Aivoinfarktipotilaan palvelupolku

Kotiutuessa

• Fysioterapeutti ja toimintaterapeutti järjestää tarvitsemasi apuvälineet ja kuntoutumiseen liittyvät ohjeet. 
• Kotiutusta suunnitellaan yhdessä sinun ja lähiomaisesi kanssa. Kotiutuksesta ilmoitetaan myös muille tarvittaville tahoille.
• Oman kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset arvioivat tarvittaessa kotona annettavien palveluiden ja muun tuen tarvetta.
• Suoraan osastolta kotiutuessasi tehdään tarvittaessa palvelupyyntö kuntoutusohjaajalle.
• Löydät lisää tietoa kotiutumisesi tueksi tämän polun kohdasta Kotiutuminen osastohoidosta. 

Jatkohoitoon siirtyminen

Mikäli kotiutuminen ei ole akuuttihoitovaiheen jälkeen mahdollista, kuntoutuspalaverissa kuntoutuspalaverissa hoitotiimi suunnittelee sinulle sopivan jatkohoidon ja -kuntoutuksen.

Kun tavoitteenasi on kotiutua, mutta tarvitset moniammatillista jatkokuntoutusta, vaihtoehtona hyvinvointialueella ovat: 

• Riihimäen sairaalan neurologinen kuntoutusyksikkö (osasto 5) 
• Oman kuntasi sairaalan vuodeosasto 
• Forssan sairaala sisätaudit ja/tai osaamiskeskus

Aivoliitto tekee työtä aivoterveyden hyväksi ja edustaa henkilöitä, joilla on kehityksellinen kielihäiriö tai jotka ovat sairastaneet aivoverenkiertohäiriön (AVH).

Tutustu Aivoliiton tarjontaan Aivoliiton sivuilla.

Lue aivoverenkierronhäiriöistä ja kehityksellisestä häiriöstä tarkemmin aivoliiton sivustolta.

Löydät Aivoliiton aivoterveyttä arkeesi sivustolta lisätietoja aivoterveytesi edistämiseen.

Aivoliiton Kanta-Hämeen AVH-yhdistys ry on Kanta-Hämeen seudulla toimiva vammais- ja potilasyhdistys, joka pyrkii parantamaan aivoverenkiertohäiriöön sairastuneitten ja heidän läheistensä arkea.

• Henkilökohtaista vertaistukea voit hakea Aivoliiton vertaistukihenkilövälityksen kautta [email protected].
• Aivoliiton Facebook-sivuilta löydät verkkokoulutuksia ja -tapahtumia.
• Vertaistukea afaattisille henkilöille järjestetään Juttu-tupa -ryhmätoimintana saat lisätiedot  Aivoliitton sivuilta.
  
• Yhteystiedot ja lisätietoa Kanta-Hämeen AVH-yhdistyksen toiminnasta löydät aivoliiton sivuilta.

• Aivoinfarkti on äkillinen ja odottamaton sairaus, joka muuttaa myös läheisten arkea. Uudesta tilanteesta kannattaa puhua niin lähipiirin kuin hoitavan tahon ammattilaisten kanssa. Aivoliiton sivuille on kerätty tietoa läheisen tueksi.
• Aivoliitto järjestää myös läheisten tapaamisia verkossa.
• Sairaalan ensitieto tilaisuudet ovat tarkoitettu myös läheisille.
• Terveyskylän Kuntoutumistalosta löydät oppaan aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen läheiselle.
• Omaishoitajaliitto tukee ja neuvoo omaishoitoon liittyvissä kysymyksissä. Löydät paikalliset omaishoitajan toimijat ja yhteystiedot Omaishoitajaliiton sivuilta.

Liikunta edistää kuntoutumista, virkistää mieltä sekä ehkäisee lisäsairauksien syntymistä. Tärkeintä on lähteä liikkeelle heti kun vointisi sen sallii. Saat fysioterapeutilta ohjeet kuntoutumisesi tueksi. Liikkeelle kannattaa lähteä maltillisesti. Pienelläkin liikunta määrällä on suuri merkitys sekä fyysiselle kuntoutumiselle että mielen hyvinvoinnille.

Liikunta on Käypä hoito –suosituksen mukaan keskeinen osa hoitoa aivoinfarktin jälkeen. Liikunta aktivoi aivosoluja, ehkäisee lisäsairauksia ja palauttaa toimintakykyä. Vointi kohenee liikkumalla ja toimimalla, aivoinfarktista kuntoudutaan pikkuhiljaa. Voinnin mukaan kevyet arkiaskareet ja säännöllinen liikkuminen kuten kävely tukevat kuntoutumista ja terveyttä. Toipilasaikana tulee välttää raskasta fyysistä rasitusta, voimakasta ponnistelua sekä seksiä aivoinfarktin jälkeen 2-4 viikon ajan. Aivoinfarktin jättämät oireet, kuten lihasheikkous, tasapainovaikeudet, tuntohäiriöt tai herkempi väsyminen voivat muuttaa aiempaa liikuntakykyä. Tällöin liikkuminen on raskaampaa ja energiankulutus tavallista suurempaa. Liikkumisessa tulee huomioida oma kunto, turvallisuus ja muut liikkumista rajoittavat sairaudet, esim. sydänsairaus. Liikunnan jälkeen on annettava elimistölle aikaa myös levätä. Liikunnan aikana ja sen jälkeen pitää olla hyvä olo.

Löydät tästä ohjeita ja vinkkejä kuntoutumisesi tueksi:

• Potilasohje: liikunta aivoinfarktin jälkeen 
• Löydät lisää neuvoja liikunnan aloittamiseen AVH:n jälkeen Aivoliiton sivuilta.

Ravitsemuksella voit vaikuttaa aivoterveyteen ja ehkäistä aivoinfarktin syntymistä tai uusiutumista.

• Terveyskylän Painonhallintatalon itsehoito-osiossa on kattavasti tietoa hyvistä elintavoista, joilla on vaikutusta aivoinfarktin ehkäisyssä.

Katso painotalon itsehoito-osio Terveyskylän sivuilta. 

Ravitsemussuosituksista löydät lisätietoa täältä:​

Suomalaiset ravitsemussuositukset löydät Ruokaviraston sivuilta.

Ikääntyneiden ravitsemussuosituksista löydät lisää tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.  ​

Äkillinen sairastuminen voi vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Se on ihan normaali ja monille tuttu reaktio sairauden kanssa elämiseen sopeutuessa.

Jos mielen voimavarat vähenevät merkittävästi tai tukiverkosto ei riitä, on hyvä hakeutua ammattilaisen antaman tuen piiriin. Voit hakeutua lääkärin lähetteellä psykologille tai psykiatrisen sairaanhoitajan ohjauskäynnille.

Hyvinvointialueen psykiatristen sairaanhoitajien yhteystiedot löydät oman asuinkuntasi kohdalta Oma Hämeen sivuilta. 

Jos sinulla on työterveyshuollon palvelut käytössäsi, voit tiedustella mielen hyvinvointisi tueksi palveluita ottamalla yhteyttä omaan työterveyshuoltoosi. 

• Mielen hyvinvoinnin tueksi voit tutustua Terveyskylän Mielenterveystalon palveluihin.
• Oivamielen oiva harjoitukset auttavat keskittymään, olemaan läsnä, tunnistamaan itselle tärkeitä asioita ja käsittelemään ikäviä ajatuksia ja tunteita.
• Aivoliiton sivuilta löydät tietoa sairastumisen jälkeen yleisempiin kysymyksiin.

• Tiedonkäsittelyn vaikeudet. Aivohalvaukseen liittyy usein erilaisia tiedonkäsittelyn vaikeuksia muistin, ajattelun, tarkkaavaisuuden, hahmottamisen tai kielellisen toiminnan alueella. Näiden vaikeuksien laatu ja vaikeus riippuu muun muassa aivohalvauksen sijainnista ja koosta.

• Puheen häiriöt. Puhe voi muuttua aivoverenkiertohäiriön seurauksena epäselväksi. Jos sairastuneella on sekä puheen tuottamisen että ymmärtämisen vaikeus, kyseessä on kielellisen kyvyn häiriö eli afasia. Tuolloin sanojen löytäminen on vaikeaa, puhe sujumatonta tai kommunikointi hankalaa. Kyky kommunikoida palautuu osittain vähitellen, kunhan sairastuneen kanssa keskustellaan mahdollisimman paljon.

• Huomioimattomuus eli neglect. Osa  sairastuneista kärsii toispuoleisesta huomioimattomuudesta eli neglectistä. Oire on haasteellinen, koska sitä ei itse helposti tunnista. Toisen puolen huomioimattomuus voi koskea: Tilaa, mikä johtaa esim. ovenkarmiin törmäilyyn tai toisen lautasen puolen syömättä jättämiseen. Sairastunutta itseään siten, että ei havaitse toista vartalonpuoliskoaan. Tämä voi johtaa esim. vaikeuksiin kuntoutuksessa ja puutteelliseen hygieniaan. Huomioimattomuus yleensä estää autolla-ajon. Huomioimattomuus korjaantuu kuukaudessa kahdessa tapauksessa kolmesta.

• Masennus ja uupumus. Masennus voi olla reaktio sairastumiseen tai aivohalvaukseen liittyvä oire. Sairastuminen vaikuttaa aina mielialaan, mutta mikäli masennus on huomattavaa, kestää pitkään ja vaikuttaa toimintakykyä heikentävästi, sitä on aina syytä hoitaa. Aivohalvauksen jälkeen voi kehittyä halvauksen aiheuttamaa uupumista eli fatiikkia. Tämä voi esiintyä myös erillään masennuksesta. Väsymys lievenee toipumisen edistyessä, mutta voi pienellä osalla myös jäädä pysyväksi oireeksi.

• Ponnettomuus eli apatia. Osalle sairastuneista kehittyy keskushermostoperäinen yleinen ponnettomuus eli apatia. Apatiaan liittyy yleinen kiinnostuksen ja motivaation puute. Ponneton ihminen saattaa esim. istua täysin tyytyväisenä tuolissa tuntikausia tekemättä mitään.  Apatia eroaa sikäli masennuksen ponnettomuudesta, että henkilö ei itse lainkaan kärsi tai ole surullinen oireesta – siitä kärsivät omaiset.

• Nielemisvaikeus eli dysfagia. Osa aivohalvauspotilaista kärsii nielemisvaikeudesta eli dysfagiasta, joka voi jatkua kuukausia. Nielemisvaikeus on vaarallista, koska se voi johtaa ruuan ja syljen valumiseen henkitorveen ja sitä kautta keuhkokuumeeseen. Nielemisvaikeuksien oireita: ruokailun yhteydessä tapahtuva yskiminen ja kurkun selvittely, syljen nielemisen vaikeus ja kuolaaminen sekä äänen muutokset. Nielemisvaikeus on tärkeä tunnistaa. Sitä voidaan hoitaa harjoituksin ja soseuttamalla ravinto. Joskus ravitsemusta joudutaan turvaamaan mahalaukkuun menevän letkun avulla.

• Näkökenttäpuutos eli hemianopia. Aivoverenkiertohäiriö voi aiheuttaa näkökenttäpuutoksen, tavallisimmin toispuoleisena. Näkökenttäpuutos voi hankaloittaa myös esineiden, värien tai kasvojen tunnistamista. Näkökenttäpuutokset korjaantuvat yleensä huonommin kuin muut aivoverenkiertohäiriön jälkitilat ja niiden kuntoutumiseen ei juuri voida vaikuttaa. Laaja näkökenttäpuutos estää yleensä autolla-ajon.

• Jäykkyys eli spastisuus. Spastisuus eli raajan jäykistyminen on yleinen vaiva aivohalvauksen jälkeen ja sitä esiintyy jopa yli puolella sairastuneista. Spastisuuden esto ja hoito tapahtuvat pääosin fysioterapeuttien ohjeiden mukaisesti. Hankalassa spastisuudessa voidaan käyttää lääkkeitä tai muutaman kerran vuodessa annettavia botuliinipistoksia.

• Kipu. Noin joka kymmenes aivoverenkiertohäiriöpotilas kärsii kivuista. Kipua hoidetaan syyn mukaisesti. Yleisimpiä syitä kivulle:

• • sentraalinen neuropaattinen kiputila (CRPS)
  • jäykkyys (spastisiteetti)
  • olkapään sijoiltaanmeno eli subluksaatio.
• Epilepsia. Osa aivohalvauspotilaista saa myöhemmin elämässään toistuvia kouristuskohtauksia. Nämä alkavat tavallisimmin 6 kk–2 vuoden kuluessa aivoverenkiertohäiriöstä. Epilepsialääkitys on tarpeen jos saa kouristuskohtauksia sairastumisen jälkeen. Ensimmäisen epilepsiakohtauksen jälkeen tulee aina hakeutua päivystykseen arvioitavaksi.

Aivoinfarktiin sairastunut kohtaa arkeen palatessaan monia uusia, usein ennen kokemattomia asioita ja haasteita. Aivoinfarkti vaikuttaa kehoon ja yleiseen toimintakykyyn sekä psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Toipuminen on aina yksilöllistä ja vie voimavaroja ja aikaa.

Sairastuminen ja siitä toipuminen vaikuttavat myös kumppanin elämään: myös hänen tulee huomioida arjessa nousseita uusia ajatuksia ja erilaisia arjen tarpeita toiminnassaan. Aivoinfarktista toipuminen voi vaikuttaa parisuhteen lisäksi myös seksuaalisuuteen niin sairastuneen kuin puolisonkin näkökulmasta. Sairastumisen myötä moni asia muuttuu ja vaatii asioiden uudelleen tarkastelua ja keskustelua.

AVH vaikuttaa myös parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen, lue lisää Aivoliiton sivuilta näistä muutoksista.

Lue lisää Aivoterveys aivoverenkiertohäiriöiden erikoislehden artikkelista: Katso minut ehjäksi. 

Aivoliiton Kanta-Hämeen AVH-yhdistys ry. on Kanta-Hämeen seudulla toimiva vammais- ja potilasyhdistys, joka pyrkii parantamaan aivoverenkiertohäiriöön sairastuneitten ja heidän läheistensä arkea.

• Kanta-Hämeen AVH-yhdistyksen yhteystiedot ja lisätietoa toiminnasta löydät yhdistyksen sivuilta
• Henkilökohtaista vertaistukea voit hakea Aivoliiton vertaistukihenkilövälityksen kautta [email protected]
• Aivoliiton Facebook-sivuilta löydät verkkokoulutuksia ja -tapahtumia
• Aivoliitto järjestää vertaistukea afaattisille henkilöille  Juttu-tupa -ryhmätoimintana.

Sairaalan kuntoutusohjaaja neuvoo sinua ja läheistäsi valitsemaan sopivan kuntoutuskurssin. Saat myös ohjausta sairaalan sosiaalityöstä sosiaaliturvaan ja etuuksiin liittyen.

Voit itse myös vaikuttaa kuntoutumiseesi sekä ehkäistä aivoinfarktin uusimista. Esimerkiksi omilla elämäntavoilla ja mielekkäällä arjella voit sekä ehkäistä uusiutumisriskiä että edistää terveyttäsi ja hyvinvointiasi.

Muut sairaudet Aivoinfarktin uusiutumisen riskitekijöinä:

• Uusiutumisen ehkäisyssä tärkein hoidettavissa oleva aivoinfarktin riskitekijä on kohonnut verenpaine. 
• Eteisvärinä (flimmeri) ja muut sydänperäiset sairaudet ovat  usein aivoninfarktin taustalla. Eteisvärinän aiheuttama sydämen rytmihäiriö saattaa johtaa aivoinfarktiin, koska sen aikana syntynyt verihyytymä voi lähteä liikkeelle ja tukkia aivojen verisuonia. Eteisvärinän merkki voi olla epäsäännöllinen pulssi. Aivoliiton sivuilta voit tutustua ohjeeseen kuinka tunnustelet pulssisi.
• Tyypin 2 diabetes lisää sairastumisriskiä aivoverenkiertohäiriöön noin kolminkertaisesti. Voit arvioida sairastumisriskiä diabetekseen Suomen Diabetesliiton sivuilla.

Elämäntapoihin liittyvät riskitekijät:

• Tupakointi suurentaa aivoinfarktin riskiä, samoin alkoholin käyttö ja epäterveellinen ruokavalio.
• Alkoholin ja huumeiden käyttö lisää myös riskiä aivoinfarktiin sairastumiselle. Voit tehdä testin päihteidenkäytöstäsi Päihdelinkin sivuilla.
• Ylipaino, keskivartalolihavuus ja vähäinen liikunta ovat riski myös aivoverisuonille.
• LDL-kolesterolin eli ns. huonon kolesterolin tulisi olla alle 3 mmol/l. Tavoite on tätäkin alhaisempi, jos olet jo sairastanut aivoinfarktin tai sinulla on todettu olevan suuri riski saada aivoinfarkti.

Muistathan huolehtia lääkkeiden ottamisesta. Lääkkeiden annostuksien lisääminen tai vähentäminen tapahtuu hoitavan tahon ohjeistuksella. Jos huomaat oireita, ota aina yhteyttä omaan lääkäriisi. Huolehdithan muidenkin sairauksiesi hoitotasapainosta.

Liikunta

Suositus toipilasvaiheen jälkeen (4 viikkoa sairastumisesta).

• Yleisten liikuntasuositusten mukainen kestävyysliikunta vähentää riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöön. Toipumisvaiheen jälkeen kohtuullinen ja säännöllinen liikunta vähentää aivoverenkiertohäiriön uusiutumisen riskiä.
• Liikuntamuoto on hyvä valita oman mielenkiinnon ja kunnon mukaan. Kävely on todettu erityisen vaikuttavaksi liikuntamuodoksi ja se sopii useimmille. Aivoinfarktin jälkeen ei suositella yksin uimista tai lajeja, joihin liittyy maksimaalisia ponnistuksia, hengityksen
  pidättämistä tai riski saada pään alueelle kohdistuvia iskuja.
• Kestävyysliikuntaa 3–5 päivänä viikossa 20–60 minuuttia kerrallaan. Liikunta voi koostua yhdestä tai useammasta vähintään 10 minuutin suorituksesta.
• Lisää liikunnan kestoa vähitellen. Kestävyyskunnon kohentamiseksi tarvitaan lähes päivittäistä kävelyä, sauvakävelyä, pyörällä polkemista, maastossa liikkumista, hiihtoa tai vastaavaa.
• Lihasvoimaharjoittelua 2–3 kertaa viikossa esimerkiksi kotivoimisteluna, kuntosalilla tai ryhmäliikunnassa. Lihasvoimaharjoitus koostuu 8–10:stä suuriin lihasryhmiin kohdistuvasta liikkeestä, joita tehdään 1–3 sarjana niin, että liikkeet toistetaan 10–15 kertaa. Lihasvoimaharjoitteluun kannattaa yhdistää venyttelyä, koordinaatio- ja tasapainoharjoituksia.

Ruokavalio

Voit tukea aivoterveyttäsi myös ruokavalion avulla. Aivoille ja verisuonille hyvä ruokavalio sisältää:

• Runsaasti kasviksia, marjoja, hedelmiä sekä kuituja, esimerkiksi täysjyväviljaa.
• Kalaa olisi hyvä syödä vähintään kahdesti viikossa.
• Hyviä rasvoja sisältäviä ruoka-aineita, joita ovat mm. kasviöljyt, pähkinät, kasvikset sekä kala.
• Terveyskylän sivuilta löydät lisätietoa terveellisestä ruokavaliosta.

Jatkohoitoosi voi tarvittaessa kuulua neurologian poliklinikalla toteutettuja lyhyitä hoitojaksoja, jotka voivat sisältää esimerkiksi puheterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta. Poliklinikalla toteutetuille hoitojaksoille sinut ohjataan neurologin lähetteen kautta. Näitä palveluita ovat muun muassa:

• Neuropsykologinen kuntoutus: Kuntoutuksen aikana sairastuneelle tarjotaan tietoa ja keinoja omien oireiden paremman hallinnan ja ymmärtämisen tueksi. Oireita voivat olla esimerkiksi muistin, tarkkaavaisuuden ja hahmottamisen vaikeudet. Myös mielialatekijät huomioidaan osana kuntoutumista. Neuropsykologisen kuntoutuksen sisältö ja kesto suunnitellaan yksilöllisesti. Tarvittaessa ohjataan myös omaisia.
• Puheterapia: Puheterapiassa ohjataan ja kuntoutetaan kielellisiä taitoja, kuten puhumista, puheen ymmärtämistä, kirjoittamista ja lukemista sekä nielemistoimintoja.
• Toimintaterapia: Toimintaterapiassa arvioidaan ja edistetään suoriutumistasi päivittäisessä elämässäsi, jolla tarkoitetaan itsestä huolehtimista, ruoanlaittoa, kodinhoitoa, asiointia, opiskelua, työtä ja vapaa-ajan toimintoja. Toimintaterapiassa arvioidaan lisäksi apuväline- ja ortoositarpeitasi. Jos kuntoutumisesi tueksi todetaan tarve pidemmälle toimintaterapian jaksolle, ammattilainen ohjaa sinut oikealle palveluntuottajataholle.
• Fysioterapia: Fysioterapiassa harjoitellaan raajojen ja lihasten toimintaa sekä tasapainoa fysioterapeutin avustuksella. Lihasvoiman harjoittamisen lisäksi tarvitaan usein virheellisten asentojen ja liikkeiden korjaamista. Fysioterapeutti laatii sinulle tarvittaessa yksilöllisen kotiharjoitusohjelman. Jos kuntoutumisesi tukemiseksi todetaan tarve pidemmälle toimintaterapian jaksolle, ammattilainen ohjaa sinut oikealle palveluntuottajataholle.

Hyvinvointialueen erityistyöntekijät ovat tukenasi kuntoutumisessa.

Erityistyöntekijöiden, kuten puheterapeuttien, toimintaterapeuttien ja fysioterapeuttien palvelut vaihtelevat hieman alueellisesti. Jatkokuntoutustarpeet määritellään kotiutumisen yhteydessä kuntoutussuunnitelmaan.

• Fysioterapia:  Fysioterapian tavoitteena on toimintakykysi palautuminen siten, että arjessa toimiminen omassa elinympäristössäsi on mahdollista. Fysioterapeutti laatii ja ohjaa sinulle tarvittaessa myös yksilöllisen kotiharjoitusohjelman. Tarvittaessa fysioterapeutti voi olla mukana tekemässä työ- ja opiskeluun liittyvää toimintakyvyn arviointia. Fysioterapian käyntimäärä on yksilöllinen. Mikäli et tarvitse yksilöllistä fysioterapiaa, sinut voidaan ohjata myös esimerkiksi kunnan liikuntaryhmiin.
• Puheterapia: Joillakin kunnilla on omia puheterapeutteja tai palvelut hankitaan ostopalveluna tai Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen kautta. 
• Toimintaterapia: Tarvittaessa saat henkilökohtaista ohjausta eri palvelumuodoista ja niihin hakeutumisesta. Voit saada terapeutiltasi yksilöllisen kotiharjoitusohjelman, joka tukee kuntoutumistasi kotona. Toimintaterapia toteutetaan kunnan omana toimintana tai ostopalveluna.

Aivoinfarktin jälkeen voidaan kuntoutusta tehdä myös niin kutsuttuna kotikuntoutuksena. Kuntoutuksen pituus ja tarve on yksilöllistä. Jatkokuntoutuksen tarvetta ja toteutusta arvioidaan aina yksilöllisesti yhdessä ammattilaisen kanssa. Alle 65 -vuotiaille voidaan anoa myös Kelan lääkinnällistä kuntoutusta. Voit tiedustella lääkäriltäsi mahdollisuutta hakea Kelan lääkinnällistä kuntoutusta.

Tutustu lisää hyvinvointialueen kuntoutuksen palveluihin Oma Hämeen sivustolla. 

Keskussairaalan työkykykoordinaattorit tarjoavat työkyvyn ja kokonaistilanteen kartoitusta, kun sinulla on haasteita työelämässä pysymisessä tai sinne palaamisessa, vaikeuksia soveltuvan opintopolun löytymisessä tai pitkittynyttä työkyvyn alenemaa.

Vastaanotoille ohjaudutaan ensisijaisesti lääkärin lähettämänä. Voit myös tarvittaessa olla meihin yhteydessä hoito- ja kuntoutusvastuun ollessa Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Palvelumme ovat sinulle maksuttomia.

• kartoitamme yhdessä tämän hetkisen tilanteesi sekä annamme tukea ja ohjausta ammatillisissa asioissa
• selvitämme tarvittaessa mm. toimeentuloosi liittyviä haasteita sekä ohjaamme ja avustamme etuuksien hakemisessa
• arvioimme eri vaihtoehtoja ammatillisen polun löytymiseksi yhteistyössä sinun ja muiden toimijoiden kanssa sekä koordinoimme tarvittaessa suunnitelmasi etenemistä

Yhteystiedot:

Minna Holopainen                                                Johanna Pihlamo

kuntoutusohjaaja                                                 sosiaalityöntekijä

puh. 03 629 3228                                                 puh. 040 588 7562

minna.holopainen(at)omahame.fi                   johanna.pihlamo(at)omahame.fi

Toipumistasi seurataan myös työterveyshuollon palveluissasi. Ole yhteydessä työterveyshuoltoon käytettävissäsi olevien palveluiden selvittämiseksi. 

Jos työpaikallasi on laajat työterveyssopimukset, voidaan kuntoutumiseesi tarjota tukitoimia. Työhönpaluussasi voivat olla tukena mm. työfysioterapeutit sekä työterveyspsykologit. 

Työhönpaluusi tueksi on mahdollista järjestää työterveysneuvottelu yhdessä työnantajasi kanssa.

Työterveyshuollossa voidaan tarvittaessa toteuttaa arviota työkyvystäsi sekä arvioida tarvetta ammatillisen kuntoutuksen palvelulle.

Alueen työterveystoimijoiden yhteystiedot:

Aava tarjoaa työterveyspalveluja monella paikkakunnalla.

Mehiläinen toimii myös työterveyshuollon järjestäjänä eri puolilla Suomea.

Oiva Työterveys tarjoaa palvelujaan Forssan seudulla.

Pihlajalinnalla on toimipiste muun muassa Hämeenlinnassa.

Terveystalo palvelee myös työterveysasioissa ympäri Suomea.

Sairauteen sopeutumista voidaan helpottaa kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseilla. Kuntoutusohjaaja neuvoo sinua ja läheistäsi valitsemaan sopivan kuntoutuskurssin. Kuntoutusohjaaja toimii yhteyshenkilönä kuntoutuksen palveluntuottajien / sairastuneen välillä. Kuntoutusohjaaja seuraa potilaan kuntoutusprosessia.

• Voit hakeutua lääkärin suosituksesta Kelan ryhmämuotoiselle kuntoutuskurssille, kun sairastumisesta on kulunut vähintään 3 kuukautta. Tutustu lisää Kelan AVH-kurssiin Kelan sivuilta. 
  
• Voit hakeutua myös Aivoliiton järjestämille kuntoutuskursseille. Ne on tarkoitettu aivoverenkiertohäiriön sairastaneille aikuisille, jotka ovat opiskelemassa, työelämässä, kuntoutustuella tai poissa työelämästä ja heidän sairastumisestaan on kulunut vähintään 6 kuukautta eli puoli vuotta. Kurssin tavoitteena on löytää selviytymiskeinoja sekä voimavaroja arkeen. Tutustu lisää Aivoliiton järjestämiin AVH-kursseihin Aivoliiton sivustolta. 

Neuropsykologinen kuntoutus on osa lääkinnällistä kuntoutusta. Neuropsykologista kuntoutusta voi tilanteen mukaan hakea Kelan kustantamana harkinnanvaraisena/vaativana kuntoutuksena, jolloin toteutuksesta vastaa yksityinen palveluntuottaja.   

Kuntoutuksen tavoitteena on lievittää aivojen toimintahäiriöiden aiheuttamia tiedonkäsittelyn ja käyttäytymisen vaikeuksia. Neuropsykologisella kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan itsenäistä toimintakykyä ja työkykyä, vähentämään riippuvuutta muiden avun tarpeesta, kohentamaan elämänlaatua ja auttamaan vaikeuksiin sopeutumisessa.  

Neuropsykologinen kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti neuropsykologisen tutkimuksen perusteella.  Neuropsykologisen kuntoutuksen työskentelymuotoja voivat olla:

• Tiedon jakaminen ja ohjaus.
• Tiedonkäsittelytoimintojen ja käyttäytymisen kohentaminen harjoittelemisen avulla. 
• Korvaavien toimintatapojen harjoittaminen. 
• Ulkoisten apuvälineiden käyttämisen opettelu ja ympäristön muokkaaminen. 
• Terapeuttinen läsnäolo, psykoterapeuttinen työstäminen ja uudelleen suuntautumisen tukeminen.  
• Yhteistyö läheisten kanssa. 
• Vertaistuen piiriin ohjaaminen, yhteisön tukimuotoihin ja verkostoihin ohjaaminen.

Aivoinfarktin jälkeen on tärkeä seurata taustalla olevia valtimotaudin riskitekijöitä. Näiden seuraamiseksi tehdä suunnitelma eri ammattilaisten yhteistyönä.

• Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tilanteen arvio tehdään alkuvaiheessa yleisesti 3-6 kk välein tai yksilöllisen tilanteesi mukaisesti.
• Tilannetta seurataan kuntoutujan iästä riippuen 1-2 vuoden välein.
• Seurannan aikana ota yhteyttä ammattilaisiin, jos tilanteesi muuttuu. Yhteystiedot neurologian poliklinikalle löydät Oma Hämeen sivuilta.

Terveyskylän Aivotalosta löydät lisätietoja Aivoverenkierronhäiriöiden riskitekijöistä.

Neuropsykologisia tutkimuksia tehdään neurologian poliklinikalla Hämeenlinnan tai Riihimäen yksikössä 

Tutkimuksilla:

• Kartoitetaan ja arvioidaan tiedonkäsittelyssä, käyttäytymisessä ja tunnesäätelyssä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia, muutosten luonnetta, niiden vaikeusastetta ja haittaavuutta.
• Voidaan arvioida esimerkiksi kognitiivisten toimintojen vahvuuksia, edellytyksiä työhön, opiskeluun, itsenäiseen arkielämässä selviytymiseen tai autolla ajamiseen.
• Usein arvioidaan myös kuntoutustoimenpiteiden tarpeellisuutta ja mahdollisuuksia.

Neuropsykologinen tutkimus perustuu taustatietojen, haastattelun, tutkimustilannehavaintojen ja erilaisten testimenetelmien kautta saatujen tutkimustulosten tulkintaan. Neuropsykologisesta tutkimuksesta tehdään aina kirjallinen lausunto. Lisäksi saat suullisen palautteen tutkimuksen tehneeltä neuropsykologilta. 

Ajokyvyn arviointi 

Aivoinfarktin seurauksena määrätään tavallisesti kolmen kuukauden ajokielto. Jos infarktista on aiheutunut esim. näkökenttäpuutoksia, voi ajokieltosi pituus olla myös pidempi. Joskus ajokieltosi voi olla myös pysyvä. Ajokykyisyyttäsi tutkitaan ja arvioidaan hyvinvointialueen keskussairaalan neurologian poliklinikalla. Yleensä tutkimuksen tekee neuropsykologi, joka ottaa tutkimuslöydösten perusteella kantaa ajoterveyden kognitiivisiin edellytyksiin. 

Työ- ja toimintakyvyn arviointia

Työ- ja toimintakyvyn arviointi voi olla tarpeen sairastumisen jälkeen. Usein siihen voi liittyä neuropsykologisia tutkimuksia, puhe- ja toimintaterapeutin tekemiä kartoituksia sekä tarvittaessa myös fysioterapeutin tekemä arvio.  Tutkimusten jälkeen lääkäri tekee arvion jatkokuntoutustarpeesta. Tarvittaessa ammattilainen voi tehdä sinulle lähetteen 4 vuorokautta kestävälle työkykyarviointijaksolle Riihimäen sairaalan neurologiselle kuntoutusosastolle.

Opiskelu- ja työkyvyn tuen arviointi sekä ammatillisen polun koordinointi

Kuntoutusohjaaja ja sosiaalityöntekijä tarjoavat työkyvyn ja kokonaistilanteen kartoitusta, kun sinulla on työelämässä pysymisessä tai sinne palaamisessa haasteita, soveltuvan opintopolun löytymisen vaikeuksia tai pitkittynyttä työkykyongelmaa. Annamme myös osatyökykyisille tukea työssä jatkamiseen tai työllistymisen polun löytymiseksi.

• Työ-, toiminta- ja opiskelukyvyn heikentyessä terveydellisistä syistä kartoitamme tämän hetkisen tilanteesi
• Annamme tukea ja ohjausta ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimisessa ja laitamme asiat vireille
• Selvitämme toimeentuloosi liittyviä haasteita, ohjaamme ja avustamme etuuksien hakemisessa
• Autamme löytämään eri vaihtoehtoja ja rakennamme uudenlaista kokonaisuutta yhteistyössä sinun ja muiden toimijoiden kanssa

Saat ohjausta sopivan palvelukokonaisuuden löytymiseksi mm. lääkinnällisen- ja ammatillisen kuntoutuksen sekä sosiaali- ja toimeentuloturvan osalta.  Yhteinen suunnittelu konkretisoi ja selkiyttää ammatillista polkuasi.

Yhteystiedot:

Minna Holopainen                                               Johanna Pihlamo

kuntoutusohjaaja                                                 sosiaalityöntekijä

puh. 03 629 3228                                                 puh. 040 588 7562

minna.holopainen(at)omahame.fi                  johanna.pihlamo(at)omahame.fi

​

• Hoitoasi voidaan jatkaa Forssan sairaalan sisätautien osastolla, jossa sinulle tehdään tarvittaessa jatkotutkimuksia ja -hoitoja kuntoutumisesi tukemiseksi.
• Kuntoutuspalaverissa arvioidaan yksilöllisesti esim. mahdollisen puhe- ja/tai  toimintaterapian tarvetta.
• Fysioterapeutin palvelut ovat kiinteänä osana osastojen toimintaa.

Kuntoutusjakso

Mikäli tarvitset moniammatillista jatkokuntoutusta ja tavoitteenasi on kotiutua, sinun on mahdollista saada kuntoutusta Riihimäen yksikön neurologisella kuntoutusosastolla. 

• Kesto on yleensä kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen tai yksilöllisesti tarpeen mukaan. 
• Alussa sinulle tehdään henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma, jonka toteutumista arvioidaan viikoittain moniammatillisessa kuntoutuskokouksessa. 
• Kuntouttavaa hoitotyötä toteutetaan sinua ohjaten ja avustaen kaikissa päivittäisissä toimissasi hoitosuunnitelman mukaisesti, ​ myös viikonloppuna. 
• Saat ohjausta sopivan palvelukokonaisuuden löytymiseksi mm. lääkinnällisen- ja ammatillisen kuntoutuksen sekä toimeentuloturvan osalta moniammatillisen hoitotiimin tuella. 
• Jakson aikana voit viettää kotona esimerkiksi viikonlopun läheisen kanssa, mikäli lääkäri katsoo sen turvalliseksi. Kotiloman avulla arvioidaan kotona pärjäämistä. Ensimmäisen nk. kotiloman matkakulut korvataan sairaanhoitopiirin toimesta. ​ 
• Kuntoutujan ja läheisen on mahdollista osallistua sovitusti kuntoutuspalaveriin sekä kuntoutustilanteisiin, jossa läheiset saavat käytännön ohjausta esimerkiksi turvallisesti tehtyihin siirtymistilanteisiin. 
• Voit halutessasi tavata AVH-yhdistyksen vertaistukihenkilön​.

Löydät lisätietoa AVH-yhdistyksistä tämän polun kohdasta Tietoa ja tukea aivoinfarktiin sairastuneelle.

Erityistyöntekijät tukenasi osastolla 

• Fysioterapeutti arvioi ja suunnittelee kanssasi yksilöllisen kuntoutuksen. Hän ohjaa harjoituksia muun muassa liikkumiskykysi ja tasapainosi kehittämiseksi kerran päivässä arkipäivisin. Lisäksi saat ohjeita omatoimiseen harjoitteluun, jota voit toteuttaa mahdollisuuksien mukaan hoitajien avustuksella. 
• Puheterapeutilta saat tarvittaessa apua eriasteisiin kommunikaation ja syömis- tai nielemisongelmien kuntoutukseen. Hän myös ohjaa läheisiäsi sekä hoitohenkilökuntaa tukemaan sinua kommunikaation ja ruokailun vaikeuksissa. 
• Toimintaterapeutti arvioi ja harjoittelee kanssasi arjen toiminnoista suoriutumista sekä erilaisia taitoja ja valmiuksia, kuten esimerkiksi käsien käyttöä. Toimintaterapia toteutuu kuntoutusyksikössä yksilöllisen suunnitelman mukaan arkisin 1-3 x viikossa.
• Yksilöllisen ammattilaisen arvioiman kuntoutustarpeesi mukaisesti hoitosi tukena voivat olla myös toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä, kuntoutusohjaaja tai neuropsykologi.
• Mikäli tarvitaan työkykyarviota, sen tekee moniammatillinen tiimi neljän päivän osastojaksolla. 

Osastolta kotiutuminen 

• Kuntoutusjakson jälkeen ammattilaiset tekevät tarvittavat lausunnot ja suunnitelmat jatkokuntoutuksesta sekä ottavat tarvittaessa kantaa opiskelu- ja työkykyyn.
• Kotiutumisen lähestyessä fysio- ja/tai toimintaterapeutti tekee kanssasi tarvittaessa kotikäynnin, jolloin arvioidaan kotiympäristössä toimimista sekä kodinmuutostöiden ja apuvälineiden tarvetta.  
• Tarvittaessa jatkohoitoa ja kuntoutusta jatketaan oman kunnan terveyskeskuksen vuodeosastolla ennen kotiutumista. 
• Kotiutuessa saat fysioterapeutilta mukaasi yksilöllisen harjoitusohjelman ja tarvittavat apuvälineet.

• Hoitoasi voidaan jatkaa Forssan sairaalan osaamiskeskuksessa, jossa sinulle tehdään tarvittaessa jatkotutkimuksia ja -hoitoja kuntoutumisesi tukemiseksi.
• Kuntoutuspalaverissa arvioidaan yksilöllisesti esim. mahdollisen puhe- ja/tai  toimintaterapian tarvetta.
• Fysioterapeutin palvelut ovat kiinteänä osana osastojen toimintaa.
• Kotona pärjäämistä voidaan vielä osaamiskeskuksen jatkohoidon jälkeen arvioida Intalan kartanon Winkkeli-yksikössä.

• Hoitoasi voidaan jatkaa Pappilanniemen sairaalan vuodeosastolla lyhyellä hoitojaksolla.
  

Vanajaveden sairaala

Vanajaveden sairaalassa toimii moniammatillinen tiimi , joka tukee sinua kuntoutumisessasi, jatkohoidon arvioinnissa ja suunnittelussa sekä tarvitsemiesi apuvälineiden hankkimisessa.

• Saat saat tukea sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa.
• Tarvittaessa fysioterapeutit tekevät kanssasi kotikäynnin apuvälineiden ja kotona selviytymisen kartoittamiseksi. 
• Vanajaveden sairaalaan voidaan lääkärin määräyksestä saada puhe- ja toimintaterapiaa.
• Vanajaveden sairaalassa toteutetun arvion perusteella hoitosi ja kuntoutumisesi jatkopaikaksi voi valikoitua myös Hämeenlinnan Ojoisilla sijaitseva Ilveskoti. 

Ilveskodin sivustolla voit halutessasi tutustua lisää Ilveskotiin. 

Kotiutuminen Vanjaveden sairaalasta

• Kotiutus tapahtuu yhdessä sinun ja omaistesi kanssa. Mahdollisuuksien mukaan pyritään kunnioittamaan omaisten toivetta kotiutumispäivämäärästä. Mikäli olet saanut palvelutalopaikan, niin kotiutus tapahtuu normaalisti 2-3 vuorokauden kuluessa palvelutalopaikan vapautumisesta. 
• Hoitajat ovat yhteydessä palvelutaloon tai kotihoitoon, jotta hoitosi jatkuu turvallisesti. 
• Ennen kotiutumista sosiaalityöntekijä kartoittaa mahdollisten tukien tarvetta ja auttaa tarvittaessa niiden hakemisessa. 
• Hoidon päätyttyä saat mukaasi lääkärin laatiman hoitoa koskevan yhteenvedon ja jatkohoito-ohjeet. Sinua ohjeistetaan mahdollisten verikokeiden, lääkityksen muutosten ja tarvittavien poliklinikkakäyntien osalta.  
• Omaiset huolehtivat palvelutaloon tarvittavat kalusteet, hygieniatuotteet, vaatteet yms. Osaston henkilökunnalta saat tarvittavia lisätietoja. 
• Fysioterapeutit toimittavat osastolle kotiin tarvitsemasi apuvälineet. Lainassa olevat apuvälineet tulee palauttaa apuvälinekeskukseen, kun niitä ei enää tarvita.  
• Sihteeri tai hoitajat tilaavat sinulle Kela-taksin tai vaihtoehtoisesti pääset kotiin omaisesi kuljettamana. 
  

Akuuttihoidon jälkeen hoitosi voi jatkua Janakkalan sairaalan vuodeosastolla.

Monialainen tiimi tukee kuntoutumistasi sekä suunnittelee ja arvioi toimintakykyäsi ja voimavarojasi, verraten tuen tarvetta sairastumista edeltävään toimintakykyysi ja kotitilanteeseesi. Fysioterapeutti tekee kanssasi tarvittaessa kotikäynnin apuväline-ja asunnonmuutostyötarpeen arvioimiseksi. Vammaispalveluiden asiantuntija ja rakennusalan asiantuntija tulee tarvittaessa mukaan kotikäynnille. Hoitojakson aikana järjestetään hoitoneuvottelu, jonka tarkoituksena on kartoittaa palvelutarpeesi ja suunnitella ja valmistella kotiutumista.

• Vierailuaika on päivittäin klo 15-18
  

Kotiuduttuasi jatkohoidossa sinua tukevat mm. terveyskeskuksen omalääkäri ja hoitaja. 

Lisätietoa jatkohoidostasi saat tämän polun kohdasta Seuranta.

• Osaston lääkärin ja hoitajien lisäksi moniammatilliseen kuntoutukseen osallistuvat myös
  • fysioterapeutti: liikkumisen ja apuvälineiden arvio sekä harjoitteiden ohjaus
  • toimintaterapeutti: toimintakyvyn arviointi ja kuntoutus
  • sosiaalityöntekijä: saatavissa olevien sosiaalietuuksien kartoitus ja auttaminen hakemisessa
  • Riihimäen terveyskeskuksen osastoilla ei ole puheterapeuttia 
• Mikäli kuntoutumisesi edistyy nopeasti, hoito jatkuu osastolla, kunnes liikkuminen itsenäisesti/ohjattuna ja tarvittavien apuvälineiden kanssa onnistuu siinä määrin, että voit kotiutua turvallisesti. 
• Kuntoutumisen hidastuessa ja sairaalahoidon tarpeen loputtua on mahdollista jatkaa kuntoutumista kuntien palveluasumisyksiköissä toteutetuilla lyhytaikaisjaksoilla (Riihikoti/Laku, Loppi/Toimela, Hausjärvi/Koivumäki) 
• Osastolla pidetään tarvittavien palveluiden ja tukitoimien kartoittamiseksi hoitoneuvottelu, jossa arvioidaan, onko paluusi omaan asuntoon mahdollinen ja mitä apuvälineitä tarvitaan. Jos paluu omaan asuntoon ei ole mahdollista, jatkohoitopaikan tarve arvioidaan ja sinua ohjataan ja autetaan hakemusten teossa.