Työikäisten sosiaalipalvelut
Ohjaus ja neuvonta
Voit olla sosiaalipalveluihin yhteydessä, kun tarvitset ohjausta ja neuvontaa sosiaalipalveluista tai etuuksista.
Lisäksi voit olla yhteydessä, jos sinulla tai läheiselläsi on
- taloudellisia haasteita selvitä arjesta tai olet velkaantunut ja tarvitset tukea ja ohjausta
- vaikeuksia selvitä arjesta tai tarvitset tukea arkielämän hallintaan ja suunnitteluun
- työttömyys, ja ohjauksen tarve jatkosuunnitelmiin
- päihde- tai mielenterveysongelmat tuovat haasteita elämään ja koet tarvitsevasi tukea
- ongelmia asumisessa, vuokranmaksussa tai olet vailla asuntoa
- äkillinen kriisi on kohdannut
- olet kohdannut perheväkivaltaa tai
- tarvitset apua sosiaaliturvaan tai muihin sosiaalipalveluihin liittyvään ohjaukseen ja neuvontaan
Palvelutarpeen arviointi
Työikäisten palveluissa sinulle tehdään palvelutarpeen arviointi, jossa kartoitetaan
- elämäntilannettasi
- tuen tarpeitasi
- vahvuuksiasi sekä
- voimavarojasi.
Sinulle ehdotetaan palveluita, joilla pyritään tukemaan ja auttamaan sinua arjen haasteissa. Sinulla on myös mahdollisuus keskustelun, neuvonnan ja taloudellisen tuen palveluihin.
Työikäisten sosiaalipalveluiden yhteystiedot löydät Oma Hämeen omilta sivuilta.
Perustoimeentulotuki ja asiakasmaksun poistaminen
Ohjausta ja neuvontaa
Kelasta saa neuvontaa, jos sinulla tai perheelläsi on tarvetta keskustella toimeentulotukeen liittyvistä asioista. Voit soittaa palvelunumeroon tai asioida missä tahansa Kelan palvelupisteessä. Kelaan voi myös varata ajan.
Jos olet epävarma etuuksien hakemisesta tai haluat hakuprosessiin ohjausta ja tukea voit olla yhteydessä hoitopaikkasi terveyssosiaalityöntekijään. Terveyssosiaalityöntekijä voi opastaa sinua myös muiden sosiaalipalveluiden piiriin hakeutumisesta. Katso alla olevista linkeistä yhteystiedot terveyssosiaalityöntekijälle.
- Forssan seutu
- Hämeenlinnan terveyskeskus
- Hämeenlinnan keskussairaala
- Riihimäen seutu
Perustoimeentulotuki
Perustoimeentuloa voi saada terveydenhuoltomenoihin sellainen henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Haettavat terveydenhuoltomenot tulee olla julkisesta terveydenhuollosta Suomessa. Perustoimeentulossa voidaan hyväksyä esimerkiksi:
- lääkärin ja hammashoidon maksut (esim. terveyskeskusmaksut)
- tilapäisen kotisairaanhoidon tai muun terveydenhuollon työntekijän suorittaman kotikäynnin maksut
- poliklinikkamaksut
- sairaalan potilasmaksut
- hoitoon liittyvän lääkärinlausunnon maksut
- julkisen terveydenhuollon fysioterapian maksut.
- matkakustannuksiin terveydenhuoltoon
Perustoimeentuloa haetaan Kelasta, tällä lomakkeella tai sähköisesti verkkoasioinnin kautta.
Lisätietoja
Asiakasmaksun poistohakemukset
Sinulla on myös oikeus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain mukaisesti hakea maksuvapautusta tai asiakasmaksun alentamista, kun maksu vaarantaa sinun tai perheesi toimeentulon. Asiakasmaksun poistamista haetaan sieltä terveydenhuollon yksiköstä, jossa olet ollut asiakkaana. Asiakasmaksun poistamisessa huomioitavia seikkoja:
- asiakasmaksun alentaminen tai poistaminen, ei koske pitkäaikasihoidon maksuja, lääkärintodistusmaksuja eikä muita asiakirjoista perittäviä maksuja.
- hakemuksessa sitoudutaan antamaan oikeat tiedot ja annatte tarvittaessa luvan tarkistaa taloudelliset tietonne.
- hakemuksessa on esitettävä selvitys henkilökohtaisesta tai perheesi taloudellisesta tilanteesta ja maksukyvyttömyydestä.
Asiakasmaksuihin liittyen kannatta myös olla yhteydessä terveyssosiaalityöntekijään. Löydät yhteystiedot tämän sivun alusta.
Forssan seutu
Hämeenlinnan seutu
Riihimäen seutu
Ikäihmisten asiakasohjaus
Ohjaus ja neuvonta
Sinulle annetaan tilanteeseesi sopivassa laajuudessa neuvontaa, ohjausta ja tietoa palvelujen eri vaihtoehdoista ja vaikutuksista sekä asiakkaan oikeuksista. Tarvittaessa sinut ohjataan kokonaisvaltaiseen palvelutarpeen arviointiin. Ohjaus, neuvonta ja palvelutarpeen arviointi ovat sinulle maksuttomia.
Palvelutarpeen arviointi
Palvelutarpeen arviointi perustuu lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki) ja sosiaalihuoltolakiin. Palvelutarpeen arvioinnissa kartoitetaan elämäntilanteesi kokonaisvaltaisesti. Palvelutarpeen arvioinnissa on mahdollista olla mukana läheisesi tai laillistettu edustajasi.
Kartoituksessa selvitetään kotikäynnillä havainnoiden, keskustellen ja arvioiden toimintakykysi ja voimavarasi, palvelutarpeesi sekä toiveesi. Arvioinnissa käytetään muun muassa RAI-arviointivälinettä monipuolisen näkökulman saavuttamiseksi. Arviointi sisältää:
- fyysisen,
- psyykkisen,
- sosiaalisen ja
- kognitiivisen (tiedonkäsittelytoimintojen) toimintakyvyn
- läheistesi mahdollisuuden osallistua toimintakykysi tukemiseen
- henkilön arkiympäristön ja palveluiden saavutettavuuden selvittämisen
- kodin ja ympäristön olosuhteiden, turvallisuuden ja esteettömyyden arvioinnin.
Kartoitus kestää 1-2 tuntia. Kotikäyntiä varten ei muuten tarvitse valmistautua erikseen.
Palvelutarpeen arvioinnissa kartoitetaan täyttyvätkö hyvinvointialueen palveluiden myöntämisen perusteet. Lisäksi ohjataan kansalaisyhteiskunnan järjestämän toiminnan tai palveluiden piiriin sekä kerrotaan yksityisen palveluntuotannon tarjolla olevista vaihtoehdoista.
Yhteystiedot löydät Oma Hämeen ikääntyneiden asiakasohjauksen omilta sivuilta.
Ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta (huoli-ilmoitus)
Ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta eli huoli-ilmoitus on syytä tehdä aina, kun olet huolissasi ihmisestä, joka ei mielestäsi pysty vastamaan huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa huolissaan oleva. Ilmoitus käsitellään sosiaalipalveluissa. Sosiaalipalveluiden ammattilaiset arvioivat avun tarpeen sekä millaista apua henkilön tai perheen elämäntilanteeseen voidaan tarjota.
Henkilöllä, josta huoli-ilmoitus tehdään, on oikeus saada tietää ilmoituksen tekijä, mikäli olet jättänyt yhteystietosi. Huoli-ilmoitus on mahdollista tehdä myös anonyymisti.
Sosiaalihuoltolain perusteella ilmoituksen tekijällä ei ole oikeutta saada tietoa, miten ilmoitus on otettu käsittelyyn ja mihin toimenpiteisiin ilmoitus on johtanut.
Huolta sinulle voi aiheuttaa esimerkiksi yksin asuvan aikuisen tai lapsiperheen elämänhallinnan ongelmat tai ikäihmisen arjen haasteet. Jos olet huolissasi itsestäsi, ota yhteyttä oman asiakasryhmäsi kohdalta.
Pääset tekemään huoli-ilmoituksen alla olevien kuntakohtaisten linkkien kautta.
Elämäntapaohjaus omahoidon tukena
Uniapneaan liittyvän elämäntapaohjauksen tavoitteena on tukea sinua sairauden omahoidossa, auttaa lievittämään sairauden aiheuttamia oireita, tukea työkykyäsi sekä parantaa elämänlaatuasi. Ohjauksen sisältöihin vaikuttaa mm. sairauden vaikeusaste, mahdolliset liitännäissairaudet sekä kokemasi hoidon tarve. Samalla kun vahvistat terveyttä ja hyvinvointia tekemilläsi valinnoilla, hoidat uniapneaasi ja helpotat myös mahdollisten rinnakkaissairauksien oireita ja vaikutuksia.
Elämäntapaohjaus terveyskeskuksessa
- Tarvittaessa sinut ohjataan hoitajan vastaanotolle elämäntapaohjaukseen. Hoitajan kanssa voit keskustella esimerkiksi ravitsemus- ja liikuntatottumuksistasi kokonaisvaltaisesti ja sinua tuetaan myönteisissä muutoksissa. Voit varata tarvittaessa muutamia seurantakäyntejä tai sopia puhelimitse tapahtuvasta ohjauksesta.
- Tarkemmat sisällöt löydät paikkakuntakohtaisesti alla olevilta välilehdiltä.
Yhdistysten tarjoamia palveluita
Liikkumiseen, ravitsemukseen ja vertaistukea on tarjolla erilaisten yhdistysten järjestämänä. Esimerkiksi Hengitysyhdistyksen tarjoama elämäntapamuutokseen tähtäävä pienryhmävalmennus kannatta aloittaa kun laitehoitoa on jo takana muutamia kuukausia. Muuten palveluihin voi tulla ennen diagnoosin saantia, sitä odotellessa tai omahoidon eri vaiheissa.
Omahoito
- Omaolosta löydät hyvinvointivalmennuksia esimerkiksi uneen, ravitsemukseen, painonhallintaan, alkoholin käyttöön ja tupakoinnin vähentämiseen liittyen.
- Uniapneaan on saatavilla erilaisia apuvälineitä, esimerkiksi uniapneavyö asentohoitoon sekä hammastekninen uniapneakisko. Lisätietoa uniapneakiskosta Terveyskirjastossa
- Käyttöösi on polulle koottu linkkejä terveyden ja hyvinvoinnin omahoitoon
- Tietoa on koottu myös erilliselle Oman elintapamuutoksen polulle
- Lisätietoa uniapnean hoidosta Terveyskylä Keuhkotalosta
- Tutustu myös potilas- ja vertaistoimintaan omalla alueellasi.
Tietoa sosiaaliturvasta uniapneapotilaalle
Sosiaaliturva
Taloudellinen tilanteesi saattaa muuttua sairasloman aikana, ja siihen kannattaa etukäteen varautua. Uniapneaa sairastavan potilaan sosiaaliturvasta löydät kootusti Järjestöjen sosiaaliturvaoppaasta.
Sairaalan sosiaalityö
Sosiaalityöntekijän kanssa sinulla on mahdollisuus keskustella elämäntilanteesta, siihen liittyvistä haasteista ja sairastumisen aiheuttamista muutoksista sekä saada yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa. Sairaalan sosiaalityöntekijä:
- antaa ohjausta ja neuvontaa sairauteen liittyvistä sosiaaliturva-etuuksista, kuten esimerkiksi sairauspäiväraha, matka- ja lääkekorvaukset, eläkkeet, vammaisetuudet
- ohjaa perhe- ja sosiaalipalveluiden hakemisessa
- auttaa työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittämisessä
- tekee yhteistyötä potilaan läheisten, viranomaisten ja järjestöjen kanssa
Sosiaalityöntekijän palvelut ovat maksuttomia.
Terveydenhuollon sosiaalityössä huomioidaan potilaan kokonaistilanne ja sosiaalisten tekijöiden yhteys sairauteen ja sairastamiseen. Sosiaalityöntekijä on alansa asiantuntija potilaan hoidossa ja kuntoutuksessa ja tekee yhteistyötä moniammatillisen työryhmän ja potilaan läheisten kanssa.
Lisätietoja sosiaalityöntekijöiltä
Sosiaalityöntekijän yhteystiedot saat henkilökunnalta sekä sairaalan verkkosivuilta KHSHP/meille hoitoon/sosiaalipalvelut.
Hengitysliiton sosiaali- ja terveysturvan neuvonta
Hengitysliiton sosiaali- ja terveysturvan neuvontapuhelin päivystää torstaisin klo 9−12 numerossa 020 757 5150. Sosiaali- ja terveysturvan neuvontanumerosta voit kysyä esim. hengityssairaan sosiaaliturvasta ja palveluista hoidon tueksi, kuten kuntoutuksesta, tuetuista lomista ja omahoidosta.
Tietoa, tukea ja toimintaa uniapnean omahoitoon
Löydät tästä tietoa, tukea ja vertaistoimintaa kuntoutumisen tueksi.
Muun ammattilaisen antama hoito ja ohjaus
Tarvittaessa voit saada tukea hoitoosi ja toipumiseesi esimerkiksi kuntoutusohjaajalta, sosiaalityöntekijältä sekä eri ammattilaisten antamasta ravitsemukseen ja painonhallintaan liittyvästä ohjauksesta. Sinua hoitava taho arvioi kanssasi erilaisia hoitosi ja kuntoutumisesi kannalta sopivia hoitomuotoja ja ohjaa sinut eteenpäin.
Löydät polulta lisätietoa mm. kurssimuotoisista kuntoutuskursseista, terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisestä täältä.
-
Hoidon seuranta ja laitteen uusiminen
Jatkossa voit seurata hoitoasi CPAP-laitteen uniraportista. Jos uniapnean hoito sujuu hyvin ja laitteen käyttö on sinulle ongelmatonta, säännöllisiä kontrolleja keuhkopoliklinikalle ei enää tarvita. Saat infokirjeen, jossa on tarkat ohjeet ongelmatilanteiden ja kysymysten varalta.
Jos tilanteesi muuttuu ja sinulla on ongelmia sairauteesi liittyen, ota silloin yhteyttä suoraan keuhkosairauksien poliklinikalle. Et tarvitse silloin uutta lähetettä.
- Hoitoon liittyvät välineet (maski, ilmaletku, suodattimet) vaihdetaan tarvittaessa, aikaisintaan kuitenkin 1–2 vuoden välein oman kuntasi perusterveydenhuollon hoitotarvikejakelusta. Ota mukaasi silloin vanhat välineet.
- Jos kostutinkammio rikkoutuu tai vuotaa, senkin saat uusittua kuntasi hoitotarvikejakelusta.
- Muutoin laitteet uusitaan 5-10 vuoden välein.
- Ongelmatilanteissa saat ohjeita myös esimerkiksi sairaalan kuntoutusohjaajalta. Tarvittaessa sinulle voidaan varata aika kuntoutusohjaajalle maskin sovitukseen, laiteongelmiin, laitevaihtoon tai kostutinkokeiluun liittyen.
- Muistathan paikallisten Hengitysyhdistyksien vertaisryhmät, luennot, kokemustoimijat sekä ohjaus-ja neuvontapalvelut.
- Mikäli et pysty käyttämään laitetta tai enää tarvitse ylipainehoitoa, ota yhteyttä laitteen luovuttaneeseen keuhkosairauksien poliklinikkaan. Käyttämätön laite palautetaan lääkinnälliseen kuntoutukseen tai keuhkosairauksien poliklinikalle.
Yhteystiedot
- Hämeenlinnan ja Riihimäen keuhkosairauksien poliklinikat ma–pe klo 8–14.00 p. 03 629 3025. Käytössä on takaisinsoittojärjestelmä.
- Forssan keuhkosairauksien poliklinikka p. 03 4191 3002
- Keuhkosairauksien poliklinikoiden yhteystiedot / Oma Häme
- Kuntoutusohjaaja ma–pe klo 8–16.00 p. 03 629 3228
- Jos laitteesi rikkoutuu, ota silloin yhteyttä Kanta-Hämeen keskussairaalan apuvälinekeskuksen huoltoon p. 03 629 2225 ja sopikaa laitteen korjauksesta.
Ensitietopäivä
Ensitietopäivä on ryhmämuotoista maksutonta potilasohjausta, ja se järjestetään kaksi kertaa vuodessa Hämeenlinnassa sairaalalla. Ensitietopäivän tavoitteena on tarjota sairastuneille tietoa uniapneasta ja sen hoidosta, liikunnasta, ravitsemuksesta sekä omahoidosta.
Saat kutsun ensitietotilaisuuteen ja linkin ilmoittautumiseen sähköpostitse. Suositellaan, että ensitietopäivään osallistutaan silloin, kun on jo hieman kokemusta uniapnean hoidosta ja CPAP-laitteen käytöstä.
Ensitietopäivässä kuulet mm.
- CPAP-laitteen käytöstä
- sairauteen liittyvistä sosiaaliturvaetuuksista, kuten esimerkiksi sairauspäivärahasta, matka- ja lääkekorvauksista
- Ravitsemuksen ja painon vaikutuksesta uniapneaan
- Hengitysyhdistysten palvelutarjonnasta
Seuranta keuhkosairauksien poliklinikalla
Hoidon seuranta
Hoitoasi seurataan keuhkosairauksien poliklinikalla keskimäärin 3 kuukauden ajan hoidon aloituksesta. Etäseurannan avulla laitteesi kertoo hoitavalle taholle, miten laitetta on käytetty eli milloin se on ollut päällä, onko maskisi mahdollisesti vuotanut sekä miten laite hoitaa unenaikaiset hengityskatkokset. Hoitaja soittaa tai laittaa tekstiviestin sinulle sovitusti 2-4 viikon kohdalla ja kertoo, miten CPAP-hoitosi on tehonnut. Kolmen kuukauden kuluttua laitehoidon aloittamisesta hoitaja on sinuun yhteydessä puhelimitse tai tekstiviestitse. Vaihtoehtoisesti sinulle varataan tarvittaessa vastaanottoaika hoitajalle tai lääkärille.
- Seurannan tarkoituksena on kartoittaa, miten hoito on onnistunut ja onko sinulla ollut esimerkiksi nenäongelmia maskin kanssa. Hoitaja näkee etäseurannalla miten hoitosi tehoaa, kuinka paljon sinulla on ollut katkoksia ja vuotaako maskisi. Tarvittaessa sinulle voidaan varata aika poliklinikalle.
- Kun hoitosi on vakiintunut, ei tarvita enää seurantakäyntejä. Vaikka seuranta poliklinikalla päättyy, voit ongelmatilanteissa olla sinne yhteydessä. Hoitaja voi silloin tarkistaa hoitoosi liittyvät tiedot laitteen etäseurannan avulla.
- Laitteen käyttöön saat tarvittaessa tukea edelleen laitteen luovuttaneelta yksiköltä.
- Kannattaa tutustua myös paikallisten potilasyhdistysten tarjoamiin tuki- ja vertaispalveluihin.
- Mikäli et pysty käyttämään laitetta tai enää tarvitse ylipainehoitoa, ota yhteyttä laitteen luovuttaneeseen keuhkopoliklinikkaan. Käyttämätön laite palautetaan laitteen luovuttaneeseen yksikköön tai lääkinnälliseen kuntoutukseen.
Yhteystiedot
- Hämeenlinnan ja Riihimäen keuhkosairauksien poliklinikat ma–pe klo 8–14.00 p. 03 629 3025. Käytössä on takaisinsoittopalvelu.
- Forssan keuhkosairauksien poliklinikka p. 03 4191 3002
- Keuhkosairauksien poliklinikoiden yhteystiedot / Oma Häme
- Kuntoutusohjaaja ma–pe klo 8–16.00 p. 03 629 3228. Käytössä on takaisinsoittopalvelu.
Tarviketäydennykset omakustanteisesti hankitun laitteen yhteydessä
Sinulla on oikeus tarviketäydennyksiin (maski, letku, suodattimet) julkiselta puolelta, vaikka olisit hankkinut CPAP-laitteen omakustanteisesti yksityiseltä palveluntarjoajalta.
- Pyydä hoidon aloittanutta yksikköä lähettämään tarkat tiedot laitteesta (malli, sarjanumero) ja sen säädöistä lähetteen muodossa Kanta-Hämeen Keskussairaalan keuhkosairauksien poliklinikalle.
- Samalla laitteen Airview-etäseuranta suljetaan lähettävästä yksiköstä ja lähetetietojen tultua aktivoidaan sairaalan etäseurantaan.
- Saat infokaavakkeen, jossa on ohjeet, mistä voit käydä hakemassa tarviketäydennykset ja mihin ottaa yhteyttä ongelmien ilmaantuessa.
- Itse laitetta ei rekisteröidä sairaalan laiterekisteriin; vain Airview-etäseuranta aktivoidaan.
Lisää tähän tekstiä, kuvia tai linkkejä.
Käynti keuhkosairauksien poliklinikalla
Sinut kutsutaan poliklinikalle, josta saat hoitajalta mukaasi uniapnean hoidossa yleisesti käytettävän automaattisen CPAP-laitteen (Continuous Positive Airway Pressure). Hoitaja ohjaa sinua laitteen käytössä sekä sovittaa sinulle sopivan maskin. Ohjauskäynnillä kerrotaan myös uniapnean vaikeusasteesta ja yleisesti uniapneasta. Ohjauksessa käydään läpi CPAP-laitetta ja sen toimintoja.
- Varaa käyntiin aikaa 1,5 - 2 tuntia.
- Vastaanottokäynnit ovat työikäisille useimmiten ryhmäohjauksia.
- Yksilöohjausta järjestetään henkilöille, joilla on useimpia eri sairauksia tai heille, jotka eivät selviydy itsenäisesti laitteen käyttöönotosta (esimerkiksi muistisairaat ja aivoverenkiertohäiriöpotilaat). Sen lisäksi yksilöohjausta tarjotaan henkilöille, joille ryhmätilanne ei sovellu.
- Maskeja on erilaisia (nenämaski / nenänalustyynymaski / sierainmaski / kokokasvomaski), joista pyritään löytämään sinulle parhaiten sopiva vaihtoehto.
- Sopivan maskin löytymiseen vaikuttaa mm. nenän koko ja muoto, leuan muoto, miehillä parta ja tai viikset sekä yöllä käytössä olevat hammasproteesit. Lisäksi maskin valintaan vaikuttaa, nukkuko suu kiinni vai auki.
- Laitetta ja maskia testataan käytössä 10-20 min ja samalla säädetään painetasot ja vasteet sinulle sopiviksi.
- Lopuksi käydään läpi kirjalliset ohjeet laitehuollosta, nenän hoidosta ja lämminvesikostuttimen käytöstä. Saat kirjalliset ohjeet mukaasi.
- Sinua kannustetaan olemaan aktiivisesti yhteydessä hoitavaan yksikköön, jos sinulla nousee kysymyksiä tai ongelmatilanteita sairauteesi tai sen hoitoon liittyen.
Lue lisää:
Yhteystiedot:
- Hämeenlinnan ja Riihimäen keuhkosairauksien poliklinikat ma–pe klo 8–14.00 p. 03 629 3025. Käytössä on takaisinsoittojärjestelmä.
- Forssan keuhkosairauksien poliklinikka p. 03 4191 3002
- Keuhkosairauksien poliklinikoiden yhteystiedot / Oma Häme
Automaattisen CPAP-laitteen käyttö kotona
CPAP-hoidon hyödyt
CPAP-laitehoito helpottaa unenaikaista hengittämistä ja näin lievittää sairauden aiheuttamia oireita. Aktiivinen uniapnean hoito tukee sinua mm. työkykysi ylläpitämisessä, parantaa elämänlaatusi sekä ehkäisee ja lievittää rinnakkaissairauksia. Hoito suojaa sydäntä, verenkiertoa ja aivoja happivajeen haitallisilta vaikutuksilta. CPAP-hoito tukee hyvää unta, mm. kuorsaus ja hengityskatkokset vähenevät. Tämä vähentää myös läheisesi huolta terveydestäsi.
CPAP-laitteen käyttö
CPAP-laitteen avulla hengitetään suodatettua huoneilmaa kevyellä ylipaineella, joka estää hengitysteiden ahtautumisen. Automaattinen CPAP laite tunnistaa hengityskatkoksen ja paine muuttuu automaattisesti. Ylipaine pitää hengitystiesi avoimina nukkuessasi, jolloin happi pääsee normaalisti elimistöön.
Käyttöönotto:
- Kytke laite sähköverkkoon mukana tulleiden ohjeiden mukaisesti. Laitteen paikka on yöpöydällä tai tuolilla sängyn vieressä.
- Voit harjoitella aluksi laitteen käyttöä iltapäivällä tai illalla ennen nukkumaan menoa, jotta yösi sujuisi hyvin.
- Käytä laitetta nukkuessasi joka yö vähintään neljä tuntia. Laitteen käyttö voi tuntua aluksi hankalalta. Aloita laitteen käyttö esimerkiksi 1-2 tuntia yössä ensimmäisen viikon aikana, ja lisää sitten aktiivisesti laitteen käyttöä.
- Laitteen käyttö on omalla vastuullasi. Kolmen kuukauden aikana kannattaa harjoitella laitteen käyttöä aktiivisesti joka yö. Jos et käytä laitetta, palauta laite laitteen antaneeseen yksikköön.
- Laitekohtaisesta seurantaohjelmasta voit itse seurata uniapneahoidon onnistumista, mm. CPAP-laitehoidon kestoa, hengityskatkoksia ja maskin mahdollista vuotoa.
- CPAP-hoito on useimmiten elinikäistä hoitoa.
Tukea ja tietoa laitteen käyttöön
- Saat ohjauskäynniltä mukaasi ohjeet laitteen käyttöön ja yhteystiedot ongelmatilanteita varten.
- Voit seurata nukkumisen aikaisia CPAP-laitteestasi esimerkiksi eri aikajaksojen osalta.
- Tarkista onko laitteellasi puhelimeen ladattava sovellus, jolla voit arvojasi tarkemmin.
- Laitehoidon vaikutusta voit seurata mm. AHI-arvoina ja maskivuodon määrinä. Viitteelliset arvot (tarkista aina hoitavalta taholta) AHi-arvo alle 10 on hyvä. Maskivuoto ei saisi olla toistuvasti yli 24 litraa / min. Yksittäisen yön kohdalla suurempi vuotomäärä ei haittaa.
- Tarvittaessa saat tukea maskin ja laitepaineiden säätöön keuhkosairauksien poliklinikalta.
- Hengitysliitto ja sen alueelliset yhdistykset tarjoavat mm. luentoja CPAP-laitteen käyttöön liittyen.
- CPAP-laitteen käyttöön ja mahdollisiin sivuoireisiin löydät tietoa Hengitysliiton sivuilta.
Lisää tähän tekstiä, kuvia tai linkkejä.
Käynti kliinisen neurofysiologian yksikössä laiteohjauksessa
Ilmoittaudu KHKS:n röntgenin toimistoon. Valmistaudu osoittamaan henkilöllisyytesi. Sinut ohjataan odotustilaan. Saat tutkimuslaitteen, suullisen ja kirjallisen ohjeen laitteen pukemiseen sekä Unenseurantakaavakkeen ja ohjeet sen täyttöön.
tutkimuksen jälkeen
- Asiakas saa vastauksen lähetteen tehneeltä lääkäriltä.
- Menee yleensä kuulemaan tutkimusvastauksen lähetteen tehneelle poliklinikalle.
- Vastauksen saaminen voi tapahtua myös kirjeitse tai puhelimitse, jolloin lähetteen tehnyt lääkäri katsoo tutkimusvastauksen, antaa hoito-ohjeet ja laatii kirjevastauksen tai soittaa potilaalle.
- Hoitava lääkäri arvioi hoidon tarpeen ja jatkohoidon.
Lähete keuhkosairauksien poliklinikalle
Jos sinulla todetaan CPAP-laitehoitoa (ylipainehoitoa) vaativa uniapnea, sinusta tehdään lähete erikoissairaanhoitoon. Lääkäri arvioi lähetteen kiireellisyyden. Saat kutsun oman alueesi keuhkosairauksien poliklinikalle Hämeenlinnaan, Riihimäelle tai Forssan sairaalaan.
- Lähetteen kiireellisyydestä riippuen aika poliklinikalle on noin 1-3 kuukautta lähetteen saapumisesta.
- Saat kutsun kirjeitse tai kiireellisissä tapauksissa sinulle soitetaan.
- Saat saapumisohjeet vastaanottokäynnille ajanvarauskirjeen mukana.
- Varaa aikaa 1,5 - 2 tuntia vastaanottokäyntiin CPAP-laitteen luovutusta varten.
Yhteystiedot:
- Keuhkosairauksien poliklinikoiden yhteystiedot / Oma Häme
- Keuhkosairauksien poliklinikka Hämeenlinna ja Riihimäki, p. 03 629 3025. Takaisinsoittopalvelu arkisin klo 8 – 14.00
- Forssan keuhkosairauksien poliklinikka p. 03 4191 3002. Puhelut ohjautuvat takaisinsoittopalveluun.
Diagnoosin saaminen ja jatkohoidon suunnittelu
Uniapnean diagnoosi perustuu esitietoihin, kliiniseen tutkimukseen ja unipolygrafiatutkimuksen tulokseen. Löydät ohjeistukset paikkakuntakohtaisesti tutkimustuloksista kuulemiseen liittyen alla olevasta valikosta. Tutkimustulosten perusteella asetetaan diagnoosi ja arvioidaan uniapnean vaikeusaste ja sinulle parhaiten soveltuva hoito.
- Jos sinulla todetaan vaikea tai keskivaikea uniapnea, saat lähetteen Kanta-Hämeen keskussairaalan keuhkopoliklinikalle ylipainehoitoa eli CPAP-hoitoa varten. Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaoireyhtymää hoidetaan ensisijaisesti unen aikana käytettävän ylipainehengityslaitteen (CPAP-laite) avulla.
- Jos sinulla todetaan lievä uniapnea, saat tukea hoitoosi elämäntapaohjauksesta sekä sinut ohjataan tarvittaessa varaamaan aika hammaslääkärille uniapneakiskoa varten, joko terveyskeskukseen tai yksityiselle. Lievässä uniapneassa laihdutus voi olla riittävä hoito.
- Tutustu Hengitysliiton materiaaliin: Opas uniapneaa sairastavalle ja kuntoutusmahdollisuuksiin
- Kela järjestää kuntoutuskursseja uniapneaa sairastaville aikuisille. Kuntoutus on moniammatillista ja ryhmämuotoista. Löydät lisätietoa siitä täältä.
- Löydät lisätietoa uniapneasta myös Terveyskylän Keuhkotalosta
Jos diagnoosi herättää huolta, voit keskustella esimerkiksi paikallisen Hengitysyhdistyksen ohjaus- ja neuvontapalvelussa. Yhdistyksissä on tarjolla myös mahdollisuus keskustella vertaisohjaajan kanssa.
Uniapneatutkimus kotona
Tutkimus tehdään kotona
Uniapnea todetaan kotona tehtävän yön yli kestävän tutkimuksen avulla, jossa mitataan unenaikaisia hengitysliikkeitä, kuorsausta ja veren happipitoisuutta. Voit saada lähetteen tähän tutkimukseen eli suppeaan yöpolygrafiatutkimukseen, kun sinulla epäillään uniapneaa tai tutkimuksissa halutaan sulkea se pois.
Tutkimus
- Tutkimus tehdään kannettavalla laitteella kotona eikä se merkittävästi häiritse normaalia nukkumista.
- Kun käyt noutamassa laitteen, sinulle kerrotaan tutkimuksen kulusta ja ohjataan kuinka laite kiinnitetään itse illalla paikoilleen.
- Noutaessasi laitetta, saat mukaasi unenseurantakaavakkeen, johon merkitset tutkimusyön ajalta uneesi liittyviä huomioita, kuten valveillaoloajan ja WC-käynnit.
- Puet tutkimuslaitteen illalla päälle ennen nukkumaan menoa. Valmisteluun menee aikaa noin puoli tuntia. Voit liikkua laitteen kanssa lähes normaalisti, kuitenkin niin, ettei laite irtoa tai kastu.
- Laite riisutaan seuraavana aamuna kotona.
- Palauta laite seuraavana päivänä saamiesi ohjeiden mukaisesti.
- Tutkimusta ei voi tehdä hengitystieinfektion aikana, koska silloin tulos ei ole luotettava.
Lue lisää:
Terveyskylä.fi/ Yöpolygrafiatutkimus
-
Käynti lääkärin tai hoitajan vastaanotolla
Vastaanotolla
Voit saada ohjeita valmistautua etukäteen lääkärin tai hoitajan vastaanotolle. Muistathan ottaa mukaasi vastaanotolle täyttämäsi kaavakkeet.
- Vastaanotolla käydään läpi kanssasi kyselyiden vastauksia
- Sen lisäksi sinua haastatellaan, esimerkiksi työhösi ja elämäntapoihisi liittyvien asioiden kartoittamiseksi
- Tutkimuksiin kuuluu myös sydämen ja keuhkojen kuuntelu, hampaiston ja purennan sekä nielun ja kaulan tutkiminen sekä verenpaineen mittaus
- Saat tarvittaessa lähetteen jatkotutkimuksiin
Jatkotutkimukset
- Tarvittaessa saat lähetteen laboratoriokokeisiin
- Voit tarvita myös lisätutkimuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi keuhkosairauksien tai korva, nenä ja kurkkusairauksien erikoislääkärin sekä hammaslääkärin tekemä lisätutkimus.
- Lääkäri voi epäillä uniapneaa tai haluaa tutkia syitä ja ohjaa silloin sinut nk. suppeaan yöpolygrafiatutkimukseen. Sinulle kerrotaan tutkimuksesta ja täytetään esitietolomakkeita tutkimusta varten. Löydät tarkempaa tietoa polun kohdasta Uniapneatutkimus kotona.
Mitä voisin tehdä jo nyt?
Voit vahvistaa terveyttä ja hyvinvointiasi jaksamisesi mukaan. Jotkin elämäntapamuutokset voivat helpottaa oireitasi. Esimerkiksi ylipainon lisää uniapneaan sairastumisen riskiä. Tähän on koottu tietoa ja tukimateriaalia käyttöösi.
- Tietoa, tukea ja toimintaa uniapnean hoitoon
- Uniapnean hoito (Terveyskylä/Keuhkotalo.fi)
-
Huoli oireista
Onko minulla uniapnea?
Uniapnea on sairaus, johon liittyy toistuvia, unenaikaisia hengityskatkoksia. Uniapnea on hoitamattomana vakava terveysriski, jota moni sairastaa uniapneaa myös tietämättään. Uniapnea on yleinen sairaus, jota sairastaa jopa 9–24 % väestöstä. Uniapnea on yleisintä 40–65-vuotiailla, mutta sitä voivat sairastaa kaikenikäiset ihmiset.
Uniapneaan liittyy usein seuraavia oireita:
- Unenaikaiset hengityskatkokset
- Äänekäs, katkeileva kuorsaus
- Suun kuivuminen nukkuessa ja kurkun karheus
- Päiväaikainen väsymys ja mahdollinen torkahtelu
- Heräily tukehtumisen tunteeseen, sydämen tykytykseen
- Ärtyneisyys, mielialan lasku
- Yöllinen virtsaamistarve
- Yöllinen hikoilu
- Aamupäänsärky
- Sukupuolinen haluttomuus/kyvyttömyys
- Keskittymiskyvyn, vireystilan ja muistin heikkeneminen
- Ylipaino on altistava tekijä, mutta uniapneaa esiintyy myös normaalipainoisilla ja hoikilla.
Mikäli epäilet sairastavasi uniapneaa, ota yhteyttä omalle terveysasemallesi tai työterveyshuoltoosi tarkempia tutkimuksia varten. Usein joku muu, kuten puoliso, voi huomata unenaikaiset oireesi, kuten kuorsauksen ja hengityskatkokset. Monet ovatkin lähteneet tutkituttamaan oireitaan juuri toisen henkilön huomaamien oireiden seurauksena. Uniapneaepäily voi herätä myös jonkin muun lääkärikäynnin tai tutkimuksen yhteydessä.
Huomaa erityisesti
Koska uniapneaan voi liittyä merkittävä vireystilan aleneminen, on kyky toimia liikenteessä alentunut. Siksi erityisesti ammattiautoilijoiden ja tarkkuutta vaativassa ammatissa toimivien kannattaa lähteä tutkimaan oireiden syitä viivyttelemättä.
Lue lisää:
- Terveyskylä/ Keuhkotalo
- Hengitysliitto / Uniapnea-opas
- Uniapnea - Hengitysliitto
- Terveyskirjasto, Uniapnea, unenaikaiset hengityskatkokset
Onko sinulla huoli taloudellisesta pärjäämisestä?
- Pystytkö kattamaan lääkärikulut, entäpä lääkehoidon kulut?
- Epäilyttääkö, millä pääset terveydenhuollon palveluihin?
Mikäli sinulla on tämänkaltaisia kysymyksiä tai koet tarvitsevasi tukea perustoimeentuloosi tai asiakasmaksuihin liittyen, katso sitä tästä.
- Estääkö taloudellinen turvattomuuden tunne sinua ottamasta yhteyttä oireistasi terveydenhuoltoon?
- Mietitkö, miten mahdollinen sairaus vaikuttaa kykyysi toimia työssäsi tai arjessasi? Vaarantuuko työkykysi, mahdollisesti sairauden seurauksena ja sen myötä taloudellinen pärjäämisesi?
Mikäli sinulla on tämänkaltaisia kysymyksiä tai koet tarvitsevasi ohjausta ja neuvontaa näihin liittyen saat sitä oman asiakasryhmäsi kohdalta:
-
Uniapnea epäily
Huoli oireista
Onko minulla uniapnea?
Uniapnea on sairaus, johon liittyy toistuvia, unenaikaisia hengityskatkoksia. Uniapnea on hoitamattomana vakava terveysriski, jota moni sairastaa uniapneaa myös tietämättään. Uniapnea on yleinen sairaus, jota sairastaa jopa 9–24 % väestöstä. Uniapnea on yleisintä 40–65-vuotiailla, mutta sitä voivat sairastaa kaikenikäiset ihmiset.
Uniapneaan liittyy usein seuraavia oireita:
- Unenaikaiset hengityskatkokset
- Äänekäs, katkeileva kuorsaus
- Suun kuivuminen nukkuessa ja kurkun karheus
- Päiväaikainen väsymys ja mahdollinen torkahtelu
- Heräily tukehtumisen tunteeseen, sydämen tykytykseen
- Ärtyneisyys, mielialan lasku
- Yöllinen virtsaamistarve
- Yöllinen hikoilu
- Aamupäänsärky
- Sukupuolinen haluttomuus/kyvyttömyys
- Keskittymiskyvyn, vireystilan ja muistin heikkeneminen
- Ylipaino on altistava tekijä, mutta uniapneaa esiintyy myös normaalipainoisilla ja hoikilla.
Mikäli epäilet sairastavasi uniapneaa, ota yhteyttä omalle terveysasemallesi tai työterveyshuoltoosi tarkempia tutkimuksia varten. Usein joku muu, kuten puoliso, voi huomata unenaikaiset oireesi, kuten kuorsauksen ja hengityskatkokset. Monet ovatkin lähteneet tutkituttamaan oireitaan juuri toisen henkilön huomaamien oireiden seurauksena. Uniapneaepäily voi herätä myös jonkin muun lääkärikäynnin tai tutkimuksen yhteydessä.
Huomaa erityisesti
Koska uniapneaan voi liittyä merkittävä vireystilan aleneminen, on kyky toimia liikenteessä alentunut. Siksi erityisesti ammattiautoilijoiden ja tarkkuutta vaativassa ammatissa toimivien kannattaa lähteä tutkimaan oireiden syitä viivyttelemättä.
Lue lisää:
- Terveyskylä/ Keuhkotalo
- Hengitysliitto / Uniapnea-opas
- Uniapnea - Hengitysliitto
- Terveyskirjasto, Uniapnea, unenaikaiset hengityskatkokset
Onko sinulla huoli taloudellisesta pärjäämisestä?
- Pystytkö kattamaan lääkärikulut, entäpä lääkehoidon kulut?
- Epäilyttääkö, millä pääset terveydenhuollon palveluihin?
Mikäli sinulla on tämänkaltaisia kysymyksiä tai koet tarvitsevasi tukea perustoimeentuloosi tai asiakasmaksuihin liittyen, katso sitä tästä.
- Estääkö taloudellinen turvattomuuden tunne sinua ottamasta yhteyttä oireistasi terveydenhuoltoon?
- Mietitkö, miten mahdollinen sairaus vaikuttaa kykyysi toimia työssäsi tai arjessasi? Vaarantuuko työkykysi, mahdollisesti sairauden seurauksena ja sen myötä taloudellinen pärjäämisesi?
Mikäli sinulla on tämänkaltaisia kysymyksiä tai koet tarvitsevasi ohjausta ja neuvontaa näihin liittyen saat sitä oman asiakasryhmäsi kohdalta:
-
Lääkärin vastaanotto terveyskeskuksessa
Käynti lääkärin tai hoitajan vastaanotolla
Vastaanotolla
Voit saada ohjeita valmistautua etukäteen lääkärin tai hoitajan vastaanotolle. Muistathan ottaa mukaasi vastaanotolle täyttämäsi kaavakkeet.
- Vastaanotolla käydään läpi kanssasi kyselyiden vastauksia
- Sen lisäksi sinua haastatellaan, esimerkiksi työhösi ja elämäntapoihisi liittyvien asioiden kartoittamiseksi
- Tutkimuksiin kuuluu myös sydämen ja keuhkojen kuuntelu, hampaiston ja purennan sekä nielun ja kaulan tutkiminen sekä verenpaineen mittaus
- Saat tarvittaessa lähetteen jatkotutkimuksiin
Jatkotutkimukset
- Tarvittaessa saat lähetteen laboratoriokokeisiin
- Voit tarvita myös lisätutkimuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi keuhkosairauksien tai korva, nenä ja kurkkusairauksien erikoislääkärin sekä hammaslääkärin tekemä lisätutkimus.
- Lääkäri voi epäillä uniapneaa tai haluaa tutkia syitä ja ohjaa silloin sinut nk. suppeaan yöpolygrafiatutkimukseen. Sinulle kerrotaan tutkimuksesta ja täytetään esitietolomakkeita tutkimusta varten. Löydät tarkempaa tietoa polun kohdasta Uniapneatutkimus kotona.
Mitä voisin tehdä jo nyt?
Voit vahvistaa terveyttä ja hyvinvointiasi jaksamisesi mukaan. Jotkin elämäntapamuutokset voivat helpottaa oireitasi. Esimerkiksi ylipainon lisää uniapneaan sairastumisen riskiä. Tähän on koottu tietoa ja tukimateriaalia käyttöösi.
- Tietoa, tukea ja toimintaa uniapnean hoitoon
- Uniapnean hoito (Terveyskylä/Keuhkotalo.fi)
-
Oireiden ja riskitekijöiden tutkimukset
Uniapneatutkimus kotona
Tutkimus tehdään kotona
Uniapnea todetaan kotona tehtävän yön yli kestävän tutkimuksen avulla, jossa mitataan unenaikaisia hengitysliikkeitä, kuorsausta ja veren happipitoisuutta. Voit saada lähetteen tähän tutkimukseen eli suppeaan yöpolygrafiatutkimukseen, kun sinulla epäillään uniapneaa tai tutkimuksissa halutaan sulkea se pois.
Tutkimus
- Tutkimus tehdään kannettavalla laitteella kotona eikä se merkittävästi häiritse normaalia nukkumista.
- Kun käyt noutamassa laitteen, sinulle kerrotaan tutkimuksen kulusta ja ohjataan kuinka laite kiinnitetään itse illalla paikoilleen.
- Noutaessasi laitetta, saat mukaasi unenseurantakaavakkeen, johon merkitset tutkimusyön ajalta uneesi liittyviä huomioita, kuten valveillaoloajan ja WC-käynnit.
- Puet tutkimuslaitteen illalla päälle ennen nukkumaan menoa. Valmisteluun menee aikaa noin puoli tuntia. Voit liikkua laitteen kanssa lähes normaalisti, kuitenkin niin, ettei laite irtoa tai kastu.
- Laite riisutaan seuraavana aamuna kotona.
- Palauta laite seuraavana päivänä saamiesi ohjeiden mukaisesti.
- Tutkimusta ei voi tehdä hengitystieinfektion aikana, koska silloin tulos ei ole luotettava.
Lue lisää:
Terveyskylä.fi/ Yöpolygrafiatutkimus
-
Tutkimustuloksista kuuleminen
Diagnoosin saaminen ja jatkohoidon suunnittelu
Uniapnean diagnoosi perustuu esitietoihin, kliiniseen tutkimukseen ja unipolygrafiatutkimuksen tulokseen. Löydät ohjeistukset paikkakuntakohtaisesti tutkimustuloksista kuulemiseen liittyen alla olevasta valikosta. Tutkimustulosten perusteella asetetaan diagnoosi ja arvioidaan uniapnean vaikeusaste ja sinulle parhaiten soveltuva hoito.
- Jos sinulla todetaan vaikea tai keskivaikea uniapnea, saat lähetteen Kanta-Hämeen keskussairaalan keuhkopoliklinikalle ylipainehoitoa eli CPAP-hoitoa varten. Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaoireyhtymää hoidetaan ensisijaisesti unen aikana käytettävän ylipainehengityslaitteen (CPAP-laite) avulla.
- Jos sinulla todetaan lievä uniapnea, saat tukea hoitoosi elämäntapaohjauksesta sekä sinut ohjataan tarvittaessa varaamaan aika hammaslääkärille uniapneakiskoa varten, joko terveyskeskukseen tai yksityiselle. Lievässä uniapneassa laihdutus voi olla riittävä hoito.
- Tutustu Hengitysliiton materiaaliin: Opas uniapneaa sairastavalle ja kuntoutusmahdollisuuksiin
- Kela järjestää kuntoutuskursseja uniapneaa sairastaville aikuisille. Kuntoutus on moniammatillista ja ryhmämuotoista. Löydät lisätietoa siitä täältä.
- Löydät lisätietoa uniapneasta myös Terveyskylän Keuhkotalosta
Jos diagnoosi herättää huolta, voit keskustella esimerkiksi paikallisen Hengitysyhdistyksen ohjaus- ja neuvontapalvelussa. Yhdistyksissä on tarjolla myös mahdollisuus keskustella vertaisohjaajan kanssa.
Elintapaohjaus niille, joilla on konservatiivinen hoito
Elämäntapaohjaus omahoidon tukena
Uniapneaan liittyvän elämäntapaohjauksen tavoitteena on tukea sinua sairauden omahoidossa, auttaa lievittämään sairauden aiheuttamia oireita, tukea työkykyäsi sekä parantaa elämänlaatuasi. Ohjauksen sisältöihin vaikuttaa mm. sairauden vaikeusaste, mahdolliset liitännäissairaudet sekä kokemasi hoidon tarve. Samalla kun vahvistat terveyttä ja hyvinvointia tekemilläsi valinnoilla, hoidat uniapneaasi ja helpotat myös mahdollisten rinnakkaissairauksien oireita ja vaikutuksia.
Elämäntapaohjaus terveyskeskuksessa
- Tarvittaessa sinut ohjataan hoitajan vastaanotolle elämäntapaohjaukseen. Hoitajan kanssa voit keskustella esimerkiksi ravitsemus- ja liikuntatottumuksistasi kokonaisvaltaisesti ja sinua tuetaan myönteisissä muutoksissa. Voit varata tarvittaessa muutamia seurantakäyntejä tai sopia puhelimitse tapahtuvasta ohjauksesta.
- Tarkemmat sisällöt löydät paikkakuntakohtaisesti alla olevilta välilehdiltä.
Yhdistysten tarjoamia palveluita
Liikkumiseen, ravitsemukseen ja vertaistukea on tarjolla erilaisten yhdistysten järjestämänä. Esimerkiksi Hengitysyhdistyksen tarjoama elämäntapamuutokseen tähtäävä pienryhmävalmennus kannatta aloittaa kun laitehoitoa on jo takana muutamia kuukausia. Muuten palveluihin voi tulla ennen diagnoosin saantia, sitä odotellessa tai omahoidon eri vaiheissa.
Omahoito
- Omaolosta löydät hyvinvointivalmennuksia esimerkiksi uneen, ravitsemukseen, painonhallintaan, alkoholin käyttöön ja tupakoinnin vähentämiseen liittyen.
- Uniapneaan on saatavilla erilaisia apuvälineitä, esimerkiksi uniapneavyö asentohoitoon sekä hammastekninen uniapneakisko. Lisätietoa uniapneakiskosta Terveyskirjastossa
- Käyttöösi on polulle koottu linkkejä terveyden ja hyvinvoinnin omahoitoon
- Tietoa on koottu myös erilliselle Oman elintapamuutoksen polulle
- Lisätietoa uniapnean hoidosta Terveyskylä Keuhkotalosta
- Tutustu myös potilas- ja vertaistoimintaan omalla alueellasi.
Lähete ja kutsu keuhkosairauksien poliklinikalle
Lähete keuhkosairauksien poliklinikalle
Jos sinulla todetaan CPAP-laitehoitoa (ylipainehoitoa) vaativa uniapnea, sinusta tehdään lähete erikoissairaanhoitoon. Lääkäri arvioi lähetteen kiireellisyyden. Saat kutsun oman alueesi keuhkosairauksien poliklinikalle Hämeenlinnaan, Riihimäelle tai Forssan sairaalaan.
- Lähetteen kiireellisyydestä riippuen aika poliklinikalle on noin 1-3 kuukautta lähetteen saapumisesta.
- Saat kutsun kirjeitse tai kiireellisissä tapauksissa sinulle soitetaan.
- Saat saapumisohjeet vastaanottokäynnille ajanvarauskirjeen mukana.
- Varaa aikaa 1,5 - 2 tuntia vastaanottokäyntiin CPAP-laitteen luovutusta varten.
Yhteystiedot:
- Keuhkosairauksien poliklinikoiden yhteystiedot / Oma Häme
- Keuhkosairauksien poliklinikka Hämeenlinna ja Riihimäki, p. 03 629 3025. Takaisinsoittopalvelu arkisin klo 8 – 14.00
- Forssan keuhkosairauksien poliklinikka p. 03 4191 3002. Puhelut ohjautuvat takaisinsoittopalveluun.
Ohjauskäynti keuhkosairauksien poliklinikalla
Käynti keuhkosairauksien poliklinikalla
Sinut kutsutaan poliklinikalle, josta saat hoitajalta mukaasi uniapnean hoidossa yleisesti käytettävän automaattisen CPAP-laitteen (Continuous Positive Airway Pressure). Hoitaja ohjaa sinua laitteen käytössä sekä sovittaa sinulle sopivan maskin. Ohjauskäynnillä kerrotaan myös uniapnean vaikeusasteesta ja yleisesti uniapneasta. Ohjauksessa käydään läpi CPAP-laitetta ja sen toimintoja.
- Varaa käyntiin aikaa 1,5 - 2 tuntia.
- Vastaanottokäynnit ovat työikäisille useimmiten ryhmäohjauksia.
- Yksilöohjausta järjestetään henkilöille, joilla on useimpia eri sairauksia tai heille, jotka eivät selviydy itsenäisesti laitteen käyttöönotosta (esimerkiksi muistisairaat ja aivoverenkiertohäiriöpotilaat). Sen lisäksi yksilöohjausta tarjotaan henkilöille, joille ryhmätilanne ei sovellu.
- Maskeja on erilaisia (nenämaski / nenänalustyynymaski / sierainmaski / kokokasvomaski), joista pyritään löytämään sinulle parhaiten sopiva vaihtoehto.
- Sopivan maskin löytymiseen vaikuttaa mm. nenän koko ja muoto, leuan muoto, miehillä parta ja tai viikset sekä yöllä käytössä olevat hammasproteesit. Lisäksi maskin valintaan vaikuttaa, nukkuko suu kiinni vai auki.
- Laitetta ja maskia testataan käytössä 10-20 min ja samalla säädetään painetasot ja vasteet sinulle sopiviksi.
- Lopuksi käydään läpi kirjalliset ohjeet laitehuollosta, nenän hoidosta ja lämminvesikostuttimen käytöstä. Saat kirjalliset ohjeet mukaasi.
- Sinua kannustetaan olemaan aktiivisesti yhteydessä hoitavaan yksikköön, jos sinulla nousee kysymyksiä tai ongelmatilanteita sairauteesi tai sen hoitoon liittyen.
Lue lisää:
Yhteystiedot:
- Hämeenlinnan ja Riihimäen keuhkosairauksien poliklinikat ma–pe klo 8–14.00 p. 03 629 3025. Käytössä on takaisinsoittojärjestelmä.
- Forssan keuhkosairauksien poliklinikka p. 03 4191 3002
- Keuhkosairauksien poliklinikoiden yhteystiedot / Oma Häme
CPAP-laitteen käyttöönotto kotona
Automaattisen CPAP-laitteen käyttö kotona
CPAP-hoidon hyödyt
CPAP-laitehoito helpottaa unenaikaista hengittämistä ja näin lievittää sairauden aiheuttamia oireita. Aktiivinen uniapnean hoito tukee sinua mm. työkykysi ylläpitämisessä, parantaa elämänlaatusi sekä ehkäisee ja lievittää rinnakkaissairauksia. Hoito suojaa sydäntä, verenkiertoa ja aivoja happivajeen haitallisilta vaikutuksilta. CPAP-hoito tukee hyvää unta, mm. kuorsaus ja hengityskatkokset vähenevät. Tämä vähentää myös läheisesi huolta terveydestäsi.
CPAP-laitteen käyttö
CPAP-laitteen avulla hengitetään suodatettua huoneilmaa kevyellä ylipaineella, joka estää hengitysteiden ahtautumisen. Automaattinen CPAP laite tunnistaa hengityskatkoksen ja paine muuttuu automaattisesti. Ylipaine pitää hengitystiesi avoimina nukkuessasi, jolloin happi pääsee normaalisti elimistöön.
Käyttöönotto:
- Kytke laite sähköverkkoon mukana tulleiden ohjeiden mukaisesti. Laitteen paikka on yöpöydällä tai tuolilla sängyn vieressä.
- Voit harjoitella aluksi laitteen käyttöä iltapäivällä tai illalla ennen nukkumaan menoa, jotta yösi sujuisi hyvin.
- Käytä laitetta nukkuessasi joka yö vähintään neljä tuntia. Laitteen käyttö voi tuntua aluksi hankalalta. Aloita laitteen käyttö esimerkiksi 1-2 tuntia yössä ensimmäisen viikon aikana, ja lisää sitten aktiivisesti laitteen käyttöä.
- Laitteen käyttö on omalla vastuullasi. Kolmen kuukauden aikana kannattaa harjoitella laitteen käyttöä aktiivisesti joka yö. Jos et käytä laitetta, palauta laite laitteen antaneeseen yksikköön.
- Laitekohtaisesta seurantaohjelmasta voit itse seurata uniapneahoidon onnistumista, mm. CPAP-laitehoidon kestoa, hengityskatkoksia ja maskin mahdollista vuotoa.
- CPAP-hoito on useimmiten elinikäistä hoitoa.
Tukea ja tietoa laitteen käyttöön
- Saat ohjauskäynniltä mukaasi ohjeet laitteen käyttöön ja yhteystiedot ongelmatilanteita varten.
- Voit seurata nukkumisen aikaisia CPAP-laitteestasi esimerkiksi eri aikajaksojen osalta.
- Tarkista onko laitteellasi puhelimeen ladattava sovellus, jolla voit arvojasi tarkemmin.
- Laitehoidon vaikutusta voit seurata mm. AHI-arvoina ja maskivuodon määrinä. Viitteelliset arvot (tarkista aina hoitavalta taholta) AHi-arvo alle 10 on hyvä. Maskivuoto ei saisi olla toistuvasti yli 24 litraa / min. Yksittäisen yön kohdalla suurempi vuotomäärä ei haittaa.
- Tarvittaessa saat tukea maskin ja laitepaineiden säätöön keuhkosairauksien poliklinikalta.
- Hengitysliitto ja sen alueelliset yhdistykset tarjoavat mm. luentoja CPAP-laitteen käyttöön liittyen.
- CPAP-laitteen käyttöön ja mahdollisiin sivuoireisiin löydät tietoa Hengitysliiton sivuilta.
Lisää tähän tekstiä, kuvia tai linkkejä.
Muun ammattilaisen antama hoito ja ohjaus
Muun ammattilaisen antama hoito ja ohjaus
Tarvittaessa voit saada tukea hoitoosi ja toipumiseesi esimerkiksi kuntoutusohjaajalta, sosiaalityöntekijältä sekä eri ammattilaisten antamasta ravitsemukseen ja painonhallintaan liittyvästä ohjauksesta. Sinua hoitava taho arvioi kanssasi erilaisia hoitosi ja kuntoutumisesi kannalta sopivia hoitomuotoja ja ohjaa sinut eteenpäin.
Löydät polulta lisätietoa mm. kurssimuotoisista kuntoutuskursseista, terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisestä täältä.
-
Soitto tai käynti 3 kk:n kohdalla keuhkotautien poliklinikalla
Seuranta keuhkosairauksien poliklinikalla
Hoidon seuranta
Hoitoasi seurataan keuhkosairauksien poliklinikalla keskimäärin 3 kuukauden ajan hoidon aloituksesta. Etäseurannan avulla laitteesi kertoo hoitavalle taholle, miten laitetta on käytetty eli milloin se on ollut päällä, onko maskisi mahdollisesti vuotanut sekä miten laite hoitaa unenaikaiset hengityskatkokset. Hoitaja soittaa tai laittaa tekstiviestin sinulle sovitusti 2-4 viikon kohdalla ja kertoo, miten CPAP-hoitosi on tehonnut. Kolmen kuukauden kuluttua laitehoidon aloittamisesta hoitaja on sinuun yhteydessä puhelimitse tai tekstiviestitse. Vaihtoehtoisesti sinulle varataan tarvittaessa vastaanottoaika hoitajalle tai lääkärille.
- Seurannan tarkoituksena on kartoittaa, miten hoito on onnistunut ja onko sinulla ollut esimerkiksi nenäongelmia maskin kanssa. Hoitaja näkee etäseurannalla miten hoitosi tehoaa, kuinka paljon sinulla on ollut katkoksia ja vuotaako maskisi. Tarvittaessa sinulle voidaan varata aika poliklinikalle.
- Kun hoitosi on vakiintunut, ei tarvita enää seurantakäyntejä. Vaikka seuranta poliklinikalla päättyy, voit ongelmatilanteissa olla sinne yhteydessä. Hoitaja voi silloin tarkistaa hoitoosi liittyvät tiedot laitteen etäseurannan avulla.
- Laitteen käyttöön saat tarvittaessa tukea edelleen laitteen luovuttaneelta yksiköltä.
- Kannattaa tutustua myös paikallisten potilasyhdistysten tarjoamiin tuki- ja vertaispalveluihin.
- Mikäli et pysty käyttämään laitetta tai enää tarvitse ylipainehoitoa, ota yhteyttä laitteen luovuttaneeseen keuhkopoliklinikkaan. Käyttämätön laite palautetaan laitteen luovuttaneeseen yksikköön tai lääkinnälliseen kuntoutukseen.
Yhteystiedot
- Hämeenlinnan ja Riihimäen keuhkosairauksien poliklinikat ma–pe klo 8–14.00 p. 03 629 3025. Käytössä on takaisinsoittopalvelu.
- Forssan keuhkosairauksien poliklinikka p. 03 4191 3002
- Keuhkosairauksien poliklinikoiden yhteystiedot / Oma Häme
- Kuntoutusohjaaja ma–pe klo 8–16.00 p. 03 629 3228. Käytössä on takaisinsoittopalvelu.
Tarviketäydennykset omakustanteisesti hankitun laitteen yhteydessä
Sinulla on oikeus tarviketäydennyksiin (maski, letku, suodattimet) julkiselta puolelta, vaikka olisit hankkinut CPAP-laitteen omakustanteisesti yksityiseltä palveluntarjoajalta.
- Pyydä hoidon aloittanutta yksikköä lähettämään tarkat tiedot laitteesta (malli, sarjanumero) ja sen säädöistä lähetteen muodossa Kanta-Hämeen Keskussairaalan keuhkosairauksien poliklinikalle.
- Samalla laitteen Airview-etäseuranta suljetaan lähettävästä yksiköstä ja lähetetietojen tultua aktivoidaan sairaalan etäseurantaan.
- Saat infokaavakkeen, jossa on ohjeet, mistä voit käydä hakemassa tarviketäydennykset ja mihin ottaa yhteyttä ongelmien ilmaantuessa.
- Itse laitetta ei rekisteröidä sairaalan laiterekisteriin; vain Airview-etäseuranta aktivoidaan.
Lisää tähän tekstiä, kuvia tai linkkejä.
Hoidon seuranta
Hoidon seuranta ja laitteen uusiminen
Jatkossa voit seurata hoitoasi CPAP-laitteen uniraportista. Jos uniapnean hoito sujuu hyvin ja laitteen käyttö on sinulle ongelmatonta, säännöllisiä kontrolleja keuhkopoliklinikalle ei enää tarvita. Saat infokirjeen, jossa on tarkat ohjeet ongelmatilanteiden ja kysymysten varalta.
Jos tilanteesi muuttuu ja sinulla on ongelmia sairauteesi liittyen, ota silloin yhteyttä suoraan keuhkosairauksien poliklinikalle. Et tarvitse silloin uutta lähetettä.
- Hoitoon liittyvät välineet (maski, ilmaletku, suodattimet) vaihdetaan tarvittaessa, aikaisintaan kuitenkin 1–2 vuoden välein oman kuntasi perusterveydenhuollon hoitotarvikejakelusta. Ota mukaasi silloin vanhat välineet.
- Jos kostutinkammio rikkoutuu tai vuotaa, senkin saat uusittua kuntasi hoitotarvikejakelusta.
- Muutoin laitteet uusitaan 5-10 vuoden välein.
- Ongelmatilanteissa saat ohjeita myös esimerkiksi sairaalan kuntoutusohjaajalta. Tarvittaessa sinulle voidaan varata aika kuntoutusohjaajalle maskin sovitukseen, laiteongelmiin, laitevaihtoon tai kostutinkokeiluun liittyen.
- Muistathan paikallisten Hengitysyhdistyksien vertaisryhmät, luennot, kokemustoimijat sekä ohjaus-ja neuvontapalvelut.
- Mikäli et pysty käyttämään laitetta tai enää tarvitse ylipainehoitoa, ota yhteyttä laitteen luovuttaneeseen keuhkosairauksien poliklinikkaan. Käyttämätön laite palautetaan lääkinnälliseen kuntoutukseen tai keuhkosairauksien poliklinikalle.
Yhteystiedot
- Hämeenlinnan ja Riihimäen keuhkosairauksien poliklinikat ma–pe klo 8–14.00 p. 03 629 3025. Käytössä on takaisinsoittojärjestelmä.
- Forssan keuhkosairauksien poliklinikka p. 03 4191 3002
- Keuhkosairauksien poliklinikoiden yhteystiedot / Oma Häme
- Kuntoutusohjaaja ma–pe klo 8–16.00 p. 03 629 3228
- Jos laitteesi rikkoutuu, ota silloin yhteyttä Kanta-Hämeen keskussairaalan apuvälinekeskuksen huoltoon p. 03 629 2225 ja sopikaa laitteen korjauksesta.
Toteutuu yleensä 
Tarvittaessa