Lapsen kuntoutustarpeen arviointi

Kaksi seisovaa henkilöä ja puhelinkupla.

Lapsen kuntoutustarpeen arviointi

Lapsen kuntoutustarpeen arviointi tapahtuu vastaanotolla, sisältäen tarpeen mukaan tapaamisia on myös lapsen arkiympäristössä.

Arviointi rakentuu lapsen yksilöllisen tarpeen mukaan – niin sisällön kuin käyntikertojen määrän suhteen. Lapsen toimintakykyä arvioitaessa on keskeistä tunnistaa tekijät, jotka edistävät tai rajoittavat lapsen suoriutumista ja osallistumista arjessa. Joskus lapsen toimintakykyä voi olla tarpeen arvioida useamman ammattilaisen näkökulmasta.

Osana kuntoutustarpeen arviointia hyödynnetään jo olemassa olevaa tietoa, kuten tietoa lapsen neuvolatarkastuksista. On tärkeää saada kokonaiskuva lapsen tilanteesta erilaisissa arjen ympäristöissä. Tämän vuoksi lasta koskevia tietoja voidaan vanhempien suostumuksella pyytää varhaiskasvatuksesta, koulusta tai muilta lapsen arjessa toimivilta aikuisilta.

Toimintakyvyn arviointimenetelminä käytetään esimerkiksi

  • erilaisia näyttöön perustuvia arviointimenetelmiä
  • arviointilomakkeita
  • haastattelua
  • havainnointia
  • toiminnallisia tehtäviä.

Arvioinnissa saatu tieto käydään yhdessä läpi perheenne – ja vanhempien luvalla monialaisen verkoston – kanssa. Näin saatua tietoa voidaan hyödyntää lapsen arjen ja muun tuen tarpeen suunnittelussa.

Tarvittaessa voidaan – vanhempien luvalla – konsultoida lasten kuntoutustyöryhmää. Kuntoutustyöryhmät ovat alueellisia, moniammatillisia työryhmiä, jotka keskittyvät lasten hoidon, jatkotutkimusten ja kuntoutuksen suunnittelemiseen.

Kuntoutustarpeen arvioinnissa saattaa herätä epäily vaikea-asteisista kehityksen ongelmista tai sairaudesta. Tällöin voi olla tarpeen konsultoida erikoissairaanhoitoa. Ennen erikoissairaanhoidon käyntejä on tärkeää huolehtia arjen tukitoimien alkamisesta tai jatkumisesta sekä mahdollisen kuntoutuksen aloittamisesta.

Jos lapsen kuntoutuksen suunnittelu ja seuranta on erikoissairaanhoidossa, myös kuntoutustarpeen arviointi toteutuu erikoissairaanhoidon käytäntöjen mukaisesti.

Fysioterapia

Fysioterapia 

Alle kouluikäisen lapsen fysioterapia sisältää liikkumisen kehityksen arviointia, ohjausta ja neuvontaa. Tavoitteena on liikkumisen kehityksen ja iänmukaisten taitojen tukeminen.

Jos lapsi on kouluikäinen, fysioterapia sisältää ryhdin ja liikkumisen arviointia, ohjausta ja neuvontaa. Näin edistetään lapsen tuki- ja liikuntaelinterveyttä sekä ehkäistään siihen liittyviä ongelmia.

Fysioterapiassa tehdään yhteistyötä lapsen vanhempien ja mahdollisten muiden lapsen kuntoutukseen osallistuvien terapeuttien kanssa. Tarpeen vaatiessa mukana voi olla myös päiväkodin tai koulun henkilökuntaa.

Fysioterapia voi toteutua

  • fysioterapeutin vastaanotolla
  • fysioterapeutin etävastaanotolla
  • lapsen toimintaympäristössä.
Puheterapia

Puheterapia 

Puheterapia-arvio sisältää muun muassa vuorovaikutuksen, puheen, kielen, kommunikaation, äänen ja syömisen vaikeuksien arviointia. Lapsen pulmien laajuudesta riippuen arviokäyntejä on yksi tai useampi. Puheterapia-arviossa lapsen taitoja arvioidaan haastattelemalla, testeillä sekä havainnoimalla vapaammissa leikki- ja pelitilanteissa.

Tarvittaessa yhteistyötä tehdään muiden ammattilaisten kanssa. Heihin voivat kuulua esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijät, toimintaterapeutti, neuvolan terveydenhoitaja, lääkäri tai psykologi.

Arviokäyntien perusteella sovitaan tarvittaessa kuntoutuksen tavoitteet yhdessä perheen kanssa. Puheterapia painottuu varhaiskuntoutukseen eli alle kouluikäisten lasten palveluihin.

Toimintaterapia

Toimintaterapia

Toimintaterapian tavoitteena on vahvistaa lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja näin tukea hänen osallistumistaan arkipäivän tilanteisiin ikänsä mukaisesti. Kuntoutustarve arvioidaan aina yksilöllisesti.

Toimintaterapia-arviointikäynneillä voidaan arvioida muun muassa lapsen

  • kehon hallintaa
  • käden käyttöä
  • näönvaraista hahmottamista
  • leikkitaitoja
  • keskittymisen ja oman toiminnan ohjauksen taitoja.

Toimintaterapeutti arvioi lapsen taitoja, valmiuksia ja toimintamahdollisuuksia esimerkiksi haastattelemalla, havainnoimalla, toiminnallisin menetelmin, testein tai kyselyin.

Toimintaterapeutti tekee yhteistyötä perhekeskustoimijoiden sekä päiväkodin tai koulun henkilökunnan kanssa. Jatkosuunnitelma laaditaan yhdessä huoltajan sekä muiden perheen ja lapsen kanssa toimivien tahojen kanssa. Kuntoutuksen tavoitteet ja menetelmät valitaan lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Psykologi

Neuvolapsykologi

Neuvolapsykologin työmuotoina ovat arviointi sekä vanhempien lyhytaikainen ohjaus ja neuvonta.

Tarvittaessa neuvolapsykologi voi tehdä kehitystasoarvion alle 6-vuotiaalle lapselle. Siinä arvioidaan muun muassa lapsen kielellisiä taitoja sekä näönvaraisen hahmottamisen ja päättelyn taitoja.

Neuvolapsykologi toimii yhteistyössä muun hoitohenkilökunnan ja muiden perheen parissa työskentelevien kanssa. Hän auttaa perheen tarvittaessa jatkotuen piiriin.

Perheneuvola

Perheneuvolassa perhettä palvelevat psykologit ja perheneuvojat. Alle kouluikäisen lapsen kuntoutus tapahtuu usein vanhempien kautta.

Perheneuvola tarjoaa apua esimerkiksi seuraaviin asioihin:

  • vanhemmuus
  • parisuhde
  • perheen kriisit ja haastavat elämäntilanteet
  • lapsen oppiminen, kasvu ja kehitys
  • perheen psyykkinen hyvinvointi.

Usein lapsesta saadaan riittävästi tietoa hänen ja hänen vanhempiensa sekä hänen kanssaan arjessa työskentelevien henkilöiden haastatteluilla ja tarkkailulla. Kahdenkeskisissä tapaamisissa lapsella on kuitenkin mahdollisuus ilmaista omia ajatuksiaan ja toiveitaan.

Jos tarvitaan standardoituja tutkimuksia, psykologi selvittää lapsen vahvuuksia ja oppimisen haasteita yhteistyössä varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien kanssa. Tutkimuksen pohjaksi perheneuvojat haastattelevat vanhempia lapsen kehityshistoriasta ja tämänhetkisestä käyttäytymisestä. Psykologit osallistuvat tarvittaessa sovitusti kodin, varhaiskasvatuksen sekä muiden perheen ja lapsen kanssa työskentelevien tahojen välisiin yhteisneuvotteluihin.

Koulupsykologi (alkaen esikouluiästä)

Koulupsykologi tekee tutkimuksia, joiden keskiössä ovat kehityksen, oppimisvaikeuksien ja neuropsykiatristen oireiden arviointi. Osana tutkimuksia voidaan tehdä suppeita tunne-elämään ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä kartoituksia. Koulupsykologi tarjoaa myös matalan kynnyksen hoitoa ja tukea.

Opiskeluhuollossa työn painopisteinä ovat hyvinvoinnin edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy. Koulupsykologi tekee paljon yhteistyötä koulun opettajien ja rehtorin sekä muun oppilashuollon henkilöstön kanssa. He kaikki osallistuvat yhteisöllisiin ja – tarvittaessa yksittäisten oppilaiden asioissa – moniammatillisiin neuvotteluihin.

Jos tarvitaan standardoituja tutkimuksia, psykologi selvittää lapsen vahvuuksia ja oppimisen haasteita yhteistyössä opettajien ja erityisopettajien kanssa.

Apuvälinepalvelut ja kodin muutostyöt

Apuvälinepalvelut ja kodin muutostyöt

Lapsi voi tarvita erilaisia apuvälineitä toimintansa ja osallistumisensa tueksi, esimerkiksi liikkumiseen tai kommunikointiin. Apuvälinearviointi tehdään yksilöllisen arvioinnin perusteella yhteistyössä lapsen ja vanhemman kanssa. Kun apuvälineratkaisuja suunnitellaan, otetaan huomioon kansalliset apuvälineiden luovutusperusteet. Lisätietoja apuvälinepalveluista sekä yhteystiedot löydät Oma Hämeen sivuilta.

Joskus lapsen toimintakyvyn rajoitteet edellyttävät myös muutostöitä kotona. Välttämättömistä asunnon muutostöistä voi saada korvausta hyvinvointialueelta kohtuullisten kustannusten osalta. Muutostöistä kerrotaan tarkemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemassa Vammaispalvelujen käsikirjassa.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti