Sydämen eteisvärinää (flimmeri) sairastavan polku

[browser-shot url="https://khshp.palvelupolku.fi/rintasyopa/" width="1200" height="700"]

Tunnista oireet ja hakeudu hoitoon

Sairaalan päivystys

Tunnista oireet ja hakeudu hoitoon

Eteisvärinä eli flimmeri

  • Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, jossa sydämen rytmi muuttuu epäsäännölliseksi ja nopeaksi.
  • Eteisvärinän oireena oleva rytmihäiriö ei usein ole välittömästi vaarallinen, mutta vaatii aina hoitoa. Ilman tarvittavaa hoitoa, kuten lääkehoitoa, värinäkohtaus voi useita päiviä jatkuessaan nostaa riskiä aivoinfarktin syntyyn.
  • Joskus eteisvärinä voidaan todeta sattumalta muun hoitokäynnin tai terveystarkastuksen yhteydessä. Tällainen sattumalta todettu oireetonkin eteisvärinä tarvitsee usein lääkehoitoa (antikoagulantti) aivoinfarktin estämiseksi. Tämän vuoksi eteisvärinä tutkitaan herkästi etenkin esim. iäkkäillä ihmisillä.
  • Voit soittaa Päivystysapuun 116117, johon vastaavat terveydenhuollon ammattilaiset tekevät arvion päivystyksellisen tai kiireellisen hoidon tarpeesta. 24/7 avoinna olevasta numerosta saat myös yleisempää neuvontaa ja ohjausta päivystyskäyntiä vaativiin oireisiin.
  • Omaolo.fi sähköisessä palvelussa voit myös tehdä oirekartoituksen ja saat apua oireidesi arvioimiseen.

Opettele kansanliike - tunnista korkea syke

Epäsäännöllinen pulssi on tärkeää oppia tunnistamaan. Pulssin ajoittaista tunnustelua olisi hyvä tehdä oireettoman eteisvärinän tunnistamiseksi.

Eteisvärinän yleisiä oireita:

  • Epäsäännöllinen syke, joka voi olla ajoittain tai jatkuvasti epäsäännöllistä. Oireiden epäsäännöllisen luonteen vuoksi sitä voi olla vaikea havaita lääkäri- tai hoitajakäynnillä. Toteamiseen tarvitaan lääkärin suorittamaa sydänfilmi -tutkimusta eli EKG:ta.
  • Väsymys, jaksamattomuus ja suorituskyvyn heikkeneminen
  • Huimaus
  • Huonovointisuus ja ahdistava olo
  • Oireet ovat yksilöllisiä ja vaihtelevia;  joillakin oireita on paljon ja joillakin eteisvärinä voi olla myös täysin oireeton. Oireettomanakin eteisvärinä tulee hoitaa.
  • Etenkin kohtauksina esiintyvä eteisvärinä voi aiheuttaa epämiellyttävältä tuntuvia rytmihäiriötuntemuksia, suorituskyvyn laskua sekä mm. virtsanerityksen lisääntymistä.
  • Lisätietoa: Eteisvärinän oireet (Terveyskylä.fi)

Soita heti hätänumeroon 112, jos rytmihäiriökohtaukseen liittyy:

  • tajunnanmenetys
  • rintakipu
  • halvausoireita
  • tunnistat kohtausoireita ensi kertaa.

(Lähde: Terveyskirjasto.fi)

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Ensivaiheen tutkimukset

Hoito, ikoni.

Ensivaiheen tutkimukset ja hoito

Hoitopaikka, ikoni.

Tutkimukset ja hoito päivystyksessä

Äkillisessä tilanteessa ja oireiden ollessa voimakkaat, sinun tulee hakeutua päivystykseen tilanteesi arvioimiseksi ja hoidon aloittamiseksi.

  • Sairaanhoitaja haastattelee sinut ja arvioi hoidon tarpeen.
  • Hoitaja ja lääkäri suorittavat tutkimuksia, kuten rytmihäiriön aikaisen sydänfilmin (EKG-tutkimuksen). Oireidesi syyn tunnistamisen ja eteisvärinän diagnoosin perustana toimii rytmihäiriön aikainen EKG.
  • Tarpeen mukaan otetaan myös verikokeita, sydämen ja keuhkojen röntgenkuva sekä tehdään ns. sydämen ultraäänitutkimus.
  • Eteisvärinäpotilaan ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu verenohennus- eli antikoagulaatiohoito. Sen tarve on arvioitava aina, kun todetaan eteisvärinä. Päätöksen antikoagulaatiohoidosta tekee ammattilainen erityisen riskipisteytyksen avulla  .
  • Jos rytminsiirto katsotaan tilanteeseesi sopivaksi ja se suunnitellaan toteutettavaksi myöhemmin hyvin toteutuneen verenohennushoidon (vähintään 3 viikkoa) jälkeen, sinulle tehdään lähete Sydänsairaalaan rytminsiirtoa varten.
  • Eteisvärinällä on taipumusta uusiutua ja päivystyksellisiä käyntejä voi tulla kohdallesi useamman kerran. Sopiva hoitolinja arvioidaan jokaisella käyntikerralla tilanteesi ja oireidesi perusteella. Lisätietoja täältä .

Tarvittaessa rytminsiirto toteutetaan päivystyksellisesti:

  • Rytmin siirto lääkkeellä: Tuoreen flimmerikohtauksen rytminsiirto lääkkeellä onnistuu joissakin tapauksissa terveyskeskuksen päivystyksessä, tällöin ei tarvita päivystyskäyntiä sairaalaan päivystyspoliklinikalla.
  • Rytminsiirto sähköisesti: Jos päädytään sähköiseen rytminsiirtoon, sinut nukutetaan kevyesti toimenpiteen ajaksi. Päivystyksessä sairaanhoitaja valmistelee sinut toimenpidettä varten. Rytminsiirrossa on mukana nukutuksen hoitava lääkäri (akutologi tai anestesialääkäri), toimenpiteen suorittava sisätautilääkäri sekä sairaanhoitaja.

Hoitopaikka, ikoni.

Tutkimukset ja hoito terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa

Jos oireesi ovat alkaneet vähitellen, sinun tulee olla pikimmiten yhteydessä terveyskeskukseesi tai työterveyshuoltoosi. Joskus eteisvärinä voi tulla ilmi myös ns. yllätyslöydöksenä, muusta syystä sovitun terveydenhuollon käynnin yhteydessä.

  • Diagnoosin varmistamiseksi tarvitaan joskus ns. rasituskoetta ja muita tarkempia sydäntutkimuksia. Saat ohjeet ja lähetteet tarkempiin tutkimuksiin lääkäriltäsi.
  • Sinulle voidaan aloittaa verenohennuslääke (antikoagulantti), jonka tarkoituksena on estää verihyytymän muodostumista ja aivohalvausriskiä.
  • Jos tilanne rauhallinen oireittesi puolesta, saat hoidon ja ohjeet terveyskeskuksestasi tai työterveyshuollostasi.
  • Eteisvärinällä on taipumusta uusiutua. Sopiva hoitolinja arvioidaan jokaisella käyntikerralla tilanteesi ja oireidesi perusteella. Lisätietoja täältä.
  • Ajanvaraus oman terveysaseman lääkärin tai hoitajan vastaanotolle täältä.
  • Forssan terveyspalveluissa on käytössä myös sähköiset palvelukanavat, joiden kautta voit asioida 24/7. Nämä palvelut ovat OmaoloOmakanta.

Yhteystiedot terveyskeskuksen omalääkärille tai hoitajalle löydät täältä.

  • Saat yhteyden arkisin puhelimitse tai käymällä terveysasemallasi. Katso Hämeenlinnan terveysasemien yhteystiedot täältä.
  • Hämeenlinnan terveyspalveluissa on käytössä myös kolme sähköistä palvelua, joiden kautta voit asioida 24/7. Nämä palvelut ovat Omaolo, Omakanta ja Kansalaisen terveyspalvelu. ​
  • Janakkalan terveysasemien yhteystiedot löydät täältä.
  • Omahoitajaan saa yhteyden Kansalaisen terveyspalvelun kautta, lähettämällä Omaolo- oirearvion tai puhelimitse.
  • Sähköisistä palveluista löydät lisätietoa täältä.
  • Yhteystiedot löydät täältä.
  • Kiireettömissä tilanteissa omahoitajaan saat yhteyden myös lähettämällä Omaolo- oirearvion.
Jos kuulut työterveyspalveluiden piiriin, saat työterveyden palveluita sopimusten mukaisesti. Ohessa linkit alueellisten työterveystoimijoiden sivustoille.
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Hoitolinjan valinta

Hoitopaikka, ikoni.

Hoitosi eteneminen

Lapsi ja saattaja, ikoni.

Tilanteeseesi sopivan hoidon suunnittelu

Kun oireidesi syy on varmistunut ja eteisvärinä on kohdallasi todettu, arvioidaan verenohennus- eli antikoagulaatiohoidon aloittamisen tarpeellisuus.  Antikoagulaatiohoidon tarkoituksena on pienentää eteisvärinään liittyvää aivoinfarktin riskiä.

Lisäksi hoitolinjasi etenemisestä keskustellaan ja päätetään yhdessä kanssasi. Arviota sinulle sopivasta hoitolinjasta on voitu tehdä jo päivystyksellisen hoitokäyntisi yhteydessä, terveyskeskuksen vastaanottokäynnillä tai työterveydessäsi. Hoitolinjoja ovat:

1. Sykkeenhallinta: Tässä hoitolinjassa rytmihäiriö jätetään pysyväksi rytmiksi. Tähän vaihtoehtoon päädytään usein, jos oireita on vähän tai korkean iän vuoksi rytminsiirron ei nähdä tuovan vastaavaa apua.

2. Rytminhallinta: Normaalin sydämen rytmin (sinusrytmi) palauttaminen rytminsiirrolla sekä rytmihäiriön uusiutumisen esto on yleensä paras vaihtoehto, jos kärsit vaikeista rytmihäiriöoireista.

  • Rytminsiirto toteutetaan sairaalassa joko sähköiskulla tai lääkkeellä.
  • Ennen mahdollista sähköisesti tapahtuvaa rytminkääntöä tulee olla ravinnotta 6 tuntia. Rytminkäännön jälkeen on 2h seuranta-aika sairaalassa vointisi varmistamiseksi.  Sähköisen rytminsiirron jälkeen kotona olisi hyvä olla joku seuranasi seuraavan yön ajan. Huomioithan myös, että ei päihteitä ei tule käyttää. Tarvitset myös kyydin kotiin palataksesi.
  • Eteisvärinällä on taipumus uusiutua. Rytminhallinta hoitolinjana edellyttää useimmiten rytmihäiriölääkkeiden käyttöä. Hoitopäätös tehdään yksilöllisesti.
  • Mikäli eteisvärinä ei reagoi lääkehoitoon ja on voimakasoireinen, tulee harkita mahdollisia muita toimenpidevaihtoehtoja, joita on kuvattu polun kohdassa Toimenpide tai hoito Sydänsairaalassa.
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Tietoa ja
vertaistukea

Ryhmä, ikoni.

Tietoa ja vertaistukea

Eteisvärinä

  • On yleisin hoitoa vaativa sydämen rytmihäiriö.
  • Siinä sydämen eteinen ei supistu kammion kanssa samassa tahdissa, vaan paljon tiheämmin. Sähköimpulssit kulkeutuvat eteisestä sattumanvaraisesti kammioiden puolelle, ja tämän seurauksena syke on epäsäännöllinen.
  • Eteisvärinä yleistyy iän mukana.
  • Eteisvärinälle altistavia sydämen toimintaan liittyviä sairauksia: kohonnut verenpaine, sydämen vajaatoiminta, sydämen läppäviat sekä sepelvaltimotauti.
  • Muita eteisvärinälle altistavia tekijöitä: diabetes, ylipaino, uniapnea, keuhkosairaudet, munuaisten vajaatoiminta ja kilpirauhasen toimintahäiriöt.
  • Sairastuminen voi tulla äkillisesti, muuttaa oman ja läheisten elämän kertaheitolla. Joskus nimen saaminen pitkään vaivanneille oireille voi olla helpotus, silti elämä uuden sairauden kanssa mietityttää.
  • Eteisvärinä ei ole juuri koskaan hengenvaarallinen. Kuitenkin, jos se toistuu usein tai kestää päiviä, se voi aiheuttaa sydämen sisälle hyytymiä, jotka aivoihin kulkeutuessaan aiheuttaa aivoinfarktin.
  • Sydänperäisiin sairauksiin, kuten sydämen eteisvärinää sairastavalle ja hänen läheisilleen on tarjolla erilaisia tukimuotoja. Näistä ja elämäntapoihin liittyvistä asioista saat tietoa ohessa olevien linkkien kautta ja välilehdiltä.

Lisätietoa sairauden kanssa elämisen tueksi:

Sydänjärjestö tukenasi

Lähde mukaan sydänyhdistysten toimintaan!

Sydänyhdistykset järjestävät monenlaisia tapahtumia, kerhoja, liikunta- ja kulttuuritoimintaa, joista voit löytää samankaltaista kokeneita ja jutella heidän kanssaan. Lisätietoa sydänyhdistyksistä ja järjestettävästä toiminnasta saat www.sydan.fi/tule-mukaan/kanta-hame

Sydänyhdistyksen järjestämiä liikuntamuotoja ovat muun muassa:

  • Ohjattu kuntosaliliikunta
  • Venyttelyä ja kehonhuoltoa Hämeenlinnassa
  • Vesivoimistelu
  • Seniorijumppa Hattulassa

Yhdistys tekee yhteistyötä liikuntaryhmien osalta myös Kanta-Hämeen Hengitys ry:n, Aivoliiton Kanta-Hämeen AVH-yhdistyksen, Hämeen Allergia- ja Astmayhdistyksen sekä Kanta-Hämeen Parkinson-Yhdistyksen kanssa.

Sydänliiton kurssit sopivat sinulle, joka etsit apua, tietoa ja tukea arkeen sopeutumiseen sydänsairauden kanssa. Ryhmämuotoisilla kursseilla pääset tapaamaan toisia samassa elämäntilanteessa olevia ja jakamaan kokemuksia yhdessä tekemisen, keskustelun ja oppimisen kautta. Lisätietoa kursseista ja muusta kuntoutustoiminnasta löydät www.sydan.fi/apuajatukea

Sydänliitto järjestää myös Sydänliiton omien sekä muiden asiantuntijoiden luentoja ajankohtaisista aiheista. Luennot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, mutta luennolle vaaditaan rekisteröityminen. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: Sydänliiton verkkoluennot

Vertaistuki

Vertaistukihenkilöt ovat itse sairastuneet sydänsairauteen tai ovat sairastuneen läheisiä. Heidän kanssaan voit jutella omista ajatuksistasi, tunteistasi ja kokemuksistasi. Vertaistukihenkilö on koulutettu tehtävään ja on vaitiolovelvollinen.

Sairaalavertaiset vierailevat Sydänsairaalassa Hämeenlinnassa osastolla 6BK. Sairaalavertaisten tapaamiset on tarkoitettu osastolla oleville potilaille ja heidän läheisilleen. Kahdenkeskiset tapaamiset järjestetään yhteistyössä osaston henkilökunnan kanssa. Sairaalavertaiset vierailevat osastolla pääosin säännöllisesti. Kesäaikaan sairaalavertaistoiminta on tauolla. Osaston henkilökunnalta saa lisätietoa tarkoista vierailuajoista ja he ohjaavat potilaita sairaalavertaisten tapaamiseen.

Vertaistukea voit saada monella tavalla:

  • Tapaamisessa vertaistukihenkilön kanssa
  • Osallistumalla vertaistukiryhmiin tai esim. Sydänyhdistyksen toimintaan
  • Keskustelemalla vertaistukihenkilön kanssa puhelimitse
  • Verkossa, esim. Facebookin vertaistukiryhmässä

Sydänliiton vertaistukisivustolta www.sydan.fi/apua-ja-tukea/vertaistuki/ saat lisätietoa vertaistuesta.

  • Sydänliiton etsi vertaistukihenkilö -hakupalvelusta löydät koulutetun vertaistukihenkilön läheltä tai kaukaa. Voit lähettää viestin tukihenkilölle täyttämällä yhteydenottolomakkeen. Osaan vertaistukijoista voit olla yhteydessä myös puhelimitse tai sähköpostitse.
  • Facebookissa toimii Sydänliiton vertaistukihenkilöiden ylläpitämä sydämen rytmihäiriöitä sairastavien vertaistukiryhmä. Ryhmään on helppo liittyä ja se mahdollistaa vertaisten löytymisen vaivattomasti joka puolella Suomea. Ryhmässä keskustellaan sairastumisesta ja sairauden kanssa elämisestä, tai sairastuneen läheisenä elämisen kokemuksista.
  • Kanta-Hämeen paikalliset sydänyhdistykset järjestävät vertaistukiryhmiä. Lisätietoa sydänyhdistyksistä ja järjestettävästä toiminnasta saat sydan.fi/tule-mukaan/kanta-hame
Kuntoutuskurssit

Kela järjestää sydänsairaille kuntoutuskursseja, joista löydät lisätietoa osoitteesta Kelan kuntoutuskurssit. Kurssin tavoitteena on tarjota tukea ja ohjausta elämäntilanteeseesi ja arjessa selviytymiseen.

Voit hakea kurssille, kun sairautesi ensivaiheen hoitojakso on päättynyt ja tilanteesi on vakiintunut siinä määrin, että pystyt osallistumaan ryhmämuotoiseen kuntoutukseen. Yli 68-vuotiaat voivat hakea kurssille, jos heillä on haasteita omahoidon ylläpitämisessä tai sairauden
säännöllisessä seurannassa.

Mielen hyvinvointi

Äkillinen sairastuminen voi vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Se on ihan normaali ja monille tuttu reaktio sairauden kanssa elämiseen sopeutuessa.

Jos mielen voimavarat vähenevät merkittävästi tai tukiverkosto ei riitä, on hyvä hakeutua ammattilaisen antaman tuen piiriin. Voit hakeutua lääkärin lähetteellä psykologille tai psykiatrisen sairaanhoitajan ohjauskäynnille.

Psykiatrisia sairaanhoitajia työskentelee myös terveyskeskuksissa:

  • Forssassa psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle pääsee ajanvarauksella. Lähetettä ei tarvita. Yhteydenotot puhelinaikana klo 11-11.30 tai tekstiviestillä. Tarkemmat yhteystiedot hoitajille löydät tästä.
  • Hattulassa tarjolla olevien mielen hyvinvoinnin palvelut löydät täältä.
  • Riihimäellä Mielenterveys- ja päihdeyksikkö MPY tarjoaa apua ja tukea mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvissä huolenaiheissa Riihimäen, Hausjärven ja Lopen 18-vuotta täyttäneille asukkaille. Sinne et tarvitse lähetettä ja siellä on arkiaamuisin vastaanotto. Voit myös olla yhteydessä puhelimitse  Puh. 019 758 5960
  • Hämeenlinnan terveyskeskuksessa, henkisen hyvinvoinnin palveluissa on psykiatrisia sairaanhoitajia terveysasemilla, joihin voit olla yhteydessä. Soita oman terveysasemasi psykiatriselle sairaanhoitajalle klo 11- 12 arkipäivisin. Löydät yhteystiedot tästä.
  • Janakkalan psykiatristen sairaanhoitajien yhteystiedot löydät tästä.

Jos sinulla on käytössäsi työterveyshuollon palvelut, voit tiedustella tarjolla olevia palveluita ottamalla yhteyttä työterveyshuoltoosi.

Mielen hyvinvoinnista ja sen tukemisesta löydät tietoa täältä:

Parisuhde ja seksuaalisuus

Sydämen sairaus, kuten eteisvärinä, saattaa aiheuttaa muutoksia seksuaalisuuden kokemukseen ja seksuaalielämään. Siihen sopeutuminen vaatiikin sekä fyysisiä että henkisiä voimavaroja - ja aikaa sekä itseltä että kumppanilta. Seksuaalinen kanssakäyminen voi vähentyä, jos kokee, että sairaus rajoittaa mahdollisuuksia toteuttaa seksielämää. Mahdollisten epävarmuuden, huolen ja pelon tunteista on tärkeää keskustella puolison kanssa ja säilyttää läheisyys parisuhteessa.

Rytmihäiriötaipumus ei kuitenkaan yleensä ole este seksin harrastamiselle. Vaikka eteisvärinä olisi pysyvä rytmi, seksi on sallittua aivan kuten tavallinen liikuntakin. Myöskään tahdistinhoito ei ole esteenä. (Sydan.fi)

Lisätietoa:

Sydänsairaus ja seksi/Terveyskyla.fi

Sydän ja seksi/Sydän.fi

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Omahoito

Kotona tapahtuva hoito ja valmistautuminen, ikoni.

Omahoito

Omahoitoon liittyvät säännölliset elämäntavat ovat tärkeitä eteisvärinän hoidossa. Elämäntavoista on koottu tietoa tämän kohdan välilehdille. On tärkeää, että sairastumisesta huolimatta jatkaa mieluisia harrastuksiaan ja pitää yhteyttä läheisiin ja ystäviin. Mielen hyvinvoinnilla ja sosiaalisilla kontakteilla on suuri merkitys sopeutumisessa sairauteen.

Eteisvärinälle altistavia tekijöitä kannattaa kuitenkin välttää, jos ne tyypillisesti laukaisevat eteisvärinäkohtauksen. Myös pulssin tunnustelu on tärkeä osa omahoitoa. Pulssin tunnustelussa kiinnitetään huomiota syketaajuuteen ja sykkeen säännöllisyyteen. Pulssin tunnusteluun saat neuvoja hoitavalta taholta.

Eteisvärinäkohtausten ehkäiseminen 

  • Eteisvärinällä on taipumus uusiutua. Rytminhallinta edellyttää useimmiten rytmihäiriölääkkeiden käyttöä.
  • Voit ehkäistä eteisvärinäkohtauksia elämäntavoilla, joista on koottu tietoa tämän kohdan välilehdille.
  • Esimerkiksi stressin välttäminen ja riittävä unensaanti ovat tärkeitä tekijöitä eteisvärinän hallinnassa.
  • Ehkäisemällä sydäntauteja yleisesti, ehkäiset myös eteisvärinää: verenpaineen hoito, sepelvaltimotaudin ehkäisy ja sydämen läppävikojen hoito ovat keinoja välttää myös eteisvärinään sairastumista.
  • Myös uniapnean hyvä hoito vaikuttaa ehkäisevästi eteisvärinän uusiutumiseen

Digipalvelut omahoitosi tukena

  • Verkossa, esimerkiksi Sydänliitolla on tarjolla sairastuneille ja heidän läheisilleen kursseja, jotka toimivat erinomaisena tukena omahoidollesi. Kursseilla on tarjolla tietoa mm. lääkehoidosta, vertaistuesta, kuntoutumisesta, sairastuneen matkustamisesta ja parisuhteesta. Tarjolla olevat kurssit löydät täältä: Kurssikalenteri - Sydänliitto (sydan.fi)
  • Käytössä on useita erilaisia laitteita ja älypuhelinsovelluksia, joiden avulla voi omatoimisesti seurata rytmiä tai seurata sykettä ja pulssiaaltoa esimerkiksi ranteesta tai sormenpäästä.

Lisätietoa:

Liikunta

Säännöllinen liikunta on tärkeää myös eteisvärinää sairastavalle. Päivittäinen liikkuminen on yksi tärkeä keino, jolla voit vaikuttaa omaan hyvinvointiisi ja eteisvärinän taustalla oleviin sairauksiin. Säännöllinen liikunta parantaa sydämen, verisuonten ja keuhkojen kuntoa. Lisäksi se parantaa autonomisen hermoston tasapainoa ja fyysistä kuntoa, jolloin rytmihäiriötkin vähenevät.

Liikkuessa on tärkeää kuunnella omia tuntemuksiaan. Jos liikunta laukaisee eteisvärinäkohtauksen, vauhtia on syytä hiljentää. Kunnon kohotessa liikunnan tehoa ja liikuntakertoja voi kasvattaa. Jos liikkeelle lähteminen arveluttaa, kannattaa hakeutua vaikkapa lähimmän sydänyhdistyksen, terveyskeskuksen tai kunnan liikuntatoimen ohjattuun liikuntaryhmään.

Lisätietoa:

Liikunta ja sydämen rytmihäiriöt/Sydan.fi

Sydänsairaus ja liikunta/Terveyskyla.fi

Kanta-Hämeen Sydänyhdistykset/Sydanliitto.fi

Ravitsemus

Ravitsemus on tärkeä osa myös eteisvärinän omahoitoa, kuten muissakin sydänsairauksissa. Ruokavalinnoilla voi itse vaikuttaa usein eteisvärinän taustalla oleviin riskitekijöihin ja sairauksiin, kuten ylipainoon, kohonneeseen verenpaineeseen, sepelvaltimotautiin ja sydämen vajaatoimintaan.

Sydänystävällisessä ruokavaliossa tärkeää:

  • Kasvipohjaiset, pehmeät rasvat
  • Rasvattomat tai vähärasvaiset maitovalmisteet
  • Erilaiset kalat
  • Kasvikset, hedelmät ja marjat: riittävä kaliumin ja magnesiumin saanti vähentää rytmihäiriöalttiutta
  • Täysviljatuotteet
  • Vähän runsaasti sokereita sisältäviä tuotteita (mehut, keksit, leivonnaiset, makeiset), voimakassuolaisia tuotteita (leikkeleet, makkarat, juustot, sipsit) tai punaista lihaa

Elintarvikepakkauksissa ja ravintoloissa käytössä oleva Sydänmerkki auttaa sydänystävällisten tuotteiden ja ruokien valinnassa.

Lisätietoa:

Ruoka ja ravitsemus/Sydan.fi

Sydänmerkki/Sydänmerkki.fi

Sydänsairaus ja ruokavalio/Terveyskyla.fi

Painonhallinta

Ylipaino on yksi eteisvärinän riskitekijä. Sen vähentäminen voi jopa parantaa eteisvärinätaipumuksen. Ylipainon vähentäminen alentaa haitallisen LDL-kolesterolin määrää ja lisää hyödyllisen HDL-kolesterolin määrää veressä. Lisäksi se alentaa muun muassa kohonnutta verenpainetta, insuliiniresistenssiä ja tulehdustekijöitä. (Sydan.fi)

Laihduttamista vielä tärkeämpää on kehon ja mielen hyvinvointi, joten on tärkeää kuunnella itseään ja pyrkiä elämäntapojen muutokseen hitaasti osana arki-elämää. Painonhallintaan on tarvittaessa saatavissa apua esimerkiksi Terveyskylän Painonhallintatalosta, johon on koottu tietoa terveellisen laihduttamisen ja painonhallinnan tueksi. Voit saada omaan painonhallintaasi tukea kuuden viikon ajan Terveyskylän painonhallintopolulta.

Lisätietoa:

Painonhallinta/Sydan.fi

Painonpudotus vähentää eteisvärinää/Sydan.fi

Alkoholi

Runsas alkoholin käyttö voi aiheuttaa tervesydämisellekin eteisvärinäkohtauksen. Joskus kohtauksen taustalla on kilpirauhasen liikatoiminta. Alkoholi on haitaksi myös eteisvärinään sairastumisen jälkeen.

Alkoholin käytön lopettamisella tai huomattavalla vähentämisellä voidaan vähentää eteisvärinän vaaraa muun muassa seuraavista syistä:

  • Estää verenpaineen nousua, joka on eteisvärinän riskitekijä.
  • Pitemmällä aikavälillä voi karistaa liikakiloja, mikä voi myös vähentää eteisvärinäoireita.

Lisätietoa:

Sydänsairaus ja alkoholi/Terveyskylä

Tupakointi

Tupakka haittaa monin tavoin sydämen ja verisuonten terveyttä. Tupakoinnin lopettaminen onkin tärkeää myös flimmerikohtauksen jälkeen. Lopettaminen edistää muun muassa unen saantia ja sen laatua sekä helpottaa stressiä. Tupakasta vieroittumiseen on avuksi:

  • Lääkkeettömät keinot: liikunta, läheisten tuki, vertaistuki ja sellaisten sosiaalisten tilanteiden välttäminen, joissa on aiemmin tupakoinut.
  • Lääkkeelliset keinot: nikotiinikorvaushoidot

Lisätietoa:

Sydänsairaus ja tupakka/Terveyskylä

Tupakka ja sydän/Sydänliitto

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Käynti poliklinikalla

sydänsairaala ikoni

Käynti poliklinikalla

Sydänsairaalan poliklinikalle ohjataan lähetteellä ne asiakkaat, joiden eteisvärinän hoitoon halutaan kardiologin kannanotto potilaalle sopivan hoidon suunnittelemiseksi. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi sellaiset, joissa päivystyskäyntejä on eteisvärinäoireiden vuoksi toistuvasti tai tilanteeseen liittyy muita tasaisen sykkeen ylläpitoon liittyviä ongelmia. 

Sydänsairaalan poliklinikalla:

  • Jos sinulla on eteisvärinää koskevia potilastietoja esimerkiksi työterveydestä tai yksityissektorilta, ota ne mukaan vastaanottokäynnille
  • sinulle voidaan määrätä tutkimuksia oikeanlaisen hoidon toteuttamiseksi. Tutkimuksia voivat olla esimerkiksi erilaiset laboratoriotutkimukset tai rintakehän päältä toteutettava ultraäänitutkimus.
  • sydämen ultraäänitutkimus voidaan tehdä myös vastaanottokäynnin yhteydessä
  • lääkäri keskustelee kanssasi, tehdäänkö rytminsiirto vai jäädäänkö lääkehoitolinjalle.

Hoitolinjaksesi voi valikoitua mm. sykkeenhallinta tai rytminhallinta. Poliklinikalla lääkäri keskustelee kanssasi hoitolinjasi valinnasta, onko rytminsiirto ajankohtainen vai onko lääkehoidollinen linja kohdallasi oikea. Yleensä ensimmäisen oireisen eteisvärinäkohtauksen yhteydessä rytmin palauttamista normaalirytmiin kannattaa yrittää. Hoitolinjan valintaan vaikuttavat myös muun muassa:

  • eteisvärinän oireesi
  • muut sairaudet
  • eteisvärinän kesto
  • hoidosta odotettavissa olevat hyödyt ja haitat
  • toiveesi hoitoon liittyen

Forssassa on asukkailleen tarjolla oma palvelu erikoislääkärin vastaanotolle. Saat omasta terveyskeskuksestasi tarvittaessa lääkäriltä lähetteen vastaanotolle.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Lähete jatkohoitoon

Lääkäri ja hoitaja, ikoni.

Lähete jatkotutkimuksiin tai hoitoon

Lähete jatkotutkimuksiin

  • Voit saada lähetteen jatkotutkimuksiin lääkärin vastaanotolla käynnin yhteydessä.
  • Sinulle määrätyt jatkotutkimukset määräytyvät tilanteesi mukaan ja sinulle jo mahdollisesti toteutettujen tutkimusten perusteella.
  • Jatkotutkimuksina voivat olla esimerkiksi laboratoriotutkimukset ja/tai sydämen rytmin pitkäaikaisrekisteröintitutkimus (EKG).
  • Pitkäaikaisrekisteröintitutkimus tehdään joko Sydänsairaalassa tai keskussairaalan kliinisen fysiologian yksikössä:

Holter tutkimus eli EKG Sydänsairaalassa - ohje asiakkaalle

Holter tutkimus kliinisen fysiologian yksikössä, Hämeenlinna  -ohje asiakkaalle

Lähete poliklinikkakäynnille

  • Voit saada lähetteen esimerkiksi Sydänsairaalan poliklinikalle, jos eteisvärinäsi hoitoon halutaan saada kardiologin kannanotto. Taustalla on voinut olla toistuvia päivystyskäyntejä tai muita sykkeen tai rytmin ylläpitoon liittyviä ongelmia.
  • Sydänsairaalan vastaanottokäyntiä edeltävät tutkimukset tehdään Sydänsairaalassa, kuten EKG:n pitkäaikaisrekisteröintitutkimus.
  • Kardiologi katsoo tutkimustulokset ennen sinulle varattua vastaanottoaikaa.
  • Saat kutsun vastaanotolle.
  • Oma Raitti - palvelussamme voit täyttää esitietokaavakkeesi Sydänsairaalan poliklinikkakäyntiä varten.
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Lääkehoito

Lääkitys ja apteekki, ikoni.

Lääkehoito

Jos hoitolinjaksesi on varmistunut lääkkeellinen hoito, tarvitset hoitosi tueksi kahdenlaisia lääkkeitä:

Lääkehoidon tavoitteena on oireeton arki. Vaikka eteisvärinä olisi vallitseva rytmi sinusrytmin (perusrytmin)sijaan, se ei aiheuta rajoitteita elämääsi. Voit aistia sydämesi epätasaisen sykkeen ja tunne voi etenkin aluksi olla ikävä, yleensä jo muutamien kuukausien kuluessa elimistösi tottuu tilaan ja oireesi lievittyvät.

Verenohennuslääkitys (Antikoagulaatiohoito)

  • Ensivaiheessa eteisvärinä -diagnoosin saatuasi sinulle useimmiten määrätään verenohennuslääke eli antikoagulaatio hoito. Sen tarkoituksena on estää verihyytymien aiheuttamat muut haitat eli ehkäistä tukosvaaraa. Eteisvärinän aikana sydämen eteislokeroon saattaa muodostua verihyytymä. Antikoagulaatiohoito hidastaa veren hyytymistä ja estää näin tukosten syntymistä.
  • Eteisvärinäpotilaan ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu verenohennus- eli antikoagulaatiohoito. Sen tarve on arvioitava aina, kun eteisvärinä todetaan. Päätöksen antikoagulaatiohoidon tarpeesta tekee lääkäri. 

Sydämen sykettä tasoittava lääkitys

  • Usein sydämen sykettä rauhoitetaan beetasalpaajien avulla, joskus kalsiuminestäjällä tai digoksiinilla (https://sydan.fi/fakta/beetasalpaajat/). Lääkäri arvioi yksilöllisesti sinulle sopivan lääkityksen.
  • Sopiva leposyke on oireettomalla potilaalla alle 110 lyöntiä minuutissa. Jos eteisvärinä aiheuttaa oireita, pyritään leposyke laskemaan lääkkeellä tasolle 60-80 lyöntiä minuutissa. Kevyessä rasituksessa, kuten kävellessä, sopiva syketaso on 90-115 lyöntiä minuutissa. Yksilölliset, sinulle sopivat syketasot, arvioi ammattilainen kanssasi yhdessä.

Oma Raitti - palvelussamme voit päivittää ja katsoa lääkehoitoasi koskevat tiedot.

Huomioithan:

Jos sinulla on useampia sairauksia, jotka vaativat lääkehoitoa, niiden tasapainon löytäminen hoitavan lääkärin kanssa on tärkeää. Ajantasaisen paperisen lääkelistan voi ottaa myös mukaan vastaanottokäynnille.

Lähde: Sydan.fi

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Toimenpide tai hoito Sydänsairaalassa

Kirurgi, ikoni.

Toimenpide tai hoito Sydänsairaalassa

  • Lääkäri arvioi kanssasi toimenpiteen tarpeen ja hyödyn eteisvärinän hoidossa.
  • Sydänsairaalassa toteutettavista toimenpiteistä yleisin on kardioversio eli sähköinen rytminsiirto.
  • Rytminsiirto voidaan tehdä myös lääkkeellisesti. Siitä lisätietoa polun kohdassa lääkehoito.
  • Sinulle suunniteltu sähköinen rytminsiirto tehdään Hämeenlinnan Sydänsairaalassa.

Sähköinen rytminsiirto eli kardioversio:

Ennen sähköistä rytminsiirtoa

  • Ohjeet toimenpiteeseen valmistautumiseksi saat Sydänsairaalasta.
  • Tietoa sähköiseen rytminsiirtoon valmistautumisesta ja ohjeet, miten toimia toimenpiteen jälkeen näet Sähköinen rytminsiirto, Sydänsairaalan potilasohje ja täältä(Terveysportti.fi)
  • Sydänsairaalan sairaanhoitaja soittaa sinulle ja haastattelee puhelimitse ennen toimenpidettä. Sairaanhoitaja kertoo sinulle, miten toimenpidepäivä Sydänsairaalassa etenee.
  • Puhelun aikana tarkistetaan myös lääkitykseesi ja muut hoitoosi liittyvät asiat sekä selvitetään sinulle sopiva ajankohta rytminsiirrolle. 
  • Saat kotiisi ajanvarauskirjeen mukana kirjalliset ohjeet.
  • Sähköinen rytminsiirto tehdään nukutuksessa, joten sinun tulee olla ravinnosta 4-6 tuntia ennen toimenpidettä.
  • Lisätutkimuksena voidaan tarvittaessa tehdä ruokatorven kautta tehtävä sydämen ultraäänitutkimus (TEE), jos verenohennushoitoa ei ole voitu aloittaa ennen sähköistä rytminsiirtoa. Tutkimuksen avulla varmistetaan, että sydämessä ei ole sisäistä hyytymää.

Toimenpiteen eteneminen

  • Sähköinen rytminsiirto tehdään Hämeenlinnan Sydänsairaalassa
  • Sinut vastaanottaa Sydänsairaalassa sairaanhoitaja. Hän toimii sairaalassaoloaikasi ajan sinun omahoitajanasi.
  • Omahoitajasi:
    • tarkistaa lääkityksesi
    • varmistaa ravinnotta olosi
    • tarvittaessa ottaa sydänfilmin
    • valmistelee sinut toimenpiteeseen:
    • vaatteiden vaihto potilasvaatteisiin
    • kanyylin asettaminen suoneen neste- ja lääkehoidon antamiseksi
    • rytmiseurantaa varten elektrodien kiinnittäminen iholle
    • Verenpainemansetin kiinnittäminen olkavarteen
  • Toimenpiteen tekee Sydänsairaalan lääkäri, mukana on myös nukutuslääkäri ja oma sairaanhoitajasi.
  • Toimenpiteen jälkeen sinua seurataan 2-4 tunnin ajan Sydänsairaalassa

Toimenpiteen jälkeen

  • Saat mukaasi tehdystä toimenpiteestä käyntitekstin. 
  • Sairaanhoitaja käy kanssasi läpi ohjeet jatkohoidon toteuttamiseksi.
  • Toimenpiteen jälkeen kotiudut samana päivänä.
  • Koska sähköinen rytminsiirto on tehty nukutuksessa, et voi itse ajaa autoa toimenpiteen jälkeen.
  • Toimenpiteen jälkeen olisi hyvä, jos kotona kanssasi olisi aikuinen henkilö seuraavan yön ajan.

Huomioitavaa

  • Tupakointi ja runsas alkoholin käyttö ja isot kerta-annokset lisäävät rytmihäiriöriskiä.
  • Sähköinen rytminsiirto ei paranna eteisvärinätaipumusta, vaan rytmihäiriö saattaa uusiutua. Kohtausten ehkäisemiseksi käytetään rytmihäiriölääkkeitä ja joskus vaativampaa toimenpidehoitoa. Näitä on kuvattu alempana välilehdillä.

Muut toimenpiteet

Kardioversioon verrattuna muut toimenpiteet ovat huomattavasti harvinaisempia. Niitä harkittaessa kardiologi arvioi onnistumistodennäköisyyttä ja komplikaatioriskiä yksilöllisesti huomioiden potilaan iän, taustasairaudet, sydämen rakenteen ja eteisvärinän luonteen.

Katetriablaatio

Katetriablaatio on toimenpide, jossa pyritään vaikuttamaan eteisvärinän käynnistymismekanismiin. Siihen voidaan edetä, jos rytmihäiriön estolääkitys on todettu tehottomaksi tai sitä ei pysty käyttämään. Eteisvärinän katetriablaatio voidaan Sydänsairaalassa tehdä joko kudosta jäädyttämällä (CRYO-tekniikka) tai radiotaajuusenergialla lämmittämällä (RF-tekniikka). Toimenpidetekniikoiden välillä ei ole olennaista eroa hoidon onnistumistodennäköisyyden ja komplikaatioriskin suhteen.

Toimenpidettä edeltävästi aloitetaan verenohennuslääkitys viimeistään kolme viikkoa ennen. Lisäksi kaikille potilaille tehdään sydämen ultraäänitutkimus ruokatorven kautta tai sydämen tietokonekuvaus sydämen rakenteen selvittämiseksi ja verihyytymien poissulkemiseksi. Ablaatiotoimenpide tehdään paikallispuudutuksessa nivuslaskimon kautta ilman nukutusta. Se kestää noin 1-3 tuntia. Toimenpiteen jälkeen toipumista seurataan Sydänsairaalassa seuraavan vuorokauden ajan.

Katetriablaatio/Sydansairaala.fi

Eteiskorvakkeen sulku

Eteiskorvakkeen sulku

Eteiskorvake on sydämen vasemmassa eteisessä sijaitseva umpipussi, johon eteisvärinää sairastavilla voi ilman antikoagulaatiohoitoa muodostua verihyytymiä. Jos antikoagulaatiohoito on arvioitu vasta-aiheiseksi esimerkiksi kasvaneen vuotoriskin vuoksi, voidaan yhtenä hoitovaihtoehtona harkita eteiskorvakkeen sulkemista katetriavusteisesti tai avosydänleikkauksen yhteydessä. 

Eteisvärinän katetrihoito/Terveyskyla.fi

Tahdistin

Hankalissa eteisvärinä-tapauksissa, kun muut hoitokeinot on kokeiltu, voidaan päätyä asentamaan pysyvä sydämentahdistin ja sen jälkeen katetriablaatiolla katkaistaan sähköisen impulssin kulku eteisistä kammoihin. Tämän seurauksena epäsäännöllisen sykkeen aiheuttamat hankalat oireet häviävät ja syke muuttuu tahdistimen määrittelemäksi sykkeeksi.

(Terveyskyla.fi)

Eteisvärinän tahdistinhoito/Terveyskyla.fi

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Jatkohoito ja seuranta

Lääkäri ja hoitaja, ikoni.

Jatkohoito ja seuranta

Jatkohoito

Jatkohoito riippuu siitä, onko eteisvärinän hoidossa ollut tarvetta tehdä toimenpide. Toimenpiteestä löydät lisätietoa polun kohdasta Toimenpide tai hoito Sydänsairaalassa.

Jatkohoidon pääpaino on omahoidossa, jonka avulla pyritään ehkäisemään eteisvärinän uusiutuminen. Tärkeitä asioita omahoidossa ovat:

  • Terveellinen ruokavalio
  • Liikunta
  • Painonhallinta
  • Stressin välttäminen
  • Riittävä lepo ja uni

Seuranta eteisvärinän jälkeen

Eteisvärinä on pitkäaikainen sairaus, joka vaatii säännöllistä seurantaa. Seuranta järjestetään avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Kanta-Hämeessä seuranta tapahtuu terveyskeskuksissa, josta ohjataan esimerkiksi itsevarattavien laboratorioaikojen ajoitukset. Lisätietoa kuntien palveluista löydät välilehdiltä.

Seurantakäynneillä käydään läpi vointiasi, omahoidon sujumista ja lääkitystäsi. Tarvittaessa on tärkeää kysyä vertaistuen mahdollisuuksista. Niistä löydät lisätietoa myös polun kohdasta Tietoa ja vertaistukea.

Huomioithan, että jos eteisvärinä uusiutuu, tarvitaan hoidon käynnistämiseksi uusi lähete. Lähetteen saat terveyskeskuksen tai työterveyden lääkäriltä.

Forssa
  • Forssassa eteisvärinän hoidon ja siihen liittyvien lääkitysten (mm. verenohennuslääkitysten) osalta seuranta tapahtuu terveyskeskuksessa omalla terveysasemalla hoitajan ja lääkärin toimesta.
  • Sinun tulee itse varata aika sovituin väliajoin terveysasemalle.
  • Seurantakäyntien määrä vuosittain riippuu myös muista perussairauksistasi ja Krea- ja GFRe-laboratorioarvostasi eli munuaistesi toimintaan liittyvistä arvoista. Seurantakäyntien määrän ja käyntitiheyden tarpeen arvioi ammattilainen yhdessä kanssasi.
Hattula
  • Flimmeripotilaan seuranta on suunniteltu tapahtuvaksi vuoden välein, jolloin otetaan laboratoriokokeet, sydänfilmi ja verenpaineseuranta.
  • Tutkimustulostesi perusteella sinuun on yhteydessä joko sairaanhoitaja tai lääkäri jatkohoitosi suunnittelemiseksi.
  • Jos käytät verenohennuslääke Marevania,  hoitosi seuranta tapahtuu erillisen ohjeen mukaan. Ohjeen saat sairaanhoitajaltasi tai lääkäriltäsi. Marevanin annosohjeet saat myös halutessasi tekstiviestillä tai hoitajan soittamana.
Hämeenlinna
  • Hämeenlinnassa eteisvärinän ja siihen liittyvien lääkitysten, mm verenohennuslääkitysten, osalta seuranta tapahtuu terveyskeskuksessa omalla terveysasemalla hoitajan ja lääkärin toimesta.
  • Seurantakäyntien määrä vuosittain riippuu muista perussairauksistasi ja Krea- ja GFRe-laboratorioarvostasi eli munuaistesi toimintaan liittyvistä arvoista.
  • Käynneillä tarkistetaan yleensä myös muu lääkitys ja mahdolliset käytössä olevat luontaistuotteet, verenpaine- ja pulssitaso ja lääkityksen sopivuus.
Janakkala
  • Jatkohoitosi suunnitellaan kanssasi tilanteeseesi sopivalla tavalla.
  • Seurantaa toteutetaan ns. vuosikontrollein.
  • Ajan voit vuosikontrollia varten varata puhelimitse terveysasemaltasi tai sähköisin palveluin täältä: https://www.janakkala.fi/palvelut/terveys/terveyspalvelut/
  • Jos saat Marevan lääkkeen käyttöösi, sinut ohjataan aloituksen yhteydessä omahoitajan ohjauskäynnille.
  • Laboratoriokoevastaukset tai ohjeet voit saada myös tekstiviestitse tai puhelimitse, esimerkiksi INR -vastaukset.
Riihimäki

Riihimäellä toimii INR-poliklinikka, jossa seurataan Marevan-lääkityksen käyttäjien lisäksi myös eteisvärinän hoidossa käytettävän antikoagulantti-lääkkeiden aloitusvaihetta. Lisäksi on mahdollista varata neuvonta-aika asiantuntijahoitajalle antikoagulantti-lääkkeiden aloitukseen liittyen.

Ajanvaraus omalääkäri-omahoitajatyöparille/Riihimäen seutu

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Uusimisen ehkäisy

Tehohoito, ikoni.

Elämää eteisvärinän kanssa

Terveelliset elämäntavat yhdistettynä lääkärin määräämään lääkitykseen ja muuhun hoitoon auttavat pitämään sekä rytmin että tukosriskin kurissa.

Kiinnitä näihin huomiosi: 

  • Muiden sairauksien, kuten uniapnean ja muiden sydänsairauksien hoitotasapaino
  • Stressin välttäminen ja riittävä lepo
  • Verenpaine
  • Terveellinen ruokavalio ja liikunta
  • Alkoholin käyttö
  • Painonhallinta

Lisätietoa Omahoidosta on koottu polun aikaisempaan kohtaan. Lisäksi tietoa erilaisista tukimuodoista saat polun kohdasta Tietoa ja vertaistukea.

Pysyvä eteisvärinä

Kun eteisvärinää on ollut usein tai pitkiä aikoja, normaalia sinusrytmiä ei välttämättä saada enää rytminsiirrolla aikaiseksi, saati ylläpidettyä. Silloin eteisvärinä jää pysyväksi rytmiksi. Jos eteisvärinä ei aiheuta oireita, tai oireet ovat helposti hallittavissa lääkityksellä, voidaan hyvin hyväksyä eteisvärinä pysyväksi sydämen rytmiksi jo eteisvärinän toteamishetkellä, eikä rytminsiirtoa tarvitse lähteä yrittämään. Monesti hyvin hallittu eteisvärinärytmi on parempi vaihtoehto kuin jatkuva normaalin sinusrytmin ja eteisvärinän vaihtelu.

Vaikka eteisvärinä on vallitsevana rytminä, se ei aiheuta rajoitteita elämään. Matkustaminen, saunominen, liikunta, autoilu ja muut normaalin elämän toiminnot ovat sallittuja. Vaikka eteisvärinä jää vallitsevaksi rytmiksi eikä rytminsiirtoja tai muita normaaliin rytmiin tähtääviä toimia enää tehdä, hoitosi jatkuu esimerkiksi lääkityksen tukemana. Vaikka monet aistivat sydämen epätasaisen sykkeen ja rytmihäiriön pysyvyys voi aluksi tuntua ikävältä, muutamien kuukausien kuluessa elimistö tottuu pysyvään eteisvärinään, ja oireet lievittyvät. (Sydan.fi).

Lisätietoa:

Pysyvä eteisvärinä/Sydan.fi

Potilastarinoita eteisvärinästä/alahyydy.fi

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti