Omahoito
Omahoitoon liittyvät säännölliset elämäntavat ovat tärkeitä eteisvärinän hoidossa. Elämäntavoista on koottu tietoa tämän kohdan välilehdille. On tärkeää, että sairastumisesta huolimatta jatkaa mieluisia harrastuksiaan ja pitää yhteyttä läheisiin ja ystäviin. Mielen hyvinvoinnilla ja sosiaalisilla kontakteilla on suuri merkitys sopeutumisessa sairauteen.
Eteisvärinälle altistavia tekijöitä kannattaa kuitenkin välttää, jos ne tyypillisesti laukaisevat eteisvärinäkohtauksen. Myös pulssin tunnustelu on tärkeä osa omahoitoa. Pulssin tunnustelussa kiinnitetään huomiota syketaajuuteen ja sykkeen säännöllisyyteen. Pulssin tunnusteluun saat neuvoja hoitavalta taholta.
Eteisvärinäkohtausten ehkäiseminen
- Eteisvärinällä on taipumus uusiutua. Rytminhallinta edellyttää useimmiten rytmihäiriölääkkeiden käyttöä.
- Voit ehkäistä eteisvärinäkohtauksia elämäntavoilla, joista on koottu tietoa tämän kohdan välilehdille.
- Esimerkiksi stressin välttäminen ja riittävä unensaanti ovat tärkeitä tekijöitä eteisvärinän hallinnassa.
- Ehkäisemällä sydäntauteja yleisesti, ehkäiset myös eteisvärinää: verenpaineen hoito, sepelvaltimotaudin ehkäisy ja sydämen läppävikojen hoito ovat keinoja välttää myös eteisvärinään sairastumista.
- Myös uniapnean hyvä hoito vaikuttaa ehkäisevästi eteisvärinän uusiutumiseen
Digipalvelut omahoitosi tukena
- Verkossa, esimerkiksi Sydänliitolla on tarjolla sairastuneille ja heidän läheisilleen kursseja, jotka toimivat erinomaisena tukena omahoidollesi. Kursseilla on tarjolla tietoa mm. lääkehoidosta, vertaistuesta, kuntoutumisesta, sairastuneen matkustamisesta ja parisuhteesta. Tarjolla olevat kurssit löydät sydänliiton verkkosivuilta Kurssikalenteri - Sydänliitto (sydan.fi)
- Käytössä on useita erilaisia laitteita ja älypuhelinsovelluksia, joiden avulla voi omatoimisesti seurata rytmiä tai seurata sykettä ja pulssiaaltoa esimerkiksi ranteesta tai sormenpäästä.
Lisätietoa alla olevien linkkien kautta:
- Sydänliitto: Tietoa sydänterveydestä ja hyvinvoinnista (Sydan.fi)
- Hämeenmaan Sydänpiiri: Etusivu - Sydän-Suomen alue ry
- Tunne pulssisi (aivoliitto.fi)
- Eteisvärinä eli flimmeri (Terveyskylä.fi)
- Eteisvärinä flimmeri) ja eteislepatus (flutteri)/ Terveyskirjasto
Hoitosi eteneminen
Tilanteeseesi sopivan hoidon suunnittelu
Kun oireidesi syy on varmistunut ja eteisvärinä on kohdallasi todettu, arvioidaan verenohennus- eli antikoagulaatiohoidon aloittamisen tarpeellisuus. Antikoagulaatiohoidon tarkoituksena on pienentää eteisvärinään liittyvää aivoinfarktin riskiä.
Lisäksi hoitolinjasi etenemisestä keskustellaan ja päätetään yhdessä kanssasi. Arviota sinulle sopivasta hoitolinjasta on voitu tehdä jo päivystyksellisen hoitokäyntisi yhteydessä, terveyskeskuksen vastaanottokäynnillä tai työterveydessäsi. Hoitolinjoja ovat:
1. Sykkeenhallinta: Tässä hoitolinjassa rytmihäiriö jätetään pysyväksi rytmiksi. Tähän vaihtoehtoon päädytään usein, jos oireita on vähän tai korkean iän vuoksi rytminsiirron ei nähdä tuovan vastaavaa apua.
2. Rytminhallinta: Normaalin sydämen rytmin (sinusrytmi) palauttaminen rytminsiirrolla sekä rytmihäiriön uusiutumisen esto on yleensä paras vaihtoehto, jos kärsit vaikeista rytmihäiriöoireista.
- Rytminsiirto toteutetaan sairaalassa joko sähköiskulla tai lääkkeellä.
- Ennen mahdollista sähköisesti tapahtuvaa rytminkääntöä tulee olla ravinnotta 6 tuntia. Rytminkäännön jälkeen on 2h seuranta-aika sairaalassa vointisi varmistamiseksi. Sähköisen rytminsiirron jälkeen kotona olisi hyvä olla joku seuranasi seuraavan yön ajan. Huomioithan myös, että ei päihteitä ei tule käyttää. Tarvitset myös kyydin kotiin palataksesi.
- Eteisvärinällä on taipumus uusiutua. Rytminhallinta hoitolinjana edellyttää useimmiten rytmihäiriölääkkeiden käyttöä. Hoitopäätös tehdään yksilöllisesti.
- Mikäli eteisvärinä ei reagoi lääkehoitoon ja on voimakasoireinen, tulee harkita mahdollisia muita toimenpidevaihtoehtoja, joita on kuvattu polun kohdassa Toimenpide tai hoito Sydänsairaalassa.
Lääkehoito
Jos hoitolinjaksesi on varmistunut lääkkeellinen hoito, tarvitset hoitosi tueksi kahdenlaisia lääkkeitä:
Lääkehoidon tavoitteena on oireeton arki. Vaikka eteisvärinä olisi vallitseva rytmi sinusrytmin (perusrytmin)sijaan, se ei aiheuta rajoitteita elämääsi. Voit aistia sydämesi epätasaisen sykkeen ja tunne voi etenkin aluksi olla ikävä, yleensä jo muutamien kuukausien kuluessa elimistösi tottuu tilaan ja oireesi lievittyvät.
Verenohennuslääkitys (Antikoagulaatiohoito)
- Ensivaiheessa eteisvärinä -diagnoosin saatuasi sinulle useimmiten määrätään verenohennuslääke eli antikoagulaatio hoito. Sen tarkoituksena on estää verihyytymien aiheuttamat muut haitat eli ehkäistä tukosvaaraa. Eteisvärinän aikana sydämen eteislokeroon saattaa muodostua verihyytymä. Antikoagulaatiohoito hidastaa veren hyytymistä ja estää näin tukosten syntymistä.
- Eteisvärinäpotilaan ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu verenohennus- eli antikoagulaatiohoito. Sen tarve on arvioitava aina, kun eteisvärinä todetaan. Päätöksen antikoagulaatiohoidon tarpeesta tekee lääkäri.
Sydämen sykettä tasoittava lääkitys
- Usein sydämen sykettä rauhoitetaan beetasalpaajien avulla, joskus kalsiuminestäjällä tai digoksiinilla. Sydan.fi sivustolta saat luotettavaa lisätietoa beetasalpaajien käyttöön liittyen. Lääkäri arvioi yksilöllisesti sinulle sopivan lääkityksen.
- Sopiva leposyke on oireettomalla potilaalla alle 110 lyöntiä minuutissa. Jos eteisvärinä aiheuttaa oireita, pyritään leposyke laskemaan lääkkeellä tasolle 60-80 lyöntiä minuutissa. Kevyessä rasituksessa, kuten kävellessä, sopiva syketaso on 90-115 lyöntiä minuutissa. Yksilölliset, sinulle sopivat syketasot, arvioi ammattilainen kanssasi yhdessä.
Huomioithan:
Jos sinulla on useampia sairauksia, jotka vaativat lääkehoitoa, niiden tasapainon löytäminen hoitavan lääkärin kanssa on tärkeää. Ajantasaisen paperisen lääkelistan voi ottaa myös mukaan vastaanottokäynnille.
Lähde: Sydan.fi
Elämää eteisvärinän kanssa
Terveelliset elämäntavat yhdistettynä lääkärin määräämään lääkitykseen ja muuhun hoitoon auttavat pitämään sekä rytmin että tukosriskin kurissa.
Kiinnitä näihin huomiosi:
- Muiden sairauksien, kuten uniapnean ja muiden sydänsairauksien hoitotasapaino
- Stressin välttäminen ja riittävä lepo
- Verenpaine
- Terveellinen ruokavalio ja liikunta
- Alkoholin käyttö
- Painonhallinta
Lisätietoa Omahoidosta on koottu polun aikaisempaan kohtaan. Lisäksi tietoa erilaisista tukimuodoista saat polun kohdasta Tietoa ja vertaistukea.
Pysyvä eteisvärinä
Kun eteisvärinää on ollut usein tai pitkiä aikoja, normaalia sinusrytmiä ei välttämättä saada enää rytminsiirrolla aikaiseksi, saati ylläpidettyä. Silloin eteisvärinä jää pysyväksi rytmiksi. Jos eteisvärinä ei aiheuta oireita, tai oireet ovat helposti hallittavissa lääkityksellä, voidaan hyvin hyväksyä eteisvärinä pysyväksi sydämen rytmiksi jo eteisvärinän toteamishetkellä, eikä rytminsiirtoa tarvitse lähteä yrittämään. Monesti hyvin hallittu eteisvärinärytmi on parempi vaihtoehto kuin jatkuva normaalin sinusrytmin ja eteisvärinän vaihtelu.
Vaikka eteisvärinä on vallitsevana rytminä, se ei aiheuta rajoitteita elämään. Matkustaminen, saunominen, liikunta, autoilu ja muut normaalin elämän toiminnot ovat sallittuja. Vaikka eteisvärinä jää vallitsevaksi rytmiksi eikä rytminsiirtoja tai muita normaaliin rytmiin tähtääviä toimia enää tehdä, hoitosi jatkuu esimerkiksi lääkityksen tukemana. Vaikka monet aistivat sydämen epätasaisen sykkeen ja rytmihäiriön pysyvyys voi aluksi tuntua ikävältä, muutamien kuukausien kuluessa elimistö tottuu pysyvään eteisvärinään, ja oireet lievittyvät. (Sydan.fi).
Lisätietoa:
Jatkohoito ja seuranta
Jatkohoito
Jatkohoito riippuu siitä, onko eteisvärinän hoidossa ollut tarvetta tehdä toimenpide. Toimenpiteestä löydät lisätietoa polun kohdasta Toimenpide tai hoito Sydänsairaalassa.
Jatkohoidon pääpaino on omahoidossa, jonka avulla pyritään ehkäisemään eteisvärinän uusiutuminen. Tärkeitä asioita omahoidossa ovat:
- Terveellinen ruokavalio
- Liikunta
- Painonhallinta
- Stressin välttäminen
- Riittävä lepo ja uni
Seuranta eteisvärinän jälkeen
Eteisvärinä on pitkäaikainen sairaus, joka vaatii säännöllistä seurantaa. Seuranta järjestetään avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Kanta-Hämeessä seuranta tapahtuu terveyskeskuksissa, josta ohjataan esimerkiksi itsevarattavien laboratorioaikojen ajoitukset. Lisätietoa kuntien palveluista löydät välilehdiltä.
Seurantakäynneillä käydään läpi vointiasi, omahoidon sujumista ja lääkitystäsi. Tarvittaessa on tärkeää kysyä vertaistuen mahdollisuuksista. Niistä löydät lisätietoa myös polun kohdasta Tietoa ja vertaistukea.
Huomioithan, että jos eteisvärinä uusiutuu, tarvitaan hoidon käynnistämiseksi uusi lähete. Lähetteen saat terveyskeskuksen tai työterveyden lääkäriltä.
Osastohoito sydänsairaalassa
- sinulle suunniteltu toimepide voidaan suorittaa sydänsairaalan toimenpidehuoneessa tai sydänsairaalan osastolla, riippuen sinulle suoritettavasta toimenpiteestä ja yleisestä osastotilanteesta
- jos sinulle on tarkoitus suorittaa ns. ablaatiohoito, potilaan jäävät usein ns. tarkkailuun seuraavan vuorokauden ajaksi sydän sairaalalle
Tarvitaanko tätä otsikkoa tässä hoitopolussa olleenkaan? Kuinka moni asiakkaista kulkee tämän kohtaamispisteen kautta?
Rytmisiirtopotilaat hoidetaan päänsääntöisesti päiväpotilaana. Hyvin harvoin rytminsiirto potilas jää sairaalaan seurantaan.
Ablaatio on aika suuri aihe alue avata, onko sitten aikanaan sille oma hoitopolku ja kun kaikille eteivärinä potilaille ei tehdä ablaatiohoitoa.?
Toimenpide tai hoito Sydänsairaalassa
- Lääkäri arvioi kanssasi toimenpiteen tarpeen ja hyödyn eteisvärinän hoidossa.
- Sydänsairaalassa toteutettavista toimenpiteistä yleisin on kardioversio eli sähköinen rytminsiirto.
- Rytminsiirto voidaan tehdä myös lääkkeellisesti. Siitä lisätietoa polun kohdassa lääkehoito.
- Sinulle suunniteltu sähköinen rytminsiirto tehdään Hämeenlinnan Sydänsairaalassa.
Sähköinen rytminsiirto eli kardioversio:
Ennen sähköistä rytminsiirtoa
- Ohjeet toimenpiteeseen valmistautumiseksi saat Sydänsairaalasta.
- Tietoa sähköiseen rytminsiirtoon valmistautumisesta ja ohjeet, miten toimia toimenpiteen jälkeen näet Sähköinen rytminsiirto, Sydänsairaalan potilasohje ja täältä. (Terveysportti.fi)
- Sydänsairaalan sairaanhoitaja soittaa sinulle ja haastattelee puhelimitse ennen toimenpidettä. Sairaanhoitaja kertoo sinulle, miten toimenpidepäivä Sydänsairaalassa etenee.
- Puhelun aikana tarkistetaan myös lääkitykseesi ja muut hoitoosi liittyvät asiat sekä selvitetään sinulle sopiva ajankohta rytminsiirrolle.
- Saat kotiisi ajanvarauskirjeen mukana kirjalliset ohjeet.
- Sähköinen rytminsiirto tehdään nukutuksessa, joten sinun tulee olla ravinnosta 4-6 tuntia ennen toimenpidettä.
- Lisätutkimuksena voidaan tarvittaessa tehdä ruokatorven kautta tehtävä sydämen ultraäänitutkimus (TEE), jos verenohennushoitoa ei ole voitu aloittaa ennen sähköistä rytminsiirtoa. Tutkimuksen avulla varmistetaan, että sydämessä ei ole sisäistä hyytymää.
Toimenpiteen eteneminen
- Sähköinen rytminsiirto tehdään Hämeenlinnan Sydänsairaalassa
- Sinut vastaanottaa Sydänsairaalassa sairaanhoitaja. Hän toimii sairaalassaoloaikasi ajan sinun omahoitajanasi.
- Omahoitajasi:
- tarkistaa lääkityksesi
- varmistaa ravinnotta olosi
- tarvittaessa ottaa sydänfilmin
- valmistelee sinut toimenpiteeseen:
- vaatteiden vaihto potilasvaatteisiin
- kanyylin asettaminen suoneen neste- ja lääkehoidon antamiseksi
- rytmiseurantaa varten elektrodien kiinnittäminen iholle
- Verenpainemansetin kiinnittäminen olkavarteen
- Toimenpiteen tekee Sydänsairaalan lääkäri, mukana on myös nukutuslääkäri ja oma sairaanhoitajasi.
- Toimenpiteen jälkeen sinua seurataan 2-4 tunnin ajan Sydänsairaalassa
Toimenpiteen jälkeen
- Saat mukaasi tehdystä toimenpiteestä käyntitekstin.
- Sairaanhoitaja käy kanssasi läpi ohjeet jatkohoidon toteuttamiseksi.
- Toimenpiteen jälkeen kotiudut samana päivänä.
- Koska sähköinen rytminsiirto on tehty nukutuksessa, et voi itse ajaa autoa toimenpiteen jälkeen.
- Toimenpiteen jälkeen olisi hyvä, jos kotona kanssasi olisi aikuinen henkilö seuraavan yön ajan.
Huomioitavaa
- Tupakointi ja runsas alkoholin käyttö ja isot kerta-annokset lisäävät rytmihäiriöriskiä.
- Sähköinen rytminsiirto ei paranna eteisvärinätaipumusta, vaan rytmihäiriö saattaa uusiutua. Kohtausten ehkäisemiseksi käytetään rytmihäiriölääkkeitä ja joskus vaativampaa toimenpidehoitoa. Näitä on kuvattu alempana välilehdillä.
Muut toimenpiteet
Kardioversioon verrattuna muut toimenpiteet ovat huomattavasti harvinaisempia. Niitä harkittaessa kardiologi arvioi onnistumistodennäköisyyttä ja komplikaatioriskiä yksilöllisesti huomioiden potilaan iän, taustasairaudet, sydämen rakenteen ja eteisvärinän luonteen.
Tietoa ja vertaistukea
Eteisvärinä
- On yleisin hoitoa vaativa sydämen rytmihäiriö.
- Siinä sydämen eteinen ei supistu kammion kanssa samassa tahdissa, vaan paljon tiheämmin. Sähköimpulssit kulkeutuvat eteisestä sattumanvaraisesti kammioiden puolelle, ja tämän seurauksena syke on epäsäännöllinen.
- Eteisvärinä yleistyy iän mukana.
- Eteisvärinälle altistavia sydämen toimintaan liittyviä sairauksia: kohonnut verenpaine, sydämen vajaatoiminta, sydämen läppäviat sekä sepelvaltimotauti.
- Muita eteisvärinälle altistavia tekijöitä: diabetes, ylipaino, uniapnea, keuhkosairaudet, munuaisten vajaatoiminta ja kilpirauhasen toimintahäiriöt.
- Sairastuminen voi tulla äkillisesti, muuttaa oman ja läheisten elämän kertaheitolla. Joskus nimen saaminen pitkään vaivanneille oireille voi olla helpotus, silti elämä uuden sairauden kanssa mietityttää.
- Eteisvärinä ei ole juuri koskaan hengenvaarallinen. Kuitenkin, jos se toistuu usein tai kestää päiviä, se voi aiheuttaa sydämen sisälle hyytymiä, jotka aivoihin kulkeutuessaan aiheuttaa aivoinfarktin.
- Sydänperäisiin sairauksiin, kuten sydämen eteisvärinää sairastavalle ja hänen läheisilleen on tarjolla erilaisia tukimuotoja. Näistä ja elämäntapoihin liittyvistä asioista saat tietoa ohessa olevien linkkien kautta ja välilehdiltä.
Lisätietoa sairauden kanssa elämisen tueksi:
- Tietoa sydänterveydestä ja hyvinvoinnista löydät Sydänliiton verkkosivuilta (Sydan.fi)
- Hämeenmaan Sydänpiirin verkkosivuilta saat lisätietoa/Etusivu - Sydän-Suomen alue ry. (Sydan.fi/sydansuomi)
- Tunne pulssisi sivustolta löydät aivoliiton kokoamaa tietoa myös eteisvärinästä (aivoliitto.fi)
- Terveyskylän verkkosivuilta löydät kootusti tietoa eteisvärinästä eli flimmeristä. (Terveyskylä.fi)
- Eteisvärinä flimmeri) ja eteislepatus (flutteri) (Terveyskirjasto.fi)
Käynti poliklinikalla
Sydänsairaalan poliklinikalle ohjataan lähetteellä ne asiakkaat, joiden eteisvärinän hoitoon halutaan kardiologin kannanotto potilaalle sopivan hoidon suunnittelemiseksi. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi sellaiset, joissa päivystyskäyntejä on eteisvärinäoireiden vuoksi toistuvasti tai tilanteeseen liittyy muita tasaisen sykkeen ylläpitoon liittyviä ongelmia.
Sydänsairaalan poliklinikalla:
- Jos sinulla on eteisvärinää koskevia potilastietoja esimerkiksi työterveydestä tai yksityissektorilta, ota ne mukaan vastaanottokäynnille
- sinulle voidaan määrätä tutkimuksia oikeanlaisen hoidon toteuttamiseksi. Tutkimuksia voivat olla esimerkiksi erilaiset laboratoriotutkimukset tai rintakehän päältä toteutettava ultraäänitutkimus.
- sydämen ultraäänitutkimus voidaan tehdä myös vastaanottokäynnin yhteydessä
- lääkäri keskustelee kanssasi, tehdäänkö rytminsiirto vai jäädäänkö lääkehoitolinjalle.
Hoitolinjaksesi voi valikoitua mm. sykkeenhallinta tai rytminhallinta. Poliklinikalla lääkäri keskustelee kanssasi hoitolinjasi valinnasta, onko rytminsiirto ajankohtainen vai onko lääkehoidollinen linja kohdallasi oikea. Yleensä ensimmäisen oireisen eteisvärinäkohtauksen yhteydessä rytmin palauttamista normaalirytmiin kannattaa yrittää. Hoitolinjan valintaan vaikuttavat myös muun muassa:
- eteisvärinän oireesi
- muut sairaudet
- eteisvärinän kesto
- hoidosta odotettavissa olevat hyödyt ja haitat
- toiveesi hoitoon liittyen
Forssassa on asukkailleen tarjolla oma palvelu erikoislääkärin vastaanotolle. Saat omasta terveyskeskuksestasi tarvittaessa lääkäriltä lähetteen vastaanotolle.
Lähete jatkotutkimuksiin tai hoitoon
Lähete jatkotutkimuksiin
- Voit saada lähetteen jatkotutkimuksiin lääkärin vastaanotolla käynnin yhteydessä.
- Sinulle määrätyt jatkotutkimukset määräytyvät tilanteesi mukaan ja sinulle jo mahdollisesti toteutettujen tutkimusten perusteella.
- Jatkotutkimuksina voivat olla esimerkiksi laboratoriotutkimukset ja/tai sydämen rytmin pitkäaikaisrekisteröintitutkimus (EKG).
- Pitkäaikaisrekisteröintitutkimus tehdään joko Sydänsairaalassa tai keskussairaalan kliinisen fysiologian yksikössä:
Holter tutkimus eli EKG Sydänsairaalassa - ohje asiakkaalle
Holter tutkimus kliinisen fysiologian yksikössä, Hämeenlinna -ohje asiakkaalle
Lähete poliklinikkakäynnille
- Voit saada lähetteen esimerkiksi Sydänsairaalan poliklinikalle, jos eteisvärinäsi hoitoon halutaan saada kardiologin kannanotto. Taustalla on voinut olla toistuvia päivystyskäyntejä tai muita sykkeen tai rytmin ylläpitoon liittyviä ongelmia.
- Sydänsairaalan vastaanottokäyntiä edeltävät tutkimukset tehdään Sydänsairaalassa, kuten EKG:n pitkäaikaisrekisteröintitutkimus.
- Kardiologi katsoo tutkimustulokset ennen sinulle varattua vastaanottoaikaa.
- Saat kutsun vastaanotolle.
Ensivaiheen tutkimukset ja hoito
Tutkimukset ja hoito päivystyksessä
Äkillisessä tilanteessa ja oireiden ollessa voimakkaat, sinun tulee hakeutua päivystykseen tilanteesi arvioimiseksi ja hoidon aloittamiseksi.
- Sairaanhoitaja haastattelee sinut ja arvioi hoidon tarpeen.
- Hoitaja ja lääkäri suorittavat tutkimuksia, kuten rytmihäiriön aikaisen sydänfilmin (EKG-tutkimuksen). Oireidesi syyn tunnistamisen ja eteisvärinän diagnoosin perustana toimii rytmihäiriön aikainen EKG.
- Tarpeen mukaan otetaan myös verikokeita, sydämen ja keuhkojen röntgenkuva sekä tehdään ns. sydämen ultraäänitutkimus.
- Eteisvärinäpotilaan ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu verenohennus- eli antikoagulaatiohoito. Sen tarve on arvioitava aina, kun todetaan eteisvärinä. Päätöksen antikoagulaatiohoidosta tekee ammattilainen erityisen riskipisteytyksen avulla .
- Jos rytminsiirto katsotaan tilanteeseesi sopivaksi ja se suunnitellaan toteutettavaksi myöhemmin hyvin toteutuneen verenohennushoidon (vähintään 3 viikkoa) jälkeen, sinulle tehdään lähete Sydänsairaalaan rytminsiirtoa varten.
- Eteisvärinällä on taipumusta uusiutua ja päivystyksellisiä käyntejä voi tulla kohdallesi useamman kerran. Sopiva hoitolinja arvioidaan jokaisella käyntikerralla tilanteesi ja oireidesi perusteella. Lisätietoja Lisätietoja hoitolinjasi valintaan liittyen voit lukea palvelupolkumme kohdasta hoitolinjasi valinta.
Tarvittaessa rytminsiirto toteutetaan päivystyksellisesti:
- Rytmin siirto lääkkeellä: Tuoreen flimmerikohtauksen rytminsiirto lääkkeellä onnistuu joissakin tapauksissa terveyskeskuksen päivystyksessä, tällöin ei tarvita päivystyskäyntiä sairaalaan päivystyspoliklinikalla.
- Rytminsiirto sähköisesti: Jos päädytään sähköiseen rytminsiirtoon, sinut nukutetaan kevyesti toimenpiteen ajaksi. Päivystyksessä sairaanhoitaja valmistelee sinut toimenpidettä varten. Rytminsiirrossa on mukana nukutuksen hoitava lääkäri (akutologi tai anestesialääkäri), toimenpiteen suorittava sisätautilääkäri sekä sairaanhoitaja.
Tutkimukset ja hoito terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa
Jos oireesi ovat alkaneet vähitellen, sinun tulee olla pikimmiten yhteydessä terveyskeskukseesi tai työterveyshuoltoosi. Joskus eteisvärinä voi tulla ilmi myös ns. yllätyslöydöksenä, muusta syystä sovitun terveydenhuollon käynnin yhteydessä.
- Diagnoosin varmistamiseksi tarvitaan joskus ns. rasituskoetta ja muita tarkempia sydäntutkimuksia. Saat ohjeet ja lähetteet tarkempiin tutkimuksiin lääkäriltäsi.
- Sinulle voidaan aloittaa verenohennuslääke (antikoagulantti), jonka tarkoituksena on estää verihyytymän muodostumista ja aivohalvausriskiä.
- Jos tilanne rauhallinen oireittesi puolesta, saat hoidon ja ohjeet terveyskeskuksestasi tai työterveyshuollostasi.
- Eteisvärinällä on taipumusta uusiutua. Sopiva hoitolinja arvioidaan jokaisella käyntikerralla tilanteesi ja oireidesi perusteella. Lisätietoja hoidostasi voit lukea palvelupolkumme kohdasta hoitolinjan valinta.
Tunnista oireet ja hakeudu hoitoon
Eteisvärinä eli flimmeri
- Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, jossa sydämen rytmi muuttuu epäsäännölliseksi ja nopeaksi.
- Eteisvärinän oireena oleva rytmihäiriö ei usein ole välittömästi vaarallinen, mutta vaatii aina hoitoa. Ilman tarvittavaa hoitoa, kuten lääkehoitoa, värinäkohtaus voi useita päiviä jatkuessaan nostaa riskiä aivoinfarktin syntyyn.
- Joskus eteisvärinä voidaan todeta sattumalta muun hoitokäynnin tai terveystarkastuksen yhteydessä. Tällainen sattumalta todettu oireetonkin eteisvärinä tarvitsee usein lääkehoitoa (antikoagulantti) aivoinfarktin estämiseksi. Tämän vuoksi eteisvärinä tutkitaan herkästi etenkin esim. iäkkäillä ihmisillä.
- Voit soittaa Päivystysapuun 116117, johon vastaavat terveydenhuollon ammattilaiset tekevät arvion päivystyksellisen tai kiireellisen hoidon tarpeesta. 24/7 avoinna olevasta numerosta saat myös yleisempää neuvontaa ja ohjausta päivystyskäyntiä vaativiin oireisiin.
- Omaolo.fi sähköisessä palvelussa voit myös tehdä oirekartoituksen ja saat apua oireidesi arvioimiseen.
Opettele kansanliike - tunnista korkea syke
Epäsäännöllinen pulssi on tärkeää oppia tunnistamaan. Pulssin ajoittaista tunnustelua olisi hyvä tehdä oireettoman eteisvärinän tunnistamiseksi.
Eteisvärinän yleisiä oireita:
- Epäsäännöllinen syke, joka voi olla ajoittain tai jatkuvasti epäsäännöllistä. Oireiden epäsäännöllisen luonteen vuoksi sitä voi olla vaikea havaita lääkäri- tai hoitajakäynnillä. Toteamiseen tarvitaan lääkärin suorittamaa sydänfilmi -tutkimusta eli EKG:ta.
- Väsymys, jaksamattomuus ja suorituskyvyn heikkeneminen
- Huimaus
- Huonovointisuus ja ahdistava olo
- Oireet ovat yksilöllisiä ja vaihtelevia; joillakin oireita on paljon ja joillakin eteisvärinä voi olla myös täysin oireeton. Oireettomanakin eteisvärinä tulee hoitaa.
- Etenkin kohtauksina esiintyvä eteisvärinä voi aiheuttaa epämiellyttävältä tuntuvia rytmihäiriötuntemuksia, suorituskyvyn laskua sekä mm. virtsanerityksen lisääntymistä.
- Lisätietoa eteisvärinän oireista voit lukea Terveyskylä.fi -sivustolta.
Soita heti hätänumeroon 112, jos rytmihäiriökohtaukseen liittyy:
- tajunnanmenetys
- rintakipu
- halvausoireita
- tunnistat kohtausoireita ensi kertaa.
(Lähde: Terveyskirjasto.fi)
Pikaisen avun tarve
Pikaisen avun tarve
Soita 112
Hätätilanteessa, kun tiedät tai epäilet hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön olevan uhattuna tai vaarassa
Kun on tarvetta ambulanssille tai sosiaaliviranomaiselle.
Kun läheisesi ei ota apua vastaan, vaikka on selkeästi itselleen hengenvaarallinen tai esim. psykoottinen (tila, jossa henkilön todellisuudentaju on heikentynyt).
Aloita hoidon hakeminen soittamalla 112. Hoitokeinona voi silloin olla, tahdosta riippumaton hoito, joka perustuu mielenterveyslakiin. Lääkärillä on velvollisuus toimittaa henkilö hoitoon, jos kyse on hyvin vakavasta mielenterveyden häiriöstä, johon on hoitokeinoja, mutta potilas ei itse, sairaudesta johtuen tunnista hoidon tarvetta tai ei kykene hakeutumaan hoitoon. Tahdosta riippumaton hoito on äärimmäinen keino turvata psykiatrinen hoito ja sitä käytetään erittäin suurella harkinnalla. Harkinnan ja arvioinnin toteuttaa kaksi eri lääkäriä. Lisäksi hoitoon ottamista varten on kehitetty hyvin tarkka kriteeristö, joiden ehtojen täytyy täyttyä, jotta tahdosta riippumaton hoito voidaan toteuttaa. Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista.
Sosiaali- ja kriisipäivystys puh. 03 629 6560
- Kun tarvitaan kiireellisesti sosiaalitoimen arviota tai ratkaisuja ja jotka eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään. Sosiaali- ja kriisipäivystyksestä annetaan myös konsultaatioapua muille viranomaisille. Sosiaali- ja kriisipäivystyksestä lisätietoa löydät Oma Hämeen verkkosivuilta.
- Kiireellistä apua vaativassa tilanteessa soita aina hätänumeroon 112.
Kriisipuhelin, Mieli ry
- Mieli ry.n Kriisipuhelin 09 2525 0111.
- Svenskspråkig kristelefon 09 2525 0112
- Kriisipuhelin ukrainaksi: Кризова лінія 09 2525 0114 - підтримка в кризовій ситуації
- Kriisipuhelin venäjäksi: Кризисная линия на русском языке открыта по телефону 09 2525 0115
- kriisipuhelin englanniksi: support and help/crisis-helpline/
Saameksi voi saada apua Saamelaisen psykososiaalisen tuen yksiköstä p. 040 663 8882 , avoinna arkisin klo 8-16. (www.uvja.fi)
Tilanne ei ole välittömästi hengenvaarallinen, mutta koet tarvitsevasi apua tilanteeseen.
Kiireettömissä tilanteissa soita 116117, kun oma tai läheisesi tilanne ei ole hengenvaarallinen, mutta koet tarvitsevasi apua. Tärkeintä on, että et jää tilanteesi kanssa yksin.
Ole yhteydessä omalle terveysasemallesi.
Yhteystiedot terveyspalvelujen kiireettömälle hoitajan ja lääkärin vastaanotolle
Yhteystiedot terveyspalvelujen kiireelliselle hoitajan ja lääkärin vastaanotolle
Jos olet huolissasi ihmisestä, joka ei mielestäsi pysty vastaamaan huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, niin voit tehdä ilmoituksen asiasta. Ilmoitus tuen tarpeesta Oma Hämeen verkkosivuilla.
Ammattilaiselle:
Akuutissa kriisitilanteessa yhteys 112.
tietoa mielenterveydestä
Tietoa mielenterveydestä
Kun läheinen sairastuu, tiedontarve sairaudesta on suuri. Usein sairastuneen lähipiirillä ei ole aiempaa kokemusta psyykkisistä sairauksista. Mielessä on monenlaisia kysymyksiä, mm. mitä nyt tapahtuu, millainen on sairauden ennuste, mikä kaikki on sairauteen kuuluvaa käytöstä, miten voisin auttaa, mistä saan tietoa läheiseni tilanteesta? Usein nousee tarve saada tietoa sairaudesta sekä siitä, miten läheisen sairastuminen vaikuttaa arkeen ja elämään.
Tietoa läheisen sairastumiseen liittyvästä tilanteesta
Tietoa mielenterveydestä:
Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt mielenterveyden olevan hyvinvoinnin tila, jossa yksilö oivaltaa omat kykynsä, selviytyy elämän normaalista stressistä, voi työskennellä tuottavasti sekä antaa panoksensa yhteisölleen (WHO 2001). Mielenterveys ei ole vain mielenterveyshäiriön tai sairauden puuttumista. Vaikka ihmisellä ei ole diagnosoitua mielenterveyden häiriötä, hänellä voi olla puutteita psyykkisessä hyvinvoinnissa. Toisaalta mielenterveyshäiriötä sairastavalla voi olla kohtalaisesti psyykkistä hyvinvointia.
Positiivinen mielenterveys eli mielen hyvinvointi
- on voimavara ja olennainen osa terveyttä ja hyvinvointia.
- on myös tärkeä yksilön hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta.
- Positiivisen mielenterveyden näkökulmasta mielenterveys ja mielen sairaus eivät ole yhden ulottuvuuden ääripäitä, vaan ovat kaksi erillistä ulottuvuutta.
(Lähde: https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/positiivinen-mielenterveys-eli-mielen-hyvinvointi)
Mielenterveystalosta löydät lisätietoa mielenterveyden kysymyksiin liittyen.
Mielenterveyden haasteet voivat näkyä arjessa monella tavalla.
- Käytöksen ja elämänrytmin poikkeavuudet ovat tavallisia
- sairaudentunnottomuuden ja hoitoon sitoutumattomuuden haasteet voivat kuormittaa läheisen arkea.
- mielen häiriöt voivat ilmetä alkoholin tai muiden päihteiden tai lääkkeiden väärinkäyttönä. Päihteiden käyttöön liittyy monenlaisia haasteita läheisen näkökulmasta.
- Riippuvuudet voivat ilmetä myös muunlaisena pakonomaisena käyttäytymisenä esimerkiksi pelaamisena.
- Tietoa päihteisiin ja riippuvuuksiin liittyen löydät päihde- ja riippuvuushoidon palvelupolulta. Polulta löydät tietoa myös avun muodoista ja keinoista.
Ammattilaiselle:
Läheisen sairastuessa omaisen tiedontarve psyykkisestä sairaudesta ja mielenterveyden häiriöstä on suuri. Usein omaisella ei ole aiempaa kokemusta psyykkisistä sairauksista ja mielessä on monenlaisia kysymyksiä. Omainen kaipaa tietoa sekä sairaudesta että siitä, miten läheisen sairastuminen vaikuttaa arkeen ja elämään. Usein jo yleisellä tasolla oleva tieto mielenterveyden häiriöstä tai psyykkisestä sairaudesta auttaa omaista.
- Mitä sairauteen tyypillisesti kuuluu?
- Miten sitä hoidetaan?
- Millainen on sairauden ennuste?
- Voiko sairaudesta toipua?
- Mikä auttaa toipumaan?
- Mikä kaikki on sairauteen kuuluvaa käytöstä?
Omainen kaipaa tietoa myös asioista, jotka vaikuttavat myös hänen arkeensa ja elämäänsä:
- Lääkitys-ja hoitomuutokset, jotka voivat näkyä sairastuneen toimintakyvyssä ja voinnissa. Mistä tarvitsee huolestua ja mistä ei?
- Miten voin auttaa läheistäni?
- Mitä minulta omaisena odotetaan?
- Mitä nyt tapahtuu? – Tulevaisuus tuntuu epävarmalta
Kun omainen saa tietoa läheisen tilanteesta riittävällä tasolla, hän pystyy paremmin
- hallitsemaan omaa elämäänsä
- vaikuttamaan oman elämänsä kulkuun
- olemaan paremmin kuntoutujan tukena, heille molemmille sopivalla tavalla.
On tärkeää ohjata omainen luotettavan tiedon äärelle.
Tuen tarpeen tunnistaminen
Tuen tarpeen tunnistaminen
Läheisen tuen tarve
Läheisen sairastuminen on usein kuormittava elämäntilanne myös itsellesi tai muille sairastuneen läheisille. Voit tuntea esim. väsymyksen, alakuloisuuden ja surullisuuden tunteita. On tärkeää, että sinulla on mahdollisuus puhua myös omasta tilanteestasi. Hetkellisesti tai lyhytaikaisesti alakuloisuuden tai masentuneisuuden ja kuormittuneisuuden tunteet ovat ohimenevä tunnetila, joka kuuluu normaaliin tunnevalikoimaasi ja on luontainen reaktiosi pettymyksille ja menetyksille. Suurimmalla osalla alakulo ei pahene hoitoa vaativaksi tilaksi. Pidempiaikaisena tilanne on hyvä selvittää yhdessä ammattilaisen kanssa. Myös lapsen ja nuoren tilanne sairastuneen läheisenä tulee huomioida varhaisessa vaiheessa.
- Kun läheisesi sairastuu, sinunkin elämäsi muuttuu: on hyvä kartoittaa myös sinun tilannettasi. Finfami ry.n omaistestin avulla voit selvittää omaa tilannettasi.
- Jos sairastuneen läheinen on lapsi tai nuori, hänen tilanne ja tuen tarve sairastuneen läheisen tulee kartoittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Oma Hämeen lapsiperheiden palveluohjauksen ammattilaiset auttavat tilanteessa.
- Terapianavigaattoria voi käyttää tilanteen kartoittamisen tueksi. Terapianavigaattoria voi käyttää avuksi esim. tilanteessa, jossa sinulla on tunne, että kaikki ei ole kunnossa ja on huono olla, mutta et tiedä mistä voisi olla kysymys. Jo pelkästään terapianavigaattorin kyselyiden täyttäminen ja sen antamien tietojen saaminen voi selkeyttää omaa tilannetta. Kun terapianavigaattorin on on täyttänyt, työkalu antaa henkilökohtaisen koodin, jolla tulokset voidaan avata kuukauden ajan. Tulosten avulla läheinen voi arvioida omaa jaksamistaan ja ammattilainen voi tunnistaa sairastuneen läheisen tilanteen ja tuen tarpeen, ja auttaa oikeantasoisen tuen pariin ohjaamisessa.Terapianavigaattori koodi tulee toimittaa ammattilaiselle - tiedot eivät siirry suoraan potilastieto järjestelmään ( koodi toimii kuukauden ajan).
- Voit tehdä myös Omaolon yleisen oirearvion. Oirearvion vastaanottaa ja arvioi terveydenhuollon ammattilainen alueellasi.
- Mielenterveystalon masennuskyselyn avulla voit kartoittaa omaa tilannettasi masennusoireiden osalta. Tulokset on hyvä tarvittaessa käydä yhdessä keskustellen läpi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
- Voit olla yhteydessä myös omalle terveysasemallesi, yhteystiedot löydät Oma Hämeen verkkovisuilta.
Ilmoitus tuen tarpeesta
Jos olet huolissasi ihmisestä, joka ei mielestäsi pysty vastaamaan huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, voit tehdä ilmoituksen asiasta. Ilmoituksen voit tehdä myös omasta tilanteestasi. Ilmoituksen tuen tarpeesta pääset tekemään Oma Hameen verkkosivuilta.
Sairastuneella on lemmikki tai eläimiä huollettavanaan
Jos mieli järkkyy, voi voimavarat myös lemmikkien tai huollettavien elämien suhteen olla myös vähissä. Jos olet huolestunut sairastuneen läheisesi eläinten hyvinvoinnista, on syytä tehdä asiasta ilmoitus viranomaiselle - ammattilaisen arvioi kokonaistilanteen tarvittaessa.
Mielenterveyden ja päihteiden käytön haasteet kuormittavat myös läheisiä.
Kysy nuorelta - FinFami Varsinais-Suomi
Ammattilainen:
Kun joku sairastuu psyykkisesti, vaikuttaa se aina myös hänen lähipiirinsä elämään. Sairastuneen käytös ja toiminta muuttuvat. Läheisten elämään tilanne tuo epävarmuutta ja hämmennystä. Voi olla vaikea tietää mistä on kysymys ja miten pitäisi toimia. Läheisen haastava tilanne sairastuneen lähellä on tärkeää tunnistaa, koska psyykkisesti sairastuneen läheisillä on kohonnut riski sairastua myös itse masennukseen, ahdistuneisuushäiriöön ja stressiperäisiin fyysisiin sairauksiin. Läheisen psyykkinen sairastuminen tuo elämään kuormitusta, joka voi vaikuttaa myös sairastuneen läheisen oman somaattisen sairauden hoitotasapainoon ja itsehoitoon, taloudelliseen tilanteeseen tai työssä jaksamiseen.
Läheisen tilanne voi tulla esiin missä tahansa sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Miten tunnistaa mielenterveyssairautta sairastavan läheisen tilanne?
Mielenterveysläheinen on henkilö:
- joka tuntee huolta läheisensä mielenterveydestä
- jonka läheisellä on mielenterveyden häiriö
- joka kokee tilanteen vaikuttavan myös omaan elämäänsä.
Läheinen voi olla sairastuneen perheenjäsen, lapsi, vanhempi, isovanhempi, sisarus, sukulainen, ystävä, naapuri tai esimerkiksi kollega, puoliso eli kuka tahansa, joka tuntee huolta läheisensä mielenterveydestä ja joka kokee sairastuneen tilanteen vaikuttavan omaan elämäänsä.
Selvitä:
- läheisen arjen sujuvuus ja pärjäävyys.
- konkreettisen tuen tarpeet, kuten lasten- ja kodinhoitoapu, siivousapu, taloudellisen tuen tarve jne.
- Joillekin läheisille riittää keskustelutuki tai vertaistuki
- Jotkut läheiset voivat tarvita itselleen vahvempaa terveydenhuollon tai sosiaalihuollon tukea ja palveluja, esimerkiksi päivystys, sote-keskusten miepä-palvelut tai sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta
- Jos läheisen tuen tarve on akuutti, äkillinen ja vakava, on oikea palvelu 112 tai sosiaali- ja kriisipäivystys, jossa tilanteesta tehdään arvio. Sosiaali- ja kriisipäivystyksestä tarkempaa tietoa löydät Oma Hämeen verkkosivuilta).
Muista, ettei sinun tarvitse tehdä tätä työtä yksin, vaan voit hyödyntää moniammatillista yhteistyötä ja ohjata oikeisiin palveluihin. Sinun ei tarvitse osata tai ehtiä hoitaa kaikkea itse, tunnistaminen ja ohjaaminen riittää.
Jatko-ohjaustarpeen arviointi:
- Jos läheisen avun tarve on tietoon liittyvä - ohjaa palvelupolun pariin.
- Jos läheisellä on toive keskusteluavusta tai vertaisryhmistä, FinFami ry tms. saa lisätietoa. Katso palvelupolun kohdat keskustelutuki tai vertaistuki.
- Tarvittaessa läheisen ohjaaminen terveydenhuollon tai sosiaalihuollon palveluun.
Omaistilanteen kuormittavuuden, vaikutusten sekä tuen ja palveluiden tarpeen arvioinnissa voi hyödyntää mm.:
- Terapianavigaattoria voi käyttää kuka tahansa, esimerkiksi jos on tunne, että kaikki ei ole kunnossa ja on huono olla, mutta ei tiedä mistä on kyse. Tulosten avulla omainen voi arvioida omaa jaksamistaan ja ammattilainen voi tunnistaa omaisen tilanteen ja tuen tarpeen, ja auttaa oikeantasoisen tuen pariin ohjaamisessa. Terapianavigaattori koodi tulee toimittaa ammattilaiselle - tiedot eivät siirry suoraan potilastieto järjestelmään ( koodi toimii kuukauden ajan).
- Omaolon oirearviota
- Finfami ry.n omaistestin avulla voi selvittää läheisen tilannetta.
- Riskikartoitustyökalua
Lasten ja nuorten tukemiseen läheistilanteessa lisätietoa löydät Finfamin sivuilta.
Sairastuminen mielenterveyssairauteen voi oireilla ja näkyä monella tapaa myös läheisen arjessa:
Herättää tunteita:
Läheisen sairastuminen herättää usein monenlaisia tunteita, mm. huoli, pelko, suru, syyllisyys, huono omatunto, häpeä, yksinäisyys, uupumus ja rakkaus, mutta myös ärtymys, kiukku, avuttomuus, toivottomuus, ahdistus ja riittämättömyyden kokemus ovat yleisiä.
Fyysisinä oireina:
Läheisen sairastuminen voi näkyä fyysisinä oireina
Tilanteen kuormittavuus voi näkyä myös fyysisinä vaivoina, mm. lihaskivut, kohonnut verenpaine, päänsärky, ruokahaluttomuus, mahavaivat ja iho-oireet. Mielen tasolla stressiä syntyy, kun vaatimukset ja yksilön voimavarat eivät ole tasapainossa. Kehon tasolla stressi tarkoittaa vireystilan nousua. Stressi tarkoittaa tilaa, jossa ihminen kohtaa niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että käytettävissä olevat voimavarat ylittyvät tai ovat tiukoilla. Vaatimukset voivat nousta ympäristöstä: tehtävät voivat olla liian haastavia. Vakavasta stressitilasta voi seurata masennus, paniikkihäiriö, ahdistus tai työuupumus.
Taloudellisin vaikutuksina:
Sairastuneen taloudellinen tilanne heijastuu usein myös omaisen elämään. Sairastuneen tulojen pienenemisellä, kulujen lisääntymisellä tai rahankäytön hallinnan vaikeuksilla voi olla vaikutusta myös omaisen talouteen ja toimeentuloon.
Puheeksi ottamisen työkalut ammattilaisille:
- Kuormittavan elämäntilanteen puheeksi ottaminen. Malli on kehitetty erityisesti ikääntyneiden palveluihin, mutta sopii kaikenikäisille.
Finfamin Muistikortti ammattilaiselle: etsiva omaistyo.pdf
- Mielenterveyden puheeksi ottaminen parisuhteessa:
Finfami ry, Pirkanmaa: Kolmen-Kimpan-puheeksi-ottamisen-malli-ammattilaisille.pdf
- Riskikartoitustyökalu. Auttaa huomaamaan mitkä tekijät vähentävät ja mitkä lisäävät omaisen riskiä sairastua myös itse.
Finfami ry, riskikartoitustyokalu.png
- Huomioi omaiset -malli. Menetelmä, jolla ammattilainen voi arvioida asiakkaansa omaisten tuen tarvetta.
Vertaistuki
Vertaistuki
Vertaistuki on tärkeä tuen muoto läheisen sairastuessa mielenterveyssairauteen
- Sen kautta läheinen voi saada uusia näkökulmia, oivalluksia, selviytymiskeinoja, toivoa, tietoa ja jaksamista. Vertaistuki lisää ymmärrystä sairastunutta ja itseä kohtaan, auttaa löytämään omat rajat sekä omaa jaksamista lisääviä asioita.
- Vertaistuki on vastavuoroista kokemusten vaihtoa, jossa samankaltaisessa elämäntilanteessa olevat tai olleet tukevat toinen toistaan. Kokemusten jakaminen vertaisten kanssa lievittää ahdistuneisuutta ja poistaa pelkoa, jota läheisen sairastumiseen voi liittyä.
- Sairastuneen läheisen arki voi tuntua myös yksinäiseltä. Usein arki on keskittynyttä sairastuneen tukemiseen. Vertaistuen ryhmissä läheisellä on myös mahdollisuus jakaa kokemuksia ja tutustua samankaltaisessa elämäntilanteessa oleviin. Vertaistuella tai keskusteluryhmiin osallistumalla on myös mahdollisuus lievittää tunnetta yksinäisyydestä.
- Ryhmissä saa tukea mm. arkisiin pulmiin, joita läheisen sairastuessa on sekä omaan jaksamiseen. Vertaistukiryhmissä saa vastauksia jo kuuntelemalla, heti ei tarvitse puhua itse.
- Osa ryhmistä perustuu keskusteluun, mutta paljon on myös ryhmiä, joissa tehdään asioita yhdessä.
Kokemus siitä, ettei ole ainoa psyykkisesti sairastuneen läheinen on tärkeä häpeän ja yksinäisyyden poistaja. Helpotus on suuri, kun saa kohdata muita samankaltaisessa tilanteessa olevia. Vertaistuki ei korvaa ammatillista tukea, mutta vertaistuki voi olla osana palveluiden kokonaisuutta. Ammatillinen tuki ja vertaistuki voivat täydentää toisiaan. Vertaistuki auttaa jaksamaan.
Vertaistuki on vastavuoroista kokemusten vaihtoa, jossa samankaltaisessa elämäntilanteessa olevat tai olleet tukevat toinen toistaan. Kokemusten jakaminen vertaisten kanssa lievittää ahdistuneisuutta ja poistaa pelkoa, jota läheisen sairastumiseen voi liittyä.
Ryhmissä saa tukea mm. arkisiin pulmiin, joita läheisen sairastuessa on sekä omaan jaksamiseen. Vertaistukiryhmissä saa vastauksia jo kuuntelemalla, heti ei tarvitse puhua itse. Osa ryhmistä perustuu keskusteluun, mutta paljon on myös ryhmiä, joissa tehdään asioita yhdessä.
Lisätietoa vertaistuen muodoista löydät alla olevista linkeistä ja välilehdiltä:
- Toisten samaa kokeneiden tarinoita pääset lukemaan Finfamin sivuilta.
- Tietoa sairastuneen läheiselle Mieli ry.n sivuilta.
- Lahellä.fi sivustolta löydät tietoa alueellasi toimivista järjestöistä.
- Tukinetistä löydät apua ja tukea laajasti elämän eri vaiheisiin ja tilanteisiin: tietoa myös vertaistukiryhmistä.
- Tietoa omaishoitajille löytyy omaishoitajaliiton sivuilta.
- Vankien omaisille tukea tarjoavat: Vankien omaiset VAO sekä Kriminaalihuollon tukisäätiö, jonka sivuilta vangin läheinen saa tietoa ja tukea mm. perheen sekä parisuhteen hoitamiseen. Lapsille Kris.fi.llä on oma sivut. Myös nuorille, joiden vanhempi on vankilassa, on omaa sisältöä.
Ammattilaiselle:
Vertaistuki on tärkeä tuen muoto läheisen tilanteessa. Sen kautta sairastuneen läheinen voi saada uusia näkökulmia, oivalluksia, selviytymiskeinoja, toivoa, tietoa ja jaksamista. Vertaistuki lisää ymmärrystä sairastunutta ja itseä kohtaan, auttaa löytämään omat rajat sekä omaa jaksamista lisääviä asioita. Kokemus siitä, ettei ole ainoa psyykkisesti sairastuneen läheinen on tärkeä häpeän ja yksinäisyyden poistaja. Helpotus on suuri, kun saa kohdata muita samankaltaisessa tilanteessa olevia. Vertaistuki ei korvaa ammatillista tukea, mutta vertaistuki voi olla osana palveluiden kokonaisuutta. Ammatillinen tuki ja vertaistuki voivat täydentää toisiaan.
Sopivan tukimuodon löytäminen
Tukimuodon löytäminen
Apua elämäntilanteeseesi sopivien palvelujen valintaan saat tarvittaessa ammattilaiselta. Ammattilainen arvioi palveluntarvettasi yhdessä kanssasi.
Jos havaitset mielenterveyteen liittyviä oireita tai koet uupumisen tai kuormittumisen tunteita läheistilanteessasi, on suositeltavaa olla ensisijaisesti yhteydessä
omalle terveysasemallesi
- Kiireetön hoitajan tai lääkärin vastaanotto - Oma Häme (omahame.fi)
- Kiireellinen hoitajan tai lääkärin vastaanotto - Oma Häme (omahame.fi)
tai sosiaalipalveluihin
- Yhteystiedot sosiaalipalveluihin löydät Oma Hämeen verkkosivuilta.
- Läheiselle suunnattuja vertaistuen muotoja on koottu palvelupolulle kohtaan vertaistuki.
- Läheiselle suunnattua keskustelutukea löydät palvelupolun kohdasta keskustelutuki.
Lisätietoa erilaisista palveluista myös arkesi tueksi löydät palvelupolkumme kohdasta arjen tuki.
Alla välilehdillä lisätietoa erilaisista palvelukokonaisuuksista tilanteesi tukemiseksi läheisesi sairastuttua.
Ammattilaiselle:
Kun läheinen sairastuu psyykkisesti, ei omaisella ehkä ole ketään, jolle tilanteesta voisi puhua. Omainen saattaa haluta suojella sairastunutta läheistään, eikä siksi siksi halua puhua esim. ystäville tai sukulaisille tilanteesta ja siitä, miten läheisen sairaus vaikuttaa omaan elämään.
Ammattilaiselle:
Hämeenlinnan turvakoti - Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry (ensijaturvakotienliitto.fi)
Palaset-malli on Sininauhaliitossa kehitetty työmenetelmäksi tukemaan läheisiä nuoren huumeiden käytön synnyttämässä kriisissä.
Yhteydenotto
Yhteydenotto ammattilaisiin
Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi terveydentilasta, ota yhteys ensisijaisesti lähialueesi mielenterveyspalveluja tuottavaan yksikköön. Oman tilanteesi kartoittamiseksi voit olla yhteydessä myös työterveyshuoltoosi.
- Psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla hoitaja kartoittaa tilannettasi kanssasi.
- Jos sinulla on huoli omasta jaksamisestasi, voit hakeutua hoitajan vastaanotolle, vastaanotolle pääsee ilman lähetettä. Älä anna pelon, häpeän tai minkään muun tunteen estää sinua ottamasta yhteyttä terveydenhuoltoon. Mitä varhaisemmassa vaiheessa otat yhteyttä, sen nopeammin pääset avun piiriin.
- Tärkeintä on, ettet jää asiasi kanssa yksin.
Yhteystiedot löytyvät Oma Hämeen verkkosivuilta kohdasta Mielenterveyspalvelut.
Ammattilaiset tukenasi:
Oikeanlaisen tukimuodon selvittämiseen voi saada apua palveluohjauksesta
Oma Hämeen verkkosivuilta löydät yhteystiedot ja tietoa tietoa mielenterveyspalveluista.
Hyvinvointini läheisenä
Hyvinvointini läheisenä
Sinä saat voida hyvin
- Läheinen kokee usein velvollisuutta ja halua olla tukena ja apuna sairastuneelle. Tämä voi johtaa siihen, että unohtaa huolehtia itsestään. Läheisenä voi ajatella, että täytyy olla jatkuvasti sairastuneen tavoitettavissa. Keskusteluapu, vertaistuki ja tieto läheisen sairaudesta ovat tärkeitä tekijöitä hyvinvoinnille. Yhtä tärkeää on myös itselle mieluisa ja elämään mielekkyyttä tuova tekeminen.
- Omaa hyvinvointia voi vahvistaa luonnon, taiteen, luovuuden, käsitöiden, liikkumisen, sosiaalisten suhteiden ja rentoutumisen avulla, omahoito-ohjelmilla, valmennuksilla ja harrastuksilla. Ihmisen kaikkeen toimintaan vaikuttaa henkinen osa-alue, kehollinen osa-alue ja sosiaalinen eli vuorovaikutteinen osa-alue. Siksi on erittäin tärkeää muistaa myös levon ja ravinnon merkitys omaan hyvinvointiin.
- Tärkeä asia jaksamiselle on myös sairauden merkityksen rajaaminen. Sairastuneen elämässä sairaus on vain yksi asia, mutta se ei määritä koko elämää. Samoin omaisella on oikeus ja mahdollisuus elää itselleen mielekästä, merkityksellistä ja toivorikasta elämää, jolloin läheisen sairaus ei määritä koko elämää.
- Voit kysyä apua mielenterveytesi ylläpitämiseen myös ammattilaiselta. Sinua tukevat ammattilaiset neuvoloissa, työterveyshuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa sekä järjestöissä.
Hyvinvointisi tueksi yleistä lisätietoa löydät tästä ja alla olevilta välilehditä:
Finfamin Hyvinvoinnin ABC-työkirjasta löydät läheisten hyödyllisiksi kokemia työkaluja arjen hallintaan ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Tutustu läheiselle tarkoitettuun Hyvinvoinnin ABC-harjoituskirjaan Finfamin verkkosivuilla.
Finfami ry on tuottanut läheisen tueksi myös tukea verkkokurssin. Verkkokurssi koostuu viidestä eri osiosta (tieto, arki, tunteet, hyvinvointi ja tulevaisuus). Se sisältää omaisten äänellä kerrottuja kokemuksia sekä erilaisia harjoitteita. TUKEA - verkkokurssin löydät Finfamin verkkosivuilta.
Terveellisen ja hyvinvointiasi tukevan elämäntavan tueksi:
- Oman elintapamuutoksen palvelupolultamme. Palvelupolulta löydät tietoa esimerkiksi ravintoon, liikuntaan ja yleisesti hyvinvointiasi tukevien elintapojen ylläpitämiseen liittyen.
- Mielenterveystalosta löydät tietoa ja erilaisia valmennuksia läheisen terveyden tukemiseksi.
Nuorille:
Omaolo sivustolta löydät myös valmennuksia oman hyvinvointisi tueksi:
- Alkoholin käytön vähentäminen
- Arjen harmituksen vähentäminen
- Ristiriitojen ratkaisu parisuhteessa
- Univalmennus
Ammattilaiselle:
Läheinen tarvitsee tukea harrastuksiin ja omaan elämään
Sairastuneen läheisestä voi tuntua, että ei ole aikaa eikä jaksamista tehdä asioita, joista saisi elämään iloa ja voimia. Toisaalta hän voi myös ajatella, että omaan hyvinvointiin keskittymiseen ei ole oikeutta, kun lähellä oleva ihminen on sairastunut ja voi huonosti. Läheisenä voi ajatella, että täytyisi olla jatkuvasti sairastuneen tavoitettavissa.
Läheisen on tärkeää kuulla, että
- on tärkeää etsiä keinoja huolehtia myös itsestä ja omasta jaksamisesta.
- Se, että ajattelee myös itseään ja huolehtii omasta jaksamisesta, ei tarkoita, että hylkäisi sairastuneen läheisen.
- Jos omat voimat loppuvat, ei pysty olemaan avuksi sairastuneelle läheiselleen. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on kaikkien etu.
- Hänellä on lupa voida hyvin.
Tärkeä asia jaksamiselle on myös sairauden merkityksen rajaaminen. Sairastuneen elämässä sairaus on vain yksi asia, mutta se ei määritä koko elämää. Samoin omaisella on oikeus ja mahdollisuus elää itselleen mielekästä, merkityksellistä ja toivorikasta elämää, jolloin läheisen sairaus ei määritä koko elämää.
Pitkäaikaisempi tuki
Arjen tuki
Tähän osioon olemme koonneet erilaisia läheisen arkea tukevia palvelumuotoja. Lisätietoja linkkien kautta tai välilehdistä alla.
Erilaista arjen apua saatavilla mm.:
- Ruoka-apu.fi on ruoka-aputoimijoiden yhteinen ilmoitustaulu. Sivulta löydät ajantasaiset tiedot ruoka-aputapahtumista ja yhteisöllisistä ruokailuista valitsemallasi alueella.
- Valtakunnalliselta ruoka-apu.fi -sivustolta löytyvät tiedot ruoka-aputapahtumista ja yhteisöllisistä ruokailuista. Sivulta löydät ajantasaiset tiedot ruoka-aputapahtumista ja yhteisöllisistä ruokailuista valitsemallasi alueella.
- Vailla Vakinaista Asuntoa ry toimii asunnottomien edunvalvojana. Heidän sivultaan löytyy myös omaisia hyödyttävää tietoa mm. siitä, miten toimia jos jää asunnottomaksi.
Lisätietoa erilaisista palveluista löydät myös palvelupolun kohdasta tukimuodon löytäminen.
Jos olet huolissasi läheisestäsi, joka ei mielestäsi pysty vastaamaan huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, niin voit tehdä ilmoituksen asiasta. Huomioithan, että ilmoituksen kautta voit ilmaista ammattilaiselle huolen myös itsestäsi.
Ilmoituksen tuen tarpeesta pääset tekemään Oma Hameen verkkosivuilta.
Ammattilaiselle:
Toteutuu yleensä 
Tarvittaessa