Omahoito
Omahoitoon liittyvät säännölliset elämäntavat ovat tärkeitä eteisvärinän hoidossa. Elämäntavoista on koottu tietoa tämän kohdan välilehdille. On tärkeää, että sairastumisesta huolimatta jatkaa mieluisia harrastuksiaan ja pitää yhteyttä läheisiin ja ystäviin. Mielen hyvinvoinnilla ja sosiaalisilla kontakteilla on suuri merkitys sopeutumisessa sairauteen.
Eteisvärinälle altistavia tekijöitä kannattaa kuitenkin välttää, jos ne tyypillisesti laukaisevat eteisvärinäkohtauksen. Myös pulssin tunnustelu on tärkeä osa omahoitoa. Pulssin tunnustelussa kiinnitetään huomiota syketaajuuteen ja sykkeen säännöllisyyteen. Pulssin tunnusteluun saat neuvoja hoitavalta taholta.
Eteisvärinäkohtausten ehkäiseminen
- Eteisvärinällä on taipumus uusiutua. Rytminhallinta edellyttää useimmiten rytmihäiriölääkkeiden käyttöä.
- Voit ehkäistä eteisvärinäkohtauksia elämäntavoilla, joista on koottu tietoa tämän kohdan välilehdille.
- Esimerkiksi stressin välttäminen ja riittävä unensaanti ovat tärkeitä tekijöitä eteisvärinän hallinnassa.
- Ehkäisemällä sydäntauteja yleisesti, ehkäiset myös eteisvärinää: verenpaineen hoito, sepelvaltimotaudin ehkäisy ja sydämen läppävikojen hoito ovat keinoja välttää myös eteisvärinään sairastumista.
- Myös uniapnean hyvä hoito vaikuttaa ehkäisevästi eteisvärinän uusiutumiseen
Digipalvelut omahoitosi tukena
- Verkossa, esimerkiksi Sydänliitolla on tarjolla sairastuneille ja heidän läheisilleen kursseja, jotka toimivat erinomaisena tukena omahoidollesi. Kursseilla on tarjolla tietoa mm. lääkehoidosta, vertaistuesta, kuntoutumisesta, sairastuneen matkustamisesta ja parisuhteesta. Tarjolla olevat kurssit löydät sydänliiton verkkosivuilta Kurssikalenteri - Sydänliitto (sydan.fi)
- Käytössä on useita erilaisia laitteita ja älypuhelinsovelluksia, joiden avulla voi omatoimisesti seurata rytmiä tai seurata sykettä ja pulssiaaltoa esimerkiksi ranteesta tai sormenpäästä.
Lisätietoa alla olevien linkkien kautta:
- Sydänliitto: Tietoa sydänterveydestä ja hyvinvoinnista (Sydan.fi)
- Hämeenmaan Sydänpiiri: Etusivu - Sydän-Suomen alue ry
- Tunne pulssisi (aivoliitto.fi)
- Eteisvärinä eli flimmeri (Terveyskylä.fi)
- Eteisvärinä flimmeri) ja eteislepatus (flutteri)/ Terveyskirjasto
Hoitosi eteneminen
Tilanteeseesi sopivan hoidon suunnittelu
Kun oireidesi syy on varmistunut ja eteisvärinä on kohdallasi todettu, arvioidaan verenohennus- eli antikoagulaatiohoidon aloittamisen tarpeellisuus. Antikoagulaatiohoidon tarkoituksena on pienentää eteisvärinään liittyvää aivoinfarktin riskiä.
Lisäksi hoitolinjasi etenemisestä keskustellaan ja päätetään yhdessä kanssasi. Arviota sinulle sopivasta hoitolinjasta on voitu tehdä jo päivystyksellisen hoitokäyntisi yhteydessä, terveyskeskuksen vastaanottokäynnillä tai työterveydessäsi. Hoitolinjoja ovat:
1. Sykkeenhallinta: Tässä hoitolinjassa rytmihäiriö jätetään pysyväksi rytmiksi. Tähän vaihtoehtoon päädytään usein, jos oireita on vähän tai korkean iän vuoksi rytminsiirron ei nähdä tuovan vastaavaa apua.
2. Rytminhallinta: Normaalin sydämen rytmin (sinusrytmi) palauttaminen rytminsiirrolla sekä rytmihäiriön uusiutumisen esto on yleensä paras vaihtoehto, jos kärsit vaikeista rytmihäiriöoireista.
- Rytminsiirto toteutetaan sairaalassa joko sähköiskulla tai lääkkeellä.
- Ennen mahdollista sähköisesti tapahtuvaa rytminkääntöä tulee olla ravinnotta 6 tuntia. Rytminkäännön jälkeen on 2h seuranta-aika sairaalassa vointisi varmistamiseksi. Sähköisen rytminsiirron jälkeen kotona olisi hyvä olla joku seuranasi seuraavan yön ajan. Huomioithan myös, että ei päihteitä ei tule käyttää. Tarvitset myös kyydin kotiin palataksesi.
- Eteisvärinällä on taipumus uusiutua. Rytminhallinta hoitolinjana edellyttää useimmiten rytmihäiriölääkkeiden käyttöä. Hoitopäätös tehdään yksilöllisesti.
- Mikäli eteisvärinä ei reagoi lääkehoitoon ja on voimakasoireinen, tulee harkita mahdollisia muita toimenpidevaihtoehtoja, joita on kuvattu polun kohdassa Toimenpide tai hoito Sydänsairaalassa.
Lääkehoito
Jos hoitolinjaksesi on varmistunut lääkkeellinen hoito, tarvitset hoitosi tueksi kahdenlaisia lääkkeitä:
Lääkehoidon tavoitteena on oireeton arki. Vaikka eteisvärinä olisi vallitseva rytmi sinusrytmin (perusrytmin)sijaan, se ei aiheuta rajoitteita elämääsi. Voit aistia sydämesi epätasaisen sykkeen ja tunne voi etenkin aluksi olla ikävä, yleensä jo muutamien kuukausien kuluessa elimistösi tottuu tilaan ja oireesi lievittyvät.
Verenohennuslääkitys (Antikoagulaatiohoito)
- Ensivaiheessa eteisvärinä -diagnoosin saatuasi sinulle useimmiten määrätään verenohennuslääke eli antikoagulaatio hoito. Sen tarkoituksena on estää verihyytymien aiheuttamat muut haitat eli ehkäistä tukosvaaraa. Eteisvärinän aikana sydämen eteislokeroon saattaa muodostua verihyytymä. Antikoagulaatiohoito hidastaa veren hyytymistä ja estää näin tukosten syntymistä.
- Eteisvärinäpotilaan ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu verenohennus- eli antikoagulaatiohoito. Sen tarve on arvioitava aina, kun eteisvärinä todetaan. Päätöksen antikoagulaatiohoidon tarpeesta tekee lääkäri.
Sydämen sykettä tasoittava lääkitys
- Usein sydämen sykettä rauhoitetaan beetasalpaajien avulla, joskus kalsiuminestäjällä tai digoksiinilla. Sydan.fi sivustolta saat luotettavaa lisätietoa beetasalpaajien käyttöön liittyen. Lääkäri arvioi yksilöllisesti sinulle sopivan lääkityksen.
- Sopiva leposyke on oireettomalla potilaalla alle 110 lyöntiä minuutissa. Jos eteisvärinä aiheuttaa oireita, pyritään leposyke laskemaan lääkkeellä tasolle 60-80 lyöntiä minuutissa. Kevyessä rasituksessa, kuten kävellessä, sopiva syketaso on 90-115 lyöntiä minuutissa. Yksilölliset, sinulle sopivat syketasot, arvioi ammattilainen kanssasi yhdessä.
Huomioithan:
Jos sinulla on useampia sairauksia, jotka vaativat lääkehoitoa, niiden tasapainon löytäminen hoitavan lääkärin kanssa on tärkeää. Ajantasaisen paperisen lääkelistan voi ottaa myös mukaan vastaanottokäynnille.
Lähde: Sydan.fi
Elämää eteisvärinän kanssa
Terveelliset elämäntavat yhdistettynä lääkärin määräämään lääkitykseen ja muuhun hoitoon auttavat pitämään sekä rytmin että tukosriskin kurissa.
Kiinnitä näihin huomiosi:
- Muiden sairauksien, kuten uniapnean ja muiden sydänsairauksien hoitotasapaino
- Stressin välttäminen ja riittävä lepo
- Verenpaine
- Terveellinen ruokavalio ja liikunta
- Alkoholin käyttö
- Painonhallinta
Lisätietoa Omahoidosta on koottu polun aikaisempaan kohtaan. Lisäksi tietoa erilaisista tukimuodoista saat polun kohdasta Tietoa ja vertaistukea.
Pysyvä eteisvärinä
Kun eteisvärinää on ollut usein tai pitkiä aikoja, normaalia sinusrytmiä ei välttämättä saada enää rytminsiirrolla aikaiseksi, saati ylläpidettyä. Silloin eteisvärinä jää pysyväksi rytmiksi. Jos eteisvärinä ei aiheuta oireita, tai oireet ovat helposti hallittavissa lääkityksellä, voidaan hyvin hyväksyä eteisvärinä pysyväksi sydämen rytmiksi jo eteisvärinän toteamishetkellä, eikä rytminsiirtoa tarvitse lähteä yrittämään. Monesti hyvin hallittu eteisvärinärytmi on parempi vaihtoehto kuin jatkuva normaalin sinusrytmin ja eteisvärinän vaihtelu.
Vaikka eteisvärinä on vallitsevana rytminä, se ei aiheuta rajoitteita elämään. Matkustaminen, saunominen, liikunta, autoilu ja muut normaalin elämän toiminnot ovat sallittuja. Vaikka eteisvärinä jää vallitsevaksi rytmiksi eikä rytminsiirtoja tai muita normaaliin rytmiin tähtääviä toimia enää tehdä, hoitosi jatkuu esimerkiksi lääkityksen tukemana. Vaikka monet aistivat sydämen epätasaisen sykkeen ja rytmihäiriön pysyvyys voi aluksi tuntua ikävältä, muutamien kuukausien kuluessa elimistö tottuu pysyvään eteisvärinään, ja oireet lievittyvät. (Sydan.fi).
Lisätietoa:
Jatkohoito ja seuranta
Jatkohoito
Jatkohoito riippuu siitä, onko eteisvärinän hoidossa ollut tarvetta tehdä toimenpide. Toimenpiteestä löydät lisätietoa polun kohdasta Toimenpide tai hoito Sydänsairaalassa.
Jatkohoidon pääpaino on omahoidossa, jonka avulla pyritään ehkäisemään eteisvärinän uusiutuminen. Tärkeitä asioita omahoidossa ovat:
- Terveellinen ruokavalio
- Liikunta
- Painonhallinta
- Stressin välttäminen
- Riittävä lepo ja uni
Seuranta eteisvärinän jälkeen
Eteisvärinä on pitkäaikainen sairaus, joka vaatii säännöllistä seurantaa. Seuranta järjestetään avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Kanta-Hämeessä seuranta tapahtuu terveyskeskuksissa, josta ohjataan esimerkiksi itsevarattavien laboratorioaikojen ajoitukset. Lisätietoa kuntien palveluista löydät välilehdiltä.
Seurantakäynneillä käydään läpi vointiasi, omahoidon sujumista ja lääkitystäsi. Tarvittaessa on tärkeää kysyä vertaistuen mahdollisuuksista. Niistä löydät lisätietoa myös polun kohdasta Tietoa ja vertaistukea.
Huomioithan, että jos eteisvärinä uusiutuu, tarvitaan hoidon käynnistämiseksi uusi lähete. Lähetteen saat terveyskeskuksen tai työterveyden lääkäriltä.
Osastohoito sydänsairaalassa
- sinulle suunniteltu toimepide voidaan suorittaa sydänsairaalan toimenpidehuoneessa tai sydänsairaalan osastolla, riippuen sinulle suoritettavasta toimenpiteestä ja yleisestä osastotilanteesta
- jos sinulle on tarkoitus suorittaa ns. ablaatiohoito, potilaan jäävät usein ns. tarkkailuun seuraavan vuorokauden ajaksi sydän sairaalalle
Tarvitaanko tätä otsikkoa tässä hoitopolussa olleenkaan? Kuinka moni asiakkaista kulkee tämän kohtaamispisteen kautta?
Rytmisiirtopotilaat hoidetaan päänsääntöisesti päiväpotilaana. Hyvin harvoin rytminsiirto potilas jää sairaalaan seurantaan.
Ablaatio on aika suuri aihe alue avata, onko sitten aikanaan sille oma hoitopolku ja kun kaikille eteivärinä potilaille ei tehdä ablaatiohoitoa.?
Toimenpide tai hoito Sydänsairaalassa
- Lääkäri arvioi kanssasi toimenpiteen tarpeen ja hyödyn eteisvärinän hoidossa.
- Sydänsairaalassa toteutettavista toimenpiteistä yleisin on kardioversio eli sähköinen rytminsiirto.
- Rytminsiirto voidaan tehdä myös lääkkeellisesti. Siitä lisätietoa polun kohdassa lääkehoito.
- Sinulle suunniteltu sähköinen rytminsiirto tehdään Hämeenlinnan Sydänsairaalassa.
Sähköinen rytminsiirto eli kardioversio:
Ennen sähköistä rytminsiirtoa
- Ohjeet toimenpiteeseen valmistautumiseksi saat Sydänsairaalasta.
- Tietoa sähköiseen rytminsiirtoon valmistautumisesta ja ohjeet, miten toimia toimenpiteen jälkeen näet Sähköinen rytminsiirto, Sydänsairaalan potilasohje ja täältä. (Terveysportti.fi)
- Sydänsairaalan sairaanhoitaja soittaa sinulle ja haastattelee puhelimitse ennen toimenpidettä. Sairaanhoitaja kertoo sinulle, miten toimenpidepäivä Sydänsairaalassa etenee.
- Puhelun aikana tarkistetaan myös lääkitykseesi ja muut hoitoosi liittyvät asiat sekä selvitetään sinulle sopiva ajankohta rytminsiirrolle.
- Saat kotiisi ajanvarauskirjeen mukana kirjalliset ohjeet.
- Sähköinen rytminsiirto tehdään nukutuksessa, joten sinun tulee olla ravinnosta 4-6 tuntia ennen toimenpidettä.
- Lisätutkimuksena voidaan tarvittaessa tehdä ruokatorven kautta tehtävä sydämen ultraäänitutkimus (TEE), jos verenohennushoitoa ei ole voitu aloittaa ennen sähköistä rytminsiirtoa. Tutkimuksen avulla varmistetaan, että sydämessä ei ole sisäistä hyytymää.
Toimenpiteen eteneminen
- Sähköinen rytminsiirto tehdään Hämeenlinnan Sydänsairaalassa
- Sinut vastaanottaa Sydänsairaalassa sairaanhoitaja. Hän toimii sairaalassaoloaikasi ajan sinun omahoitajanasi.
- Omahoitajasi:
- tarkistaa lääkityksesi
- varmistaa ravinnotta olosi
- tarvittaessa ottaa sydänfilmin
- valmistelee sinut toimenpiteeseen:
- vaatteiden vaihto potilasvaatteisiin
- kanyylin asettaminen suoneen neste- ja lääkehoidon antamiseksi
- rytmiseurantaa varten elektrodien kiinnittäminen iholle
- Verenpainemansetin kiinnittäminen olkavarteen
- Toimenpiteen tekee Sydänsairaalan lääkäri, mukana on myös nukutuslääkäri ja oma sairaanhoitajasi.
- Toimenpiteen jälkeen sinua seurataan 2-4 tunnin ajan Sydänsairaalassa
Toimenpiteen jälkeen
- Saat mukaasi tehdystä toimenpiteestä käyntitekstin.
- Sairaanhoitaja käy kanssasi läpi ohjeet jatkohoidon toteuttamiseksi.
- Toimenpiteen jälkeen kotiudut samana päivänä.
- Koska sähköinen rytminsiirto on tehty nukutuksessa, et voi itse ajaa autoa toimenpiteen jälkeen.
- Toimenpiteen jälkeen olisi hyvä, jos kotona kanssasi olisi aikuinen henkilö seuraavan yön ajan.
Huomioitavaa
- Tupakointi ja runsas alkoholin käyttö ja isot kerta-annokset lisäävät rytmihäiriöriskiä.
- Sähköinen rytminsiirto ei paranna eteisvärinätaipumusta, vaan rytmihäiriö saattaa uusiutua. Kohtausten ehkäisemiseksi käytetään rytmihäiriölääkkeitä ja joskus vaativampaa toimenpidehoitoa. Näitä on kuvattu alempana välilehdillä.
Muut toimenpiteet
Kardioversioon verrattuna muut toimenpiteet ovat huomattavasti harvinaisempia. Niitä harkittaessa kardiologi arvioi onnistumistodennäköisyyttä ja komplikaatioriskiä yksilöllisesti huomioiden potilaan iän, taustasairaudet, sydämen rakenteen ja eteisvärinän luonteen.
Tietoa ja vertaistukea
Eteisvärinä
- On yleisin hoitoa vaativa sydämen rytmihäiriö.
- Siinä sydämen eteinen ei supistu kammion kanssa samassa tahdissa, vaan paljon tiheämmin. Sähköimpulssit kulkeutuvat eteisestä sattumanvaraisesti kammioiden puolelle, ja tämän seurauksena syke on epäsäännöllinen.
- Eteisvärinä yleistyy iän mukana.
- Eteisvärinälle altistavia sydämen toimintaan liittyviä sairauksia: kohonnut verenpaine, sydämen vajaatoiminta, sydämen läppäviat sekä sepelvaltimotauti.
- Muita eteisvärinälle altistavia tekijöitä: diabetes, ylipaino, uniapnea, keuhkosairaudet, munuaisten vajaatoiminta ja kilpirauhasen toimintahäiriöt.
- Sairastuminen voi tulla äkillisesti, muuttaa oman ja läheisten elämän kertaheitolla. Joskus nimen saaminen pitkään vaivanneille oireille voi olla helpotus, silti elämä uuden sairauden kanssa mietityttää.
- Eteisvärinä ei ole juuri koskaan hengenvaarallinen. Kuitenkin, jos se toistuu usein tai kestää päiviä, se voi aiheuttaa sydämen sisälle hyytymiä, jotka aivoihin kulkeutuessaan aiheuttaa aivoinfarktin.
- Sydänperäisiin sairauksiin, kuten sydämen eteisvärinää sairastavalle ja hänen läheisilleen on tarjolla erilaisia tukimuotoja. Näistä ja elämäntapoihin liittyvistä asioista saat tietoa ohessa olevien linkkien kautta ja välilehdiltä.
Lisätietoa sairauden kanssa elämisen tueksi:
- Tietoa sydänterveydestä ja hyvinvoinnista löydät Sydänliiton verkkosivuilta (Sydan.fi)
- Hämeenmaan Sydänpiirin verkkosivuilta saat lisätietoa/Etusivu - Sydän-Suomen alue ry. (Sydan.fi/sydansuomi)
- Tunne pulssisi sivustolta löydät aivoliiton kokoamaa tietoa myös eteisvärinästä (aivoliitto.fi)
- Terveyskylän verkkosivuilta löydät kootusti tietoa eteisvärinästä eli flimmeristä. (Terveyskylä.fi)
- Eteisvärinä flimmeri) ja eteislepatus (flutteri) (Terveyskirjasto.fi)
Käynti poliklinikalla
Sydänsairaalan poliklinikalle ohjataan lähetteellä ne asiakkaat, joiden eteisvärinän hoitoon halutaan kardiologin kannanotto potilaalle sopivan hoidon suunnittelemiseksi. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi sellaiset, joissa päivystyskäyntejä on eteisvärinäoireiden vuoksi toistuvasti tai tilanteeseen liittyy muita tasaisen sykkeen ylläpitoon liittyviä ongelmia.
Sydänsairaalan poliklinikalla:
- Jos sinulla on eteisvärinää koskevia potilastietoja esimerkiksi työterveydestä tai yksityissektorilta, ota ne mukaan vastaanottokäynnille
- sinulle voidaan määrätä tutkimuksia oikeanlaisen hoidon toteuttamiseksi. Tutkimuksia voivat olla esimerkiksi erilaiset laboratoriotutkimukset tai rintakehän päältä toteutettava ultraäänitutkimus.
- sydämen ultraäänitutkimus voidaan tehdä myös vastaanottokäynnin yhteydessä
- lääkäri keskustelee kanssasi, tehdäänkö rytminsiirto vai jäädäänkö lääkehoitolinjalle.
Hoitolinjaksesi voi valikoitua mm. sykkeenhallinta tai rytminhallinta. Poliklinikalla lääkäri keskustelee kanssasi hoitolinjasi valinnasta, onko rytminsiirto ajankohtainen vai onko lääkehoidollinen linja kohdallasi oikea. Yleensä ensimmäisen oireisen eteisvärinäkohtauksen yhteydessä rytmin palauttamista normaalirytmiin kannattaa yrittää. Hoitolinjan valintaan vaikuttavat myös muun muassa:
- eteisvärinän oireesi
- muut sairaudet
- eteisvärinän kesto
- hoidosta odotettavissa olevat hyödyt ja haitat
- toiveesi hoitoon liittyen
Forssassa on asukkailleen tarjolla oma palvelu erikoislääkärin vastaanotolle. Saat omasta terveyskeskuksestasi tarvittaessa lääkäriltä lähetteen vastaanotolle.
Lähete jatkotutkimuksiin tai hoitoon
Lähete jatkotutkimuksiin
- Voit saada lähetteen jatkotutkimuksiin lääkärin vastaanotolla käynnin yhteydessä.
- Sinulle määrätyt jatkotutkimukset määräytyvät tilanteesi mukaan ja sinulle jo mahdollisesti toteutettujen tutkimusten perusteella.
- Jatkotutkimuksina voivat olla esimerkiksi laboratoriotutkimukset ja/tai sydämen rytmin pitkäaikaisrekisteröintitutkimus (EKG).
- Pitkäaikaisrekisteröintitutkimus tehdään joko Sydänsairaalassa tai keskussairaalan kliinisen fysiologian yksikössä:
Holter tutkimus eli EKG Sydänsairaalassa - ohje asiakkaalle
Holter tutkimus kliinisen fysiologian yksikössä, Hämeenlinna -ohje asiakkaalle
Lähete poliklinikkakäynnille
- Voit saada lähetteen esimerkiksi Sydänsairaalan poliklinikalle, jos eteisvärinäsi hoitoon halutaan saada kardiologin kannanotto. Taustalla on voinut olla toistuvia päivystyskäyntejä tai muita sykkeen tai rytmin ylläpitoon liittyviä ongelmia.
- Sydänsairaalan vastaanottokäyntiä edeltävät tutkimukset tehdään Sydänsairaalassa, kuten EKG:n pitkäaikaisrekisteröintitutkimus.
- Kardiologi katsoo tutkimustulokset ennen sinulle varattua vastaanottoaikaa.
- Saat kutsun vastaanotolle.
Ensivaiheen tutkimukset ja hoito
Tutkimukset ja hoito päivystyksessä
Äkillisessä tilanteessa ja oireiden ollessa voimakkaat, sinun tulee hakeutua päivystykseen tilanteesi arvioimiseksi ja hoidon aloittamiseksi.
- Sairaanhoitaja haastattelee sinut ja arvioi hoidon tarpeen.
- Hoitaja ja lääkäri suorittavat tutkimuksia, kuten rytmihäiriön aikaisen sydänfilmin (EKG-tutkimuksen). Oireidesi syyn tunnistamisen ja eteisvärinän diagnoosin perustana toimii rytmihäiriön aikainen EKG.
- Tarpeen mukaan otetaan myös verikokeita, sydämen ja keuhkojen röntgenkuva sekä tehdään ns. sydämen ultraäänitutkimus.
- Eteisvärinäpotilaan ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu verenohennus- eli antikoagulaatiohoito. Sen tarve on arvioitava aina, kun todetaan eteisvärinä. Päätöksen antikoagulaatiohoidosta tekee ammattilainen erityisen riskipisteytyksen avulla .
- Jos rytminsiirto katsotaan tilanteeseesi sopivaksi ja se suunnitellaan toteutettavaksi myöhemmin hyvin toteutuneen verenohennushoidon (vähintään 3 viikkoa) jälkeen, sinulle tehdään lähete Sydänsairaalaan rytminsiirtoa varten.
- Eteisvärinällä on taipumusta uusiutua ja päivystyksellisiä käyntejä voi tulla kohdallesi useamman kerran. Sopiva hoitolinja arvioidaan jokaisella käyntikerralla tilanteesi ja oireidesi perusteella. Lisätietoja Lisätietoja hoitolinjasi valintaan liittyen voit lukea palvelupolkumme kohdasta hoitolinjasi valinta.
Tarvittaessa rytminsiirto toteutetaan päivystyksellisesti:
- Rytmin siirto lääkkeellä: Tuoreen flimmerikohtauksen rytminsiirto lääkkeellä onnistuu joissakin tapauksissa terveyskeskuksen päivystyksessä, tällöin ei tarvita päivystyskäyntiä sairaalaan päivystyspoliklinikalla.
- Rytminsiirto sähköisesti: Jos päädytään sähköiseen rytminsiirtoon, sinut nukutetaan kevyesti toimenpiteen ajaksi. Päivystyksessä sairaanhoitaja valmistelee sinut toimenpidettä varten. Rytminsiirrossa on mukana nukutuksen hoitava lääkäri (akutologi tai anestesialääkäri), toimenpiteen suorittava sisätautilääkäri sekä sairaanhoitaja.
Tutkimukset ja hoito terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa
Jos oireesi ovat alkaneet vähitellen, sinun tulee olla pikimmiten yhteydessä terveyskeskukseesi tai työterveyshuoltoosi. Joskus eteisvärinä voi tulla ilmi myös ns. yllätyslöydöksenä, muusta syystä sovitun terveydenhuollon käynnin yhteydessä.
- Diagnoosin varmistamiseksi tarvitaan joskus ns. rasituskoetta ja muita tarkempia sydäntutkimuksia. Saat ohjeet ja lähetteet tarkempiin tutkimuksiin lääkäriltäsi.
- Sinulle voidaan aloittaa verenohennuslääke (antikoagulantti), jonka tarkoituksena on estää verihyytymän muodostumista ja aivohalvausriskiä.
- Jos tilanne rauhallinen oireittesi puolesta, saat hoidon ja ohjeet terveyskeskuksestasi tai työterveyshuollostasi.
- Eteisvärinällä on taipumusta uusiutua. Sopiva hoitolinja arvioidaan jokaisella käyntikerralla tilanteesi ja oireidesi perusteella. Lisätietoja hoidostasi voit lukea palvelupolkumme kohdasta hoitolinjan valinta.
Tunnista oireet ja hakeudu hoitoon
Eteisvärinä eli flimmeri
- Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, jossa sydämen rytmi muuttuu epäsäännölliseksi ja nopeaksi.
- Eteisvärinän oireena oleva rytmihäiriö ei usein ole välittömästi vaarallinen, mutta vaatii aina hoitoa. Ilman tarvittavaa hoitoa, kuten lääkehoitoa, värinäkohtaus voi useita päiviä jatkuessaan nostaa riskiä aivoinfarktin syntyyn.
- Joskus eteisvärinä voidaan todeta sattumalta muun hoitokäynnin tai terveystarkastuksen yhteydessä. Tällainen sattumalta todettu oireetonkin eteisvärinä tarvitsee usein lääkehoitoa (antikoagulantti) aivoinfarktin estämiseksi. Tämän vuoksi eteisvärinä tutkitaan herkästi etenkin esim. iäkkäillä ihmisillä.
- Voit soittaa Päivystysapuun 116117, johon vastaavat terveydenhuollon ammattilaiset tekevät arvion päivystyksellisen tai kiireellisen hoidon tarpeesta. 24/7 avoinna olevasta numerosta saat myös yleisempää neuvontaa ja ohjausta päivystyskäyntiä vaativiin oireisiin.
- Omaolo.fi sähköisessä palvelussa voit myös tehdä oirekartoituksen ja saat apua oireidesi arvioimiseen.
Opettele kansanliike - tunnista korkea syke
Epäsäännöllinen pulssi on tärkeää oppia tunnistamaan. Pulssin ajoittaista tunnustelua olisi hyvä tehdä oireettoman eteisvärinän tunnistamiseksi.
Eteisvärinän yleisiä oireita:
- Epäsäännöllinen syke, joka voi olla ajoittain tai jatkuvasti epäsäännöllistä. Oireiden epäsäännöllisen luonteen vuoksi sitä voi olla vaikea havaita lääkäri- tai hoitajakäynnillä. Toteamiseen tarvitaan lääkärin suorittamaa sydänfilmi -tutkimusta eli EKG:ta.
- Väsymys, jaksamattomuus ja suorituskyvyn heikkeneminen
- Huimaus
- Huonovointisuus ja ahdistava olo
- Oireet ovat yksilöllisiä ja vaihtelevia; joillakin oireita on paljon ja joillakin eteisvärinä voi olla myös täysin oireeton. Oireettomanakin eteisvärinä tulee hoitaa.
- Etenkin kohtauksina esiintyvä eteisvärinä voi aiheuttaa epämiellyttävältä tuntuvia rytmihäiriötuntemuksia, suorituskyvyn laskua sekä mm. virtsanerityksen lisääntymistä.
- Lisätietoa eteisvärinän oireista voit lukea Terveyskylä.fi -sivustolta.
Soita heti hätänumeroon 112, jos rytmihäiriökohtaukseen liittyy:
- tajunnanmenetys
- rintakipu
- halvausoireita
- tunnistat kohtausoireita ensi kertaa.
(Lähde: Terveyskirjasto.fi)
Ehkäisyn tarve herää
Ehkäisyn tarve herää
Tervetuloa raskauden ehkäisyn palvelupolulle! Se on tehty sinun avuksesi. Saat polulta lisätietoa ehkäisypalveluista sekä seksitautien ja raskauden ehkäisystä. Lisäksi löydät toimintaohjeita eri tilanteisiin.
Jos olet alle 25-vuotias, saat ehkäisyn ilmaiseksi. Maksuton ehkäisy sisältää
- ehkäisytuotteet
- vastaanottokäynnit terveydenhoitajalla ja tarvittaessa lääkärillä.
Maksuton ehkäisy ei sisällä jälkiehkäisyä. Jälkiehkäisystä sinun pitää maksaa itse.
Jos olet jo täyttänyt 25 vuotta
- ehkäisytuotteet ovat maksullisia
- ehkäisyvastaanotot ovat maksuttomia.
Kaikille maksuttomia ovat myös seksitautitestit ja seksitautien hoito. Poikkeuksena ovat genitaaliherpeksen ja kondylooman hoito. Niistä maksat itse.
Tämä ehkäisyn polku perustuu Käypä hoito -suosituksiin.
- Tutustu tarkemmin raskauden ehkäisyn Käypä hoito -suositukseen.
- Tutustu tarkemmin seksitautien Käypä hoito -suositukseen.
Varaudu riittävän ajoissa tilanteeseen, jossa tarvitset raskauden ja/tai seksitautien ehkäisyä. On tärkeää, että kun tarvitset ehkäisyä, todella käytät sitä.
Raskautta voi ehkäistä monella tavoin. Seksitauteja sen sijaan voi ehkäistä vain yhdellä tavalla – käyttämällä kondomia.
Ehkäisyvastaanotolla henkilökunta auttaa sinua valitsemaan juuri sinulle sopivan ehkäisyn. Ehkäisyn sopivuuteen vaikuttavat muun muassa
- terveytesi
- elämäntilanteesi
- millaista ehkäisytuotetta toivot.
On tärkeää, että tutustut rauhassa eri ehkäisyvaihtoehtoihin. Seuraavista tämän polun muihin kohtiin johtavista linkeistä pääset lukemaan
Jos olet parisuhteessa, keskustele ehkäisyn aloittamisesta kumppanisi kanssa. Avoin keskustelu seksistä ja ehkäisystä on tärkeää.
Kun haluat varata vastaanottoajan tai kysyä ehkäisyyn liittyvistä asioista, astu polulla eteenpäin ja ota yhteyttä terveydenhuoltoon!
Yhteydenotto
Yhteydenotto
Yhteydenottotapa ehkäisypalveluihin vaihtelee riippuen siitä, missä asut tai opiskelet:
Jos käyt koulua tai opiskelet toisella asteella, ole yhteydessä oppilaitoksesi terveydenhoitajaan.
Jos opiskelet korkeakoulussa, ota yhteyttä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöön. Yhteystiedot löydät YTHS:n omilta sivuilta.
Jos et käy koulua etkä opiskele, ole yhteydessä oman paikkakuntasi perhesuunnitteluneuvolaan tai ehkäisyneuvolaan:
Yhteystiedot löydät Oma Hämeen perhesuunnittelun ja ehkäisyneuvonnan sivuilta.
Voit olla yhteydessä tilanteesta riippuen
- soittamalla
- chat-palvelun kautta (tulossa syksyllä 2023 toimintaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle)
- Wilma-viestillä (koululaiset ja opiskelijat)
- käymällä vastaanotolla (koululaiset ja opiskelijat).
Kun otat yhteyttä, sinulta kysytään muutamia hyvinvointiasi koskevia kysymyksiä. Lisäksi saat tietoa ehkäisyn aloituskäynnistä.
Ota siis rohkeasti yhteyttä!
Voit tutustua eri ehkäisymenetelmiin jo etukäteen tällä polulla kohdassa Ehkäisymenetelmät.
Muista tulla vastaanotolle ajanvarauksesi mukaisesti. Muista myös tarvittaessa peruuttaa käyntisi.
Jos olet täyttänyt 18 vuotta, sinulta peritään maksu, jos et mene vastaanotolle etkä ole muistanut peruuttaa sitä.
Aloituskäynti
Aloituskäynti
Tervetuloa vastaanotolle!
Ehkäisyn aloituskäyntiin on hyvä varata aikaa noin 1 tunti.
Käynnin tarkoituksena on löytää juuri sinulle sopiva ehkäisy. Samalla sovitaan, miten ehkäisyn käyttöä seurataan.
Jos haluat, voit ottaa vastaanotolle mukaan kumppanisi, kaverisi tai huoltajasi. Aloituskäynnillä ei tarvitse tehdä gynekologista tutkimusta.
Vastaanotolla kartoitetaan monipuolisesti terveydentilaasi ja hyvinvointiisi liittyviä asioita. Niitä ovat
- mahdolliset sairautesi ja lääkityksesi
- kuukautistesi tilanne
- lähisuvussasi esiintyvät sairaudet
- terveystottumuksesi.
Vastaanotolla jutellaan tarpeen mukaan myös esimerkiksi seuraavista asioista:
- seksuaalisuus
- seksuaalinen kaltoinkohtelu
- ihmissuhteet
- seksitaudit, niiden testaaminen ja hoito (voit tutustua seksitautihuoliin tarkemmin tämän polun kohdassa Huoli seksitaudeista)
- hedelmällisyys ja perheellistymisen tukeminen.
Aloituskäynnillä saat ohjeet yhdessä sinun kanssasi valitun ehkäisymenetelmän aloittamisesta ja käyttämisestä. Lisäksi saat tietoa sen mahdollisista haittavaikutuksista.
Jos ehkäisymenetelmäsi on lyhytaikainen – eli pillerit, ehkäisyrengas tai ehkäisylaastari –, saat 3 kuukauden ehkäisytuotteet mukaasi. Lisäksi sovitaan ehkäisyn käytön seurannasta.
Jos ehkäisymenetelmäsi on pitkäaikainen – eli kierukka tai kapseli –, saat ajan lääkärin vastaanotolle. Siellä lääkäri asettaa kierukan tai kapselin paikalleen.
VASTAANOTOLLA ON AINA SAATAVISSA KONDOMEJA.
Kun haluat tietää kierukan tai kapselin asettamisesta tai ehkäisyn käytön seurannasta, astu polulla eteenpäin!
Pitkäaikaisen ehkäisimen asettaminen
Pitkäaikaisen ehkäisimen asettaminen
Pitkäaikainen ehkäisy tarjoaa luotettavan raskauden ehkäisyn. Sen käyttäminen ei tarvitse muistamista.
Pitkäaikainen ehkäisy toteutetaan jollakin seuraavista menetelmistä:
- hormonikierukka
- kuparikierukka
- ehkäisykapseli.
Ehkäisymuoto valitaan sinulle yksilöllisesti. Voit lukea ehkäisymenetelmistä tarkemmin tämän polun kohdasta Ehkäisymenetelmät.
Kierukan tai kapselin asettaa lääkäri. Lääkärin vastaanotolla voi olla myös hoitaja avustamassa toimenpiteessä.
Vastaanotto kestää yleensä 20 minuuttia. Itse toimenpide, ehkäisimen asettaminen, kestää muutaman minuutin ajan.
Jos olet alle 25-vuotias, saat kierukan tai kapselin maksutta suoraan vastaanotolta.
Jos olet 25-vuotias, ehkäisy pitää maksaa itse. Kysy pitkäaikaisen ehkäisyn hankkimisesta terveydenhoitajalta. Käytännöt vaihtelevat kunnittain.
Huom. Pitkäaikainen ehkäisy ei suojaa seksitaudeilta.
VASTAANOTOLLA ON AINA SAATAVISSA KONDOMEJA.
Kierukkaehkäisy valmisteesta löydät tarkempaa tietoa alla olevista lehdyköistä
Kapseliehkäisy valmisteesta löydät tarkempaa tietoa alla olevista lehdyköistä
Huoli seksitaudeista
Huoli seksitaudeista
Jos pelkäät, että sinulla on seksitauti, tee ensin oirearvio. Voit tehdä seksitautiarvion Omaolossa. Kun olet tehnyt arvion, toimi saamiesi ohjeiden mukaisesti.
Seksitauteja aiheuttavat bakteerit, virukset ja alkueläimet. Seksitaudit tarttuvat yleensä suojaamattomassa seksissä. Tällöin bakteerit, virukset tai alkueläimet pääsevät limakalvoille ja rikkoutuneelle iholle.
Kondylooma ja sukuelinherpes voivat tarttua myös kondomilla suojattujen alueiden ulkopuolella ihokontaktissa.
Seksitaudit eivät tartu esimerkiksi wc-istuimesta, saunan lauteilta tai uimahallin vedestä.
Tutustu seksitauteihin tarkemmin tämän polun kohdassa Seksitaudit.
Jos sinulla on seksitauteihin liittyen huolta tai haluat hakeutua seksistautitesteihin, voit olla yhteydessä johonkin seuraavista:
- oman oppilaitoksesi terveydenhoitaja
- perhesuunnitteluneuvola
- oma terveysasemasi
- tartuntatautihoitaja.
Voit tehdä Omaolon seksitautiepäilyn oirearvion
Kouluterveydenhuollon yhteystiedot Oma Hämeen sivuilta.
Opiskeluterveydenhuollon yhteystiedot löydät Oma Hämeen sivuilta.
Perhesuunnitteluneuvoloiden yhteystiedot löydät Oma Hämeen sivuilta.
Yhteydenotto tarvittaessa
Yhteydenotto tarvittaessa
Älä jää miettimään asioita yksin, vaan ota rohkeasti yhteyttä ammattilaisiin. Kanta-Hämeen ehkäisypalvelujen yhteystiedot löydät tämän polun kohdasta Yhteydenotto. Palvelut ovat sinua varten!
Voit ottaa yhteyttä aina, kun sinulle tulee kysyttävää ehkäisystä.
Voit katsoa ohjeita ja neuvoja myös ehkäisyvalmisteesi valmisteyhteenvedosta. Löydät sen ehkäisyvalmistepaketista tai internetistä.
Sinun kannattaa olla yhteydessä ehkäisypalveluihin esimerkiksi silloin, jos
- kondomi on rikkoontunut tai luiskahtanut pois paikoiltaan yhdynnässä
- olet ollut emätin- tai peräaukkoyhdynnässä ilman kondomia ja/tai muuta ehkäisyä
- olet unohtanut ottaa ehkäisypillerin etkä tiedä, mitä sinun pitäisi tehdä
- haluat vaihtaa ehkäisyä tai lopettaa sen
- sinulle tulee yllättäviä tai voimakkaita haittavaikutuksia ehkäisyvalmisteesta
- tarvitset ohjeita jälkiehkäisyyn
- voinnissasi tapahtuu merkittäviä muutoksia.
Toteutuu yleensä 
Tarvittaessa