Kuntoutuskäynnit
Kuntoutuksen toteuttamisen pohjana on kuntoutussuunnitelma tavoitteineen. Lapsen kuntoutumisen mahdollistumiseksi tarvitaan sekä lapsen itsensä että hänen perheensä ja läheistensä sitoutumista. Kuntoutuksen toteutumistapa ja kesto sekä kuntoutuskäyntien määrä ovat yksilöllisiä.
Kuntoutumista tukevat toimintatavat arjessa
Lapselle on tärkeää monipuolinen, rikas arki, johon hänen on mahdollista osallistua sairaudestaan, vammastaan tai toimintarajoitteestaan huolimatta. Niin kuntoutuksen suunnittelussa kuin osana kuntoutusta käydään vanhempien ja läheisten kanssa läpi arjen tilanteita, joihin kuntoutumista tukevat toimintamallit on kätevää yhdistää.
Kuntouttava terapeutti tai muu työntekijä osallistuu mahdollisuuksien mukaan vanhempien luvalla lapsen monialaisiin yhteistyöpalavereihin. Päiväkodissa ja koulussa järjestettäviä monialaisia yhteistyöpalavereita ovat muun muassa varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelu ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva keskustelu.
Vaikka kuntoutuskäyntien alkamista joutuisi odottamaan, on tärkeää aloittaa lapsen tuki arjessa viiveettä.
Lapsen kuntoutuskäyntien toteutuminen
Kun kuntoutusta suunnitellaan, sovitaan, miten ja missä kuntoutuskäynnit toteutuvat. Ne voivat toteutua esimerkiksi vastaanottokäynteinä, etäkäynteinä tai käynteinä lapsen toimintaympäristössä. Usein ne sisältävät myös terapeutin neuvonta- ja ohjauskäyntejä lapsen kotona, päiväkodissa tai koulussa. Tavoitteista riippuen kuntoutus voi olla joko yksilö- tai ryhmämuotoista.
Kuntoutussuunnitelman mukaisesti lapsen lääkinnällinen kuntoutus voi toteutua perusterveydenhuollossa, ostopalveluna joko palvelusetelillä tai maksusitoumuksella yksityisen palveluntuottajan toimesta tai lapsi voi olla oikeutettu Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen.
