Lapsen unitaitojen tukipolku

[browser-shot url="https://palvelupolku.khshp.fi/rintasyopa/" width="1200" height="700"]

Huoli tyypin 2 diabetekseen sairastumisesta

Tyypin 2 diabetekseen sairastumisen riskit ja ennaltaehkäisy

Diabetekselle altistavien perintötekijöiden lisäksi ylipaino, epäterveellinen syöminen ja vähäinen liikkuminen ovat tyypin 2 diabeteksen keskiset riskitekijät. Myös pitkäkestoisella stressillä, univaikeuksilla ja masennuksella on yhteys tyypin 2 diabeteksen syntyyn ja etenemiseen. (Lähde: THL). Oireidesi havaitsemisen jälkeen diabeteksen kehittymistä voidaan ehkäistä elintapamuutoksilla (painon pudotus, liikunta, ruokavalio); onnistuneet elintapamuutokset voivat jopa puolittaa riskisi sairastua.

Tietoa Diabetekseen sairastumisen riskitekijöistä sekä sairastumisen ehkäisemiseen liittyvää tietoa näet Diabetesliiton sivuilta:

Diabetesriskissä olevan polku (Diabetesliitto.fi)

 

  • Kun elimistösi alentunut sokerinsietokyy havaitaan ajoissa, voidaan elintapojen muutoksella ehkäistä diabeteksen kehittyminen. Lisätietoa voit saada palvelupolun kohdasta omahoito
  • Suun terveydellä on myös suuri merkitys diabeteksen ehkäisyssä: suun kiinnityskudosten sairaudella, parodontiitilla, on todettu olevan yhteyttä diabeteksen syntyyn ja myös toiseen suuntaan katsottuna, diabeetikon huono hoitotasapaino lisää parodontiitin riskiä. Lisätietoa voit lukea täältä: Diabetesliiton sivuilta kohdasta diabetes ja suu.

Lisätietoa alla olevista linkeistä:

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Silmänpohjakuvaus

Silmänpohjakuvauksen merkitys osana tyypin 2 diabeteksen hoitoa

Diabeetikolla on suurentunut risti sairastua diabeettiseen silmän verkkokalvosairauteen eli retinopatiaan. Sen vuoksi silmiesi terveyden seuranta mm. silmänpohjakuvausten avulla on tärkeää. Diabeteksesi hyvä hoitotasapaino vähentää riskiä sairastumiselle ja on siis avaintekijä taudin ennaltaehkäisyssä: Verensokerien korkea taso lisää riskiä diabeettiseen verkkokalvosairauteen sairastumiselle. Retinopatia eli diabeettinen verkkokalvosairaus voi olla oireeton, se voi heikentää näköä tai aiheuttaa puutoksia näkökenttään. Oikea-aikainen retinopatian hoito vähentää merkittävästi näön heikkenemisen vaaraa.

Silmänpohjakuvausten toteutus

  • Ensimmäinen silmänpohjakuvaus suositellaan toteutettavaksi  tyypin 2 diabeteksen diagnosointivaiheessa, lisätietoa saat diabeteshoitajaltasi.
  • Suurentuneen sairastumisriskin vuoksi diabetesta sairastavan silmänpohjien tilannetta seurataan säännöllisesti silmänpohjakuvausten avulla. Seulonnalla pyritään löytämään retinopatiamuutokset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja toteamaan retinopatian eteneminen.
  • Kuvaus suoritetaan digitaalisesti riittävää erotuskykyä käyttäen. Kuvaustapa mahdollistaa kuvien välittömän arvioinnin ja sekä sähköisen siirron, jolloin kuvaustulosten käsittely on nopeampaa.
  • Silmäpohjakuvaus toteutetaan useimmiten omalla terveysasemallasi. Lisätietoa saat alta paikkakuntakohtaisilta välilehdiltä.
  • Jos hoitosi toteutuu sisätautien poliklinikalla, saat tarkemmat ohjeet silmänpohjakuvauksiin vastaanottokäynnilläsi.
  • Ammattilainen arvioi silmänpohjakuvauksen tulokset ja tarvittaessa saat ohjauksen silmäpoliklinikalle jatkohoitoarviota varten.
  • Tyypin 2 diabeetikoilla silmänpohjakuvaukset ja seurantaa tulisi toteuttaa noin 3 vuoden välein. Joissakin tapauksissa tiheämpikin seulonta voi olla tarpeen - vastaanotolla ammattilainen arvioi kanssasi tilanteesi mukaisen seurannan tarpeen.

Lisätietoa:

Diabetes.fi/diabetes ja silmät/

https://www.terveyskirjasto.fi/

Diabetes.fi

https://www.kaypahoito.fi/

Forssa
  • Silmänpohjakuvauksiin ohjaavat diabetesta sairastavia hoitavat lääkärit ja terveydenhoitajat.
  • Tutkimus tehdään Forssassa sairaalan silmätautien poliklinikalla, joka sijaitsee ensimmäisessä kerroksessa. Osoite: Urheilukentänkatu 9. Tutkimuksen toteuttaa yhteistyökumppani Digifundus.
  • Somerolla kuvaus toteutetaan terveysasemalla. Diabeteshoitaja huolehtii kutsumisestasi kuvauksiin.
Hattula
  • Silmänpohjakuvaustutkimukseen saat ohjauksen terveydenhuollon ammattilaiselta vastaanotolla käydessäsi.
  • Tutkimus tehdään Hattulan terveysasemalla. Osoite: Parolantie 42 B.
  • Kuvauksen toteuttaa yhteistyökumppani Digifundus.
Janakkala
  • Tutkimukseen ohjataan hoitajan tai lääkärin vastaanotolta.
  • Silmänpohjakuvaus tehdään joko Turengin terveysasemalla (Tapailanpiha 13 B) tai Tervakosken terveysasemalla (Kivimiehentie 2).
  • Kuvauksen toteuttaa yhteistyökumppani Digifundus.
Hämeenlinna
  • Silmänpohjakuvauksiin saat ohjauksen lääkärin tai hoitajan vastaanotolta.
  • Tutkimus tehdään Hämeenlinnassa pääterveysasemalla (osoite:  Viipurintie 1-3, 13200 Hämeenlinna) toimenpideyksikössä hoitajan toimesta.
  • Saat kutsun tutkimukseen kirjeitse.
  • Lisätietoa saat halutessasi vastaanotolla diabeteshoitajaltasi.
Riihimäki
  • Silmänpohjakuvaukset tehdään silmälääkärin ohjeen mukaan 1-3 v. välein omalla terveysasemallasi.
  • Terveydenhuollon ammattilainen toteuttaa kuvaukset.
  • Saat erillisen kutsun kuvauksiin.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Käynti hammashoidossa

Diabetes voi lisätä alttiutta erilaisille suusairauksille: ientulehduksille, hampaiden kiinnityskudosten sairaudelle eli parodontiitille, limakalvojen sienitulehduksille sekä altistaa hampaiden reikiintymiselle, joten sinun tulisi kiinnittää erityistä huomiota suun terveyden ylläpitoon. Diabetes lisää suun kiinnityskudossairauden riskiä kolminkertaiseksi. Diabeteksen hoitotasapaino vaikuttaa myös suun terveyteen, toisaalta terve suu on tärkeä osa myös diabeteksen hoitoa. Suun erilaiset sairaustilat ovat yleisempiä henkilöillä, joilla myös diabeteksen hoitotasapaino on huono.

Lähde: https://www.hammaslaakariliitto.fi

Sinun tulee varata aika suun terveydenhuoltoon suun terveydentilan arvioimiseksi, ole yhteydessä oman kuntasi suun terveydenhuollon toimipisteeseen. Yhteystiedot löydät Oma Hämeen verkkosivuilta https://omahame.fi/suun-terveydenhuolto

Lisätietoa täältä:

Diabetesliitto - suun ja hampaiden hyvinvointi

Hammaslääkäriliitto - diabetes ja suu

I love suu - tietoa suun kiinnityskudostulehduksesta eli parodontiitista

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Yhteydenotto terveydenhuoltoon

Diabeteshoidon alku

Tyypin 2 diabetes havaitaan usein muiden sairauksien tutkimusten yhteydessä, terveystarkastuksen tai työhöntulotarkastuksen yhteydessä tai sattumalta. Lievempien oireiden yhteydessä, ota yhteyttä omaan terveysasemaasi tai työterveyshuoltoosi. yhteystiedot löytyvät Oma Hämeen verkkosivuiltamme

Kiireetön hoitajan tai lääkärin vastaanotto

Terveyspalveluissa on käytössä kiireettömissä tapauksissa myös sähköinen palvelu eli Omaolon oirearvio. Hoitaja vastaanottaa tietosi verkossa täyttämäsi lomakkeen kautta ja on sinuun yhteydessä tilanteesi arvioimiseksi.

Jos oireesi ovat voimakkaat, tulee sinun soittaa 112 ja hakeutua hoitoon päivystyksellisesti.

Tyypillisimmät oireet:

  • Yleinen väsymyksen tunne
  • Janon tunne
  • Huono olo
  • Lisääntynyt virtsaamistarve
  • Yllättävät muutokset näön tarkkuudessa
  • Pitkittynyt infektio, esimerkiksi haavat, ruusu- tai sieni-infektiot ihossa eivät parane normaalisti
  • Jalkaoireet, kuten esim. jalkasäryt tai lihaskouristelut
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Elämää diabeteksen kanssa

Diabetes ei estä elämästä omannäköistä ja mielekästä elämää. Ammattilaisilta ja yhdistyksiltä on saatavissa tukea eri elämänvaiheisiin. Tietoa näistä on koottu mm. polun kohtiin  Muun ammattilaisen tuki sekä Tietoa ja vertaistukea

Muiden sairauksien hoito

Valtimosairauksien, sydämen vajaatoiminnan ja eteisvärinän riski ovat suurentuneet diabetesta sairastavilla. Tämän vuoksi hyvään diabeteshoitoon kuuluu myös tupakoimattomuus, sydänterveellinen ruokavalio ja liikunta.

Lisätietoa sydän- ja verisuonisairauksien riskistä diabeteksessa / Terveyskylä

Muista myös:

  • Jalkojen omahoito ja ihon kunnosta huolehtiminen muun muassa tarkistamalla, parantuvatko mahdolliset haavat. Jollei jalkojen haavat parannu omahoidon aikana, hakeudu hoitoon.
  • Säännölliset, hoitosuunnitelman mukaiset käynnit suun terveydenhuollossa.

Hoitoväsymys diabeteksessa

Vastuu omahoidosta ja sairauden huomioon ottamisesta saattaa tuntua ajoittain raskaalta. Hoitoväsymyksestä voi kertoa se, että diabetes tuntuu musertavalta, hoitotavoitteet mahdottomilta saavuttaa tai erilaiset pelot ja huolet alkavat kohtuuttomasti vaivata mieltä. Diabetesta sairastavan hoitoväsymyksessä keskeisenä tunteena on usein syyllisyyden tunne. Tällöin saattaa ruveta kyseenalaistamaan, onko hoitanut itseään tarpeeksi hyvin. Läheisten ja ammattilaisten kanssa on hyvä miettiä, mikä kussakin elämäntilanteessa on riittävän hyvä omahoito.

Tukimuotoja on koottu myös polun kohtaan Tietoa ja vertaistukea.

Lisätietoa hoitoväsymyksestä diabeteksessa/Terveyskylä.fi

Hoitotarvikejakelu

Hoitotarvikkeiden saamisen edellytyksenäteellisin perustein todettu pitkäaikainen sairaus, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta. Terveydenhuollon ammattilainen tekee sinulle tarvittavan lähetteen palveluun. Palvelu on asiakkaille maksutonta.

Diabetesta sairastavalle hoidossa tarvittavat hoitotarvikkeet annetaan välittömästi sairauden toteamisen jälkeen, kun lääkitys on aloitettu.

Hoitotarvikejakelun yhteystiedot. https://omahame.fi/hoitotarvikejakelu

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Seuranta

Hoitotasapainon seuranta

  • Hoitokokonaisuuttasi ja seurannan tarvetta arvioidaan ja toteutetaan yhdessä kanssasi.
  • Jos diabeteksesi hoito on hyvässä tasapainossa, tilanteesi olisi hyvä käydä läpi sairaanhoitajan kanssa yhdessä noin kerran vuodessa.
  • Tapaamisia voidaan suositella sinulle toteutettavaksi myös hiukan tiheämmin. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi muiden sairauksiesi huomioimisen tarve hoitokokonaisuudessasi.
  • Olethan yhteydessä omaan terveyskeskukseesi seurantakäynnin varaamiseksi. Seurantakäynnin ajat eivät tule sinulle automaattisesti.
  • Vastaanotolla kanssasi käydään läpi hoitosi tavoitteet, seuranta sekä seuraavien tarvittavien verikokeiden ajat.
  • Jos paastoverensokeriarvosi lähtevät kotiseurannassa nousuun (yli 7) tai aterian jälkeen arvot ovat jatkuvasti yli 10, ole yhteydessä omaan terveyskeskukseesi jo ennen seurantakäyntiä.

Suun terveydenhuolto

  • Suun terveydenhuollossa tarkastuksesi yhteydessä tehdään aina hoitosuunnitelma, jossa on arvioitu seuraava suositeltava käyntiajankohta.
  • Seurantakäynti voi olla esim. vuoden kuluttua suuhygienistille, tarvittaessa varataan aika hammaslääkärille.
  • On tärkeää, että pidät huolta siitä, että hakeudut omatoimisesti hoitosuunnitelmasi mukaisesti suun terveydenhuollon vastaanotolle. Automaattista kutsua käynnille ei tule, vaan ajanvaraus tulee huolehtia itse.
Forssa
  • Diabeteshoitaja ohjaa, hoitaa ja seuraa diabetesta sairastavia.
  • Forssan seudulla diabeteshoitaja on tavoitettavissa sekä sairaalan poliklinikalla että terveysasemilla.
  • Seurantaan kuuluu laboratoriokokeet, joiden tulokset käydään läpi yhdessä diabeteshoitajan kanssa joko puhelimitse tai vastaanotolla.
  • Tulosten mukaan voidaan varata aika lääkärin vastaanotolle, jossa esimerkiksi arvioidaan tarve lääkityksen muuttamiselle
  • Tarvittaessa diabeteshoitaja voi ohjata sinut liikuntaneuvojalle tai ravitsemusterapeutille.

Yhteystiedot: https://omahame.fi/kiireeton-hoitajan-tai-laakarin-vastaanotto

Hattula

Sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja hoitaa pitkäaikaissairaiden asiakkaiden, kuten diabetekseen sairastuneiden  seurantakäynnit.

Yhteystiedot: https://omahame.fi/kiireeton-hoitajan-tai-laakarin-vastaanotto

Hämeenlinna
  • Seuranta toteutetaan terveysasemilla
  • Hämeenlinnassa terveyskeskuksessa on tarjolla tyypin 2 diabeetikoille suunnattua ryhmätoimintaa kolmen kerran jaksoina.
  • Ammattilaiset voivat ohjata ryhmiin mukaan jo diabeteksen esivaiheessa, diagnoosin saamisen jälkeen tai myöhemmin lisätiedon ja ohjaustarpeen mukaan.

Yhteystiedot: https://omahame.fi/kiireeton-hoitajan-tai-laakarin-vastaanotto

Janakkala

Tyypin 2 (aikuistyypin) diabeetikot saavat Janakkalassa neuvontaa diabeteshoitajilta ja omahoitajilta.

Yhteystiedot: https://omahame.fi/kiireeton-hoitajan-tai-laakarin-vastaanotto

Riihimäki

Diabeteksen seurannasta Riihimäellä vastaa pääasiassa hoitaja.

  • Seurantakäyntejä on yksilöllisen tilanteesi mukaan puolen vuoden tai vuoden välein.
  • Tablettihoitomuotoisen diabeteksen yhteydessä seuranta on yleisimmin kerran vuodessa.
  • Seurantakäynnillä tutkitaan myös jalkojen kunto.
  • Ennen seurantakäyntiä sinut ohjataan käymään verikokeissa, jonka tulokset käydään läpi hoitajan kanssa.
  • Hoitaja konsultoi tarvittaessa verikokeiden tuloksista lääkäriä.
  • Jos lääkäri on antanut lisäohjeita, hoitaja on sinuun yhteydessä.
  • Tarvittaessa seurantakäynti tapahtuu lääkärin vastaanotolla.

Huomioithan, että seurantakäynneille tulee varata itse aika: https://omahame.fi/kiireeton-hoitajan-tai-laakarin-vastaanotto

                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                              

Seuranta on tärkeä osa omahoitoasi sekä hyvän sokeritasapainon ylläpitämistä.

Hyvällä sokeritasapainon hoidolla on mahdollista ennaltaehkäistä mahdollisia komplikaatioita sekä erilaisia diabetekseen liittyviä lisäsairauksia. Tyypillistä lisäsairauksista tietoa välilehdillä alla::

Retinopatia:

  • Diabetes voi vaikuttaa myös silmiisi.
  • Diabeettinen retinopatia on verkkokalvosairaus, joka kehittyy monille diabeetikoille.
  • Diabeteksen hyvällä hoidolla ja hyvän sokeritasapainon ylläpitämisellä voidaan ehkäistä retinopatian aiheuttamaa näkövannaa.
  • Silmänpohjien tilaa tulee seurata tasaisin välein silmänpohjakuvausten avulla säännöllisesti.
  • Oikein ajoitetuilla silmiin kohdistetulla hoidoilla voidaan useimmiten estää vakava näkövamma.

Neuropatia:

  • Diabetekseen voi liittyä myös hermojen toiminnan vaurioita eli neuropatiaa.
  • Vauriot saattavat ilmetä sekä tavallisissa tahdonalaisissa ääreishermoissa että ei-tahdonalaisissa autonomisissa hermoissa, jotka säätelevät sisäelinten toimintoja.
  • Hermovauriot ovat melko yleisiä diabeetikoilla: niitä todetaan noin puolella diabetesta sairastavilla, on yleisempää tyypin 2 kuin tyypin 1 diabeteksessa sekä iäkkäillä.
  • Useimmiten neuropatia syntyy vasta vuosien sairastamisen kuluessa.
  • Neuropatian yleisimpiä oireita ovat mm. kivut sekä tuntopuutokset jalkojen alueella.
  • Tyypin 2 diabeteksessa viidesosalla potilaista todetaan jo sairauden toteamishetkellä joitakin merkkejä neuropatiasta, koska diabetes on voinut olla jo vuosia piilevänä ennen sen toteamista. Neuropatian oireet syntyvät yleisimmin vasta vuosien sairastamisen kuluessa.

Nefropatia:

  • Munuaissairaus (nefropatia) on diabeteksen sairastamiseen liittyvä krooninen lisäsairaus, jonka syntymistä on mahdollista ehkäistä tehokkaasti hyvällä hoitotasapainolla sekä verenpaineen hoidolla.
  • Munuaisten tilaa seurataan tarvittaessa laboratoriotestein ja ammattilainen tekee tarvittaessa sinulle lähetteen niihin.
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Muun ammattilaisen tuki

Diabeteksen hoidossa tukevat myös eri asiantuntijat, joiden palveluita on kuvattu tämän kohdan välilehdillä.

Jalkojenhoito

Järjestöjen tuki jalkojenhoitoon

  • Diabetesliitto on koonnut tietoa jalkojenhoitopalveluista paikkakunnittain: Diabetes.fi/jalkojenhoitopalvelut
  • Myös paikallisyhdistyksesi voi neuvoa jalkojenhoitopalveluiden valinnassa. Yhdistys voi myös tukea jalkojenhoidon kustannuksissa. Lisätietoa saat paikkakuntasi yhdistyksestä.

Forssan Seudun Diabeetikot

Hämeenlinnan Seudun Diabeetikot ry

Riihimäen Seudun Diabeetikot ry 

Kanta-Hämeen Keskussairaalan jalkojenhoitaja

Kanta-Hämeen keskussairaalan sisätautien poliklinikalla toimii jalkojenhoitaja, jolle jalkojen hoidon tarpeen todennut ammattilainen voi laittaa lähetteen. Hoitojakso suunnitellaan yksilöllisen tarpeesi mukaan.

Jalkojenhoitaja:

  • Tutkii jalkojen ihot ja niiden asennot
  • Hoitaa jalkojen ihorikkoja ja haavoja
  • Ohjaa menetelmiä kevennyshoitoon ja mahdollisten virheasentojen helpottamiseksi
  • Opastaa jalkojen omahoidossa

Yhteystiedot: 03 629 2288, tekstiviestinumero 045 73965638.

Jalkojenhoidon mahdollisuuksista voit saada apua myös omalta terveysasemaltasi. Ole tarvittaessa yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen.

-

Sosiaalityöntekijä

Sosiaalityöntekijän vastaanotolla saat apua mm. lääkityskorvauksiin liittyvien selvitysten tekemiseen sekä apuja erilaisten hakemisten täyttämisessä ja etuuksien hakemisessa.

Lisäksi sosiaalityöntekijän kanssa on mahdollista keskustella:

  • taloudellisen tuen mahdollisuuksista esim. lääkkeidesi hankintaan liittyen.
  • erilaisista kuntoutusten mahdollisuuksista ja niihin hakemisesta.
  • tarvittavista apuvälinehankinnoista.
Liikuntaneuvonta

Liikuntaneuvonnan tarkoituksena on painonhallinnan ja fyysisen kunnon parantamisen tukeminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Terveydenhuollon ammattilainen voi suositella ja ohjata sinut liikuntasuunnittelijalle. Voit myös itse ottaa yhteyttä liikuntasuunnittelijaan ja varata ajan.

Tietoa liikuntaneuvonnan palveluista ja liikuntapaikoista / Oma Häme

Suun terveyden asiantuntijat

Suun terveys on tärkeä osa diabeteksen hoitoa. Sen tueksi on tärkeää käydä säännöllisesti hammastarkastuksessa ja -hoidossa.  Hammashoito saattaa olla myös osana voimassaolevaa hoitosuunnitelmaa.

Yhteystiedot suun terveydenhuoltoon löydät https://omahame.fi/suun-terveydenhuolto.

Ravitsemusneuvonta
  • Ravitsemusneuvontaa voit saada esim. diabeteshoitajan vastaanottokäynnilläsi tai omalla asuinalueellasi toteutettujen palvelujen mukaisesti esimerkiksi ryhmätoimintamuotoisena.
  • Tarvittaessa omahoitajasi voi arvioida kanssasi ravitsemusterapeutin palveluiden tarvetta ja omahoitaja tekee yksilöllisen tilanteesi arvioiden lähetteen ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Lähetteen ravitsemusterapeutille voi tehdä myös lääkäri.
  • Ravitsemusterapeutin vastaanotolla voit saada neuvontaa ravitsemukseesi liittyen. Hän voi suunnitella sinulle tarpeen mukaan myös yksilöllisesti sinulle soveltuvan ruokavalion ja seuraa ruokavalion toteutumista.
  • Ravitsemusohjaus tukee omahoitosi toteuttamista.
Psyykkinen tuki

Psyykkinen hyvinvointi on yksi diabeteshoidon tärkeä tavoite. Sairastuneena voi tulla monia tunteita: vihaa, pettymystä, turhautumista, katkeruutta ja syyllisyyttä. Tunteiden sanoittaminen ja niiden jakaminen muille tukee mielesi hyvinvointia.

Miten saan psyykkistä tukea?

  • Hoitava lääkärisi voi suositella sinulle psyykkistä tukea tai voit itse ottaa asian puheeksi hoitavan lääkärisi kanssa.
  • Sinulla on mahdollisuus keskustella sekä sairaalassa tai oman terveyskeskuksesi psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa.

Psykiatrisen sairaanhoitajan ohjauskäynti sairaalalla

Sairaalan psykiatrinen sairaanhoitaja soittaa sinulle lupasi siihen saatuaan ja sopii kanssasi tapaamisajan. Tapaamisajat voivat olla saman päivänä esimerkiksi muiden hoitojesi kanssa tai erikseen sovittuna päivänä psykiatrian poliklinikalla. Tapaamisella keskustellaan ajatuksista ja tunteista liittyen tilanteeseesi ja sairauteen sopeutumiseen. Tapaamiset eivät ole terapiaa, vaan tarkoituksena on löytää keinoja sopeutua tilanteeseen ja vahvistaa voimavaroja. Jos tilanteesi niin edellyttää esimerkiksi lääkityksen tms. suhteen, psykiatrinen sairaanhoitaja osaa ohjata sinua varsinaisen psykiatrisen hoidon piiriin.

Terveyskeskuksissa on myös mahdollista varata aika psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle. Yhteystiedot löydät https://omahame.fi/mielenterveyspalvelut

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Tietoa ja vertaistukea

Diabetes on yleinen sairaus. Tyypin 2 diabetesta sairastaa diabetesliiton (v.2021) mukaan n. 400 000 henkilöä. Lisäksi arvioidaan, että sitä sairastaa tietämättään 50 000-100 000 henkilöä. Tyypin 2 diabetekseen sairastutaan myös aiempaa nuorempana.

Diabetesliitto

Diabetesliitto tekee työtä diabeetikoiden hyvän elämän puolesta. Toiminnan painopisteinä ovat diabeetikoiden tukeminen, diabetesosaamisen edistäminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Diabetesliitolla on tarjolla tyypin 2 diabetesta sairastaville mm. kohdennettuja kursseja.

Lisäksi diabetesliitto tarjoaa vertaistukea puhelimessa, chatissa ja sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi facebookissa toimii useita diabeetikoille ja heidän läheisilleen tarkoitettuja ryhmiä, joiden keskusteluissa on mukana ammattilaisia.

Paikallisyhdistykset

  • Forssan Seudun Diabeetikot tarjoavat vertaistukea ja diabetestietoa Forssan, Tammelan, Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän alueella. Lisätietoa tapahtumista ja jäseneduista: Forssandiabeetikot
  • Hämeenlinnan Seudun Diabetesyhdistys toimii Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan alueella. Yhdistyksellä on omat www-sivut, joiden kautta saat tietoa ajankohtaisista tapahtumista. Yhdistys tiedottaa ajankohtaisista asioista myös HML kaupunkiuutisten järjestöpalstalla. Lisätietoa tapahtumista ja jäseneduista: Hämeenlinnan Seudun Diabetesyhdistys ry (hsdy.fi)
  • Riihimäen Seudun Diabeetikot ry toimii monipuolisesti diabeetikon tukena Riihimäellä, Hausjärvellä, Lopella ja Tervakoskella. Toiminnan runkoina ovat mm. kuukausittaiset kerhotapaamiset, luennot sekä liikunta- ja virkistystoiminta. Lisätietoa tapahtumista ja jäseneduista: Riihimäen Seudun Diabeetikot ry

Sopeutumisvalmennuskurssit

  • Kela järjestää sopeutumisvalmennuskursseja metabolista oireyhtymää ja tyypin 2 diabetesta sairastavalle aikuiselle.
  • Kurssia varten tarvitset B-lausunnon.

Lisätietoa:

Tyypin 2 diabeteksen hoito/Terveyskirjasto

Diabetes/Diabetes.fi

https://www.terveyskyla.fi/diabetestalo

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Omahoito

Tyypin 2 diabeteksen omahoidossa tärkeintä on huomioida terveydentilasi kokonaisuus sekä yksilölliset tarpeesi sekä verensokeriarvojen ja hyvien elämäntapojen välinen tasapaino. Jos diabeteksesi hoitoon on määrättynä lääkehoito, niin voit tiedustella ammattilaiselta mahdollisuutta saada verensokerimittari käyttöösi. 

Verensokeriarvojen seuranta:

Vastaanotolla saat yksilölliset ohjeet verensokerien seuraamiseksi. Alla yleisiä ohjeita, olethan tarvittaessa yhteydessä omalle terveysasemallesi yksilöllisten ohjeidesi tarkistamiseksi.

Diabeteksen tablettihoito:

  • Verensokerimittaus illalla nukkumaan mennessä ja seuraavana aamuna (ns. paastoverensokeri).
  • Ateriapari eli verensokeri mitataan ennen aterian alkua ja 2 tuntia saman aterian jälkeen. Voit vaihdella mittausta lounaan tai päivällisen yhteyteen.
  • Jos diabeteksesi on hyvässä hoitotasapainossa, noin verensokerien mittaus 1 - 2 krt viikossa riittää.
  • Lisäksi tulee huomioida: Sairauspäivinä verensokerien mittaus tulee huomioida erikseen: mittaa aamun ns. paastoverensokeria sekä ateriapareja. Tarvittaessa saat lisäohjeita esim. omahoitajaltasi.
  • Liikunta ja erilaiset ateriat vaikuttavat verensokeritasapainoon, olisi hyvä ottaa myös ns. oppimismittauksia liikunnan tai hyvin koostetun aterian jälkeen. Näin saat tärkeää tietoa liikunnan ja aterioiden vaikutuksista verensokeritasoosi.
  • Ennen vastaanotolla tapahtuvaa seurantakäyntiä tulee toteuttaa 3-5 mittauspäivää, kuten lääkehoidon alussa.
  • Kirjaa mittaustuloksesi omaseurantavihkoon ja tuo ne mukanasi vastaanotolle.

Milloin tulee ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon?

  • Jos verensokerisi on toistuvasti yli 10 ennen aamupalaa tai
  • Olet kuumeinen tai
  • Yleiskuntosi laskee tai et voi syödä normaalisti, oksennat tai ripuloit.
  • Matalan ja korkean verensokerin oireen yhteydessä.

Digitaaliset palvelut diabeteshoitosi tukena

Suun terveys

Suun terveydestä huolehtiminen on osa diabeteksen hoitoa. Hyvässä sokeritasapainossa diabetes ei erityisesti altista suun sairauksille. Kuitenkin korkea verensokeri ja verensokerin vaihtelut altistavat muun muassa suun kuivumiselle, hampaiden reikiintymiselle ja ientulehdukselle.

Suun omahoidossa tärkeää

(Lähde: Hammaslääkäriliitto.fi)

Lisätietoa:

Liikunta

Säännöllinen liikunta on suositeltavaa kaikille diabeetikoille

  • Vähentää insuliiniresistenssiä ja parantaa glukoositasapainoa.
  • Vaikuttaa edullisesti painonhallintaan, sydän- ja verenkiertoelimistön ja keuhkojen toimintaan, veren rasva-arvoihin ja verenpaineeseen.
  • Lisää virkeyttä ja hyvinvointia.
  • Löydät 2 tyypin diabeetikoille laaditun liikuntaohjeen (Käypähoito suositus) täältä: Tyypin 2 diabeetikon liikuntaohjelma
  • Lisätietoa: Diabetesliitto, liikuntasuositukset

Lähde: https://www.kaypahoito.fi

Ruokavalio

Tyypin 2 diabeteksen ruokavaliohoidolla on kolme keskeistä tavoitetta.

  1. Sen avulla pyritään mahdollisimman hyvään verensokeritasapainoon, huomioiden kunkin potilaan yksilöllinen tilanne.
  2. Ruokavaliolla on tärkeää suojata diabetekseen sairastunutta niiltä lisäsairauksilta, jotka tekevät juuri tyypin 2 diabeteksesta vaarallisen. Ruokavalio tulee suunnitella yhtä aikaa sellaiseksi, että se paitsi parantaa verensokeriarvoja, myös laskee verenpainetta, veren kolesterolia ja matala-asteista tulehdusta – edistäen sydän- ja verisuonisairauksien sekä muisti- ja syöpäsairauksien ehkäisyä.
  3. Painonhallinta.

Lähde: https://diabetesjasydan.fi/diabetes-ja-sydan/

Lisätietoa:

https://www.diabetes.fi/terveydeksi/syominen/diabetes_ja_ruokavalio

Ravitsemus/Diabetes ja sydän

https://www.tampereendiabetesyhdistys.fi/tietoa/hiilihydraatit 

https://syohyvaa.fi

https://Fineli.fi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki)

https://www.leipatiedotus.fi/

Mielen hyvinvointi

Diabeteksen hoidossa korkea tai liian matala verensokeri sekä verensokerin nopeat vaihtelut saattavat aiheuttaa mielialan muutoksia.

  • Korkeisiin verensokeriarvoihin liittyy usein väsymystä, haluttomuutta, alavireisyyttä tai ärtyneisyyttä.
  • Liian matalan verensokerin oireita voivat olla väsymys, keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys, jopa aggressiivisuus.

Lisätietoa:

https://www.diabetes.fi/terveydeksi/hyva_mieli

https://minavoin.fi/jaksaminen/(Sisällöstä vastaa Diabetesliitto ry)

Jalkojen omahoito

Diabeteksen hyvään omahoitoon kuuluu myös jalkojen omahoito.

Siihen kuuluvat:

  • jalkojen päivittäinen tarkastaminen
  • jalkojen päivittäinen pesu
  • jalkojen rasvaus
  • jalkajumppa
  • pikkuvaivojen kuten hiertymien, rakkojen ja haavojen hoitotaidot
  • sopivat jalkineet ja sukat

Lisätietoa:

Terveyskylä.fi/ Jalkojen omahoito diabeteksessä 

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Tyypin 2 diabeteksen oireet

Tyypin 2 diabetes

Yleensä diabetes sairautena luokitellaan tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekseen. Luokitus ei ole selkeä, vaan perustuu yleiseen tapaan luokitella sairauden erilaisia ilmenemisen muotoja, tyypin 1 ja 2 lisäksi esimerkiksi raskausdiabetes sekä ns. sekundaarinen diabetes, joka liittyy muiden sairauksien jälkeiseen tilaan. Tyypin 2 diabeteksessa elimistön oma insuliini vaikuttaa heikosti ja sitä ei erity riittävästi. Usein tyypin 2 diabetes kehittyy hitaasti ja sen vuoksi oireita voi olla vaikeaa itse havaita. Sairaus voidaankin todeta muiden sairauksien tutkimusten, terveystarkastuksen tai työhöntulotarkastuksen yhteydessä tai sattumalta. Kohonneen verensokerin tilannetta voi kestää vuosia. Tällainen tilanne on hyvä tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja hoitaa, sillä oikeanlaisella hoidolla ja elämäntapamuutoksilla on mahdollista ehkäistä diabeteksen puhkeaminen.

Tyypillisimmät oireet:

  • yleinen väsymyksen tunne
  • janon tunne
  • huono olo
  • lisääntynyt virtsaamistarve
  • yllättävät muutokset näön tarkkuudessa
  • pitkittynyt infektio, esim. haavat, ruusu-tai sieni-infektiot ihossa eivät parane normaalisti
  • jalkaoireet, kuten esim. jalkasäryt, lihaskouristelut

Jos oireesi ovat voimakkaat, tulee sinun soittaa 112 ja hakeutua hoitoon päivystyksellisesti.

Apuna oman terveydentilasi arvioinnissa:

  • Täytä Terveystarkastus kysely verkossa (Omaolo.fi). Ammattilainen vastaanottaa kyselysi tulokset ja arvioi tietojen perusteella jatkohoitosi tarvetta.
  • Ole yhteydessä suoraan omalle terveysasemallesi tai työterveyshuoltoosi.

Yhteystietoja on koottu palvelupolun kohtaan yhteydenotto terveydenhuoltoon.

Lisätietoa löydät alla olevista linkeistä:

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Vastaanottokäynti

Tutkimustulokset jatkohoidon suunnittelussa

  • Laboratoriotestituloksesi voidaan käydä kanssasi läpi puhelimitse.
  • Diabeteksen toteamiseen liittyvät alkututkimukset ja sairauden toteaminen on saatettu toteuttaa sinulle jo työterveyshuollon käyntisi yhteydessä. Jatkohoidon suunnittelua varten sinut on voitu ohjata omaan terveyskeskukseesi jatkohoidon tarpeen arviointia ja seuraamista varten.

Ensikäynti vastaanotolla

  • Ensikäynnin vastaanoton voi toteuttaa lääkäri tai hoitaja, yksilöllinen tilanteesi huomioiden ja terveyskeskuksesi palveluiden mukaisesti.
  • Ammattilainen arvioi yleisen terveydentilasi, lääkityksen aloittamisen tarpeen ja kirjoittaa tarvittavat reseptit.
  • Saat tietoa sairaudestasi ja sen hoidosta.
  • Vastaanotolla voit saada myös tietoa luotettavista lisätiedonlähteistä sekä omahoidon tueksi sopivista digitaalisista palveluista. (verensokeritasojen seurantaan, elämäntapa ym.)
  • Jos sinulla todennetaan ensikäynnillä diabetes, on hyvin yleistä, että lääkehoidoksi valitaan alkuun Metformiini. Tarkemmat lisätiedot ja ohjausta lääkehoitoon saat tarkemmin vastaanottokäynnilläsi.

Ohjausta ja tietoa sairautesi hoitoon liittyen

  • Omilla elämäntavoilla voit vaikuttaa sairautesi hoitotasapainoon ja vointiisi. Saat ohjausta myös elämäntapojesi tarvittavien muutosten suhteen sekä tietoa elämäntapamuutostasi tukevista palveluista. Lisää elintapamuutoksesi tueksi saat tietoa oman elintapamuutoksen palvelupolultamme.
  • Omahoitajasi tekee sinulle tarvittaessa lähetteen hoitotarvikejakeluun tarvittavien hoitotarvikkeiden hankkimiseksi.
  • Lääkäri kirjoittaa sinulle B-lausunnon, kun diagnoosi tyypin 2 diabeteksesta on varmistunut. Lausuntoa tarvitaan esimerkiksi Kela- korvausten hakemiseksi erityskorvattavista lääkkeistä.

Kun sinulla on todettu diabetes, kiinnitä huomiota:

  • Suun terveyteen: Otathan yhteyttä suun terveydenhuoltoon mahdollisen hoidon tarpeen kartoittamiseksi. 
  • Silmien terveyteen: Silmänpohjan kuvaukseen saat tarvittaessa lähetteen omahoitajaltasi. 
  • Yleisesti elämäntapoihisi: Saat tietoa ja ohjauksen elämäntaparyhmään tarvittaessa hoitosi tueksi. 

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Laboratoriokäynti

  • Jos olet ollut oireisiisi liittyen puhelimitse yhteydessä terveysasemallesi, hoitaja on voinut tehdä sinulle hoidontarpeen arviointia sekä lähetteen laboratoriotutkimuksiin.
  • Jos olet käynyt terveysasemallasi tai työterveydessäsi oireidesi vuoksi, sinulle on voitu ottaa testillä ns. pikaverensokeri ja sen perusteella sinulle on tehty lähete tarkempiin laboratoriotutkimuksiin.

Valmistautuminen laboratoriokokeisiin:

Yleensä laboratoriokokeet edellyttävät ravinnotta olemista 10-14 h, sillä arvot voivat sisältää ns. paastoarvoina tarkasteltavia testejä:

  • Ns. paastoverensokeri (verensokeriarvo mitataan ravinnotta olemisen jälkeen) määrätään otettavaksi hyvin usein jos on vahva epäily diabeteksesta.
  • Usein diabeteksen tutkimiseksi määrätään myös pitkäaikaistan verensokeria kuvaava tutkimusarvo, kolesteroliarvot, ns. pieni verenkuva eli PVK, munuais- ja maksa-arvot sekä virtsanäyte.
  • Lisää ohjeita verensokeritutkimuksiin valmistautumisesta näet täältä: Fimlab - verensokeritutkimukset.
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Mikä neuvoksi, kun lapseni ei nuku?

Ihminen ja kysymysmerkki, ikoni.

Mikä neuvoksi, kun lapseni ei nuku?

On hyvin yleistä, että vauvaperheissä on jossain vaiheessa uneen ja nukkumiseen liittyviä huolia.  Ne kuormittavat vanhempien voimavaroja ja saattavat vaikuttaa rikkonaisten öiden vuoksi myös vanhempien uniongelmiin. Vauvojen nukkumisen taitoja voi kuitenkin tukea jo varhaisista kuukausista lähtien. Unitaitojen harjoittelun aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä.

Ammattilaiset tukenasi

Unihuoliin on saatavissa ohjausta ja apua. Kerro asiasta rohkeasti ammattilaiselle esimerkiksi neuvolakäynnin yhteydessä. Ammattilaiset auttavat löytämään juuri teidän perheelleenne sopivia keinoja parempaan uneen ja ohjaavat tarvittaessa eri tukimuotojen pariin. Välilehdillä yhteystietoja ja tarjolla olevien ammattilaisten palveluja vauvaperheelle. Tukimuotoja on koottu myös polun seuraaviin kohtiin sekä vauvaikäisen että taaperoikäisen perheelle.

Lisätietoa:

Tietoa eri-ikäisten lasten unihäiriöistä/THL

Tietoa unihäiriöistä/Terveyskirjasto

Uniongelmat lapsiperheissä/Uniliitto

Opas: Vauva nukkuu/MLL

-

-

Jos tarvitsette apua lapsen uniongelmiin välittömästi, ota yhteyttä ammattilaisiin.

  • Jos on huoli lapsen terveydentilasta, soita Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystykseen  p. 116 117
  • Jos perheenne voimavarat ovat lopussa ja tarvitsette välittömästi tukea pärjäämiseen, soita Sosiaali- ja kriisipäivystykseen p.  03 629 6560
Neuvolat

Säännöllisten neuvolakäyntien aikana on tärkeää ottaa puheeksi myös uneen liittyvät ongelmat. Neuvolan kokeneet ammattilaiset ovat perheenne tukena, jotta saatte unenpuutteeseen liittyvää väsymystä helpotettua.

Neuvoloiden yhteystiedot:

Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut / Oma Häme

Mannerheimin lastensuojeluliitto

Mannerheimin lastensuojeluliitolla on monia toimintamuotoja lapsiperheiden tukemiseksi. Voit esimerkiksi saada neuvoja, lastenhoitoapua tai keskustella muiden vanhempien kanssa.

Lisätietoa:

https://hameenpiiri.mll.fi/

https://www.mll.fi/vanhemmille/

Neuvokas Perhe

Neuvokas perhe on Sydänliiton toimintamuoto, joka tarjoaa perheille digitaalisia palveluja internetsivujen artikkelien, videoiden, harjoitusten ja vinkkien sekä Meidän perheen hyvinvointikurssin muodossa. Erityisesti sivuston Lepo-osuuteen on koottu paljon tietoa perheelle.

Alla muutamia suoria linkkejä sivuille:

Vinkkejä perheen nukkumiseen/Neuvokas perhe

Meidän perheen hyvinvointikurssi/Neuvokas perhe

Tietoa lapsen unesta/Neuvokas perhe

Ensi- ja turvakotien liitto

Ensi- ja turvakotien liitolla on tarjolla vauvaperheitä tukevaa tietoa ja uniohjausta.

  • Vauvaperheiden chat on avoinna arkisin klo 12-18
  • Baby Blues-työntekijät tarjoavat apua puhelimitse tilanteissa, jossa vauva ei nuku ja äidin alavireisyys jatkuu

Lisätietoa ja linkit palveluihin:

 Vauva ei nuku / Ensi- ja turvakotien liitto

Kun vauva nukkuu huonosti- esite / Ensi- ja turvakotien liitto

Vauvan vuorokausirytmi / Ensi- ja turvakotien liitto

Usein kysytyt kysymykset: Vauvan uni

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Vauva-ikäisen uni

Kuva, jossa aikuinen pitää vauvaa

Vauva-ikäisen uni

Unen määrä ja heräilyt

Vastasyntyneen unen määrä on suuri ja vaihtelee paljon. Vastasyntynyt nukkuu yleensä 20 tuntia vuorokaudessa useammassa unijaksossa. Pisin yhtäjaksoinen uni kestää noin 2–4 tuntia.  Nukkuakseen vastasyntynyt tarvitsee myös riittävän määrän energiaa. Unen määrä vähenee nopeasti vauvan kasvaessa. Jo kuukauden iässä se on enää 16 tuntia ja puolivuotiaana 13−14 tuntia. Ensimmäisten elinkuukausien aikana uni jakautuu tasaisesti ympäri vuorokauden. Pikkuhiljaa pisimmät unijaksot alkavat sijoittua yöhön ja vauva alkaa valvoa enemmän päiväaikaan.

Noin 4−6 kuukauden iässä yöheräilyjen määrä saattaa hetkellisesti lisääntyä, sillä vauvan nopea kehitys vaikuttaa myös unen laatuun  Kaikki uudet taidot, kuten ryömimisen ja muu liikkumaan oppiminen, vaikuttavat vauvan uneen. Vauva rauhoittuu hitaammin, koska on innoissaan uusista taidoistaan. Näin ollen illat ja yöt sekä muut uniajat saattavat olla levottomia. Puhutaan “hulina-ajasta”.

Jos vauvalla on mahdollisuuksia rauhalliseen uneen päivän aikana, hän säätelee itse nukkumistarvettaan samaan tapaan kuin hän säätelee maidontarvetta.

Uniassosiaation muodostuminen

Uniassosiaatiolla tarkoitetaan kaikkia asioita, joita liitetään uneen ja nukahtamiseen. Näitä ovat esimerkiksi:

  • Asiat, joita tehdään ennen nukkumaanmenoa
  • Keinot, joilla koitetaan saada vauva nukahtamaan
  • Nukkumapaikan olosuhteet, kuten hämäryys, tuuletus, lämpötila jne. 

Vastasyntynyt vauva nukahtelee itsekseen useimmiten sinne, missä hän sattuu olemaan. Muutamien viikkojen päästä nukahtaminen ei enää olekaan ihan yhtä automaattista ja vanhempi alkaa toistaa jotain menetelmää, joka tuntuu toimivan unen saantiin. Jos vauva tottuu saamaan unen vanhempien avustuksella, esimerkiksi heijaten, sylissä tai syöden, hän saattaa hätääntyä, kun herää yöllä eri paikassa. Vanhemmilla onkin suuri vaikutus uniassosiaatioiden muodostumiseen. Olisi tärkeää totuttaa vauva siihen, että hänet lasketaan nukkumapaikkaansa hereillä, mutta rauhallisena. Unta tukevia positiivisia uniassosiaatioita on mahdollista liittää nukkumaanmenon rituaaleihin, olosuhteisiin ja esimerkiksi unileluihin ja -riepuihin. Lisää vinkkejä polun kohdassa Unitaitojen tukeminen kotona.

Lisätietoa:

Lapsen unen määrä/THL

nukkuvasta vauvasta kuva

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Vauvan unitaitojen tukeminen kotona

Kotona tapahtuva hoito ja valmistautuminen, ikoni.

Vauvan unitaitojen tukeminen kotona

Vauvan unitaitojen kehittymisen tukeminen

Vauvan unitaidot kehittyvät vähitellen ja perheenne voi tukea niiden kehittymistä eri tavoin. Näitä auttavat muun muassa:

  • Säännöllinen rytmi: säännöllinen rytmi esimerkiksi ruokailujen, leikin ja ulkoilujen suhteen luovat pohjaa myös säännölliselle unelle.
  • Valon ja toiminnan määrän vaihtelu päivä- ja yöaikojen eroon opetellessa
  • Pimeässä nukkuminen
  • Yöaikaisten syöttöjen ja vaipanvaihtojen hoitaminen mahdollisimman eleettömästi
  • Tavallista pidempi imetys juuri ennen nukkumaanmenoa. Näin nälkä pysyy poissa mahdollisimman pitkään.
  • Vauvan nukahtaminen omaan sänkyyn
  • Itkuun ja heräilyyn reagointi vauvaa taputtelemalla ja hiljaisesti hyssyttelemällä. Yöaikana kannattaa välttää vauvan nostamista syliin.
  • Ohjaus rauhoittumaan ilman vanhempia, esimerkiksi unilelujen tai unirättien avulla. Näin tuetaan positiivista uniassosiaatiota.

Usein yöunet alkavat kehittyä parempaan suuntaan jo muutamassa viikossa. Lapsen temperamentti vaikuttaa jo vauvana myös unitaitoihin. Voi olla, että utelias ja aktiivinen vauva ei malta nukkua, kun on niin innokas oppimaan uutta. 

Eri-ikäisten vauvojen uniohjaus

Alle on koottu tiivistettynä uniohjauksen keskeiset asiat vauvan iän mukaan. (Lähde THL)

  • 1 kk: tarjoa vauvalle yötä edeltävästi runsaasti maitoa, pidennä yösyötön väliä ja koita rauhoittaa yöllä heräillessä ensin muulla tavoin kuin syöttämällä. Ero aktiivisen, valoisan päiväajan ja hiljaisemman, pimeän yöajan välillä on tärkeää.
  • 3 kk: Pyri erottamaan nukahtaminen ja syöminen toisistaan. Reagoi vauvasi itkuun nukkumaanmenotilanteissa aina samanlaisesti sen sävyn mukaan. Tue vähitellen vauvan nukahtamista itsekseen ja kun hän on siihen valmis, rauhoittele esimerkiksi silittämällä ja taputtelemalla.
  • 5 kk: Vauvalla on biologiset valmiudet nukkua säännöllisessä vuorokausirytmissä ja monilla se on jo löytynyt. Anna vauvalle mahdollisuuksia nukahtaa itsekseen, oman sänkyyn. Ole alkuun lähellä ja tarvittaessa rauhoittele. Nukahtamisen tukena sama unilelu tai tutti auttaa.
  • 6 kk: Itsekseen yöunille nukahtanut vauvaa kokee olonsa turvalliseksi herätessään yöllä, kun huomaa olevansa samassa paikassa ja pystyy jatkamaan uniaan rauhallisesti. Itsekseen nukahtamista tukee fyysisen kontaktin vähentäminen nukahtamistilanteessa.

Lisätietoa: Eri-ikäisten lasten unihäiriöt ja uniohjaus/THL

Unikoulu kotona

Moni perhe saa apua kotona toteutettavista unikouluista, joiden toteuttamiseen saat tarvittaessa ohjeita omasta neuvolastasi. Unikoulun tavoitteena on, että lapsi oppii nukahtamaan itse, ilman maitoa tai vanhemman apua. Se sopii yli 6 kk:n ikäiselle lapselle, joka pärjää yön yli ilman tiheää syöttämistä. Unikoulua pidetään vähintään kahden viikon ajan, mutta muutoksia lapsen nukkumisessa voi tapahtua jo kolmessa yössä.

Kotiunikoulut/MLL

Unikoulun jälkeen voidaan sopia seurantakäynti neuvolaan. Jotta ammattilaiset osaavat arvioida parhaat keinot ja neuvoa lapsen uniongelmiin liittyvissä asioissa, täytä myös unipäiväkirjaa vähintään kahden viikon ajan.

Unipäiväkirja/THL

Lisätietoa:

Lasten univaikeuksien omahoito-ohjelma/Mielenterveystalo.fi

Vauvan ja vanhemman nukkuminen/Väestöliitto

Unta edistävä muistilista vauvaperheelle/THL

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Neuvolan tuki vauvaperheelle

Lääkäri ja hoitaja, ikoni.

Neuvolan tuki vauvaperheelle

Vauvan neuvolakäyntien aikana kannattaa ottaa esille nukkumiseen liittyvät asiat.  Neuvolan lääkäri ja terveydenhoitaja osaavat antaa hyviä ohjeita ja tukea nukkumisrytmin parantamiseen. Se on tärkeää koko perheen jaksamisen kannalta. Eri alueiden neuvoloiden yhteystiedot löydät välilehdiltä.

Vinkkejä lasten univaikeuksiin saat myös mm. Helsingin terveysviraston ja Stadia ammattikorkeakoulun työstämästä videosta: Hyvää yötä pikkuinen

Forssan seutu

Uniohjaus Forssan seudulla

Neuvolan terveydenhoitaja on ensimmäinen, johon voit ottaa yhteyttä lapsen unipulmissa. Neuvolan terveydenhoitaja antaa neuvontaa, tukea ja ohjausta. Terveydenhoitaja tekee yhdessä perheenne kanssa suunnitelman, miten edetä uniasioiden hoidossa.

Neuvolan tukimuotoja ovat myös perhetukiterveydenhoitajan kotikäynnit ja lapsiperheiden kotipalvelu. Näin pystytään tukemaan teitä omassa kotiympäristössänne.

Neuvoloiden yhteystiedot löydät Oma Hämeen sivustolta

Hattula

Uniohjaus Hattulassa

Perheet voivat ottaa yhteyttä omaan terveydenhoitajaan lapsen unipulmissa.

Neuvolan terveydenhoitaja:

  • Antaa neuvontaa, tukea ja ohjausta vastaanotolla ja puhelimitse.
  • Tekee yhdessä perheen kanssa suunnitelman, miten edetään uniasioiden hoidossa.
  • Kartoittaa mahdollisen lisätuen tarpeen.

Neuvolan lisäksi Hattulassa tukea antaa lapsiperheiden kotipalvelu. Heiltä perheiden on mahdollista saada tukea myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Neuvoloiden yhteystiedot löydät Oma Hämeen sivustolta

Lapsiperheiden palveluohjauksen tiedot on koottu Oma Hämeen sivustolle

Hämeenlinna

Uniohjaus Hämeenlinnan neuvoloissa

Vauvan uniasioista keskustellaan perheenne kanssa ihan ensimmäisestä neuvolakäynnistä lähtien.

Unikouluohjausta neuvolassa tarjotaan 6 kk:n ikäisestä eteenpäin. Ohjausta tarjotaan perhelähtöisesti jokaisen voimavaroja kunnioittaen.

Neuvolassa kartoitetaan mm.

  • perheenne päivärytmiä
  • arkirutiineja
  • vuorovaikutusta
  • nukkumisjärjestelyitä

Hämeenlinnan neuvoloiden Höyhensaarille opasta tarjotaan 6kk:n ikäisestä alkaen.

Neuvoloiden yhteystiedot löydät Oma Hämeen sivustolta

Janakkala

Uniohjaus Janakkalassa

  • Neuvolan terveydenhoitaja tekee tarvittavan hoitosuunnitelman. Tukimahdollisuutena mm. perhetyö ja kotipalvelu.
  • Neuvolakäyntejä järjestetään myös ryhmämuotoisina, joiden kautta saa vertaistukea samojen ongelmien kanssa painivilta.
  • Lapsen uneen, kasvuun ja kehitykseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä tukea saa Janakkalan perhekeskuksesta.
  • Neuvolan kaikki terveydenhoitajat tavoittaa arkena takaisinsoittonumerosta 03 6801369

Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut  / Oma Häme

Neuvolan ammattilaiset kuuntelevat ja tarjoavat tarvittaessa käyntiä neuvolaan. Perheelle voidaan tarjota käynti neuvolaan tai jättää soittopyyntö tarvittaessa omalle tutulle terveydenhoitajalle. Neuvolassa tehdään perheen kanssa yhdessä suunnitelmaa uniasioiden hoidossa. Neuvolatiimi on myös hyvä tuki uniasioiden edistämisessä. Esimerkiksi neuvolakäynnille voidaan kutsua mukaan lapsiperheiden sosiaalityön palveluohjaaja, jonka kautta perheelle voidaan toteuttaa tukikäyntejä kotiin palvelutarpeenarvioinnin avulla. Käynnit ovat maksuttomia ja tapahtuvat pääosin virka-aikana.

Riihimäen seutu

Uniohjaus Riihimäen seudulla

Tukea ja ohjausta unipulmiin saatte neuvolasta. Terveydenhoitajan pyynnöstä on mahdollista saada perhetukiterveydenhoitajan kotikäyntejä lapsen uniongelmien vuoksi. Näin pystytään tukemaan teidän perhettänne omassa kotiympäristössänne.

Neuvoloiden yhteystiedot löydät Oma Hämeen sivustolta

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Perhetukityö

Potilasjärjestö, ikoni.

Tuki perheille

Perheitä voidaan tukea eri tavoin myös unipulmien yhteydessä. Monissa kunnissa perheitä tukevia palveluita on neuvolan ja/tai sosiaalipalveluiden tarjoamana. 

Perheitä tukevat palvelut Kanta-Hämeen hyvinvointialueella

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelut on koottu Oma Hämeen sivustolle. Näitä ovat mm.:

Välilehdille on koottu tietoa eri kuntien palveluista.

Forssan seutu

Perhetukiterveydenhoitaja

Forssan seudulla perhetukiterveydenhoitaja tekee kotikäyntejä ja etsii yhdessä perheenne kanssa keinoja lapsen parempaan uneen.

Yhteys perhetukiterveydenhoitajaan:

  • Voit ottaa itse yhteyttä,  p. 045 657 9695
  • Neuvolan terveydenhoitaja voi välittää perheenne yhteydenottopyynnön

Lapsiperheiden palveluohjaus

Uniongelmien ja jaksamisen mietityttäessä, voi olla yhteydessä lapsiperheiden palveluohjaukseen. Se tarjoaa maksutonta ohjausta ja neuvontaa lapsiperheille suunnattuihin sosiaalipalveluihin liittyen. Tilanteesi voi olla esimerkiksi:

  • tarvitset käytännön apua kotiin
  • toivot tukea kasvatukseen tai parisuhteeseen liittyen
  • olet huolissasi alaikäisen käytöksestä tai mielialasta
  • olet huolissasi jaksamisestasi vanhempana
  • olet kohdannut perheväkivaltaa
  • sinulla on huoli jostakin perheeseesi liittyvästä asiasta, muttet tiedä mihin ottaa yhteyttä

Palveluohjaaja on tavoitettavissasi arkisin klo 9.00-12.00 välillä numerossa 040 648 5604. Mikäli puheluusi ei ehditä vastata heti, voit jättää ääni- tai tekstiviestin, niin sinulle soitetaan takaisin.

Lapsiperheiden palveluohjaus / Oma Häme

Hattula

Neuvola tekee yhteistyötä lapsiperheiden kotipalvelun työntekijöiden kanssa. Perheet voivat ohjautua lapsiperheiden kotipalvelun piiriin joko terveydenhoitajan suosituksesta tai ottamalla itse yhteyttä numeroon: 050 5090 345. Lapsiperheiden kotipalvelu tekee kartoituksen perheen tarpeista.

Perhepalvelut

Hattulan kunnassa tarjolla olevia tukimuotoja perheille ovat:

  • Perhetyö
  • Lastensuojelun perhetyö
  • Lapsiperheiden kotipalvelu

Palveluihin hakeudutaan ottamalla yhteys lapsi- ja perhepalveluiden sosiaalityöntekijä Eeva Iivoseen p. 050 5090 345.

Perheneuvola

  • Perheneuvolassa etsitään ratkaisuja perheen huolenaiheisiin yhdessä perheen kanssa.
  • Tarvittaessa yhteistyötä tehdään muiden perheelle tärkeiden tahojen kanssa (esim. varhaiskasvatus, koulu, sosiaalitoimi, terveydenhuolto) -perheen suostumuksella.
  • Perheneuvolan palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia.
  • Lähetettä ei tarvita, vaan asiakas voi itse ottaa yhteyttä perheneuvolan työntekijöihin.

Lisätietoa perheneuvoloiden toiminnasta ja yhteystietoja saat Oma Hämeen sivustolta

Hämeenlinna

Uniohjaus Varhaisen tuen perhetyössä

Terveydenhoitaja voi tarvittaessa ohjata perheenne Varhaisen tuen perhetyön uniohjaukseen, joko soittamalla neuvolan nimetylle perhetyöntekijälle tai ohjaamalla varaamaan netistä perhetyön pika-ajan.

Perhetyön uniohjaus tapahtuu pääasiassa kotonanne (1-3 kertaa). Pika-ajoilla (1-2 kertaa) ohjausta saatte puhelimitse, Teams-yhteyden välityksellä tai Uppsala-talon perhekeskuksen toimistolla. Perhetyön asiakkaana voi olla jo raskausaikana ja/tai kun perheessä on 0 – 12 vuotias lapsi/lapsia. Perhetyö on maksutonta.

Tapaamisissa:

  • Keskustellaan perheen päivärytmistä, nukkumistottumuksista, vuorovaikutuksesta sekä kodin ilmapiiristä.
  • Pohditaan yhdessä, mitä perhe on jo kokeillut: mikä on toiminut ja mikä ei.
  • Käydään läpi erilaisia vaihtoehtoja unikoulun toteuttamiseen ja sovitaan yhdessä unikoulun aloitusaika ja tavoitteet sekä tukipuhelut perheelle.

Perhetyöntekijä on perheen tavoitettavissa ja tukena kaksi viikkoa unikoulun aloittamisen jälkeen.

Janakkala

Perhekeskus

Janakkalan perhekeskus tarjoaa tukea lapsiperheiden arjen sujumiseen ja ratkoo yhdessä perheenne kanssa mahdollisia ongelmatilanteita.

  • Perhekeskuksessa kokoontuu säännöllisesti joka perjantai neuvolatiimi, joka auttaa sinua tai perhettäsi löytämään oikean avun, kun on asioita, jotka mietityttävät tai tuntuvat vaikeilta.
  • Neuvolatiimiin kuuluvat neuvolan terveydenhoitaja, lääkäri, konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja, perheneuvola, lapsiperheiden sosiaalityön palveluohjaaja, lapsiperheiden kotipalvelu, puheterapeutti, toimintaterapeutti, terveyskeskuspsykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja ja tarvittaessa lasten fysioterapeutti.
  • Neuvolasta voidaan tarjota perheelle osallistumismahdollisuus neuvolatiimin kokoukseen. Mietimme yhdessä kanssasi ketkä tiimistä osallistuvat tapaamiseen.
  • Voimme myös keskustella luvallasi asiastasi neuvolatiimin kesken ja otamme sinuun yhteyttä tiimin jälkeen, jolloin meillä on tarjota sinulle moniammatillisen tiimin suosittelemia jatkosuunnitelmia.

Yksilöllisen tarpeenne mukaan suunniteltu tuki voi olla esimerkiksi kotipalvelua, psykologina tapaamisia tai sosiaalityötä. Mahdollinen sosiaalityön asiakkuus ei tarkoita lastensuojelun asiakkuutta. Ota siis rohkeasti yhteyttä tiimiimme joko neuvolan kautta tai olemalla yhteydessä keneen tahansa tiimin ammattilaiseen.

Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut / Oma Häme

Lapsiperheiden palveluohjaus / Oma Häme

Lapsiperheiden sosiaalityö ja -ohjaus / Oma Häme

Janakkalan seurakunta

Seurakunta tarjoaa maksutonta, kotiin annettavaa lastenhoitoapua helpottamaan perheenne arkea. PikkuHelppi-palvelusta saat lisätietoa linkin kautta.

PikkuHelppi / Janakkalan seurakunta

Riihimäen seutu

Riihimäen seudulla lapsiperheille on saatavilla palveluita:

  • lapsiperheiden palveluohjausta ja päivystystä
  • lapsiperheiden palvelutarpeen arviointia, jonka kautta on mahdollista saada muun muassa lapsiperheiden kotipalvelua
  • lapsiperheiden sosiaalityötä

Lapsiperheiden palveluohjaus / Oma Häme

Lapsiperheiden sosiaalityö ja -ohjaus / Oma Häme

Lisäksi neuvolasta tehdään tarvittaessa perhetukikotikäyntejä 1-4 kertaa.  Lisätietoa saat neuvolan terveydenhoitajalta.

Tarvittaessa perhettänne tuetaan puhelimitse kotikäyntien välissä. Työssä käytämme ”Lapset puheeksi”- menetelmää. Tämän menetelmän avulla rakennetaan vanhempien, muiden lapsen elämän tärkeiden ihmisten ja lapsen välille yhteistä ymmärrystä arjesta erityisesti muutostilanteissa. Ammattilaisten kanssa on mahdollista pohtia yhdessä suojaavia tekijöitä, perheen muuttunutta arkea ja muutosten keskellä pärjäämistä  Lähtökohtana on tukea perheitä eri ympäristöissä, kuten:

  • lasten kouluissa
  • päiväkodeissa
  • neuvolassa
  • vapaa-ajan ympäristöissä
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Lähete erikoissairaanhoitoon

Lähete, ikoni.

Lähete erikoisairaanhoitoon

Neuvolan lääkäri tekee lähetteen erikoissairaanhoitoon eli Kanta-Hämeen Keskussairaalaan, jos:

  • perheen voimavarat eivät riitä omatoimiseen unikouluun
  • omatoiminen unikoulu (vähintään 2 viikkoa) ei tuota riittävää tulosta
  • on epäily taustalla olevasta hoitoa vaativasta sairaudesta
  • lapsi on yli 6 kk:n ikäinen

Sairaalan palveluina lapsen uniongelmien hoitoon ovat käynti vauvapoliklinikalla, lapsiperhetyön kotikäynti ja sairaalassa tapahtuva unikoulu. Näistä saat lisätietoja polun erillisistä kohdista.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Vauvapoliklinikka

Lastenneuvola, ikoni.

Vauvapoliklinikka

Jos neuvola tekee lähetteen erikoissairaanhoitoon, saat kutsun vauvapoliklinikalle lastenlääkärille. Ennen käyntiä: Täytä unipäiväkirjaa kahden viikon ajan ja neuvolasta saamasi unitaustakysely. Tarvittaessa voi tulostaa unipäiväkirjan ja kyselyn alta. Ota ne täytettynä mukaan vastaanottokäynnille. Niiden avulla ammattilaiset osaavat ohjata perheellenne sopivia tukimuotoja.

THL_unipaivakirja

Unitaustakysely

Käynnin aikana:

  • Lapsenne terveydentila tarkistetaan
  • Perheenne kokonaistilannetta kuunnellaan ja arvioidaan
  • Sovitaan yhdessä perheenne kanssa jatkotoimenpiteistä, muun muassa muiden hoitomuotojen toteutusta. Tarvittaessa sovitaan aika sairaalassa tapahtuvalle unikoululle.

Kuva vauvapoliklinikalta

Lapsen terveydentilan hoitoa vaativat tilanteet tai oireet

Lapsen unta voi häiritä myös sairaudet, joiden hoitaminen tuo helpotusta unesta johtuviin ongelmiin. Yleisimmät lapsen unta häiritsevät sairaudet ovat:

  • Allergiat
  • Atooppinen ihottuma
  • Refluksi eli ruoan takaisinvirtaus takaisin mahasta ruokatorveen
  • Ummetus
  • Kuorsaus ja uniapnea
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Vauvaperhetyön kotikäynnit

Potilasjärjestö, ikoni.

Vauvaperhetyön kotikäynti

Kotona tehtävän unikoulun tueksi on mahdollista vauvaperhetyön kotikäynti, joilla tuetaan perhettänne välillä hyvinkin uuvuttavassa tilanteessa.

  • Kotikäynnin tekevät sairaalan vauvaperhetyöntekijät koko sairaanhoitopiirin alueella.
  • Aika pyritään järjestämään kahden viikon sisään ensiarviosta.
  • Kotikäynti on pituudeltaan noin kaksi tuntia.
  • Kotikäynnin jälkeen seurataan tilannetta tarpeen mukaan joko uusintakäynnin tai soiton avulla 2-3 viikon kuluttua.

Perheen toivotaan olevan paikalla kotikäynnin ajan, muuta valmistautumista ei tarvita. Kotikäynnillä mietitään perheen tilannetta kokonaisvaltaisesti, pyritään yhdessä löytämään keinoja koko perheen parempaan nukkumiseen, vanhempien jaksamiseen ja onnistuneen kotiunikoulun toteuttamiseen.

Lisätietoa saat kotiunikoulua koskevasta oppaasta:  Ohjeita kotiunikouluun

Yhteystiedot:

Lasten ja nuorten poliklinikka p: 6292918

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Sairaalan unikoulu

Osastohoito, ikoni.

Sairaalan unikoulu

Jos itsetoteutettu unikoulu ei tuota toivottua tulosta ja uniasiat vaikeuttavat perheen elämää, on mahdollista toteuttaa unikoulu Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Unikoulussa lapsi opettelee nukkumista kolmen peräkkäisen yön ajan sairaalan lastenosaston tiloissa.

Unikoulua edeltävällä viikolla hoitaja soittaa ja käy perheen kanssa läpi unikouluun liittyvät asiat. Sairaalassa toteutettavan unikoulun jälkeen on toiveena se, että lapsi siirtyy nukkumaan omaan sänkyyn, jollei ole siihen mennessä sitä tehnyt.

Mukaan unikouluun otettavat varusteet:

  • Ruokailun apuvälineet, esim. mukit, pillipullo, ruokalappu
  • Mahdolliset lääkkeet
  • Vaihtovaatteet, ulkovaatteet ja sisätossut

Vanhempien rooli:

  • Vanhemmat menevät yöksi kotiin.
  • Päivisin ainakin toinen vanhemmista on hoitamassa ja saamassa ohjausta.

Unikoulu opas vanhemmille

Unikoulun toteutus sairaalassa: 

Yöllä hoitajat seuraavat lapsen nukkumista ja vointia, vastaavat lapsen tarpeisiin tilanteen mukaan. Unikoulu ei ole lapsen itkettämistä. Muutama yö erossa vanhemmista ei aiheuta lapselle traumaa, sen sijaan hyvinvoiva,  jaksava  vanhempi  on lapsen kehitykselle tärkeä.

Parin viikon päästä sairaalassa toteutetun unikoulun jälkeen hoitaja on yhteydessä perheeseen varmistaakseen nukkumistilanteen.

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Taaperoikäisen unipulmat

Taaperoikäisen unipulmat

Taaperoikäisen uni on jo usein löytänyt yksilöllisen rytminsä. Unipulmia saattaa kuitenkin esiintyä ja niiden selvittämisessä on monia huomioitavia asioita. Pulmat saattavat liittyä enemmän nukahtamisvaiheeseen, jolloin nukkumaanmenovaiheessa lapsi on jopa ylivilkas. Myös ns. tahtoikä voi vaikuttaa nukkumaanmenoon. 

Uni tuo unta

Yliväsymys näkyy usein levottomuutena ja vaikeuksina nukahtaa. Apua nukahtamisvaiheisiin voi saada, kun aikaistaa nukkumaanmenoa. Lapsissa on yksilöllisiä eroja, mutta pienten lasten päiväunia ei kannata jättää pois liian aikaisin. Päiväkodissa tai päivähoitopaikoissa olevien lasten uniasioista on tärkeää tehdä yhdessä suunnitelma oman perheenne ja lapsenne tilanteeseen soveltuen.

Päivärytmi

Lapset kokevat säännöllisen päivärytmin ja arjen tutut kuviot turvallisina, ja niiden avulla luodaan perustaa hyville yöunille. Säännölliseen päivärytmiin kuuluu säännölliset ruokailut, leikkiä, seurustelua, ulkoilua ja päiväunet. Myös viikonloppuna on tärkeää noudattaa arkipäivien rytmiä, sillä jo muutaman tunnin muutos esimerkiksi nukkumaan menossa voi aiheuttaa lapselle univaikeuksia. 

Iltarutiinit

Kun iltarutiini toistuu samanlaisena, lapsi oppii, että se tähtää nukahtamiseen. Hyviä nukahtamista tukevia iltarutiineja ovat esimerkiksi valojen himmentäminen ja aktiivisempien leikkien lopettaminen.  On kuitenkin tärkeää, että löydätte juuri teidän perheellenne sopivat rutiinit.  

Aikuisen aika lapselle

Lapsi kaipaa aikuisen läheisyyttä ja yhteistä tekemistä oltuaan erossa vanhemmistaan päivähoidon ajan. Jos lapsi saa nukkumaan mennessä aikuiselta eniten kaipaamaansa huomiota, hän voi koittaa pitkittää sitä. Myös mahdollisista huolista ja peloista on tärkeää keskustella yhdessä, sillä ne voivat näkyä nukahtamisvaikeuksina. 

Unta häiritsevät asiat

Taaperoikäisen unta saattaa häiritä:

  • Muutokset perheen arjessa
  • Yölliset kauhukohtaukset. Nämä ovat vaarattomia havahtumishäiriöitä, jotka ovat melko yleisiä pienillä lapsilla
  • Levottomat jalat ja kasvukivut
  • Erilaiset pelot: Lapselle pelot ovat aitoja ja todellisia, joten aikuisen on tärkeä ottaa ne tosissaan. Pelon kohteena olevasta asiasta on hyvä puhua avoimesti ja pohtia yhdessä keinoja niiden vähentämiseen. 
  • Sairastelu 

Myös unipulmissa voit ottaa yhteyttä chatin kautta:

Linkkejä lisätiedon ja vinkkien äärelle:

Unta edistävä muistilista_pikkulapsiperheille /THL

Taapero-nukkuu/MLL

Lapsen nukkumiseen liittyvät pelot/Positiivinen kasvatus 

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Neuvolan tuki taaperoikäisen perheelle

Lääkäri ja hoitaja, ikoni.

Neuvolan tuki taaperoikäisen perheelle

Pienen lapsen yölliset heräilyt ovat yleisiä, mutta niiden määrä vähenee toisen ikävuoden aikana. Moni 2-vuotias kuitenkin herää vielä kerran yössä. Jos heräily tuntuu vanhemmista raskaalta, on hyvä kiinnittää huomiota esimerkiksi iltatoimiin ja lapsen nukahtamistapoihin.

Taaperoikäisen nukkumista edistää myös säännöllinen arki- ja päivärytmi. Lapset kokevat säännöllisen päivärytmin ja arjen tutut kuviot turvallisina, ja niiden avulla luodaan perustaa hyville yöunille. Säännölliseen päivärytmiin kuuluvat:

  • säännölliset ruokailut
  • leikit
  • seurustelu
  • ulkoilu
  • päiväunet

Myös viikonloppuna on tärkeää noudattaa arkipäivien rytmiä, sillä jo muutaman tunnin muutos esimerkiksi nukkumaan menossa voi aiheuttaa lapselle univaikeuksia. 

Kuntien neuvoloiden ammattilaiset ovat perheenne tukena myös taaperoikäisen nukkumiseen liittyvissä asioissa. Neuvolakäynneillä käydään läpi mm. perheen unirytmiä ja nukkumistottumuksia.

Forssan seutu

Uniohjaus Forssan seudulla

Tarjolla on apua ja tukea sekä lasten neuvolakäyntien yhteydessä että neuvolan perhetuen muodossa.

Lastenneuvola

Lastenneuvolat palvelevat alle kouluikäisiä lapsia ja heidän perheitään. Lastenneuvolassa:

  • Pyritään turvaamaan jokaiselle lapselle mahdollisimman hyvä terveys
  • Edistetään koko perheen hyvinvointia
  • Tuetaan perheitä kasvussa vanhemmuuteen ja rohkaistaan vanhempia luottamaan omiin kykyihinsä ja voimavaroihinsa.

Neuvolan perhetuki

Neuvolan perhetuki on osa äitiys- ja lastenneuvolapalveluja ja täydentää niitä esim. silloin, kun tarvitaan tiiviimpää tukea ja keskittymistä perheen ajankohtaiseen tilanteeseen tai asiaan. Se on tarkoitettu lasta odottaville tai neuvolaikäisten lasten vanhemmille.

Lisätietoa ja yhteystiedot:

Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut / Oma Häme

Hattula

Uniohjaus Hattulassa

Hattulassa neuvoja unipulmiin saat sekä ammattilaisilta että vertaistuen muodoista.

Neuvola ja kotipalvelu

Myös taaperoikäisen unipulmissa perhe voi ottaa yhteyttä neuvolan terveydenhoitajaan. Yhdessä perheen kanssa kartoitetaan mm. perheen päivärytmiä ja tuen tarvetta. Tarvittaessa lapsiperheiden kotipalvelu tukee perhettä.

Vertaistuki

Vertaistuki on tärkeää ja sitä voi saada mm. muilta vanhemmilta, lapsiperheiden puistoryhmältä, ryhmäneuvoloissa sekä MLL:n perhekahvilassa. Ohjausta pienryhmätoimintaan ja päiväkerhoihin saat neuvolasta.

Yhteystiedot:

Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut / Oma Häme

Hattulan perhekerhot/MLL

Hämeenlinna

Uniohjaus Hämeenlinnassa

Taaperon uniohjauksessa korostuu vauva-ikäistä enemmän perheen päivärytmi ja rutiinit. Lapsen vahva tahtoikä lisää haasteita uniohjauksessa. Lapsella saattaa olla mm. taistelua unta vastaan, karkailua sängystä ja yleistä uhmakkuutta. Vanhemmilta vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta tässä asiassa.

Hämeenlinnan neuvoloiden Höyhensaarille-opasta tarjotaan 6kk:n ikäisestä alkaen.

Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut / Oma Häme

Tarkista katuluettelosta, minkä neuvolan alueeseen kuulut

Janakkala

Uniohjaus Janakkalassa

Neuvolan kaikki terveydenhoitajat tavoittaa arkena takaisinsoittonumerosta 03 6801369

Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut / Oma Häme

Molemmissa yhteydenottokanavissa neuvolan ammattilaiset kuuntelevat ja tarjoavat tarvittaessa käyntiä neuvolaan. Perheelle voidaan tarjota käynti neuvolaan tai jättää soittopyyntö tarvittaessa omalle tutulle terveydenhoitajalle. Neuvolassa tehdään perheen kanssa yhdessä suunnitelmaa uniasioiden hoidossa. Neuvolatiimi on myös hyvä tuki uniasioiden edistämisessä. Esimerkiksi neuvolakäynnille voidaan kutsua mukaan lapsiperheiden sosiaalityön palveluohjaaja, jonka kautta perheelle voidaan toteuttaa tukikäyntejä kotiin palvelutarpeenarvioinnin avulla. Käynnit ovat maksuttomia ja tapahtuvat pääosin virka-aikana.

Riihimäen seutu

Uniohjaus Riihimäen seudulla

Riihimäen seudulla neuvolat ovat tukena myös taaperoikäisen unipulmissa. Terveydenhoitajan pyynnöstä on mahdollista saada perhetukiterveydenhoitajan kotikäyntejä lapsen uniongelmien vuoksi. Näin pystytään tukemaan teidän perhettänne omassa kotiympäristössänne. Tarvittaessa neuvolapsykologi tukee vanhempia jaksamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Myös paikallisista Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) perhekerhoista tai perhekummitoiminnasta voi saada tukea perheelle. Riihimäellä toimii myös avoin päiväkerho Aapeli.

Neuvoloiden yhteystiedot on koottu Oma Hämeen sivustolle

Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

Sairaalan tuki taaperoikäisen perheelle

Perhepoliklinikka, ikoni.

Sairaalan tuki taaperoikäisen perheelle

Taaperoikäisellä korostuu perheen päivärytmin ja rutiinien merkitys ja perheen tukeminen päivittäisessä arjessa. Taaperoikäisen lapsen uniongelmat ovat yleensä monimutkaisempia kuin imeväisen vakiintumattomaan vuorokausirytmiin ja uniassosiaatioihin liittyvä heräily. Perheenne tilannetta voidaan käydä yhdessä läpi vielä lastentautien poliklinikalla tai kutsua suoraan sairaalan unikouluun.

Unikoulu

Myös taaperoikäinen saa apua unikoulumenetelmistä. Jos itse toteutettu unikoulu ei tuota toivottua tulosta ja uniasiat vaikeuttavat perheen elämää, on mahdollista toteuttaa unikoulu Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Unikoulussa lapsi opettelee nukkumista kolmen peräkkäisen yön ajan sairaalan lastenosaston tiloissa. Unikoulu toteutetaan samaan tapaan kuin vauvaikäisten unikoulu. Taaperoikäisen sairaalaunikoulussa keskitytään yleensä vuorokausirytmin säännöllistämiseen sekä riittävän ja ennakoitavan ulkoilun ja levon vaihteluun. 

Lisätietoa tämän polun kohdassa sairaalan unikoulu.

Osastolla voidaan miettiä kullekin perheelle sopiva unikoulumenetelmä esim. tassu-, tuoli- tai pistäytymismenetelmä. Usein olemme kuitenkin todenneet tassumenetelmän nopeimmin tuloksia tuottavaksi.

Unta häiritsevien sairauksien hoito

Taaperoikäisen uniongelmien taustalla voi olla myös jokin sairaus, jonka hoito auttaa parempaan uneen. Sairaudesta riippuen apua voidaan tarjota:

  • Lastentautien poliklinikalla, jos unta hankaloittaa yökastelu, allergiat, atooppinen ihottuma, uniapnea tai vatsavaivat
  • Lastenneurologian poliklinikalla, jos kyseessä on kehitysviivästymät, epilepsiaepäily tai autisimikirjo
  • Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla, jos unta hankaloittaa lapsen kuorsaus.
Miten hyvin tämän kohdan antama tieto auttoi sinua?
  • Erittäin hyvin 
  • Melko hyvin 
  • Melko huonosti 
  • Erittäin huonosti 

  Toteutuu yleensä         Tarvittaessa