Omahoito
Omahoitoon liittyvät säännölliset elämäntavat ovat tärkeitä eteisvärinän hoidossa. Elämäntavoista on koottu tietoa tämän kohdan välilehdille. On tärkeää, että sairastumisesta huolimatta jatkaa mieluisia harrastuksiaan ja pitää yhteyttä läheisiin ja ystäviin. Mielen hyvinvoinnilla ja sosiaalisilla kontakteilla on suuri merkitys sopeutumisessa sairauteen.
Eteisvärinälle altistavia tekijöitä kannattaa kuitenkin välttää, jos ne tyypillisesti laukaisevat eteisvärinäkohtauksen. Myös pulssin tunnustelu on tärkeä osa omahoitoa. Pulssin tunnustelussa kiinnitetään huomiota syketaajuuteen ja sykkeen säännöllisyyteen. Pulssin tunnusteluun saat neuvoja hoitavalta taholta.
Eteisvärinäkohtausten ehkäiseminen
- Eteisvärinällä on taipumus uusiutua. Rytminhallinta edellyttää useimmiten rytmihäiriölääkkeiden käyttöä.
- Voit ehkäistä eteisvärinäkohtauksia elämäntavoilla, joista on koottu tietoa tämän kohdan välilehdille.
- Esimerkiksi stressin välttäminen ja riittävä unensaanti ovat tärkeitä tekijöitä eteisvärinän hallinnassa.
- Ehkäisemällä sydäntauteja yleisesti, ehkäiset myös eteisvärinää: verenpaineen hoito, sepelvaltimotaudin ehkäisy ja sydämen läppävikojen hoito ovat keinoja välttää myös eteisvärinään sairastumista.
- Myös uniapnean hyvä hoito vaikuttaa ehkäisevästi eteisvärinän uusiutumiseen
Digipalvelut omahoitosi tukena
- Verkossa, esimerkiksi Sydänliitolla on tarjolla sairastuneille ja heidän läheisilleen kursseja, jotka toimivat erinomaisena tukena omahoidollesi. Kursseilla on tarjolla tietoa mm. lääkehoidosta, vertaistuesta, kuntoutumisesta, sairastuneen matkustamisesta ja parisuhteesta. Tarjolla olevat kurssit löydät sydänliiton verkkosivuilta Kurssikalenteri - Sydänliitto (sydan.fi)
- Käytössä on useita erilaisia laitteita ja älypuhelinsovelluksia, joiden avulla voi omatoimisesti seurata rytmiä tai seurata sykettä ja pulssiaaltoa esimerkiksi ranteesta tai sormenpäästä.
Lisätietoa alla olevien linkkien kautta:
- Sydänliitto: Tietoa sydänterveydestä ja hyvinvoinnista (Sydan.fi)
- Hämeenmaan Sydänpiiri: Etusivu - Sydän-Suomen alue ry
- Tunne pulssisi (aivoliitto.fi)
- Eteisvärinä eli flimmeri (Terveyskylä.fi)
- Eteisvärinä flimmeri) ja eteislepatus (flutteri)/ Terveyskirjasto
Hoitosi eteneminen
Tilanteeseesi sopivan hoidon suunnittelu
Kun oireidesi syy on varmistunut ja eteisvärinä on kohdallasi todettu, arvioidaan verenohennus- eli antikoagulaatiohoidon aloittamisen tarpeellisuus. Antikoagulaatiohoidon tarkoituksena on pienentää eteisvärinään liittyvää aivoinfarktin riskiä.
Lisäksi hoitolinjasi etenemisestä keskustellaan ja päätetään yhdessä kanssasi. Arviota sinulle sopivasta hoitolinjasta on voitu tehdä jo päivystyksellisen hoitokäyntisi yhteydessä, terveyskeskuksen vastaanottokäynnillä tai työterveydessäsi. Hoitolinjoja ovat:
1. Sykkeenhallinta: Tässä hoitolinjassa rytmihäiriö jätetään pysyväksi rytmiksi. Tähän vaihtoehtoon päädytään usein, jos oireita on vähän tai korkean iän vuoksi rytminsiirron ei nähdä tuovan vastaavaa apua.
2. Rytminhallinta: Normaalin sydämen rytmin (sinusrytmi) palauttaminen rytminsiirrolla sekä rytmihäiriön uusiutumisen esto on yleensä paras vaihtoehto, jos kärsit vaikeista rytmihäiriöoireista.
- Rytminsiirto toteutetaan sairaalassa joko sähköiskulla tai lääkkeellä.
- Ennen mahdollista sähköisesti tapahtuvaa rytminkääntöä tulee olla ravinnotta 6 tuntia. Rytminkäännön jälkeen on 2h seuranta-aika sairaalassa vointisi varmistamiseksi. Sähköisen rytminsiirron jälkeen kotona olisi hyvä olla joku seuranasi seuraavan yön ajan. Huomioithan myös, että ei päihteitä ei tule käyttää. Tarvitset myös kyydin kotiin palataksesi.
- Eteisvärinällä on taipumus uusiutua. Rytminhallinta hoitolinjana edellyttää useimmiten rytmihäiriölääkkeiden käyttöä. Hoitopäätös tehdään yksilöllisesti.
- Mikäli eteisvärinä ei reagoi lääkehoitoon ja on voimakasoireinen, tulee harkita mahdollisia muita toimenpidevaihtoehtoja, joita on kuvattu polun kohdassa Toimenpide tai hoito Sydänsairaalassa.
Lääkehoito
Jos hoitolinjaksesi on varmistunut lääkkeellinen hoito, tarvitset hoitosi tueksi kahdenlaisia lääkkeitä:
Lääkehoidon tavoitteena on oireeton arki. Vaikka eteisvärinä olisi vallitseva rytmi sinusrytmin (perusrytmin)sijaan, se ei aiheuta rajoitteita elämääsi. Voit aistia sydämesi epätasaisen sykkeen ja tunne voi etenkin aluksi olla ikävä, yleensä jo muutamien kuukausien kuluessa elimistösi tottuu tilaan ja oireesi lievittyvät.
Verenohennuslääkitys (Antikoagulaatiohoito)
- Ensivaiheessa eteisvärinä -diagnoosin saatuasi sinulle useimmiten määrätään verenohennuslääke eli antikoagulaatio hoito. Sen tarkoituksena on estää verihyytymien aiheuttamat muut haitat eli ehkäistä tukosvaaraa. Eteisvärinän aikana sydämen eteislokeroon saattaa muodostua verihyytymä. Antikoagulaatiohoito hidastaa veren hyytymistä ja estää näin tukosten syntymistä.
- Eteisvärinäpotilaan ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu verenohennus- eli antikoagulaatiohoito. Sen tarve on arvioitava aina, kun eteisvärinä todetaan. Päätöksen antikoagulaatiohoidon tarpeesta tekee lääkäri.
Sydämen sykettä tasoittava lääkitys
- Usein sydämen sykettä rauhoitetaan beetasalpaajien avulla, joskus kalsiuminestäjällä tai digoksiinilla. Sydan.fi sivustolta saat luotettavaa lisätietoa beetasalpaajien käyttöön liittyen. Lääkäri arvioi yksilöllisesti sinulle sopivan lääkityksen.
- Sopiva leposyke on oireettomalla potilaalla alle 110 lyöntiä minuutissa. Jos eteisvärinä aiheuttaa oireita, pyritään leposyke laskemaan lääkkeellä tasolle 60-80 lyöntiä minuutissa. Kevyessä rasituksessa, kuten kävellessä, sopiva syketaso on 90-115 lyöntiä minuutissa. Yksilölliset, sinulle sopivat syketasot, arvioi ammattilainen kanssasi yhdessä.
Huomioithan:
Jos sinulla on useampia sairauksia, jotka vaativat lääkehoitoa, niiden tasapainon löytäminen hoitavan lääkärin kanssa on tärkeää. Ajantasaisen paperisen lääkelistan voi ottaa myös mukaan vastaanottokäynnille.
Lähde: Sydan.fi
Elämää eteisvärinän kanssa
Terveelliset elämäntavat yhdistettynä lääkärin määräämään lääkitykseen ja muuhun hoitoon auttavat pitämään sekä rytmin että tukosriskin kurissa.
Kiinnitä näihin huomiosi:
- Muiden sairauksien, kuten uniapnean ja muiden sydänsairauksien hoitotasapaino
- Stressin välttäminen ja riittävä lepo
- Verenpaine
- Terveellinen ruokavalio ja liikunta
- Alkoholin käyttö
- Painonhallinta
Lisätietoa Omahoidosta on koottu polun aikaisempaan kohtaan. Lisäksi tietoa erilaisista tukimuodoista saat polun kohdasta Tietoa ja vertaistukea.
Pysyvä eteisvärinä
Kun eteisvärinää on ollut usein tai pitkiä aikoja, normaalia sinusrytmiä ei välttämättä saada enää rytminsiirrolla aikaiseksi, saati ylläpidettyä. Silloin eteisvärinä jää pysyväksi rytmiksi. Jos eteisvärinä ei aiheuta oireita, tai oireet ovat helposti hallittavissa lääkityksellä, voidaan hyvin hyväksyä eteisvärinä pysyväksi sydämen rytmiksi jo eteisvärinän toteamishetkellä, eikä rytminsiirtoa tarvitse lähteä yrittämään. Monesti hyvin hallittu eteisvärinärytmi on parempi vaihtoehto kuin jatkuva normaalin sinusrytmin ja eteisvärinän vaihtelu.
Vaikka eteisvärinä on vallitsevana rytminä, se ei aiheuta rajoitteita elämään. Matkustaminen, saunominen, liikunta, autoilu ja muut normaalin elämän toiminnot ovat sallittuja. Vaikka eteisvärinä jää vallitsevaksi rytmiksi eikä rytminsiirtoja tai muita normaaliin rytmiin tähtääviä toimia enää tehdä, hoitosi jatkuu esimerkiksi lääkityksen tukemana. Vaikka monet aistivat sydämen epätasaisen sykkeen ja rytmihäiriön pysyvyys voi aluksi tuntua ikävältä, muutamien kuukausien kuluessa elimistö tottuu pysyvään eteisvärinään, ja oireet lievittyvät. (Sydan.fi).
Lisätietoa:
Jatkohoito ja seuranta
Jatkohoito
Jatkohoito riippuu siitä, onko eteisvärinän hoidossa ollut tarvetta tehdä toimenpide. Toimenpiteestä löydät lisätietoa polun kohdasta Toimenpide tai hoito Sydänsairaalassa.
Jatkohoidon pääpaino on omahoidossa, jonka avulla pyritään ehkäisemään eteisvärinän uusiutuminen. Tärkeitä asioita omahoidossa ovat:
- Terveellinen ruokavalio
- Liikunta
- Painonhallinta
- Stressin välttäminen
- Riittävä lepo ja uni
Seuranta eteisvärinän jälkeen
Eteisvärinä on pitkäaikainen sairaus, joka vaatii säännöllistä seurantaa. Seuranta järjestetään avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Kanta-Hämeessä seuranta tapahtuu terveyskeskuksissa, josta ohjataan esimerkiksi itsevarattavien laboratorioaikojen ajoitukset. Lisätietoa kuntien palveluista löydät välilehdiltä.
Seurantakäynneillä käydään läpi vointiasi, omahoidon sujumista ja lääkitystäsi. Tarvittaessa on tärkeää kysyä vertaistuen mahdollisuuksista. Niistä löydät lisätietoa myös polun kohdasta Tietoa ja vertaistukea.
Huomioithan, että jos eteisvärinä uusiutuu, tarvitaan hoidon käynnistämiseksi uusi lähete. Lähetteen saat terveyskeskuksen tai työterveyden lääkäriltä.
Osastohoito sydänsairaalassa
- sinulle suunniteltu toimepide voidaan suorittaa sydänsairaalan toimenpidehuoneessa tai sydänsairaalan osastolla, riippuen sinulle suoritettavasta toimenpiteestä ja yleisestä osastotilanteesta
- jos sinulle on tarkoitus suorittaa ns. ablaatiohoito, potilaan jäävät usein ns. tarkkailuun seuraavan vuorokauden ajaksi sydän sairaalalle
Tarvitaanko tätä otsikkoa tässä hoitopolussa olleenkaan? Kuinka moni asiakkaista kulkee tämän kohtaamispisteen kautta?
Rytmisiirtopotilaat hoidetaan päänsääntöisesti päiväpotilaana. Hyvin harvoin rytminsiirto potilas jää sairaalaan seurantaan.
Ablaatio on aika suuri aihe alue avata, onko sitten aikanaan sille oma hoitopolku ja kun kaikille eteivärinä potilaille ei tehdä ablaatiohoitoa.?
Toimenpide tai hoito Sydänsairaalassa
- Lääkäri arvioi kanssasi toimenpiteen tarpeen ja hyödyn eteisvärinän hoidossa.
- Sydänsairaalassa toteutettavista toimenpiteistä yleisin on kardioversio eli sähköinen rytminsiirto.
- Rytminsiirto voidaan tehdä myös lääkkeellisesti. Siitä lisätietoa polun kohdassa lääkehoito.
- Sinulle suunniteltu sähköinen rytminsiirto tehdään Hämeenlinnan Sydänsairaalassa.
Sähköinen rytminsiirto eli kardioversio:
Ennen sähköistä rytminsiirtoa
- Ohjeet toimenpiteeseen valmistautumiseksi saat Sydänsairaalasta.
- Tietoa sähköiseen rytminsiirtoon valmistautumisesta ja ohjeet, miten toimia toimenpiteen jälkeen näet Sähköinen rytminsiirto, Sydänsairaalan potilasohje ja täältä. (Terveysportti.fi)
- Sydänsairaalan sairaanhoitaja soittaa sinulle ja haastattelee puhelimitse ennen toimenpidettä. Sairaanhoitaja kertoo sinulle, miten toimenpidepäivä Sydänsairaalassa etenee.
- Puhelun aikana tarkistetaan myös lääkitykseesi ja muut hoitoosi liittyvät asiat sekä selvitetään sinulle sopiva ajankohta rytminsiirrolle.
- Saat kotiisi ajanvarauskirjeen mukana kirjalliset ohjeet.
- Sähköinen rytminsiirto tehdään nukutuksessa, joten sinun tulee olla ravinnosta 4-6 tuntia ennen toimenpidettä.
- Lisätutkimuksena voidaan tarvittaessa tehdä ruokatorven kautta tehtävä sydämen ultraäänitutkimus (TEE), jos verenohennushoitoa ei ole voitu aloittaa ennen sähköistä rytminsiirtoa. Tutkimuksen avulla varmistetaan, että sydämessä ei ole sisäistä hyytymää.
Toimenpiteen eteneminen
- Sähköinen rytminsiirto tehdään Hämeenlinnan Sydänsairaalassa
- Sinut vastaanottaa Sydänsairaalassa sairaanhoitaja. Hän toimii sairaalassaoloaikasi ajan sinun omahoitajanasi.
- Omahoitajasi:
- tarkistaa lääkityksesi
- varmistaa ravinnotta olosi
- tarvittaessa ottaa sydänfilmin
- valmistelee sinut toimenpiteeseen:
- vaatteiden vaihto potilasvaatteisiin
- kanyylin asettaminen suoneen neste- ja lääkehoidon antamiseksi
- rytmiseurantaa varten elektrodien kiinnittäminen iholle
- Verenpainemansetin kiinnittäminen olkavarteen
- Toimenpiteen tekee Sydänsairaalan lääkäri, mukana on myös nukutuslääkäri ja oma sairaanhoitajasi.
- Toimenpiteen jälkeen sinua seurataan 2-4 tunnin ajan Sydänsairaalassa
Toimenpiteen jälkeen
- Saat mukaasi tehdystä toimenpiteestä käyntitekstin.
- Sairaanhoitaja käy kanssasi läpi ohjeet jatkohoidon toteuttamiseksi.
- Toimenpiteen jälkeen kotiudut samana päivänä.
- Koska sähköinen rytminsiirto on tehty nukutuksessa, et voi itse ajaa autoa toimenpiteen jälkeen.
- Toimenpiteen jälkeen olisi hyvä, jos kotona kanssasi olisi aikuinen henkilö seuraavan yön ajan.
Huomioitavaa
- Tupakointi ja runsas alkoholin käyttö ja isot kerta-annokset lisäävät rytmihäiriöriskiä.
- Sähköinen rytminsiirto ei paranna eteisvärinätaipumusta, vaan rytmihäiriö saattaa uusiutua. Kohtausten ehkäisemiseksi käytetään rytmihäiriölääkkeitä ja joskus vaativampaa toimenpidehoitoa. Näitä on kuvattu alempana välilehdillä.
Muut toimenpiteet
Kardioversioon verrattuna muut toimenpiteet ovat huomattavasti harvinaisempia. Niitä harkittaessa kardiologi arvioi onnistumistodennäköisyyttä ja komplikaatioriskiä yksilöllisesti huomioiden potilaan iän, taustasairaudet, sydämen rakenteen ja eteisvärinän luonteen.
Tietoa ja vertaistukea
Eteisvärinä
- On yleisin hoitoa vaativa sydämen rytmihäiriö.
- Siinä sydämen eteinen ei supistu kammion kanssa samassa tahdissa, vaan paljon tiheämmin. Sähköimpulssit kulkeutuvat eteisestä sattumanvaraisesti kammioiden puolelle, ja tämän seurauksena syke on epäsäännöllinen.
- Eteisvärinä yleistyy iän mukana.
- Eteisvärinälle altistavia sydämen toimintaan liittyviä sairauksia: kohonnut verenpaine, sydämen vajaatoiminta, sydämen läppäviat sekä sepelvaltimotauti.
- Muita eteisvärinälle altistavia tekijöitä: diabetes, ylipaino, uniapnea, keuhkosairaudet, munuaisten vajaatoiminta ja kilpirauhasen toimintahäiriöt.
- Sairastuminen voi tulla äkillisesti, muuttaa oman ja läheisten elämän kertaheitolla. Joskus nimen saaminen pitkään vaivanneille oireille voi olla helpotus, silti elämä uuden sairauden kanssa mietityttää.
- Eteisvärinä ei ole juuri koskaan hengenvaarallinen. Kuitenkin, jos se toistuu usein tai kestää päiviä, se voi aiheuttaa sydämen sisälle hyytymiä, jotka aivoihin kulkeutuessaan aiheuttaa aivoinfarktin.
- Sydänperäisiin sairauksiin, kuten sydämen eteisvärinää sairastavalle ja hänen läheisilleen on tarjolla erilaisia tukimuotoja. Näistä ja elämäntapoihin liittyvistä asioista saat tietoa ohessa olevien linkkien kautta ja välilehdiltä.
Lisätietoa sairauden kanssa elämisen tueksi:
- Tietoa sydänterveydestä ja hyvinvoinnista löydät Sydänliiton verkkosivuilta (Sydan.fi)
- Hämeenmaan Sydänpiirin verkkosivuilta saat lisätietoa/Etusivu - Sydän-Suomen alue ry. (Sydan.fi/sydansuomi)
- Tunne pulssisi sivustolta löydät aivoliiton kokoamaa tietoa myös eteisvärinästä (aivoliitto.fi)
- Terveyskylän verkkosivuilta löydät kootusti tietoa eteisvärinästä eli flimmeristä. (Terveyskylä.fi)
- Eteisvärinä flimmeri) ja eteislepatus (flutteri) (Terveyskirjasto.fi)
Käynti poliklinikalla
Sydänsairaalan poliklinikalle ohjataan lähetteellä ne asiakkaat, joiden eteisvärinän hoitoon halutaan kardiologin kannanotto potilaalle sopivan hoidon suunnittelemiseksi. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi sellaiset, joissa päivystyskäyntejä on eteisvärinäoireiden vuoksi toistuvasti tai tilanteeseen liittyy muita tasaisen sykkeen ylläpitoon liittyviä ongelmia.
Sydänsairaalan poliklinikalla:
- Jos sinulla on eteisvärinää koskevia potilastietoja esimerkiksi työterveydestä tai yksityissektorilta, ota ne mukaan vastaanottokäynnille
- sinulle voidaan määrätä tutkimuksia oikeanlaisen hoidon toteuttamiseksi. Tutkimuksia voivat olla esimerkiksi erilaiset laboratoriotutkimukset tai rintakehän päältä toteutettava ultraäänitutkimus.
- sydämen ultraäänitutkimus voidaan tehdä myös vastaanottokäynnin yhteydessä
- lääkäri keskustelee kanssasi, tehdäänkö rytminsiirto vai jäädäänkö lääkehoitolinjalle.
Hoitolinjaksesi voi valikoitua mm. sykkeenhallinta tai rytminhallinta. Poliklinikalla lääkäri keskustelee kanssasi hoitolinjasi valinnasta, onko rytminsiirto ajankohtainen vai onko lääkehoidollinen linja kohdallasi oikea. Yleensä ensimmäisen oireisen eteisvärinäkohtauksen yhteydessä rytmin palauttamista normaalirytmiin kannattaa yrittää. Hoitolinjan valintaan vaikuttavat myös muun muassa:
- eteisvärinän oireesi
- muut sairaudet
- eteisvärinän kesto
- hoidosta odotettavissa olevat hyödyt ja haitat
- toiveesi hoitoon liittyen
Forssassa on asukkailleen tarjolla oma palvelu erikoislääkärin vastaanotolle. Saat omasta terveyskeskuksestasi tarvittaessa lääkäriltä lähetteen vastaanotolle.
Lähete jatkotutkimuksiin tai hoitoon
Lähete jatkotutkimuksiin
- Voit saada lähetteen jatkotutkimuksiin lääkärin vastaanotolla käynnin yhteydessä.
- Sinulle määrätyt jatkotutkimukset määräytyvät tilanteesi mukaan ja sinulle jo mahdollisesti toteutettujen tutkimusten perusteella.
- Jatkotutkimuksina voivat olla esimerkiksi laboratoriotutkimukset ja/tai sydämen rytmin pitkäaikaisrekisteröintitutkimus (EKG).
- Pitkäaikaisrekisteröintitutkimus tehdään joko Sydänsairaalassa tai keskussairaalan kliinisen fysiologian yksikössä:
Holter tutkimus eli EKG Sydänsairaalassa - ohje asiakkaalle
Holter tutkimus kliinisen fysiologian yksikössä, Hämeenlinna -ohje asiakkaalle
Lähete poliklinikkakäynnille
- Voit saada lähetteen esimerkiksi Sydänsairaalan poliklinikalle, jos eteisvärinäsi hoitoon halutaan saada kardiologin kannanotto. Taustalla on voinut olla toistuvia päivystyskäyntejä tai muita sykkeen tai rytmin ylläpitoon liittyviä ongelmia.
- Sydänsairaalan vastaanottokäyntiä edeltävät tutkimukset tehdään Sydänsairaalassa, kuten EKG:n pitkäaikaisrekisteröintitutkimus.
- Kardiologi katsoo tutkimustulokset ennen sinulle varattua vastaanottoaikaa.
- Saat kutsun vastaanotolle.
Ensivaiheen tutkimukset ja hoito
Tutkimukset ja hoito päivystyksessä
Äkillisessä tilanteessa ja oireiden ollessa voimakkaat, sinun tulee hakeutua päivystykseen tilanteesi arvioimiseksi ja hoidon aloittamiseksi.
- Sairaanhoitaja haastattelee sinut ja arvioi hoidon tarpeen.
- Hoitaja ja lääkäri suorittavat tutkimuksia, kuten rytmihäiriön aikaisen sydänfilmin (EKG-tutkimuksen). Oireidesi syyn tunnistamisen ja eteisvärinän diagnoosin perustana toimii rytmihäiriön aikainen EKG.
- Tarpeen mukaan otetaan myös verikokeita, sydämen ja keuhkojen röntgenkuva sekä tehdään ns. sydämen ultraäänitutkimus.
- Eteisvärinäpotilaan ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu verenohennus- eli antikoagulaatiohoito. Sen tarve on arvioitava aina, kun todetaan eteisvärinä. Päätöksen antikoagulaatiohoidosta tekee ammattilainen erityisen riskipisteytyksen avulla .
- Jos rytminsiirto katsotaan tilanteeseesi sopivaksi ja se suunnitellaan toteutettavaksi myöhemmin hyvin toteutuneen verenohennushoidon (vähintään 3 viikkoa) jälkeen, sinulle tehdään lähete Sydänsairaalaan rytminsiirtoa varten.
- Eteisvärinällä on taipumusta uusiutua ja päivystyksellisiä käyntejä voi tulla kohdallesi useamman kerran. Sopiva hoitolinja arvioidaan jokaisella käyntikerralla tilanteesi ja oireidesi perusteella. Lisätietoja Lisätietoja hoitolinjasi valintaan liittyen voit lukea palvelupolkumme kohdasta hoitolinjasi valinta.
Tarvittaessa rytminsiirto toteutetaan päivystyksellisesti:
- Rytmin siirto lääkkeellä: Tuoreen flimmerikohtauksen rytminsiirto lääkkeellä onnistuu joissakin tapauksissa terveyskeskuksen päivystyksessä, tällöin ei tarvita päivystyskäyntiä sairaalaan päivystyspoliklinikalla.
- Rytminsiirto sähköisesti: Jos päädytään sähköiseen rytminsiirtoon, sinut nukutetaan kevyesti toimenpiteen ajaksi. Päivystyksessä sairaanhoitaja valmistelee sinut toimenpidettä varten. Rytminsiirrossa on mukana nukutuksen hoitava lääkäri (akutologi tai anestesialääkäri), toimenpiteen suorittava sisätautilääkäri sekä sairaanhoitaja.
Tutkimukset ja hoito terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa
Jos oireesi ovat alkaneet vähitellen, sinun tulee olla pikimmiten yhteydessä terveyskeskukseesi tai työterveyshuoltoosi. Joskus eteisvärinä voi tulla ilmi myös ns. yllätyslöydöksenä, muusta syystä sovitun terveydenhuollon käynnin yhteydessä.
- Diagnoosin varmistamiseksi tarvitaan joskus ns. rasituskoetta ja muita tarkempia sydäntutkimuksia. Saat ohjeet ja lähetteet tarkempiin tutkimuksiin lääkäriltäsi.
- Sinulle voidaan aloittaa verenohennuslääke (antikoagulantti), jonka tarkoituksena on estää verihyytymän muodostumista ja aivohalvausriskiä.
- Jos tilanne rauhallinen oireittesi puolesta, saat hoidon ja ohjeet terveyskeskuksestasi tai työterveyshuollostasi.
- Eteisvärinällä on taipumusta uusiutua. Sopiva hoitolinja arvioidaan jokaisella käyntikerralla tilanteesi ja oireidesi perusteella. Lisätietoja hoidostasi voit lukea palvelupolkumme kohdasta hoitolinjan valinta.
Tunnista oireet ja hakeudu hoitoon
Eteisvärinä eli flimmeri
- Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, jossa sydämen rytmi muuttuu epäsäännölliseksi ja nopeaksi.
- Eteisvärinän oireena oleva rytmihäiriö ei usein ole välittömästi vaarallinen, mutta vaatii aina hoitoa. Ilman tarvittavaa hoitoa, kuten lääkehoitoa, värinäkohtaus voi useita päiviä jatkuessaan nostaa riskiä aivoinfarktin syntyyn.
- Joskus eteisvärinä voidaan todeta sattumalta muun hoitokäynnin tai terveystarkastuksen yhteydessä. Tällainen sattumalta todettu oireetonkin eteisvärinä tarvitsee usein lääkehoitoa (antikoagulantti) aivoinfarktin estämiseksi. Tämän vuoksi eteisvärinä tutkitaan herkästi etenkin esim. iäkkäillä ihmisillä.
- Voit soittaa Päivystysapuun 116117, johon vastaavat terveydenhuollon ammattilaiset tekevät arvion päivystyksellisen tai kiireellisen hoidon tarpeesta. 24/7 avoinna olevasta numerosta saat myös yleisempää neuvontaa ja ohjausta päivystyskäyntiä vaativiin oireisiin.
- Omaolo.fi sähköisessä palvelussa voit myös tehdä oirekartoituksen ja saat apua oireidesi arvioimiseen.
Opettele kansanliike - tunnista korkea syke
Epäsäännöllinen pulssi on tärkeää oppia tunnistamaan. Pulssin ajoittaista tunnustelua olisi hyvä tehdä oireettoman eteisvärinän tunnistamiseksi.
Eteisvärinän yleisiä oireita:
- Epäsäännöllinen syke, joka voi olla ajoittain tai jatkuvasti epäsäännöllistä. Oireiden epäsäännöllisen luonteen vuoksi sitä voi olla vaikea havaita lääkäri- tai hoitajakäynnillä. Toteamiseen tarvitaan lääkärin suorittamaa sydänfilmi -tutkimusta eli EKG:ta.
- Väsymys, jaksamattomuus ja suorituskyvyn heikkeneminen
- Huimaus
- Huonovointisuus ja ahdistava olo
- Oireet ovat yksilöllisiä ja vaihtelevia; joillakin oireita on paljon ja joillakin eteisvärinä voi olla myös täysin oireeton. Oireettomanakin eteisvärinä tulee hoitaa.
- Etenkin kohtauksina esiintyvä eteisvärinä voi aiheuttaa epämiellyttävältä tuntuvia rytmihäiriötuntemuksia, suorituskyvyn laskua sekä mm. virtsanerityksen lisääntymistä.
- Lisätietoa eteisvärinän oireista voit lukea Terveyskylä.fi -sivustolta.
Soita heti hätänumeroon 112, jos rytmihäiriökohtaukseen liittyy:
- tajunnanmenetys
- rintakipu
- halvausoireita
- tunnistat kohtausoireita ensi kertaa.
(Lähde: Terveyskirjasto.fi)
Pika avun tarve
Pikainen avun tarve
Jos sinulla on jokin kiireellinen huoli, joka ei voi odottaa, että saat yhteyden omatyöntekijääsi, voit pyrkiä saamaan apua seuraavien palveluiden kautta:
Akuutissa, henkeä uhkaavassa tilanteessa soita aina hätänumeroon 112.
Jos sinulla on kiireellistä asiaa sosiaali- ja kriisipäivystykseen, voit soittaa numeroon (03) 629 6560.
Jos tilanteesi ei ole hengenvaarallinen mutta tarvitset pikaista apua, ole yhteydessä Päivystysapuun. Päivystysavun puhelinnumero on 116 117. Päivystysapu neuvoo sinua äkillisissä terveysongelmissa. Sieltä myös kerrotaan, vaatiiko tilanteesi käyntiä päivystyksessä.
Löydät asuinalueesi päivystyksen yhteystiedot Oma Hämeen sivuilta.
Asiakkuussuunnitelma
Asiakassuunnitelma
Asiakassuunnitelma
Sinulle laaditaan ensimmäinen jälkihuollon asiakassuunnitelma siinä vaiheessa, kun siirryt jälkihuoltoon. Suunnitelman laatimisesta vastaa omatyöntekijäsi. Suunnitelma on lain mukaan pakko tehdä.
Saat itse vaikuttaa siihen, keitä kaikkia asiakassuunnitelmatapaamiseen kutsutaan mukaan. Suunnitelmasi tehdään yhteistyössä monen toimijan kanssa. Toimijat ovat sellaisia, joiden palveluita sinä tarvitset ja tulet käyttämään.
Asiakassuunnitelmaasi kirjataan jälkihuollon tarkoitus. Lisäksi siihen kootaan yhdessä sovittuja tavoitteita.
Asiakassuunnitelmatapaamisessa suunnitellaan palveluita, jotka tukevat itsenäistymistäsi. Ne voivat liittyä esimerkiksi
- asumiseen
- talouteen
- terveyteen
- opiskeluun
- työelämään.
Asiakassuunnitelma ohjaa jälkihuollon työskentelyä. Samalla se toimii palvelulupauksena sinulle. Asiakassuunnitelmaasi voidaan säilyttää esimerkiksi
- jälkihuollon tiloissa
- kotonasi
- muussa tarkoituksenmukaisessa, yhdessä sovitussa paikassa.
Tilannettasi ja asiakassuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti asiakassuunnitelmatapaamisissa.
Asiakassuunnitelma päivitetään joka vuosi. Tarvittaessa – jos tilanteesi muuttuu – se voidaan päivittää useamminkin.
Sinulle laaditaan tarvittaessa suunnitelma myös silloin, kun jälkihuoltosi päättyy.
Saat lisätietoja asiakassuunnitelmasta Finlexistä löytyvästä lastensuojelulaista.
Terveys ja henkinen tuki
Terveys ja henkinen tuki
Terveys- ja henkinen tuki
Jälkihuollosta saat apua myös tarvitsemiesi palveluiden löytämiseen ja niihin pääsemiseen. Jos sinulla on terveyshuolia tai henkisiä ongelmia, etsi apua yhdessä omatyöntekijäsi kanssa.
Apu löytyy usein hyvinvointialueelta. Hyvinvointialueet tuottavat esimerkiksi
- neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut
- terveysasemien vastaanottotoiminta
- suun terveydenhuoltoa
- perustason mielenterveys- ja päihdehoitoa
- kuntoutusta.
Tutustu Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tarjoamiin terveydenhuollon palveluihin Oma Hämeen sivuilla.
Raskauden ehkäisystä saat lisätietoja Raskauden ehkäisyn palvelupolulta.
Työ ja koulutuksen tuki
Työllistymisen ja koulutuksen tuki
Työllistymisen ja koulutuksen tuki
Jälkihuollon työntekijä voi auttaa sinua löytämään kiinnostavan opiskelu-, työ- tai työharjoittelupaikan. Saat apua myös siinä tapauksessa, jos et yhtään tiedä, mitä haluaisit tehdä tai mistä olisit kiinnostunut.
Jos olet alle 29-vuotias, voit hyödyntää lukuisia palveluita, jotka tukevat opiskeluasi tai työllistymistäsi sekä kuntoutumistasi. Omatyöntekijäsi ohjaa sinut tarjolla olevien palveluiden piiriin.
Alle 29-vuotiaille tarkoitettuja työllistymistä ja opiskelua edistäviä palveluita ovat muun muassa seuraavat:
Voit hakea opiskelemaan harkinnanvaraisessa valinnassa, jos siihen on jokin erityinen syy. Harkinnanvaraisessa valinnassa oppilaitos arvioi erikseen, saatko juuri sinä sieltä opiskelupaikan. Tutustu harkinnanvaraiseen valintaan tarkemmin Opintopolun sivuilla.
NUOTTI-valmennus on Kelan järjestämä matalan kynnyksen ammatillinen kuntoutus. Voit päästä valmennukseen, jos toimintakykysi on heikentynyt olennaisesti. NUOTTI-valmennukseen ei tarvita diagnoosia eikä lausuntoja. Voit saada sen ajalta kuntoutusrahaa. Tutustu NUOTTI-valmennukseen tarkemmin Kelan sivuilla.
Oma väylä -kuntoutukseen voit päästä, jos sinulla on neuropsykiatrinen häiriö, autismikirjon häiriö tai psykiatrinen häiriö. Kuntoutuksen järjestää Kela.
Oma väylä -kuntoutuksen tavoitteena on
- kehittää opiskeluun ja työelämään liittyviä valmiuksiasi ja taitojasi
- vahvistaa arjenhallintataitojasi
- kehittää sosiaalisia taitojasi.
Tutustu Oma väylä -kuntoutukseen tarkemmin Kelan sivuilla.
Voit hakea Taito-kuntoutukseen, jos sairautesi tai vammasi vaikeuttaa pääsyäsi työelämään tai opiskelemaan ja tarvitset tukea
- työhön pääsemiseksi tai työssä jatkamiseksi
- opiskelemaan pääsemiseksi tai opiskelun jatkamiseksi
- ammatillisen suunnitelmasi edistämiseksi.
Tutustu Taito-kuntoutukseen tarkemmin Kelan sivuilla.
Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työikäisille nuorille aikuisille, jotka tarvitsevat sairautensa ja kokonaistilanteensa vuoksi yksilöllistä valmentajan tukea. Valmentaja voi tukea sinua
- työtehtävän, ammattialan tai opiskelualan valinnassa
- palkkatyöhön työllistymisessä
- yrittäjäksi ryhtymisessä.
Sairautesi hoidon tulee kuitenkin olla sellaisessa vaiheessa, että voit sitoutua kuntoutukseen. Tutustu työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen tarkemmin Kelan sivuilla.
TELMA-koulutus valmentaa sinua työhön ja itsenäiseen elämään. Opetus suunnitellaan sinun henkilökohtaisten tavoitteidesi ja valmiuksiesi mukaan. Tutustu TELMA-koulutukseen tarkemmin Opetushallituksen sivuilla.
VALMA-koulutus valmentaa sinua ammatilliseen koulutukseen. Tutustu VALMA-koulutukseen tarkemmin Opintopolun sivuilla.
Kuntouttava työtoiminta pyrkii tukemaan sinua työelämään tai koulutukseen siirtymisessä vahvistamalla voimavarojasi ja toimintakykyäsi. Kuntouttava työtoiminta voi sopia sinulle, jos
- et voi ottaa vastaan työtä tai koulutusta
- et voi osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin
- sinulla on rajoituksia työ- ja toimintakyvyssäsi.
Tutustu kuntouttavaan työtoimintaan tarkemmin Oma Hämeen sivuilla.
Alle 29-vuotiaille tarkoitettuja työllistymistä ja opiskeluja edistäviä palveluita ovat muun muassa:
Hakeminen harkinnanvaraisessa valinnassa Nuori voi hakea opiskelemaan harkintaan perustuvassa haussa.
NUOTTI-valmennus on Kelan matalan kynnyksen ammatillinen kuntoutus, johon ei tarvita diagnoosia, eikä lausuntoja. Kuntoutuksen ajalta voi saada kuntoutusrahaa
Kelan suuntaama vuoden kuntoutus nuorille aikuisille, joilla neuropsykiatrinen häiriö tai autimisminkirjon häiriö. Lisäksi voi olla psykiatrinen häiriö.
Oma väylä -kuntoutuksen tavoitteena on
- kehittää opiskeluun- ja työelämään liittyviä valmiuksia ja taitoja
- vahvistaa arjenhallintataitoja
- kehittää sosiaalisia taitoja.
Taito-kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, joilla sairaus tai vamma vaikeuttaa pääsyä työelämään tai opiskelemaan tai niissä jatkamista.
Taito-kuntoutusta, voi hakea jos on 18–64-vuotias ja tarvitset tukea
- työhön pääsemiseksi tai työssä jatkamiseksi
- opiskelemaan pääsemiseksi tai opiskelun jatkamiseksi
- ammatillisen suunnitelmasi edistämiseksi.
Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus
Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu sairauden ja kokonaistilanteen vuoksi yksilöllistä valmentajan tukea tarvitseville työikäisille nuorille aikuisille. Valmentaja voi tukea työtehtävän, ammattialan tai opiskelualan valinnassa. Valmentaja tukee tarvittaessa myös palkkatyöhön työllistymisessä tai ammatinharjoittajaksi tai yrittäjäksi ryhtymisessä. Sairauden hoidon tulee kuitenkin olla sellaisessa vaiheessa, että kuntoutuja voi sitoutua työpaikalla tapahtuvaan työskentelyyn.
Työhön ja itsenäiseen elämään valmistava koulutus TELMA
Ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus VALMA
Kuntouttavalla työtoiminnalla pyritään tukemaan edellytyksiäsi työelämään tai koulutukseen siirtymiseen vahvistamalla voimavarojasi ja toimintakykyäsi. Kuntouttava työtoiminta voi olla sinulle sopiva palvelu, mikäli et työ- ja toimintakykysi asettamien rajoitusten vuoksi voi ottaa vastaan työtä tai koulutusta tai osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin.
Jälkihuollon päättyminen
Jälkihuollon päättyminen
Jälkihuollon päättyminen
Oikeutesi jälkihuoltoon päättyy viimeistään, kun täytät 23 vuotta.
Kun jälkihuolto on päättymässä, voit laatia yhdessä omatyöntekijäsi kanssa suunnitelman jälkihuollon jälkeisestä ajasta. Kirjatkaa suunnitelmaan ne palvelut ja tukitoimet, joita voit käyttää jälkihuollon päättymisen jälkeen. Sellaisia ovat esimerkiksi seuraavat:
- Hämeenlinnan kaupungin työllisyyspalvelut
- Hämeenlinnan Ohjaamo Stage
- Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aikuissosiaalityö
- Kanta-Hämeen hyvinvointialueen äitiys- ja lastenneuvolapalvelut
- Kanta-Hämeen hyvinvointialueen opiskeluterveydenhuolto
- Kanta-Hämeen hyvinvointialueen yleiset terveydenhuollon palvelut
- Kanta-Hämeen hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalvelut.
Myös järjestöt tarjoavat erilaisia palveluita. Kanta-Hämeessä toimivat mm.
- Hämeen Setlementti
- Hämeenlinnan Seudun 4H-yhdistys
- Hämeenlinnan Ankkuri
- Työvalmennussäätiö Luotsi
- Hämeen Mokia
- Vikto
- Punaisen Ristin Hämeenlinnan osasto
- Pelastusarmeija
- MLL Hämeenlinnan yhdistys
- FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset.
Voit lopettaa jälkihuollon asiakkuuden jo ennen kuin täytät 23 vuotta, jos itse niin haluat tai et enää tarvitse palveluita. Tarvittaessa saat palata jälkihuollon asiakkaaksi 23-vuotiaaksi saakka, jos olet käyttänyt jälkihuollon palveluja viiden vuoden sisällä.
Toteutuu yleensä 
Tarvittaessa