkeen käynnit ovat 8 kk, 10kk vain tarvittaessa, 1v, 1½ jne.
  • Lääkärinkäyntejä lapsella on 6 vkon, 4 kk, 8 kk, 1½ v ja 4 v iässä.
  • Neuvolakäynneillä jokainen perhe kohdataan yksilöllisesti ja perhekeskeisyyttä tuetaan. Lapsen kasvua ja kehitystä seurataan, ja sen lisäksi koko perheen hyvinvointiin kiinnitetään huomiota. Kaikki käynnit ovat luottamuksellisia, myös aroista ja vaikeista asioista voi neuvolassa keskustella.
  • Tarvittaessa perhe voidaan ohjata juttelemaan imetyksestä imetystukiterveydenhoitajan kanssa.
  • Perheellä on mahdollisuus saada perhetukiterveydenhoitajan kotikäyntejä matalalla kynnyksellä.
  • Lapsen rokotukset alkavat yleensä 2 kk iässä. Voit lukea neuvolan rokotuksista Neuvolaikäisen rokotusoppaasta
  • Lapset puheeksi-menetelmän avulla keskustellaan vauvaperheen asioista, kun lapsenne on 6 kk vanha.
  • Löydät lisätietoa ja yhteystietoja täältä.
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Perusterveydenhuollon tai yksityissektorin palvelu

Erikoissairaanhoidon palvelu

Tarvittaessa tai toteutuu paikkakuntakohtaisesti