Kuntoutuksen tarve lapsella
Kuntoutuksen tarve lapsella
Tervetuloa alle 16-vuotiaiden lasten kuntoutuspolulle
Lasten kuntoutuksen palvelupolulta löydät tietoa ja keinoja kuntoutumisen tueksi arjessa. Polulta löydät lisäksi tietoa kuntoutuksesta ja siihen liittyvistä käytännöistä Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Nuorten kuntoutustarpeet ovat usein erilaisia kuin lasten. Nuorten kuntoutuksesta löydät lisätietoa nuorten ja aikuisten kuntoutuspolulta.
Kuntoutuksen tarve on yksilöllinen
Lapset kasvavat ja kehittyvät yksilöllisesti. Lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviin vaiheisiin ja piirteisiin voit tutustua tarkemmin Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilla.
Lapset toimivat arjessa ja osallistuvat arjen toimintoihin omista lähtökohdistaan. Lapsen toimimisesta ja osallistumisesta voit lukea lisää kohdasta Lapsi toimijana.
Kaikki lapset tarvitsevat kasvunsa ja kehityksensä tueksi aikuisia. Lapsi voi – yksilöllisistä tarpeistaan johtuen – tarvita myös kuntoutusta. Voit lukea kuntoutuksesta lisää tämän polun kohdasta Mitä on kuntoutus.
Lapsen kuntoutumisen tarve tulee esiin yksilöllisesti: eri lapsilla eri-ikäisinä ja/tai eri kehitysvaiheessa. Tarve usein muuttuu matkan varrella lapsen kasvaessa ja kehittyessä.
Miten kuntoutuksen tarve voi näkyä arjessa
Vanhemmalla tai ammattilaisella voi herätä huoli lapsen osallistumisesta ja toiminnasta arjessa. Lapsella voi olla haasteita omaan kehitystasoonsa ja/tai ikäänsä nähden esimerkiksi seuraavissa asioissa:
- liikkuminen ja motoristen taitojen oppiminen
- puheen tai kielen kehittyminen
- suoriutuminen arkipäivän toiminnoista, kuten pukeutumisesta, peseytymisestä ja ruokailusta
- erilaisten välineiden, kuten ruokailuvälineiden ja kynän, käyttäminen
- sosiaaliset taidot ja ryhmässä toimiminen
- tunteiden sääteleminen
- leikkiminen yksin ja/tai muiden kanssa
- siirtymätilanteet, kuten ulos lähteminen ja nukkumaan meneminen
- keskittyminen
- oppiminen (johtuen vaikeuksista lukemisessa ja kirjoittamisessa).
Yhdessä eteenpäin
Kasvatus, kuntoutus ja opetus ovat kokonaisuus, jonka yhteinen tehtävä on edistää lapsen kehitystä ja oppimista. On tärkeää, että keskustelet havainnoistasi lapsen läheisten ja hänen kanssaan toimivien ammattilaisten kanssa. Tutustu tämän polun kohtaan Tukea arkeen ja tietoa kuntoutusarvion tarpeesta.
Huomioithan, että jos lapsen kuntoutuksen suunnittelu ja seuranta on erikoissairaanhoidossa, myös kuntoutustarpeen arviointi toteutuu heidän käytäntöjen mukaisesti.
Löydät lisätietoa lasten psykiatrian sekä lastenneurologian poliklinikan toiminnasta Kanta-Hämeen keskussairaalan sivuilta
Keneltä saan lisätukea ja neuvoja
Tukea arkeen ja tietoa kuntoutusarvion tarpeesta
Tukea arkeen ja tietoa kuntoutusarvion tarpeesta
Lasten kehitykseen liittyvät ongelmat ovat hyvin tavallisia. Suurimmalla osalla ne ovat lieviä. Ongelmat voivat olla myös väliaikaisia. Ongelmien kasautuminen on mahdollista estää varhaisen tuen avulla.
Sinun kannattaakin ottaa arjessa tekemäsi havainnot ja tuntemasi huoli puheeksi lapsesi kanssa toimivien henkilöiden kanssa. Heitä ovat esimerkiksi ammattilaiset
- neuvola- ja kouluterveydenhuollossa
- varhaiskasvatuksessa
- esi- ja perusopetuksessa
- lapsiperheiden sosiaalipalveluissa
Ammattilaisilta saat tietoa ja tukea. Voitte yhdessä suunnitella perheenne arkea helpottavia toimintatapoja sekä tukikeinoja lapsenne arkeen.
Kun tuen tarve on havaittu, lapsen toimintaa ja osallistumista tukevat toimintatavat tulee aloittaa viiveettä. Lapsenne toimintakyvyn arvioinnin tarpeesta ja tavoitteista keskustellaan yhdessä perheenne kanssa. Tarvittaessa hyödynnetään monialaista yhteistyötä. Voit lukea tarkemmin monialaisesta yhteistyöstä tämän polun kohdasta Verkostoyhteistyö.
Perheenne kokonaistilanne ja voimavarat on aina tärkeää ottaa huomioon. Tarvittaessa ammattilainen ohjaa lapsenne kuntoutustarpeen arviointiin ja opastaa perhettänne varaamaan sinne ajan.
Kuntoutus jatkuu
Kuntoutuminen jatkuu osana arkea
Kuntoutuminen jatkuu osana arkea
Lapsen terapiajaksot ovat määräaikaisia. Niiden jälkeen lapsen kuntoutuminen jatkuu arjen tukitoimien turvin. Tukitoimista löydät lisätietoa tämän polun kohdasta Tietoa ja tukea.
Lapselle on tärkeää monipuolinen, rikas arki, johon hänen on mahdollista osallistua sairaudestaan, vammastaan tai toimintarajoitteestaan huolimatta. Tutustu lapsesi kanssa esimerkiksi kuntien, urheiluseurojen, yhdistysten ja kansalaisopistojen tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin. Mieluinen, lapsellesi sopiva harrastus tukee lapsen toimintakykyä.
Vertaistuki ja järjestöt
Vertaistuki- ja järjestöt
Vertaistuki- ja järjestöt
Vertaistuki on vertaisten keskinäistä tukea – kokemusten ja tiedon vaihtoa. Se on kokemusten jakamista toisen saman kokeneen kanssa. Vertaistuella on suuri vaikutus jaksamiseen ja elämänhallintaan.
Erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmat ovat kokeneet saaneensa vertaistuesta monenlaista hyötyä. Toisten kokemuksista on mahdollisuus oppia. Lisäksi voi tukea toista, kasvaa henkilökohtaisesti ja jakaa asioita.
Varsinaisten vertaistukiryhmien lisäksi vertaistukea voi sisältyä esimerkiksi
- ensitietopäiviin
- sopeutumisvalmennukseen
- tukihenkilötoimintaan
- kuntoutusryhmiin.
Internet tarjoaa mahdollisuuksia vertaisten keskinäiseen kanssakäymiseen ja voi mahdollistaa vertaistuen toteutumisen. Vapaamuotoiseen vertaisten kanssakäymiseen voi kuitenkin joskus liittyä myös riskejä, kuten epätarkan tai vääristyneen tiedon leviämistä.
Vertaistukea, neuvontapalveluja ja ryhmätoimintaa tarjoavat monet liitot ja yhdistykset, esimerkiksi Aivoliitto, Autismiliitto ja ADHD-liitto. Tutustu Kanta-Hämeessä toimivan Aivoliiton, Autismiliiton ja ADHD-liiton jäsenyhdistyksen HYMYn toimintaan.
Forssan seudulla Leijonaemot järjestää vertaistukiryhmiä erityislasten vanhemmille.
Sopeutumisvalmennusta lapsiperheille järjestää Kela. Lisätietoa sopeutumisvalmennuksesta löydät tämän polun kohdasta Kuntoutuksen suunnittelu.
Toteutuu yleensä 
Tarvittaessa