Omahoito
Omahoitoon liittyvät säännölliset elämäntavat ovat tärkeitä eteisvärinän hoidossa. Elämäntavoista on koottu tietoa tämän kohdan välilehdille. On tärkeää, että sairastumisesta huolimatta jatkaa mieluisia harrastuksiaan ja pitää yhteyttä läheisiin ja ystäviin. Mielen hyvinvoinnilla ja sosiaalisilla kontakteilla on suuri merkitys sopeutumisessa sairauteen.
Eteisvärinälle altistavia tekijöitä kannattaa kuitenkin välttää, jos ne tyypillisesti laukaisevat eteisvärinäkohtauksen. Myös pulssin tunnustelu on tärkeä osa omahoitoa. Pulssin tunnustelussa kiinnitetään huomiota syketaajuuteen ja sykkeen säännöllisyyteen. Pulssin tunnusteluun saat neuvoja hoitavalta taholta.
Eteisvärinäkohtausten ehkäiseminen
- Eteisvärinällä on taipumus uusiutua. Rytminhallinta edellyttää useimmiten rytmihäiriölääkkeiden käyttöä.
- Voit ehkäistä eteisvärinäkohtauksia elämäntavoilla, joista on koottu tietoa tämän kohdan välilehdille.
- Esimerkiksi stressin välttäminen ja riittävä unensaanti ovat tärkeitä tekijöitä eteisvärinän hallinnassa.
- Ehkäisemällä sydäntauteja yleisesti, ehkäiset myös eteisvärinää: verenpaineen hoito, sepelvaltimotaudin ehkäisy ja sydämen läppävikojen hoito ovat keinoja välttää myös eteisvärinään sairastumista.
- Myös uniapnean hyvä hoito vaikuttaa ehkäisevästi eteisvärinän uusiutumiseen
Digipalvelut omahoitosi tukena
- Verkossa, esimerkiksi Sydänliitolla on tarjolla sairastuneille ja heidän läheisilleen kursseja, jotka toimivat erinomaisena tukena omahoidollesi. Kursseilla on tarjolla tietoa mm. lääkehoidosta, vertaistuesta, kuntoutumisesta, sairastuneen matkustamisesta ja parisuhteesta. Tarjolla olevat kurssit löydät sydänliiton verkkosivuilta Kurssikalenteri - Sydänliitto (sydan.fi)
- Käytössä on useita erilaisia laitteita ja älypuhelinsovelluksia, joiden avulla voi omatoimisesti seurata rytmiä tai seurata sykettä ja pulssiaaltoa esimerkiksi ranteesta tai sormenpäästä.
Lisätietoa alla olevien linkkien kautta:
- Sydänliitto: Tietoa sydänterveydestä ja hyvinvoinnista (Sydan.fi)
- Hämeenmaan Sydänpiiri: Etusivu - Sydän-Suomen alue ry
- Tunne pulssisi (aivoliitto.fi)
- Eteisvärinä eli flimmeri (Terveyskylä.fi)
- Eteisvärinä flimmeri) ja eteislepatus (flutteri)/ Terveyskirjasto
Hoitosi eteneminen
Tilanteeseesi sopivan hoidon suunnittelu
Kun oireidesi syy on varmistunut ja eteisvärinä on kohdallasi todettu, arvioidaan verenohennus- eli antikoagulaatiohoidon aloittamisen tarpeellisuus. Antikoagulaatiohoidon tarkoituksena on pienentää eteisvärinään liittyvää aivoinfarktin riskiä.
Lisäksi hoitolinjasi etenemisestä keskustellaan ja päätetään yhdessä kanssasi. Arviota sinulle sopivasta hoitolinjasta on voitu tehdä jo päivystyksellisen hoitokäyntisi yhteydessä, terveyskeskuksen vastaanottokäynnillä tai työterveydessäsi. Hoitolinjoja ovat:
1. Sykkeenhallinta: Tässä hoitolinjassa rytmihäiriö jätetään pysyväksi rytmiksi. Tähän vaihtoehtoon päädytään usein, jos oireita on vähän tai korkean iän vuoksi rytminsiirron ei nähdä tuovan vastaavaa apua.
2. Rytminhallinta: Normaalin sydämen rytmin (sinusrytmi) palauttaminen rytminsiirrolla sekä rytmihäiriön uusiutumisen esto on yleensä paras vaihtoehto, jos kärsit vaikeista rytmihäiriöoireista.
- Rytminsiirto toteutetaan sairaalassa joko sähköiskulla tai lääkkeellä.
- Ennen mahdollista sähköisesti tapahtuvaa rytminkääntöä tulee olla ravinnotta 6 tuntia. Rytminkäännön jälkeen on 2h seuranta-aika sairaalassa vointisi varmistamiseksi. Sähköisen rytminsiirron jälkeen kotona olisi hyvä olla joku seuranasi seuraavan yön ajan. Huomioithan myös, että ei päihteitä ei tule käyttää. Tarvitset myös kyydin kotiin palataksesi.
- Eteisvärinällä on taipumus uusiutua. Rytminhallinta hoitolinjana edellyttää useimmiten rytmihäiriölääkkeiden käyttöä. Hoitopäätös tehdään yksilöllisesti.
- Mikäli eteisvärinä ei reagoi lääkehoitoon ja on voimakasoireinen, tulee harkita mahdollisia muita toimenpidevaihtoehtoja, joita on kuvattu polun kohdassa Toimenpide tai hoito Sydänsairaalassa.
Lääkehoito
Jos hoitolinjaksesi on varmistunut lääkkeellinen hoito, tarvitset hoitosi tueksi kahdenlaisia lääkkeitä:
Lääkehoidon tavoitteena on oireeton arki. Vaikka eteisvärinä olisi vallitseva rytmi sinusrytmin (perusrytmin)sijaan, se ei aiheuta rajoitteita elämääsi. Voit aistia sydämesi epätasaisen sykkeen ja tunne voi etenkin aluksi olla ikävä, yleensä jo muutamien kuukausien kuluessa elimistösi tottuu tilaan ja oireesi lievittyvät.
Verenohennuslääkitys (Antikoagulaatiohoito)
- Ensivaiheessa eteisvärinä -diagnoosin saatuasi sinulle useimmiten määrätään verenohennuslääke eli antikoagulaatio hoito. Sen tarkoituksena on estää verihyytymien aiheuttamat muut haitat eli ehkäistä tukosvaaraa. Eteisvärinän aikana sydämen eteislokeroon saattaa muodostua verihyytymä. Antikoagulaatiohoito hidastaa veren hyytymistä ja estää näin tukosten syntymistä.
- Eteisvärinäpotilaan ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu verenohennus- eli antikoagulaatiohoito. Sen tarve on arvioitava aina, kun eteisvärinä todetaan. Päätöksen antikoagulaatiohoidon tarpeesta tekee lääkäri.
Sydämen sykettä tasoittava lääkitys
- Usein sydämen sykettä rauhoitetaan beetasalpaajien avulla, joskus kalsiuminestäjällä tai digoksiinilla. Sydan.fi sivustolta saat luotettavaa lisätietoa beetasalpaajien käyttöön liittyen. Lääkäri arvioi yksilöllisesti sinulle sopivan lääkityksen.
- Sopiva leposyke on oireettomalla potilaalla alle 110 lyöntiä minuutissa. Jos eteisvärinä aiheuttaa oireita, pyritään leposyke laskemaan lääkkeellä tasolle 60-80 lyöntiä minuutissa. Kevyessä rasituksessa, kuten kävellessä, sopiva syketaso on 90-115 lyöntiä minuutissa. Yksilölliset, sinulle sopivat syketasot, arvioi ammattilainen kanssasi yhdessä.
Huomioithan:
Jos sinulla on useampia sairauksia, jotka vaativat lääkehoitoa, niiden tasapainon löytäminen hoitavan lääkärin kanssa on tärkeää. Ajantasaisen paperisen lääkelistan voi ottaa myös mukaan vastaanottokäynnille.
Lähde: Sydan.fi
Elämää eteisvärinän kanssa
Terveelliset elämäntavat yhdistettynä lääkärin määräämään lääkitykseen ja muuhun hoitoon auttavat pitämään sekä rytmin että tukosriskin kurissa.
Kiinnitä näihin huomiosi:
- Muiden sairauksien, kuten uniapnean ja muiden sydänsairauksien hoitotasapaino
- Stressin välttäminen ja riittävä lepo
- Verenpaine
- Terveellinen ruokavalio ja liikunta
- Alkoholin käyttö
- Painonhallinta
Lisätietoa Omahoidosta on koottu polun aikaisempaan kohtaan. Lisäksi tietoa erilaisista tukimuodoista saat polun kohdasta Tietoa ja vertaistukea.
Pysyvä eteisvärinä
Kun eteisvärinää on ollut usein tai pitkiä aikoja, normaalia sinusrytmiä ei välttämättä saada enää rytminsiirrolla aikaiseksi, saati ylläpidettyä. Silloin eteisvärinä jää pysyväksi rytmiksi. Jos eteisvärinä ei aiheuta oireita, tai oireet ovat helposti hallittavissa lääkityksellä, voidaan hyvin hyväksyä eteisvärinä pysyväksi sydämen rytmiksi jo eteisvärinän toteamishetkellä, eikä rytminsiirtoa tarvitse lähteä yrittämään. Monesti hyvin hallittu eteisvärinärytmi on parempi vaihtoehto kuin jatkuva normaalin sinusrytmin ja eteisvärinän vaihtelu.
Vaikka eteisvärinä on vallitsevana rytminä, se ei aiheuta rajoitteita elämään. Matkustaminen, saunominen, liikunta, autoilu ja muut normaalin elämän toiminnot ovat sallittuja. Vaikka eteisvärinä jää vallitsevaksi rytmiksi eikä rytminsiirtoja tai muita normaaliin rytmiin tähtääviä toimia enää tehdä, hoitosi jatkuu esimerkiksi lääkityksen tukemana. Vaikka monet aistivat sydämen epätasaisen sykkeen ja rytmihäiriön pysyvyys voi aluksi tuntua ikävältä, muutamien kuukausien kuluessa elimistö tottuu pysyvään eteisvärinään, ja oireet lievittyvät. (Sydan.fi).
Lisätietoa:
Jatkohoito ja seuranta
Jatkohoito
Jatkohoito riippuu siitä, onko eteisvärinän hoidossa ollut tarvetta tehdä toimenpide. Toimenpiteestä löydät lisätietoa polun kohdasta Toimenpide tai hoito Sydänsairaalassa.
Jatkohoidon pääpaino on omahoidossa, jonka avulla pyritään ehkäisemään eteisvärinän uusiutuminen. Tärkeitä asioita omahoidossa ovat:
- Terveellinen ruokavalio
- Liikunta
- Painonhallinta
- Stressin välttäminen
- Riittävä lepo ja uni
Seuranta eteisvärinän jälkeen
Eteisvärinä on pitkäaikainen sairaus, joka vaatii säännöllistä seurantaa. Seuranta järjestetään avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Kanta-Hämeessä seuranta tapahtuu terveyskeskuksissa, josta ohjataan esimerkiksi itsevarattavien laboratorioaikojen ajoitukset. Lisätietoa kuntien palveluista löydät välilehdiltä.
Seurantakäynneillä käydään läpi vointiasi, omahoidon sujumista ja lääkitystäsi. Tarvittaessa on tärkeää kysyä vertaistuen mahdollisuuksista. Niistä löydät lisätietoa myös polun kohdasta Tietoa ja vertaistukea.
Huomioithan, että jos eteisvärinä uusiutuu, tarvitaan hoidon käynnistämiseksi uusi lähete. Lähetteen saat terveyskeskuksen tai työterveyden lääkäriltä.
Osastohoito sydänsairaalassa
- sinulle suunniteltu toimepide voidaan suorittaa sydänsairaalan toimenpidehuoneessa tai sydänsairaalan osastolla, riippuen sinulle suoritettavasta toimenpiteestä ja yleisestä osastotilanteesta
- jos sinulle on tarkoitus suorittaa ns. ablaatiohoito, potilaan jäävät usein ns. tarkkailuun seuraavan vuorokauden ajaksi sydän sairaalalle
Tarvitaanko tätä otsikkoa tässä hoitopolussa olleenkaan? Kuinka moni asiakkaista kulkee tämän kohtaamispisteen kautta?
Rytmisiirtopotilaat hoidetaan päänsääntöisesti päiväpotilaana. Hyvin harvoin rytminsiirto potilas jää sairaalaan seurantaan.
Ablaatio on aika suuri aihe alue avata, onko sitten aikanaan sille oma hoitopolku ja kun kaikille eteivärinä potilaille ei tehdä ablaatiohoitoa.?
Toimenpide tai hoito Sydänsairaalassa
- Lääkäri arvioi kanssasi toimenpiteen tarpeen ja hyödyn eteisvärinän hoidossa.
- Sydänsairaalassa toteutettavista toimenpiteistä yleisin on kardioversio eli sähköinen rytminsiirto.
- Rytminsiirto voidaan tehdä myös lääkkeellisesti. Siitä lisätietoa polun kohdassa lääkehoito.
- Sinulle suunniteltu sähköinen rytminsiirto tehdään Hämeenlinnan Sydänsairaalassa.
Sähköinen rytminsiirto eli kardioversio:
Ennen sähköistä rytminsiirtoa
- Ohjeet toimenpiteeseen valmistautumiseksi saat Sydänsairaalasta.
- Tietoa sähköiseen rytminsiirtoon valmistautumisesta ja ohjeet, miten toimia toimenpiteen jälkeen näet Sähköinen rytminsiirto, Sydänsairaalan potilasohje ja täältä. (Terveysportti.fi)
- Sydänsairaalan sairaanhoitaja soittaa sinulle ja haastattelee puhelimitse ennen toimenpidettä. Sairaanhoitaja kertoo sinulle, miten toimenpidepäivä Sydänsairaalassa etenee.
- Puhelun aikana tarkistetaan myös lääkitykseesi ja muut hoitoosi liittyvät asiat sekä selvitetään sinulle sopiva ajankohta rytminsiirrolle.
- Saat kotiisi ajanvarauskirjeen mukana kirjalliset ohjeet.
- Sähköinen rytminsiirto tehdään nukutuksessa, joten sinun tulee olla ravinnosta 4-6 tuntia ennen toimenpidettä.
- Lisätutkimuksena voidaan tarvittaessa tehdä ruokatorven kautta tehtävä sydämen ultraäänitutkimus (TEE), jos verenohennushoitoa ei ole voitu aloittaa ennen sähköistä rytminsiirtoa. Tutkimuksen avulla varmistetaan, että sydämessä ei ole sisäistä hyytymää.
Toimenpiteen eteneminen
- Sähköinen rytminsiirto tehdään Hämeenlinnan Sydänsairaalassa
- Sinut vastaanottaa Sydänsairaalassa sairaanhoitaja. Hän toimii sairaalassaoloaikasi ajan sinun omahoitajanasi.
- Omahoitajasi:
- tarkistaa lääkityksesi
- varmistaa ravinnotta olosi
- tarvittaessa ottaa sydänfilmin
- valmistelee sinut toimenpiteeseen:
- vaatteiden vaihto potilasvaatteisiin
- kanyylin asettaminen suoneen neste- ja lääkehoidon antamiseksi
- rytmiseurantaa varten elektrodien kiinnittäminen iholle
- Verenpainemansetin kiinnittäminen olkavarteen
- Toimenpiteen tekee Sydänsairaalan lääkäri, mukana on myös nukutuslääkäri ja oma sairaanhoitajasi.
- Toimenpiteen jälkeen sinua seurataan 2-4 tunnin ajan Sydänsairaalassa
Toimenpiteen jälkeen
- Saat mukaasi tehdystä toimenpiteestä käyntitekstin.
- Sairaanhoitaja käy kanssasi läpi ohjeet jatkohoidon toteuttamiseksi.
- Toimenpiteen jälkeen kotiudut samana päivänä.
- Koska sähköinen rytminsiirto on tehty nukutuksessa, et voi itse ajaa autoa toimenpiteen jälkeen.
- Toimenpiteen jälkeen olisi hyvä, jos kotona kanssasi olisi aikuinen henkilö seuraavan yön ajan.
Huomioitavaa
- Tupakointi ja runsas alkoholin käyttö ja isot kerta-annokset lisäävät rytmihäiriöriskiä.
- Sähköinen rytminsiirto ei paranna eteisvärinätaipumusta, vaan rytmihäiriö saattaa uusiutua. Kohtausten ehkäisemiseksi käytetään rytmihäiriölääkkeitä ja joskus vaativampaa toimenpidehoitoa. Näitä on kuvattu alempana välilehdillä.
Muut toimenpiteet
Kardioversioon verrattuna muut toimenpiteet ovat huomattavasti harvinaisempia. Niitä harkittaessa kardiologi arvioi onnistumistodennäköisyyttä ja komplikaatioriskiä yksilöllisesti huomioiden potilaan iän, taustasairaudet, sydämen rakenteen ja eteisvärinän luonteen.
Tietoa ja vertaistukea
Eteisvärinä
- On yleisin hoitoa vaativa sydämen rytmihäiriö.
- Siinä sydämen eteinen ei supistu kammion kanssa samassa tahdissa, vaan paljon tiheämmin. Sähköimpulssit kulkeutuvat eteisestä sattumanvaraisesti kammioiden puolelle, ja tämän seurauksena syke on epäsäännöllinen.
- Eteisvärinä yleistyy iän mukana.
- Eteisvärinälle altistavia sydämen toimintaan liittyviä sairauksia: kohonnut verenpaine, sydämen vajaatoiminta, sydämen läppäviat sekä sepelvaltimotauti.
- Muita eteisvärinälle altistavia tekijöitä: diabetes, ylipaino, uniapnea, keuhkosairaudet, munuaisten vajaatoiminta ja kilpirauhasen toimintahäiriöt.
- Sairastuminen voi tulla äkillisesti, muuttaa oman ja läheisten elämän kertaheitolla. Joskus nimen saaminen pitkään vaivanneille oireille voi olla helpotus, silti elämä uuden sairauden kanssa mietityttää.
- Eteisvärinä ei ole juuri koskaan hengenvaarallinen. Kuitenkin, jos se toistuu usein tai kestää päiviä, se voi aiheuttaa sydämen sisälle hyytymiä, jotka aivoihin kulkeutuessaan aiheuttaa aivoinfarktin.
- Sydänperäisiin sairauksiin, kuten sydämen eteisvärinää sairastavalle ja hänen läheisilleen on tarjolla erilaisia tukimuotoja. Näistä ja elämäntapoihin liittyvistä asioista saat tietoa ohessa olevien linkkien kautta ja välilehdiltä.
Lisätietoa sairauden kanssa elämisen tueksi:
- Tietoa sydänterveydestä ja hyvinvoinnista löydät Sydänliiton verkkosivuilta (Sydan.fi)
- Hämeenmaan Sydänpiirin verkkosivuilta saat lisätietoa/Etusivu - Sydän-Suomen alue ry. (Sydan.fi/sydansuomi)
- Tunne pulssisi sivustolta löydät aivoliiton kokoamaa tietoa myös eteisvärinästä (aivoliitto.fi)
- Terveyskylän verkkosivuilta löydät kootusti tietoa eteisvärinästä eli flimmeristä. (Terveyskylä.fi)
- Eteisvärinä flimmeri) ja eteislepatus (flutteri) (Terveyskirjasto.fi)
Käynti poliklinikalla
Sydänsairaalan poliklinikalle ohjataan lähetteellä ne asiakkaat, joiden eteisvärinän hoitoon halutaan kardiologin kannanotto potilaalle sopivan hoidon suunnittelemiseksi. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi sellaiset, joissa päivystyskäyntejä on eteisvärinäoireiden vuoksi toistuvasti tai tilanteeseen liittyy muita tasaisen sykkeen ylläpitoon liittyviä ongelmia.
Sydänsairaalan poliklinikalla:
- Jos sinulla on eteisvärinää koskevia potilastietoja esimerkiksi työterveydestä tai yksityissektorilta, ota ne mukaan vastaanottokäynnille
- sinulle voidaan määrätä tutkimuksia oikeanlaisen hoidon toteuttamiseksi. Tutkimuksia voivat olla esimerkiksi erilaiset laboratoriotutkimukset tai rintakehän päältä toteutettava ultraäänitutkimus.
- sydämen ultraäänitutkimus voidaan tehdä myös vastaanottokäynnin yhteydessä
- lääkäri keskustelee kanssasi, tehdäänkö rytminsiirto vai jäädäänkö lääkehoitolinjalle.
Hoitolinjaksesi voi valikoitua mm. sykkeenhallinta tai rytminhallinta. Poliklinikalla lääkäri keskustelee kanssasi hoitolinjasi valinnasta, onko rytminsiirto ajankohtainen vai onko lääkehoidollinen linja kohdallasi oikea. Yleensä ensimmäisen oireisen eteisvärinäkohtauksen yhteydessä rytmin palauttamista normaalirytmiin kannattaa yrittää. Hoitolinjan valintaan vaikuttavat myös muun muassa:
- eteisvärinän oireesi
- muut sairaudet
- eteisvärinän kesto
- hoidosta odotettavissa olevat hyödyt ja haitat
- toiveesi hoitoon liittyen
Forssassa on asukkailleen tarjolla oma palvelu erikoislääkärin vastaanotolle. Saat omasta terveyskeskuksestasi tarvittaessa lääkäriltä lähetteen vastaanotolle.
Lähete jatkotutkimuksiin tai hoitoon
Lähete jatkotutkimuksiin
- Voit saada lähetteen jatkotutkimuksiin lääkärin vastaanotolla käynnin yhteydessä.
- Sinulle määrätyt jatkotutkimukset määräytyvät tilanteesi mukaan ja sinulle jo mahdollisesti toteutettujen tutkimusten perusteella.
- Jatkotutkimuksina voivat olla esimerkiksi laboratoriotutkimukset ja/tai sydämen rytmin pitkäaikaisrekisteröintitutkimus (EKG).
- Pitkäaikaisrekisteröintitutkimus tehdään joko Sydänsairaalassa tai keskussairaalan kliinisen fysiologian yksikössä:
Holter tutkimus eli EKG Sydänsairaalassa - ohje asiakkaalle
Holter tutkimus kliinisen fysiologian yksikössä, Hämeenlinna -ohje asiakkaalle
Lähete poliklinikkakäynnille
- Voit saada lähetteen esimerkiksi Sydänsairaalan poliklinikalle, jos eteisvärinäsi hoitoon halutaan saada kardiologin kannanotto. Taustalla on voinut olla toistuvia päivystyskäyntejä tai muita sykkeen tai rytmin ylläpitoon liittyviä ongelmia.
- Sydänsairaalan vastaanottokäyntiä edeltävät tutkimukset tehdään Sydänsairaalassa, kuten EKG:n pitkäaikaisrekisteröintitutkimus.
- Kardiologi katsoo tutkimustulokset ennen sinulle varattua vastaanottoaikaa.
- Saat kutsun vastaanotolle.
Ensivaiheen tutkimukset ja hoito
Tutkimukset ja hoito päivystyksessä
Äkillisessä tilanteessa ja oireiden ollessa voimakkaat, sinun tulee hakeutua päivystykseen tilanteesi arvioimiseksi ja hoidon aloittamiseksi.
- Sairaanhoitaja haastattelee sinut ja arvioi hoidon tarpeen.
- Hoitaja ja lääkäri suorittavat tutkimuksia, kuten rytmihäiriön aikaisen sydänfilmin (EKG-tutkimuksen). Oireidesi syyn tunnistamisen ja eteisvärinän diagnoosin perustana toimii rytmihäiriön aikainen EKG.
- Tarpeen mukaan otetaan myös verikokeita, sydämen ja keuhkojen röntgenkuva sekä tehdään ns. sydämen ultraäänitutkimus.
- Eteisvärinäpotilaan ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu verenohennus- eli antikoagulaatiohoito. Sen tarve on arvioitava aina, kun todetaan eteisvärinä. Päätöksen antikoagulaatiohoidosta tekee ammattilainen erityisen riskipisteytyksen avulla .
- Jos rytminsiirto katsotaan tilanteeseesi sopivaksi ja se suunnitellaan toteutettavaksi myöhemmin hyvin toteutuneen verenohennushoidon (vähintään 3 viikkoa) jälkeen, sinulle tehdään lähete Sydänsairaalaan rytminsiirtoa varten.
- Eteisvärinällä on taipumusta uusiutua ja päivystyksellisiä käyntejä voi tulla kohdallesi useamman kerran. Sopiva hoitolinja arvioidaan jokaisella käyntikerralla tilanteesi ja oireidesi perusteella. Lisätietoja Lisätietoja hoitolinjasi valintaan liittyen voit lukea palvelupolkumme kohdasta hoitolinjasi valinta.
Tarvittaessa rytminsiirto toteutetaan päivystyksellisesti:
- Rytmin siirto lääkkeellä: Tuoreen flimmerikohtauksen rytminsiirto lääkkeellä onnistuu joissakin tapauksissa terveyskeskuksen päivystyksessä, tällöin ei tarvita päivystyskäyntiä sairaalaan päivystyspoliklinikalla.
- Rytminsiirto sähköisesti: Jos päädytään sähköiseen rytminsiirtoon, sinut nukutetaan kevyesti toimenpiteen ajaksi. Päivystyksessä sairaanhoitaja valmistelee sinut toimenpidettä varten. Rytminsiirrossa on mukana nukutuksen hoitava lääkäri (akutologi tai anestesialääkäri), toimenpiteen suorittava sisätautilääkäri sekä sairaanhoitaja.
Tutkimukset ja hoito terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa
Jos oireesi ovat alkaneet vähitellen, sinun tulee olla pikimmiten yhteydessä terveyskeskukseesi tai työterveyshuoltoosi. Joskus eteisvärinä voi tulla ilmi myös ns. yllätyslöydöksenä, muusta syystä sovitun terveydenhuollon käynnin yhteydessä.
- Diagnoosin varmistamiseksi tarvitaan joskus ns. rasituskoetta ja muita tarkempia sydäntutkimuksia. Saat ohjeet ja lähetteet tarkempiin tutkimuksiin lääkäriltäsi.
- Sinulle voidaan aloittaa verenohennuslääke (antikoagulantti), jonka tarkoituksena on estää verihyytymän muodostumista ja aivohalvausriskiä.
- Jos tilanne rauhallinen oireittesi puolesta, saat hoidon ja ohjeet terveyskeskuksestasi tai työterveyshuollostasi.
- Eteisvärinällä on taipumusta uusiutua. Sopiva hoitolinja arvioidaan jokaisella käyntikerralla tilanteesi ja oireidesi perusteella. Lisätietoja hoidostasi voit lukea palvelupolkumme kohdasta hoitolinjan valinta.
Tunnista oireet ja hakeudu hoitoon
Eteisvärinä eli flimmeri
- Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, jossa sydämen rytmi muuttuu epäsäännölliseksi ja nopeaksi.
- Eteisvärinän oireena oleva rytmihäiriö ei usein ole välittömästi vaarallinen, mutta vaatii aina hoitoa. Ilman tarvittavaa hoitoa, kuten lääkehoitoa, värinäkohtaus voi useita päiviä jatkuessaan nostaa riskiä aivoinfarktin syntyyn.
- Joskus eteisvärinä voidaan todeta sattumalta muun hoitokäynnin tai terveystarkastuksen yhteydessä. Tällainen sattumalta todettu oireetonkin eteisvärinä tarvitsee usein lääkehoitoa (antikoagulantti) aivoinfarktin estämiseksi. Tämän vuoksi eteisvärinä tutkitaan herkästi etenkin esim. iäkkäillä ihmisillä.
- Voit soittaa Päivystysapuun 116117, johon vastaavat terveydenhuollon ammattilaiset tekevät arvion päivystyksellisen tai kiireellisen hoidon tarpeesta. 24/7 avoinna olevasta numerosta saat myös yleisempää neuvontaa ja ohjausta päivystyskäyntiä vaativiin oireisiin.
- Omaolo.fi sähköisessä palvelussa voit myös tehdä oirekartoituksen ja saat apua oireidesi arvioimiseen.
Opettele kansanliike - tunnista korkea syke
Epäsäännöllinen pulssi on tärkeää oppia tunnistamaan. Pulssin ajoittaista tunnustelua olisi hyvä tehdä oireettoman eteisvärinän tunnistamiseksi.
Eteisvärinän yleisiä oireita:
- Epäsäännöllinen syke, joka voi olla ajoittain tai jatkuvasti epäsäännöllistä. Oireiden epäsäännöllisen luonteen vuoksi sitä voi olla vaikea havaita lääkäri- tai hoitajakäynnillä. Toteamiseen tarvitaan lääkärin suorittamaa sydänfilmi -tutkimusta eli EKG:ta.
- Väsymys, jaksamattomuus ja suorituskyvyn heikkeneminen
- Huimaus
- Huonovointisuus ja ahdistava olo
- Oireet ovat yksilöllisiä ja vaihtelevia; joillakin oireita on paljon ja joillakin eteisvärinä voi olla myös täysin oireeton. Oireettomanakin eteisvärinä tulee hoitaa.
- Etenkin kohtauksina esiintyvä eteisvärinä voi aiheuttaa epämiellyttävältä tuntuvia rytmihäiriötuntemuksia, suorituskyvyn laskua sekä mm. virtsanerityksen lisääntymistä.
- Lisätietoa eteisvärinän oireista voit lukea Terveyskylä.fi -sivustolta.
Soita heti hätänumeroon 112, jos rytmihäiriökohtaukseen liittyy:
- tajunnanmenetys
- rintakipu
- halvausoireita
- tunnistat kohtausoireita ensi kertaa.
(Lähde: Terveyskirjasto.fi)
Miten ehkäisen muistisairautta?
Miten ehkäisen muistisairautta?
Olet tullut palvelupolulle, johon olemme koonneet tueksesi muistiin liittyvää tietoa. Saat polulta tietoa muun muassa muistisairauden ennaltaehkäisystä, muistioireista ja -sairauksista sekä näihin liittyvistä palveluista.
Muistiin liittyvät ongelmat ovat hyvin yleisiä. Muistioireisiin saattavat liittyä eri elämäntilanteet kuten kiire, stressi, unihäiriöt tai muut sairaudet. Muistisairaus taas on pysyvä ja etenevä aivosairaus. Muistisairauden ennaltaehkäiseminen on tärkeää. Monilla elintapoihin liittyvillä tekijöillä on vaikutus muistisairauden puhkeamiseen, joten pystyt vaikuttamaan niihin ylläpitämällä terveellisiä elämäntapoja.
Tietoa terveydentilastasi saat esimerkiksi terveystarkastuksena, joka on suositeltavaa tehdä säännöllisesti.
Omaolon terveystarkastuksen avulla saat kattavan raportin terveydentilastasi.
Voit testata riskisi sairastua muistisairauteen THL:n muistisairauden riskitestin avulla.
Apua elämäntapamuutokseen saat oman elintapamuutoksen polulta.
Alla olevissa laatikoissa on vinkkejä sinulle oman elintapojesi ja aivojen hyvinvoinnin ylläpitämiseen.
Huoli muistin muutoksesta
Huoli muistin muutoksesta
Muistioireet eli muistinvaikeudet
Muistivaikeudet voivat johtua monenlaisista sairauksista tai tiloista. Muisti voi heikentyä esimerkiksi masennuksen, kilpirauhasen vajaatoiminnan ja aivovaurioiden sekä alkoholin ja joidenkin lääkkeiden seurauksena. Lisäksi jotkin elämäntilanteet aiheuttavat muistin heikkenemistä, kuten kiire, stressi ja univaikeudet. Ikääntyminen itsessään aiheuttaa myös muistin heikkenemistä. Työikäisellä muistin muutokset tai haasteet muistin toiminnassa tulevat voivat tulla esiin työarjen haasteina. Olethan yhteydessä työterveyshuoltoosi mahdollisimman pian, kun huomaat haasteita muistisi toiminnassa.
Työterveyshuollon yhteystiedot löydät palvelupolun kohdasta yhteydenotto
Epäiletkö muistisairautta?
Mikäli muistioireita ilmenee itselläsi tai huomaat niitä läheiselläsi, kannattaa rohkeasti olla yhteydessä terveydenhuoltoon. Suurimalla osalla ikääntyvistä yli 65- vuotiaista on jokin muistioire, mutta suurimalla osalla ei ole kuitenkaan etenevää muistisairautta. Jos muistioreet kuitenkin lisääntyvät tai pitkittyvät tulisi niiden syy selvittää ja oireeseen hakea asianmukaista apua.
Yhteystietoja avun saamiseksi on koottu palvelupolun kohtaan Yhteydenotto
Oman tai läheisesi muistisairauden riskin arvioimiseksi on olemassa erilaisia testejä. Voit hyödyntää niitä oman tai läheisesi tilanteen arvioimiseksi. Ole aina yhteydessä myös terveydenhuollon ammattilaiseen tilanteen arvioimiseksi.
Voit testata riskisi sairastua muistisairauteen THL:n muistisairauden riskitestin avulla.
Tutkimukset
Tutkimukset
Muistisi tilanteen arvioimiseksi sekä muistisi muutosten taustalla olevan sairauden diagnoosin tekemiseksi tarvitaan erilaisia tutkimuksia sekä selvityksiä. Ensimmäinen vastaanottokäyntisi voi olla omalla terveysasemallasi, työterveydessä tai sosiaalihuollon palveluissa. Muistiisi liittyvien muutosten arviointia voidaan edistää myös kotihoidon toimesta, jos olet kotihoidon asiakas.
Yhteystietoja ja kuvauksia muistisairauksien hoidon käytännöistä: Muistisairauksien hoito /OmaHäme
Tutkimukset terveydenhuollon vastaanotolla
Ensimmäinen terveydenhuollon vastaanottokäyntisi voi olla omalla terveysasemallasi tai työterveyshuollon vastaanotolla. Voit saada ajan suoraan terveysaseman muistihoitajalle tai omahoitajaltasi ohjaamana muistikoordinaattorille. Joillain paikkakunnilla toimii muistisairauksien hoitoon erikoistunut muistipoliklinikka.
- Muistisi toimintaa, terveydentilaasi ja toimintakykysi yksilöllistä kokonaistilannetta arvioidaan vastaanotolla kanssasi erilaisten testien avulla (kuten muistitesti CERAD tai MMSE), haastatteluin sekä omaisen/läheisen kanssa keskustellen. Kokonaistilanteesi arvioimiseksi voi olla tarpeen toteuttaa useita vastaanottokäyntejä.
- Testien ja kartoitusten tarkoituksena on löytää syitä muistin muutoksiin ja aloittaa tarvittaessa muistiin vaikuttavien sairauksien hoito.
- Hoitaja arvioi kanssasi tai omaisesi kanssa keskustellen myös toimintakykyäsi arjessa. Läheisesi saavat tarvittaessa ns. läheiskyselyn tilanteesi kokonaiskuvanarvioinnin tekemisen tueksi. Lisäksi hän mittaa myös mm. verenpaineesi, painosi sekä toteuttaa muita tutkimuksia terveytesi kokonaistilanteesi kartoittamiseksi. Saat ohjeet tarvittavien lisätutkimusten, kuten esim. laboratoriokokeiden tai kuvantamistutkimusten toteuttamiseksi.
- Jos tilanteesi arvioimiseksi tai tutkimustulosten perusteella tarvitaan lääkärin vastaanottokäynti, saat siihen erilliset ohjeet ja ohjauksen.
- Lääkäri käy kanssasi läpi aikaisempien tutkimusten tulokset ja tekee tarvittaessa lisätutkimuksia tilanteesi arvioimiseksi. Hän myös huolehtii muiden perussairauksien hoidosta, jotka voivat olla yhteydessä muistin muutoksiin. Tarvittaessa lääkäri tekee lähetteen jatkotutkimuksiin tai lähetteen erikoislääkärin vastaanotolle diagnoosisi varmistamiseksi.
- Muistisi tutkimuksiin voivat osallistua myös mm. neuropsykologi tai puheterapeutti.
- Terveydenhuollon ammattilainen laatii kanssasi yksilöllisen terveys- ja hoitosuunnitelman. Palvelun kokonaistarvettasi arvioidaan yksilöllisen tilanteesi mukaisesti. Hoitosi jatkuu sinulle laaditun suunnitelman mukaisesti ja suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan hoitosi edetessä.
Sosiaalipalvelut tukenasi
Sinulla tai läheiselläsi on saattanut herätä huoli arjen sujuvuudesta tai toimintakyvyn heikkenemisestä. Ole matalalla kynnyksellä yhteydessä työikäisten sosiaalipalveluihin tai ikäihmisten asiakasohjaukseen, kun havaitset tuen tarpeita arkielämästä selviytymisessäsi.
Palveluohjauksessa etsitään yhdessä sinun ja läheistesi kanssa keskustellen ratkaisuja toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja mielekkään elämän tukemiseksi sopivan palvelukokonaisuuden avulla.
Palvelutarpeen arviointi toteutetaan kotikäynnillä. Sinun luvallasi palvelutarpeen arvioon kannattaa kutsua myös läheinen tai muu sinua hoitava henkilö. Muiden tekemät huomiot toimintakyvystäsi ovat tärkeitä avun tarvettasi arvioidessa.
Palvelutarpeen arvioinnissa:
- Kartoitetaan toimintakykyäsi ja arjessa selviytymistäsi asunnossasi ja muussa toimintaympäristössäsi.
- Samalla voidaan arvioida liikkumistasi ja kartoitetaan apuvälineiden käytön tarvetta.
- Edeltävät sairaalakäynnit on myös hyvä huomioida.
Palvelutarpeen arvioinnissa käytetään erilaisia mittareita, joilla arvioidaan sosiaalista, fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista toimintakykyä. Palvelutarpeen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat palvelupäätökset, joihin sinulla on arvioitu olevan tarvetta.
Lisätietoja Oma Hämeen työikäisten sosiaalipalveluista.
Lisätietoja Oma Hämeen ikäihmisten asiakasohjauksesta.
Lisätietoja palvelutarpeen arvioinnista saat Terveyskylän ikätalon-sivustolta.
Jos haluat palveluohjausta, ota yhteyttä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen:
Työikäisten sosiaalipalveluiden yhteystiedot löydät Oma Hämeen sivustolta.
Ikäihmisten asiakasohjauksen yhteystiedot löydät Oma Hämeen sivustolta.
Sairauden toteaminen ja hoito
Sairauden toteaminen ja hoito
Jatkotutkimukset voivat toteutua joko ikäihmisille tarkoitettujen palvelujen parissa (yli 70 vuotiaat asiakkaat) tai työikäisille tarkoitettujen palvelujen parissa (alle 70 vuotiaat, työikäiset asiakkaat). Jos olet työelämässä ja olet myös työterveyshuollon asiakas, olethan pikimmiten yhteydessä myös työterveyshuoltoosi muistiin liittyvien tutkimusten ja hoidon tilanteen kartoittamiseksi.
Muistihoitaja
Hoidossasi tai hoidon seurannassa saattaa kunnasta riippuen olla apunasi muistihoitaja. Hoitaja ja lääkäri toimivat tiiviissä yhteistyössä kanssasi hoitosi suunnittelemiseksi yksilöllisten tarpeittesi mukaisesti. Muistihoitaja on muistioireisiin perehtynyt asiantuntija, joka toimii sinun ja läheisesi tukena muistisairauden hoidossa.
- Saat tietoa muistisairauksista ja niiden hoitoon liittyvää neuvontaa
- Muistihoitaja seuraa jo todetun muistisairauden etenemistä
- Saat apua tarvittavien lisäpalveluiden ja tukien (kuten eläkkeensaajan hoitotuki) hakemisessa
- Saat vinkkejä tarjolla olevista ensitietokursseista ja vertaistukiryhmistä. Näitä ja lisätietoa esimerkiksi Muistiyhdistyksen ja Muistiliiton toiminnasta on koottu palvelupolun kohtaan: tietoa ja vertaistukea
Lisätietoa ja yhteystietoja löydät OmaHämeen sivuston kohdasta muistisairauksien hoito.
Hoitajan vastaanotto neurologian poliklinikalla
Työikäisen asiakkaan tutkimukset jatkuvat useimmiten neurologian poliklinikalla. Ennen erikoislääkärin vastaanottokäyntiä on usein vastaanottokäynti esim. sairaanhoitajalla tai neuropsykologilla. Hoitajan vastaanotolla kanssasi voidaan tehdä tutkimuksia, joissa mitataan mm. kielellistä suoriutumista, näönvaraista hahmottamista ja reaktionopeutta. Olisi suotavaa, että läheisesi olisi mukana vastaanottokäynnilläsi. Hoitaja haastattelee sinua ja läheistäsi kokonaistilanteesi kartoittamiseksi.
Erikoislääkärin vastaanotto
Tutkimusten toteuttamisen jälkeen saat ajan geriatrin tai neurologin vastaanotolle. Geriatrin vastaanotolle pääosin ohjataan yli 70 vuotiaat asiakkaat ja neurologian poliklinikalle jatkotutkimuksiin alle 70 vuotiaat asiakkaat, kuitenkin yksilöllisesti kokonaistilanne ja terveydelliset kysymykset huomioiden.
- Vastaanotolla kanssasi käydään läpi tutkimustuloksesi, kuten laboratoriotutkimukset sekä kuvantamistutkimuksen tulokset.
- Kanssasi keskustellaan mahdollisesta diagnoosista muistioireidesi taustalla sekä arvioidaan yhdessä kokonaistilannetta.
- Saat tietoa ja ohjausta sairauteesi liittyen.
- Lääkäri haastattelee sinut sekä läheisesi sekä käydään läpi vastaanottokäyntiä edeltävät tutkimustulokset.
- Diagnoosin tekemisen jälkeen aloitetaan tarvittaessa lääkehoito ja suunnitellaan hoitosi seuranta. Saat ohjeet seurannan toteuttamisesta.
- Tarvittaessa käydään läpi myös muita tukitoimia, kuten päivätoiminta, kotihoito, ateriapalvelu yms. Näihin liittyen tehdään palvelutarpeen arviointikäynti.
- Neurologin vastaanottokäynnillä (alle 70 v asiakkaat) lääkäri toteuttaa myös erilaisia terveydentilaasi ja muistisi toimintaa kartoittavia tutkimuksia, kuten esimerkiksi tasapainoasi, kävelyäsi sekä laajemmin muistisi toimintaan ja yleiseen vointiisi liittyviä lisätutkimuksia. Lisäksi lääkäri tarkastelee aikaisemmin suorittamasi tutkimukset tilanteesi arvioimiseksi.
- Neurologin vastaanotolta saat lähetteen myös kuntoutusohjaajalle. Kuntoutusohjaajan vastaanotolla saat tukea mm. sinulle kuuluvien sosiaalietuuksien hakemiseen, tarvittaessa eläköitymiseen liittyvien etuuksien selvittelyyn, työkykysi tukemiseen sekä muihin toimeentuloon liittyviin kysymyksiin.
Muistisairauden hoito
Muistisairauden hoidon ja kuntoutuksen avulla pyritään tukemaan sairastuneen ja hänen läheistensä hyvinvointia, hidastaa oireiden etenemistä sekä tukea toimintakyvyn ylläpitämistä. Keskeisiä muistisairaan hoidossa ovat erilaiset lääkkeettömät hoitomuodot sekä erilaiset kuntoutumista tukevat toiminnot.
Muistisairauteen voi liittyä erilaista haasteellisena koettua käyttäytymistä, jolloin kuntoutumista voidaan tukea juuri lääkkeettömin hoitomuodoin. Mielekkäiden asioiden löytäminen elämään tuottaa iloa ja onnistumisen kokemuksia ja näin tukee myös kuntoutumista. huomion kiinnitetään voimavaroihin ja taitoihin sekä niiden tukemiseen. Lääkkeettömässä hoitomuodoissa tärkeää on tunnistaa oireita laukaisevia tekijöitä ja pyrkiä vaikuttamaan ehkäisevästi niiden esiintymiseen, jotta haastavia tilanteita voitaisiin vähentää. Lisäksi ympäristöä muokkaamalla arkea sujuvoittavin toimin voidaan tukea muistisairaan toimimista arjessa. lisäksi elämänlaatua voidaan tukea erilaisin terapiamuodoin.
Lääkehoito on myös tärkeä osa hoitoa. Lääkehoitoa suunnitellaan kanssasi terveydehuollon ammattilaisen kanssa ja siihen vaikuttavat yksilöllinen tilanteesi ja terveydentilasi sekä muistisi toimintaa heikentävä sairaus ja sen tila. Sairauden lievässä vaiheessa lääkehoidolla pyritään vaikuttamaan tilasi sairauden etenemiseen hidastavasti sekä vakiinnuttaa tilanteesi. keskivaikeassa sairauden tilassa lääkehoidon avulla pyritään tukemaan omatoimisuuden säilymistä sekä kohenemista arjessa. Vaikeassa sairauden etenemisvaiheessa lääkehoidolla pyritään tukemaan omatoimisuuden säilymistä ja helpottaa sairaudesta johtuvia käytösoireita.
(Lähde: Kaypahoito.fi)
Lisätietoa:
https://www.muistiliitto.fi/fi/tuki-ja-palvelut/hoito-ja-kuntoutus
Vertaistuki
Tietoa ja vertaistukea
Muistivaikeudet voivat johtua monenlaisista sairauksista tai tiloista. Muisti voi heikentyä esimerkiksi masennuksen, kilpirauhasen vajaatoiminnan ja aivovaurioiden sekä alkoholin ja joidenkin lääkkeiden seurauksena.
Yleisimmät muistisairaudet
- Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, jonka oireet johtuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista. Sen ensimmäisenä oireena on muistin heikentyminen. Tauti kehittyy hitaasti ja etenee tasaisesti. Taudin esiintyvyys lisääntyy iän myötä ja on yleisempi naisilla kuin miehillä.
- Lewyn kappale - tauti on toiseksi yleisin muistisairaus. Sen oireet alkavat yleensä vireystilan vaihteluilla ja hahmotusongelmilla. Niihin liittyy myös Parkinsonin taudin piirteitä. Tauti alkaa useimmiten yli 65-vuotiaana ja on yleisempää miehillä kuin naisilla.
- Myös verisuoniperäinen muistisairaus on melko yleinen. Taustalla voi olla monia aivoverenkiertosairauksia. Tähän muistisairaustyyppiin ei ole olemassa lääkitystä. Merkittävimpänä oireena on toiminnanohjauksen heikkeneminen, mutta sairauteen liittyy monentyyppisiä neurologisia oireita, jotka alkavat nopeasti ja etenevät portaittain.
- Otsaohimolohkon rappeumasta johtuvaan muistisairauteen kuuluu kolme erityyppistä oireyhtymää. Sairaus alkaa yleensä työikäisenä, vähitellen ja etenee hitaasti. Otsaohimolohkon rappeumasta lisätietoa Muistiliiton sivulla.
Lisätietoa muistisairauksista:
- Alzheimerin tauti / Terveyskirjasto
- Lewyn kappale - tauti / Terveyskirjasto
- Verenkiertoperäinen muistisairaus / Terveyskirjasto
Työikäisen muistisairaudet
Työikäisen asiakkaan muistin toiminnan haasteet voivat nousta esiin varhaisessa vaiheessa. Oireiden taustalla olevia muistisairauksia voi olla hankalampi havaita, sillä oireet voivat jäädä huomaamatta: usein ensisijaisesti huomio on työuupumusoireiden, masennuksen sekä päihteiden käytöstä johtuvien oireiden arvioinnissa ja tutkimisessa. Tärkeää on, että olet heti terveydenhuollon ammattilaiseen yhteydessä, jos huomaat muistisi toiminnassa muutoksia.
Työikäisten kohdalla muistisairautta aiheuttava tekijä voi olla esimerkiksi runsas ja kauan jatkunut alkoholinkäyttö. Työikäisille ikäihmistä useammin taustalla ovat myös mm. alzheimerin tauti ja otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus sekä harvinaisemmat sairaudenmuodot, kuten esim. Hakolan tauti, Huntingtonin tauti ja CADACIL.
Lisätietoa työikäisen muistisairauksista:
Tietoa muistisairauden kanssa elämisen tueksi:
- Muistipuisto.fi on verkkosivusto, johon on koottu aivoterveyttä tukevaa tietoa, tekemistä ja käytännön vinkkejä.
- Muistiliitto
- Lähellä.fi verkkosivuston kautta voit hakusanatoiminnon avulla hakea tilanteeseesi sopivaa tukea ja toimintamuotoja.
Arkea tukevat palvelut
Arkea tukevat palvelut
Tähän polun kohtaan on koottu tietoa palvelutarpeen arvioinnin kautta saatavista palveluista. Palvelutarpeen arvioinnissa kartoitetaan elämäntilanteesi kokonaisvaltaisesti. Kartoituksessa selvitetään kotikäynnillä havainnoiden, keskustellen ja arvioiden toimintakykysi ja voimavarasi, palvelutarpeesi sekä toiveesi. Sinun luvallasi palvelutarpeen arvioon kannattaa kutsua myös läheinen tai muu sinua hoitava henkilö. Muiden tekemät huomiot toimintakyvystäsi ovat tärkeitä avun tarvettasi arvioidessa.
Palvelutarpeen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat palvelupäätökset, joihin sinulla on arvioitu olevan tarvetta.
Elämää muistisairauden kanssa
Elämää muistisairauden kanssa
Muistisairaus koskettaa sairastuneen lisäksi myös läheisiä ja perhettä. Sairastuminen tuo mukanaan pohdittavia ja ratkaistavia asioita, joihin on tarjolla erilaista tukea. Tietoa tukimuodoista löydät polun kohdasta Tietoa ja vertaistukea
Lisäksi tämän polun kohtaan Arkea tukevat palvelut on koottu erilaisia muistisairaan elämää helpottavia palvelumuotoja.
Myös tämän kohdan välilehdille on koottu tietoa asioista, joita muistisairauden kanssa elämisessä on apuna.
Lisätietoa ja vinkkejä läheiselle:
Toteutuu yleensä 
Tarvittaessa