Kotihoidon palvelupolku

 Toimintakyvyn arviointi

Toimintakyvyn arvioinnissa huomioidaan seuraavat neljä eri osa-aluetta:

• Kognitiivinen toimintakyky: Tiedonkäsittelyn eri osa-alueiden yhteistoimintaa, joka mahdollistaa ihmisen suoriutumisen arjessa. Kognitiiviset toiminnot ovat tiedon vastaanottoon, säilyttämiseen, käsittelyyn ja käyttöön liittyviä toimintoja.
• Sosiaalinen toimintakyky: Tämä toimintakyvyn osa-alue ilmenee esimerkiksi vuorovaikutustilanteissa, osallisuuden kokemuksina sekä sosiaalisena aktiivisuutena. Sosiaalisen toimintakyvyn kokonaisuus muodostuu yksilön, ympäristön, yhteisön, sosiaalisen verkoston ja yhteiskunnan vuorovaikutussuhteista.
• Fyysinen toimintakyky: Ihmisen fyysisiä edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen tärkeistä arjen tehtävistä. Fyysinen toimintakyky ilmenee kykynä liikuttaa itseään ja liikkua. Tärkeitä elimistön ylläpidettäviä ominaisuuksia ovat: lihasvoima- ja kestävyys, nivelten liikkuvuus, kestävyyskunto, kehon asennon ja liikkeiden hallinta sekä näitä koordinoivan keskushermoston toiminta.
• Psyykkinen toimintakyky: Ihmisen voimavaroja, joiden avulla ihminen selviytyy arjen haasteista ja kriisitilanteista. Psyykkinen toimintakyky liittyy myös elämänhallintaan, tuntemiseen ja ajatteluun, persoonallisuuteen sekä mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

Apuvälineet

Sinulle voidaan luovuttaa apuväline lainaan, mikäli selviytymisesi päivittäisissä toiminnoissa on heikentynyt esimerkiksi vamman, sairauden tai ikääntymisen vuoksi.

Apuvälinepalvelut ovat lähipalvelua. Yleisimpiä liikkumista ja päivittäisiä toimia helpottavia apuvälineitä on saatavissa kaikissa apuvälinepalvelun toimipisteissä.  Apuväline luovutetaan sinulle lainaan määräajaksi tai käyttötarpeesi mukaan, jonka jälkeen apuväline tulee palauttaa.  Palvelu on sinulle maksutonta.

Lainattavia apuvälineitä ovat:

• Liikkumisen apuvälineet (esim. pyörätuolit, kävelytelineet ja sauvat)
• Hygienia-apuvälineet (esim. suihkutuolit ja wc-korottajat)
• Asuntojen ja muiden tilojen apuvälineet (esim. henkilönostolaitteet ja hoitosänky)
• Lisätietoa apuvälineistä ja niitä luovuttavista toimipisteistä löydät Oma Hämeen sivuilta.

Itse- ja omahoito

Itse- ja omahoidossa yhtenä tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä ennaltaehkäisevä toiminta ja parempi elämänhallinta. Itse- ja omahoidon kokonaisuudessa korostuu sinun oma aktiivisuutesi, vastuunotto sekä sitoutuminen. Erityisen tärkeää se on terveyden ylläpitämisessä ja pitkäaikaissairauksien hoidossa, joissa päivittäiset valintasi vaikuttavat oleellisesti sairauksien ehkäisyyn ja kulkuun sekä hoidon tuloksiin.

Terveitä elintapoja ovat liikunta, terveellinen ruokavalio ja päihteettömyys. Ne suojaavat usein suomalaisilta kansantaudeilta. Lisäksi aivojen aktivointi ja sosiaalinen aktiivisuus ylläpitää toimintakykyä. Nämä kaikki yhdessä myös edistävät mielen hyvinvointia.

Elintavoillasi voit siis itse vaikuttaa kokonaisvaltaiseen toimintakykyysi.

• Voit tutustua Oman elintapamuutoksen polkuun tästä linkistä.

Hyvinvointialueen verkkosivuilla on myös monia muita palvelupolkuja, joista voit etsiä tarvittavaa tietoa hoitosi tueksi, tarkastella hoito-ohjeita, katsoa tilanteeseesi sopivia tarjolla olevia sosiaalipalveluja tai tutustua alueesi järjestökentän tarjoamiin kokonaisuuksiin.

• Kaikki Oma Hämeen palvelupolut näet tästä linkistä.
• Oma Häme järjestää etäryhmätoimintaa elintapamuutoksen ja omahoidon tueksi. Tutustu etäryhmiin tästä linkistä.

Terveysneuvonta ja terveystarkastukset

Arvioituasi toimintakykyäsi sähköisten palveluiden avulla ja niiden perusteella tarvitset ammattilaisen apua toimintakykysi tukemiseen tai elintapamuutoksesi tueksi, voit olla yhteydessä terveysasemaasi. Hyvinvointialue järjestää alueensa asukkaille tarpeelliset terveystarkastukset sekä terveysneuvontaa. 

Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten tehtävänä on

• seurata ja edistää terveyttä ja hyvinvointia
• tukea toimintakykyä ja sairauksien ehkäisyä sekä edistää mielenterveyttä ja elämänhallintaa
• tukea terveyttä edistäviä ja sairauksia ehkäiseviä valintoja
• tarjota ravitsemus- ja liikuntaneuvontaa sekä tukea tupakoinnista vieroitukseen ja alkoholinkäytön vähentämiseen keskeisten kansansairauksien ehkäisemiseksi

Ajoterveys  

Ajoterveyteen vaikuttavat sairaudet ja niiden hoidon tila. Iän myötä sairauksien hyvä hoito ja lääkitys edistävät turvallista liikkumista liikenteessä. Oman ajokunnon tarkkailu ennen liikenteeseen lähtöä ja siellä ollessa on tärkeää.  

• Saat Liikenneturvan verkkosivuilta lisätietoa ajokunnosta ja ajoterveydestä. 
• Saat lisätietoa sairauksien ja lääkityksen vaikutuksista liikenteessä Sairaudet, lääkkeet ja toimintakyky liikenteessä -oppaasta. 
• Liikenneturvan Ikäkuljettajan itsearviointi –oppaan avulla ikääntynyt kuljettaja voi arvioida oman ajamisen sujumista ja hälyttäviä merkkejä.   

Terveysaseman hoitajan ja lääkärin vastaanotto

Terveysasemasi hoitajan vastaanotolla saat terveysneuvontaa, haavanhoitoa, ompeleiden poistoja ja rokotuksia. Tarvittaessa sairaanhoitaja ohjaa sinut hoidontarpeenarvion perusteella lääkärin vastaanotolle, jossa sinun on mahdollista saada terveytesi ylläpitämiseen tai sairautesi hoitamiseen liittyviä tutkimuksia ja hoitoa. Alueen terveyspalveluilla on myös lääkäreiden ja hoitajien erityisvastaanottoja, joille ohjaudutaan lääkärin tai hoitajan vastaanoton kautta.

• Löydät kiireettömän hoitajan ja lääkärin vastaanoton yhteystiedot Oma Hämeen verkkosivulta.

Terveys- ja hoitosuunnitelma

Terveys- ja hoitosuunnitelma on kiireettömässä hoidossa tarvittaessa laadittava suunnitelma. Suunnitelma on kohdennettu erityisesti pitkäaikais- ja monisairaiden asiakkaiden hoidon suunnittelun ja koordinoinnin sekä hoidon jatkuvuuden tueksi.

Terveys- ja hoitosuunnitelman avulla hoidon kannalta keskeiset tiedot ovat ammattilaisten nähtävillä aina käyttäessäsi eri sosiaali- ja terveyspalveluita.  Hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä sinun kanssasi, suunnitelman laatimiseen päivittämiseen varatulla vastaanotolla. Suunnitelmaan kirjataan hoidon tarpeesi ja hoidolle asetetut tavoitteet.  Perusterveydenhuolto ylläpitää suunnitelmaa ja vastaa hoitosi koordinoinnista.

• Terveys- ja hoitosuunnitelman esitietolomakkeen löydät täältä.

Täyttämällä lomakkeen autat itseäsi ja hoitoosi osallistuvia ammattilaisia valmistautumaan käyntiisi ennalta. Lomake auttaa sinua ja terveydenhuollon ammattilaista hoitosi suunnittelussa ja sinua hoitosi toteuttamisessa.

Digitaaliset palvelut 

Oma Hämeessä on käytössä digitaalisia palveluja, joiden avulla asiointiasi on pyritty helpottamaan. Palvelut ovat käytettävissäsi kotoa käsin ja vältät matkustamista palveluihin. Osa palveluista on käytettävissäsi ympäri vuorokauden. 

 Oma Häme -mobiilisovellus on tarkoitettu kaikille hyvinvointialueen asukkaille. Sovelluksen kautta voit 

• tarkastella omia ajanvarauksiasi, laboratoriotuloksiasi sekä ammattilaisten kirjauksia 
• varata ajan influenssa- ja koronarokotukseen 
• olla turvallisesti yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiseen videoyhteyden tai chatin välityksellä 
• hakea tietoa oman hyvinvointisi ja terveytesi tueksi 
• asioida läheisesi puolesta 
• Lisätietoja ja ohjeita palvelusta löytyy osoitteesta omahame.fi/sovellus 

Omaolo on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalvelu, jonka tarkoituksena on edistää kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Omaolo tukee oma- ja itsehoitoa. 

•  Omaolon sivulle pääset tästä.    

Omaolon sähköisen terveystarkastuksen avulla voit arvioida elintapojasi ja henkistä hyvinvointiasi, saat kattavan raportin terveydentilastasi. 

•  Voit tehdä terveystarkastuksen Omaolo- sivulla.   

Hyvinvointivalmennukset kannustavat sinua elintapamuutoksiin, joilla voit kohentaa omatoimisesti hyvinvointiasi.  Hyvinvointivalmennuksia on 10 eri teemasta.  

• Hyvinvointivalmennukset löydät Omaolo- sivulta.   

Lisätietoa kaikista hyvinvointialueen digitaalisista terveyspalveluista saat tästä linkistä. 

Mielen hyvinvointi ja osallisuus  

Mielen hyvinvointi on sitä, että olet tyytyväinen elämääsi, koet elämäsi mielekkäänä ja merkityksellisenä. Se on olennainen osa terveyttäsi, toimintakykyäsi ja hyvinvointiasi.

Osallisuuden kokeminen ja sosiaaliset verkostot lisäävät hyvinvointiasi, koet tekemisesi merkitykselliseksi, voit vaikuttaa oman elämäsi kulkuun ja tulet kuulluksi.

• Tervetuloa ikäihmisten mielen hyvinvoinnin omahoito-ohjelmaan!
• Voit saada päiviisi vaihtelua ja mielenkiintoista tekemistä Vanhustyön keskusliiton Vahvike- linjan vapaaehtoisten toteuttaman puhelinpalvelun avulla. Voit soittaa Vahvikelinjan puhelinnumeroon 050 328 8588 maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja sunnuntaisin klo 13–15.  Saat lisätietoa Vahvike- linjasta Vanhustyön keskusliiton verkkosivuilta. 

Masennusta sairastavan palvelupolulta saat tietoa, miten voit itse edistää hyvää mielenterveyttä ja löydät polulta erilaisia itsenäisesti tehtäviä harjoituksia. Saat polulta tietoa mitä masennus on ja löydät tarvittaessa yhteystiedot, kehen olla yhteydessä, mikäli epäilet itselläsi masennusta.

• Pääset palvelupolulle tästä linkistä.

Yksinäisyys

Yksinäisyyttä kokee jokainen jossain elämänsä vaiheessa. Yksinäisyys voi olla hetkellistä esimerkiksi elämäntilanteestasi johtuen ja mennä nopeasti ohi.  Pitkään jatkunut yksinäisyys on aina haitallista, toisin kuin toivottu yksinolo. Sosiaaliseksi yksinäisyydeksi kutsutaan tilannetta, kun sinulla ei ole sosiaalisia kontakteja ja verkostoja, ei ryhmää, johon kuuluisit. Voit kokea myös emotionaalista yksinäisyyttä, vaikka ympärilläsi olisikin ihmisiä. Tästä huolimatta saatat kokea, että sinulla ei ole merkityksellisiä ja läheisiä kohtaamisia.

Vanhustyön keskusliiton kehittämän Ystäväpiiri- toiminnan tavoitteena on iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittyminen ja uusien ystävien löytäminen ryhmätoiminnan kautta.  Ystäväpiiri- toiminta on mukavaa yhdessäoloa, vertaistukea ja yhteisten kokemusten jakamista.

Saat lisätietoa yksinäisyydestä ja ystäväpiiristä katsomalla Vanhustyön keskusliiton videon.

• Vanhustyön keskusliiton verkkosivulta löydät oman alueesi ryhmän kokoontumispaikan ja –ajankohdan.
• Voit halutessasi tutustua myös maksuttomaan yksinäisyyden omahoito- ohjelmaan Mielenterveystalon- verkkosivuilla.

Terveyssosiaalityö

Olet oikeutettu terveydenhuollon sosiaalityöhön, jos sinulla on hoitokontakti tai -jakso terveydenhuollon palveluihin. Terveydenhuollon sosiaalityö on apunasi ja antaa ohjausta ja neuvoa elämänhallintaan liittyviin haasteisiisi. Sosiaalityöntekijän palvelut ovat sinulle maksuttomia. Voit olla yhteydessä sosiaalityöntekijään itse tai läheisesi voi ottaa yhteyttä puolestasi. Lähetettä ei tarvita.

Terveyssosiaalityön työntekijät toimivat perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa ja tekevät yhteistyötä asiakkaan, läheisten ja muiden toimijoiden kanssa.

• Terveyssosiaalityön yhteystiedot löydät Oma Hämeen verkkosivuilta.

Huolta muistista?

Unohtelu voi pelottaa, mutta läheskään aina taustalla ei ole muistisairautta.  Myös stressi tai univaikeudet voivat aiheuttaa keskittymiskyvyn ongelmia ja ikääntyminenkin muuttaa muistia.

Milloin epäillä muistisairautta?

Muistisairauden tyypillisiä oireita ovat:

• Lähimuistin heikkeneminen, muistivaikeuksien peittely (samojen asioiden kysyminen toistuvasti, sanojen ja nimien unohtelu jne.)
• Asiakas itse tai läheiset ovat huolissaan
• Muistioire, joka haittaa arkiaskareita tai töitä
• Epävarmuus lääkehoidossa
• Sovittujen tapaamisten unohtelu
• Epätarkoituksenmukainen terveyspalveluiden käyttö
• Vaikeus noudattaa hoito-ohjeita
• Ongelmanratkaisu - ja päättelykyvyn heikkeneminen
• Käsitteellisen ajattelun heikkeneminen, talousasioiden hoitaminen ei onnistu
• Vaikeus löytää sanoja tai epäasianmukaiset sanat
• Esineiden käyttötavan ja tarkoituksen ymmärtämisen vaikeutuminen
• Esineiden hukkaaminen jatkuvasti, saattaa synnyttää epäluuloisuutta ("naapuri käy varastamassa" jne.)
• Ahdistuneisuus, mielialamuutokset ja apaattisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa
• Masennus
• Estottomuuden lisääntyminen
• Sekavuus, epäluuloisuus, persoonallisuuden muuttuminen tai pelokkuus
• Vetäytyminen sosiaalisista kontakteista ja aloitekyvyn heikkeneminen voivat edeltää muistioiretta
• Kaatuilu, liikuntakyvyn muutokset

Mikäli muistioireita ilmenee itselläsi tai huomaat niitä läheiselläsi, kannattaa rohkeasti olla yhteydessä terveydenhuoltoon.  Varhainen diagnostiikka on tärkeää, jotta voidaan hidastaa oireiden etenemistä.

• Käypä hoito sivuilta löydät ohjeen potilaille ja läheisille: Mitä teen, kun epäilen muistisairautta?
• Kun epäilet muistisairautta itselläsi tai läheiselläsi, ota yhteyttä oman terveysaseman sairaanhoitajaan. Lisätietoa muistisairauksien hoidosta ja yhteystiedot löydät tästä linkistä.
• Oma Hämeen Muistisairaan palvelupolkuun pääset tutustumaan tästä linkistä.

Näkö ja kuulo

Aistitoiminnoista, kuten kuulosta ja näkökyvystä, huolehtiminen on tärkeää. Aistitoimintojen heikentyminen voi vähentää liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä. Ikääntyessä myös näön heikkenemisen riski lisääntyy. Näköongelmien taustalla voi olla monia tekijöitä, kuten harmaakaihi tai silmänpohjan rappeuma, sen vuoksi säännöllisissä tarkastuksissa käyminen on tärkeää.   

 Voit tehdä Kuuloliiton- sivulla kuulemisen pikatestin.  

Kuulontutkimukseen voi hakeutua terveysaseman tai työterveyshuollon kautta. Tarvittaessa saat lähetteen erikoissairaanhoitoon Kuulokeskukseen tarkempiin tutkimuksiin. Kun hakeudut julkisen terveydenhuollon kautta kuulontutkimuksiin, niin kuulon apuvälineet ovat sinulle maksuttomia.  Kuulon kuntoutusohjaaja neuvoo kuuloon liittyvissä asioissa ja opastaa laitteiden käytössä. 

Lisätietoa kuntoutusohjauksesta ja yhteystiedot löydät tästä linkistä.

Suun terveys

Suun terveys ja hampaiden kunto vaikuttavat syömiseesi ja sitä kautta ravitsemustilaasi. Hyvä suun ja hampaiden kunto tukee yleisterveyttäsi. Suun terveyden ylläpidossa on tärkeintä, että harjaat hampaasi päivittäin fluorihammastahnalla, puhdistat hammasvälit, vältät sokerisia juomia, juot riittävästi vettä ja syöt pureskelua vaativaa ruokaa.

On tärkeää käydä säännöllisesti hammastarkastuksissa. Apua suun ja hampaiden kunnosta huolehtimiseen saat suun terveydenhuollon ammattilaisilta. Hyvinvointialueen suun terveydenhuollon palveluista saat suun terveyttä tukevaa perus- ja erikoishoitoa yksilöllisen tarpeesi mukaisesti.

Ajan suun terveydenhuollon palveluihin saat soittamalla oman alueesi ajanvarausnumeroon. Yhteystiedot löydät tästä linkistä.

Kiireellinen hammashoito ja päivystys

Päivystysajalle tulee hakeutua akuutin hammassäryn tai muun akuutin vaivan takia.  Yhteystiedot löydät tästä linkistä.

Lääkehoito

Käytössäsi voi olla monia lääkkeitä. Oikein toteutettuna useiden lääkkeiden käyttäminen on kuitenkin turvallista. Joillain lääkkeillä voi kuitenkin olla yhdessä perussairautesi kanssa vaikutuksia toimintakykyysi.

• Lotta- lääkehoidon onnistumisen tarkistuslistan avulla voit selvittää, onko lääkehoitosi toteutus kunnossa. Löydät tarkistuslistan Fimean sivuilta tästä linkistä.

Lääkehoitoon on olemassa erilaisia apuvälineitä. Lääkeannostelija eli dosetti on hyvä ottaa käyttöön, jos sinulla on käytössä paljon eri lääkkeitä. Jos unohdat ottaa lääkkeet usein, lääkehoitoa voi helpottaa lääkemuistuttajalla, joka ohjelmoidaan muistuttamaan lääkkeen ottamisesta oikeaan aikaan automaattisesti. Laite voi myös hälyttää, mikäli lääke jäisi ottamatta. Saat lisätietoa erilaisista lääkehoidon apuvälineistä apteekista. Apteekkisi voi tarjota myös lääkkeiden annosjakelupalvelua.

Joillakin apteekeilla on lääkkeiden kotiinkuljetuspalvelu. Voit tilata myös lääkkeitä apteekin verkkokaupasta Tutustuthan verkkoapteekkien toimintaan tai ole yhteydessä paikalliseen apteekkiin ohjausta ja neuvontaa varten.

Sinun on hyvä tehdä lista käytössä olevista lääkkeistäsi. Merkitse lääkelistaasi valmisteen nimen lisäksi lääkkeen vahvuus, annos, lääkkeen oton ajankohta ja käyttötarkoitus. Kirjaa listaan myös käyttämäsi itsehoitolääkkeet, vitamiinit ja luontaistuotteet. Pidä mukanasi ajantasaista lääkelistaa. Kun asioit terveydenhuollossa, näytä lääkityslista sinua hoitavalle terveydenhuollon ammattilaiselle.

• Tästä linkistä voit tulostaa itsellesi lääkityslistapohjan.
• Lisää tietoa turvallisesta lääkehoidosta saat Fimean sivuilta oppaasta Ohjeita turvalliseen lääkehoitoon 2023.
• Terveyskylän sivuilta saat runsaasti hyödyllistä tietoa iäkkäiden lääkehoidosta.

Kotihoidon palvelun yleiset periaatteet 

• Asiakkaana tai läheisenä et voi valikoida hoitohenkilökuntaa. Kotihoidon henkilöstön ammattitaito ja heidän soveltuvuutensa työhön on työnantajan toimesta tarkistettu.
• Työntekijän koskemattomuuden ja turvallisuuden tulee toteutua kotikäynnin aikana. Palvelutarpeen arvioinnissa, kotihoidon palveluita myönnettäessä ja toteuttamisen suunnitelmaa tarkennettaessa on huomioitava mahdolliset asiakkaan ja hänen läheistensä uhkaavaan käyttäytymiseen, päihteiden käyttöön, tupakointiin, kotieläimiin tai asiakkaan kodin olosuhteisiin liittyvät riskitekijät. Jos kotihoidon toteuttamisen arvioidaan olevan hoitavalle henkilökunnalle hallitsematon työturvallisuusuhka ja asiakas ei suostu tai kykene muuttamaan hoito-olosuhteita, kotihoito voidaan lopettaa ja/tai asiakas ohjataan hänen tarpeitaan vastaaviin muihin palveluihin tai hoito järjestetään kodin ulkopuolella.
• Mikäli asiakas on voimakkaasti päihteiden vaikutuksen alaisena kotihoidon kotikäynnillä, voidaan varsinainen käynti siirtää myöhemmäksi turvallisuussyistä. Kuitenkin päihtyneen asiakkaan yleistila tarkistetaan, mikäli sen voi tehdä turvallisesti.
• Läheisiä pyydetään ilmoittamaan etukäteen kotihoidon henkilöstölle, jos he vierailujensa aikana hoitavat asiakkaan, eikä kotihoidon käyntiä tarvita.
• Lähtökohtaisesti kotihoito ei kanna puita tai lämmitä asuntoa puilla.
• Postit haetaan postilaatikosta, jos asiakas ei siihen itse kykene.
• Lemmikkieläinten hoito ja ulkoiluttaminen eivät kuulu kotihoidon tehtäviin.
• Kotihoidon henkilöstö ei kuljeta asiakkaita omilla autoillaan. Hoitajan asioidessa asiakkaan kanssa, käytetään julkista kulkuneuvoa tai taksia, jonka kustannuksista vastaa asiakas.
• Kotihoito kiinnittää huomiota myös kodin laiteturvallisuuteen. Pelastuslain mukaan hyvinvointialueen toimijoiden on velvollisuus ilmoittaa havaitsemastaan palo- tai onnettomuusvaarasta alueen pelastusviranomaiselle.

Toimintakyvyn edistäminen

Liikkumisen edistäminen

Kotihoitoa toteutetaan kuntouttavalla työotteella, jossa keskeisenä ajatuksena on tukea sinua selviytymään mahdollisimman itsenäisesti arjen askareista ja päivittäisistä toiminnoista. Sinua ohjataan ja kannustetaan tekemään niitä asioita itsenäisesti, mihin kykenet toimintakykysi puitteissa.  Arkiliikkumisen toteutuksesta sovitaan myös läheistesi kanssa. Sinua ohjataan yksilöllisesti tekemään erilaisia voimistelu- ja lihaskuntoliikkeitä. Kotiympäristösi esteettömyys ja turvallisuus  huomioidaan. Sinua ohjataan ja motivoidaan osallistumaan mahdollisuuksiesi mukaan kodin ulkopuoliseen toimintaan esimerkiksi päiväryhmätoimintaan, erilaisiin liikuntaryhmiin ja ulkoiluun. Tavoitteisiin pääsemiseksi on tärkeää, että sinä, läheisesi ja hoitohenkilökunta sitoudutte toimimaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Sinulle huolehditaan tarvitsemasi apuvälineet ja ohjataan niiden käytössä. Kotihoito konsultoi tarvittaessa asiantuntijoita, esimerkiksi fysioterapeuttia, toiminta-, puhe- tai ravitsemusterapeuttia ja muistihoitajaa. Liikkumisen avustamisestasi kodin ulkopuolella vastaa ensisijaisesti läheisesi tai muut toimijat. 

Akuutti tehostettu kotikuntoutus

Sinulle voidaan aloittaa akuutti tehostettu kotikuntoutusjakso säännöllisessä kotihoidossa silloin, kun fysioterapeutti yhdessä kotihoidon tiimin kanssa on arvioinut sen tarpeelliseksi. Tehostetun kotikuntoutusjakson aikana fysioterapeutti ohjaa sinua fyysisten harjoitteiden suorittamisessa kahdesta kolmeen kertaa viikossa kuntoutusjakson kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Lisäksi suoritat jaksolla mahdollisia muita harjoitteita kotihoidon hoitajien ohjaamina. Fysioterapeutti voi ohjata sinut myös kuntosalilla tapahtuvaan voima- ja tasapainoryhmään. 

Sosiaalisuuden ja vuorovaikutuksen edistäminen

Hoitajat kannustavat sinua pitämään yllä ihmissuhteitasi ja harrastuksiasi niin, että sinulla säilyisi voimavarojesi ja toiveidesi mukainen mielekäs kanssakäyminen ja toiminta mahdollisimman pitkään. Palveluohjaajat sekä kotihoidon hoitajat pyrkivät löytämään sinulle sopivia vapaaehtoistoimijoita, jos koet yksinäisyyttä. 

Ravitsemus

Sinua ohjataan ja neuvotaan syömään terveellistä ja monipuolista ruokaa. Mikäli et itse pysty valmistamaan aterioitasi, mietitään kanssasi yhdessä vaihtoehtoinen tapa ruokailla. Sinua ohjataan esimerkiksi ruokailemaan mieluisaan ruokapaikkaan tai lähimpään toimintakeskukseen. Sinulle voidaan tilata ateriapalvelu/ateria-automaatti ja/tai hankitaan valmiita eineksiä kauppapalvelun kautta.

Käyntien yhteydessä huolehditaan aamu-, väli- ja iltapalan laitosta, riittävän nesteen saannista sekä valmiin ruoan lämmityksestä yhdessä kanssasi. Kotihoito seuraa ruoan tuoreutta ja menekkiä säännöllisesti ja heittää pilaantuneet ruoat pois. Ruokailun toteutumista seurataan erityisesti muistioireisilla. Painoasi seurataan säännöllisesti ja hoitaja kirjaa mittaustulokset asiakastietojärjestelmään.  Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustilaa mitataan säännöllisesti MNA-testin avulla. Ravitsemuksen haasteisiin reagoidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tarvittaessa sinut voidaan ohjata ravitsemusterapiaan.

Sairaanhoito ja lääkäripalvelut

Kotihoidon sairaanhoidollinen tehtävä on huolehtia erityisesti terveyden- ja sairauden hoidosta silloin, jos et pysty käyttämään kodin ulkopuolisia terveyspalveluja.   Sairaanhoidollisia tehtäviä ovat esimerkiksi verensokerin seuranta, haavahoito, avannehoito, katetrointi, virtsanäytteiden otto, ompeleiden poisto, korvahuuhtelut sekä tarvittavien rokotteiden anto. Verinäytteitä otetaan kotona vain siinä tapauksessa, jos et kykene asioimaan itse tai avustajan kanssa laboratoriossa. Sairaanhoidollisia tehtäviä ovat myös verenpaineen, verensokerin ja painon mittaukset sekä voinnin, kivun, turvotusten, muistin ja henkisen tilan seuranta.  

Osa sairaanhoidollisista tehtävistä ei välttämättä vaadi sairaanhoitajan/terveydenhoitajan pätevyyttä, vaan tehtävät voi tietyillä edellytyksillä hoitaa lähihoitajan tai vastaavan koulutuksen saanut henkilö, jolla on asiaankuuluva perehdytys ja osaaminen ko. tehtävien hoitamiseen. 

Hoitoasi toteutetaan lääkärin antamien kirjallisten ohjeiden mukaisesti ja lääkärin valvonnan alaisena. Sairaanhoitaja tai lähihoitaja konsultoi lääkäriä hoitoosi liittyvistä asioista. Tarvittaessa sinulle järjestetään lääkärin tapaaminen kotonasi, vastaanotolla tai etävastaanottona. 

Kotihoidossa pyritään sairauksien ja voinnin laskun ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn sekä nopeaan reagointiin, jos vointisi äkillisesti heikkenee. Kotihoidosta voidaan tarvittaessa konsultoida kotisairaalaa ja akuutti tilanteesi hoidetaan yhteistyöllä ensisijaisesti kotona. Tarpeetonta sairaalaan lähettämistä pyritään välttämään. 

Lääkehoito

Kun olet säännöllisen kotihoidon asiakas, niin lääkehoitosi kokonaisvastuu on kotihoidon lääkärillä ja sairaanhoitajalla. Kotihoito huolehtii lääkehoidostasi lääkärin ohjeen mukaan niiltä osin kuin et siihen itse turvallisesti kykene. Kotihoito seuraa lääkehoitosi turvallista toteutumista kotona. Kotihoidon tehtävänä on antaa sinulle tarvittava lääkehoidon neuvonta sekä seurata ja arvioida lääkehoitosi vaikuttavuutta. Lääkehoitoa toteuttavalla kotihoidon työntekijällä on lääkehoitosuunnitelman mukainen tutkinto, lääkehoidon koulutus ja lääkeluvat. 

Kotihoidossa lääkehoito toteutetaan ensisijaisesti koneellisena annosjakeluna tai dosettijakeluna, jos lääkitys ei sovellu annosjakeluun. Sinulle avataan apteekkitili ja tehdään laskutussopimus sopimusapteekkiin. Kotihoito huolehtii lääketilauksista, lääkkeiden annosta, reseptien uusinnoista sekä yhteistyöstä lääkkeiden sopimusapteekkien kanssa.  Kotona lääkkeitäsi säilytetään tarvittaessa lukittavassa lääkelaatikossa. 

Jos et halua lääkkeiden koneellista annosjakelupalvelua, sinulla on oikeus järjestää lääkkeenjako itse haluamallasi tavalla, vastaat myös kustannuksista itse. Tällöin sinun tai läheistesi tehtävänä ja vastuulla on niin reseptien uusiminen, lääkkeiden tilaaminen ja noutaminen sekä lääkkeiden annostelu.  Vastaat lääkehoidostasi itse tai yhdessä läheistesi kanssa.  

Lääkeautomaatti

Lääkehoidon tukena kotihoito hyödyntää automaattisia lääkeannostelijoita eli lääkeautomaatteja. Laitteen avulla tuetaan ja toteutetaan itsenäistä ja turvallista lääkkeenottoa. Laitteet muistuttavat sinua lääkkeenotosta ja annostelevat lääkkeet sinulle oikea- aikaisesti. Lääkeautomaattipalvelu korvaa hoitajan kotikäynnin, mikäli käynnin sisältönä on lääkkeenottosi varmistaminen. Laitteen käyttö voi edellyttää lääkkeiden koneellista annosjakelua. Kotihoito arvioi lääkeautomaatin soveltuvuutta asiakaskohtaisesti.

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on palvelu, jossa saat annosjakeluun soveltuvat, säännöllisesti käytettävät tablettisi ja kapselisi pakattuina muovisiin kerta-annospusseihin yleensä kahdeksi viikoksi kerrallaan.

Henkilökohtainen hygienia

Sinua ohjataan ja avustetaan tarvittaessa päivittäisissä pienpesuissa, wc-toiminnoissa, intiimihygienian hoidossa, avanteen hoidossa, suuhygieniassa, pukeutumisessa sekä riisuuntumisessa. Henkilökohtaisen hygienian ylläpitämiseen kuuluu myös ohjaaminen ja tarvittaessa avustaminen suihkussa omia voimavarojasi hyödyntäen kerran viikossa.  Erityisten terveydellisten perusteiden, kuten ihorikkojen ennaltaehkäisemiseksi tai hoitamiseksi, suihkupesuja voidaan tehdä useammin. Kotihoito ei saunota asiakkaita. Saunan lämmityksestä ja saunassa avustamisessa tulee huolehtia läheisesi tai yksityinen palveluntuottaja.  

Tarvittaessa kotihoito huolehtii ihosi perusrasvauksen, parranajon ja kynsien leikkauksen. Kotihoito voi auttaa kuulolaitteesi huoltamisessa ja paikalleen asettamisessa ja avustaa sinua tukisukkien/proteesien laitossa.  

Turvateknologia

Kotisi asumisturvallisuutta voidaan tukea erilaisen teknologian turvin. Hyvinvointialueen kotihoidon henkilöstö arvioi kanssasi kotisi turvallisuutta ja turvateknologian tarvetta ja ohjaa, mistä niitä voi hankkia. Kaikkea kodin turvallisuuteen liittyvää palvelua ei ole saatavissa hyvinvointialueen tarjoamana palveluna vaan sinua voidaan ohjata, mistä turvateknologialaitteita tai -palveluja voi hankkia.

Palovaroittimien kuntoa tulee testata säännöllisesti ja esimerkiksi patterin vaihdossa voi kotihoito avustaa. Henkilökunta voi neuvoa mistä voi hankkia patterinvaihtoa helpottavia seinälle asetettavia patterikoteloita itsenäisen ja turvallisen toiminnan tukemiseksi.

Hyvinvointialueen tukipalveluna on turvapalvelu. Turvarannekkeen tai kaulassa roikkuvan turvapainikkeen toimintaa tulee testata säännöllisesti ja kotihoidon henkilöstö auttaa sinua siinä. On tärkeää, että osallistut testaukseen itse, jotta nähdään, että mahdollisen avun tarpeen hetkellä edelleen laitteenkäyttö onnistuu sinulta.

Sinua voidaan auttaa hankkimaan keittiöön liesivahti, jolla voidaan ehkäistä lieden ylikuumentumisesta johtuva paloturvallisuusriski. Kodin oviin ja ikkunoihin voidaan myös asentaa erilaisia hälyttimiä, jos kodista poistumiseen liittyy riskiä esimerkiksi eksymisen muodossa.

Tekstiili- ja pyykkihuolto

Pyykkihuoltosi sekä liinavaatteiden vaihto ja vuodevaatteiden tuuletuksesta huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti lähipiirillesi tai yksityisille palveluntuottajille, jos et itse pysty niistä huolehtimaan.  

Kotihoito huolehtii vaatehuollosta vain mikäli et itse, eivätkä läheisesi kykene pyykkihuoltoon eikä tarjolla ole yksityisiä palveluntuottajia/pesulapalvelua. Tällaisessa tilanteessa voidaan käyttö- ja liinavaatteista koostuva pyykkisi pestä kotihoidon käynnin yhteydessä joko omalla koneellasi tai jos et omista pyykkikonetta, niin pyykit voidaan pestä taloyhtiösi koneella. Toimintakykysi huomioiden sinua kannustetaan osallistumaan pyykkihuoltoon yhdessä kotihoidon hoitajan kanssa. 

Pyykinpesua kotonasi voidaan toteuttaa, mikäli sinulta tai omaiseltasi on saatu kirjallinen lupa, että pyykkikone voidaan jättää päälle hoitajan poistuessa kotikäynniltä. 

Asiointi- ja saattoapu

Kauppa-asioinnista vastaat itse, läheisesi tai yksityinen palveluntuottaja.

Pankkiasioinnin hoidat itse tai jos tämä ei ole mahdollista, niin omainen tai uskottu henkilösi (edunvalvoja) hoitaa pankkiasiat puolestasi. Kotihoidon hoitajat eivät osallistu tai hoida millään tavalla raha-asioitasi. Hoitajat eivät käsittele rahojasi tai pankkikorttiasi. Tarvittaessa kotihoidolla on velvollisuus tehdä ilmoitus digi- ja väestötietovirastolle mahdollisesta edunvalvonnan tarpeestasi.

Jos tarvitset saattoapua terveydenhuollon palveluihin, niin se tulee järjestää ensisijaisesti läheisten, vapaaehtoistyöntekijän tai yksityisen palveluntuottajan turvin. Mikäli terveytesi ja jatkohoitosi kannalta saattoapu on välttämätöntä, eikä se ole edellä kuvatulla tavalla mahdollista, kotihoito järjestää saattamisen.

Ylläpitosiivous

Jos toimintakykysi puolesta on mahdollista, niin sinun tulee huolehtia siivouksesta itse.  Mikäli tarvitset apua kodin perus- tai suursiivouksessa, niin siitä vastaa läheisesi tai yksityinen palveluntuottaja. Jos toimintakykysi ei mahdollista päivittäisten kodinhoidollisten tehtävien tekemistä itsenäisesti, voi kotihoito toteuttaa ylläpitosiistimistä mm. pyyhkii eritteet pinnoilta ja pesee tarvittaessa wc – tiloja, sijaa vuoteen, tiskaa käyttämäsi astiat, siistii ruokailutilan ja keittiön työtasot ja vie roskat ulos tarvittaessa päivittäin. Jääkaappi siistitään säännöllisesti ja pilaantuneet ruuat hävitetään. Pakastimen sulatus tulee tehdä lähipiirin tai yksityisen palveluntuottajan toimesta. 

Yöaikainen hoito

Voit saada yöaikaista hoitoa, jos sinun kotona asumisesi sitä edellyttää. Yöaikainen hoito voidaan järjestää myös teknologiaa apuna käyttäen. Yöhoidon tarvetta ja sisältöä arvioidaan säännöllisesti. Säännöllisen kotihoidon myöntämisperusteet pätevät myös yöaikaisen hoidon tarpeeseen.

Jos olet kotiutunut sairaalasta tai olet kotiutuskokeilussa, niin sinulle voidaan tarvittaessa järjestää tilapäisesti yöhoitoa, jos se lisää kotiutuksen turvallisuutta.

Yöhoidon tehtäviä ovat mm.

• wc-käynneissä avustaminen (portatiivin ja muiden apuvälineiden käyttömahdollisuus on selvitetty)
• vaipanvaihto (käytettävissä olevat vaippavaihtoehdot eivät riitä ja ihon kunto edellyttää sitä)
• katetrointi (muut hoitovaihtoehdot on selvitetty)
• asentohoito (asiakkaille, jotka eivät itse pysty vaihtamaan asentoa ja joilla on painehaavauman vaara)
• tarvittaessa yöaikaan huolehditaan myös palliatiivisessa tai saattohoidossa olevan asiakkaan oireenmukaista hoidosta, oirelääkkeiden annosta

Kotisaattohoito

Saattohoito on palliatiivisen eli oireenmukaisen hoidon viimeinen vaihe. Kotihoidossa on mahdollisuus toteuttaa kotisaattohoitoa. Kotihoidossa hoito suunnitellaan yhdessä asiakkaan ja läheisten kanssa.  

Kotihoidon yksiköt ovat osa palliatiivista hoitoketjua ja tavoite on, että kotihoidossa voidaan hoitaa palliatiivista hoitoa tarvitsevia asiakkaita kaikkina viikonpäivinä ja vuorokauden aikoina. Tarvittaessa hoito toteutetaan yhteistyössä alueen kotisairaalan kanssa.  

Kun hoidossasi valmistaudutaan saattohoitovaiheeseen, hoitava lääkäri tekee hoitosi suunnittelua varten saattohoitopäätöksen ja saattohoidon linjaukset, sinä ja halutessasi myös läheinen voi olla mukana. Jos olet tehnyt hoitotahdon, se päivitetään saattohoitopäätöstä tehdessä. On tärkeää selvittää, miten toivot hoidon järjestettävän ja mitkä ovat läheisten mahdollisuudet osallistua hoitoosi. Sinulle tehdään yksilöllinen saattohoitosuunnitelma, jonka mukaan hoitoasi toteutetaan. Ennakoiva hoitosuunnitelma on kotisaattohoidossa erityisen tärkeää. Oireiden pahenemistilanteisiin varaudutaan ja lääkäri antaa niihin hoito-ohjeet etukäteen. Tarpeetonta siirtymistä päivystykseen vältetään. Sinulle järjestetään hoidon tarpeesi mukaiseen yksikköön tukiosastopaikka, mihin voit kotoa tarvittaessa siirtyä, jos hoitosi kotona ei ole mahdollista esimerkiksi oireiden etenemisen vuoksi.