Omahoito
Omahoitoon liittyvät säännölliset elämäntavat ovat tärkeitä eteisvärinän hoidossa. Elämäntavoista on koottu tietoa tämän kohdan välilehdille. On tärkeää, että sairastumisesta huolimatta jatkaa mieluisia harrastuksiaan ja pitää yhteyttä läheisiin ja ystäviin. Mielen hyvinvoinnilla ja sosiaalisilla kontakteilla on suuri merkitys sopeutumisessa sairauteen.
Eteisvärinälle altistavia tekijöitä kannattaa kuitenkin välttää, jos ne tyypillisesti laukaisevat eteisvärinäkohtauksen. Myös pulssin tunnustelu on tärkeä osa omahoitoa. Pulssin tunnustelussa kiinnitetään huomiota syketaajuuteen ja sykkeen säännöllisyyteen. Pulssin tunnusteluun saat neuvoja hoitavalta taholta.
Eteisvärinäkohtausten ehkäiseminen
- Eteisvärinällä on taipumus uusiutua. Rytminhallinta edellyttää useimmiten rytmihäiriölääkkeiden käyttöä.
- Voit ehkäistä eteisvärinäkohtauksia elämäntavoilla, joista on koottu tietoa tämän kohdan välilehdille.
- Esimerkiksi stressin välttäminen ja riittävä unensaanti ovat tärkeitä tekijöitä eteisvärinän hallinnassa.
- Ehkäisemällä sydäntauteja yleisesti, ehkäiset myös eteisvärinää: verenpaineen hoito, sepelvaltimotaudin ehkäisy ja sydämen läppävikojen hoito ovat keinoja välttää myös eteisvärinään sairastumista.
- Myös uniapnean hyvä hoito vaikuttaa ehkäisevästi eteisvärinän uusiutumiseen
Digipalvelut omahoitosi tukena
- Verkossa, esimerkiksi Sydänliitolla on tarjolla sairastuneille ja heidän läheisilleen kursseja, jotka toimivat erinomaisena tukena omahoidollesi. Kursseilla on tarjolla tietoa mm. lääkehoidosta, vertaistuesta, kuntoutumisesta, sairastuneen matkustamisesta ja parisuhteesta. Tarjolla olevat kurssit löydät sydänliiton verkkosivuilta Kurssikalenteri - Sydänliitto (sydan.fi)
- Käytössä on useita erilaisia laitteita ja älypuhelinsovelluksia, joiden avulla voi omatoimisesti seurata rytmiä tai seurata sykettä ja pulssiaaltoa esimerkiksi ranteesta tai sormenpäästä.
Lisätietoa alla olevien linkkien kautta:
- Sydänliitto: Tietoa sydänterveydestä ja hyvinvoinnista (Sydan.fi)
- Hämeenmaan Sydänpiiri: Etusivu - Sydän-Suomen alue ry
- Tunne pulssisi (aivoliitto.fi)
- Eteisvärinä eli flimmeri (Terveyskylä.fi)
- Eteisvärinä flimmeri) ja eteislepatus (flutteri)/ Terveyskirjasto
Hoitosi eteneminen
Tilanteeseesi sopivan hoidon suunnittelu
Kun oireidesi syy on varmistunut ja eteisvärinä on kohdallasi todettu, arvioidaan verenohennus- eli antikoagulaatiohoidon aloittamisen tarpeellisuus. Antikoagulaatiohoidon tarkoituksena on pienentää eteisvärinään liittyvää aivoinfarktin riskiä.
Lisäksi hoitolinjasi etenemisestä keskustellaan ja päätetään yhdessä kanssasi. Arviota sinulle sopivasta hoitolinjasta on voitu tehdä jo päivystyksellisen hoitokäyntisi yhteydessä, terveyskeskuksen vastaanottokäynnillä tai työterveydessäsi. Hoitolinjoja ovat:
1. Sykkeenhallinta: Tässä hoitolinjassa rytmihäiriö jätetään pysyväksi rytmiksi. Tähän vaihtoehtoon päädytään usein, jos oireita on vähän tai korkean iän vuoksi rytminsiirron ei nähdä tuovan vastaavaa apua.
2. Rytminhallinta: Normaalin sydämen rytmin (sinusrytmi) palauttaminen rytminsiirrolla sekä rytmihäiriön uusiutumisen esto on yleensä paras vaihtoehto, jos kärsit vaikeista rytmihäiriöoireista.
- Rytminsiirto toteutetaan sairaalassa joko sähköiskulla tai lääkkeellä.
- Ennen mahdollista sähköisesti tapahtuvaa rytminkääntöä tulee olla ravinnotta 6 tuntia. Rytminkäännön jälkeen on 2h seuranta-aika sairaalassa vointisi varmistamiseksi. Sähköisen rytminsiirron jälkeen kotona olisi hyvä olla joku seuranasi seuraavan yön ajan. Huomioithan myös, että ei päihteitä ei tule käyttää. Tarvitset myös kyydin kotiin palataksesi.
- Eteisvärinällä on taipumus uusiutua. Rytminhallinta hoitolinjana edellyttää useimmiten rytmihäiriölääkkeiden käyttöä. Hoitopäätös tehdään yksilöllisesti.
- Mikäli eteisvärinä ei reagoi lääkehoitoon ja on voimakasoireinen, tulee harkita mahdollisia muita toimenpidevaihtoehtoja, joita on kuvattu polun kohdassa Toimenpide tai hoito Sydänsairaalassa.
Lääkehoito
Jos hoitolinjaksesi on varmistunut lääkkeellinen hoito, tarvitset hoitosi tueksi kahdenlaisia lääkkeitä:
Lääkehoidon tavoitteena on oireeton arki. Vaikka eteisvärinä olisi vallitseva rytmi sinusrytmin (perusrytmin)sijaan, se ei aiheuta rajoitteita elämääsi. Voit aistia sydämesi epätasaisen sykkeen ja tunne voi etenkin aluksi olla ikävä, yleensä jo muutamien kuukausien kuluessa elimistösi tottuu tilaan ja oireesi lievittyvät.
Verenohennuslääkitys (Antikoagulaatiohoito)
- Ensivaiheessa eteisvärinä -diagnoosin saatuasi sinulle useimmiten määrätään verenohennuslääke eli antikoagulaatio hoito. Sen tarkoituksena on estää verihyytymien aiheuttamat muut haitat eli ehkäistä tukosvaaraa. Eteisvärinän aikana sydämen eteislokeroon saattaa muodostua verihyytymä. Antikoagulaatiohoito hidastaa veren hyytymistä ja estää näin tukosten syntymistä.
- Eteisvärinäpotilaan ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu verenohennus- eli antikoagulaatiohoito. Sen tarve on arvioitava aina, kun eteisvärinä todetaan. Päätöksen antikoagulaatiohoidon tarpeesta tekee lääkäri.
Sydämen sykettä tasoittava lääkitys
- Usein sydämen sykettä rauhoitetaan beetasalpaajien avulla, joskus kalsiuminestäjällä tai digoksiinilla. Sydan.fi sivustolta saat luotettavaa lisätietoa beetasalpaajien käyttöön liittyen. Lääkäri arvioi yksilöllisesti sinulle sopivan lääkityksen.
- Sopiva leposyke on oireettomalla potilaalla alle 110 lyöntiä minuutissa. Jos eteisvärinä aiheuttaa oireita, pyritään leposyke laskemaan lääkkeellä tasolle 60-80 lyöntiä minuutissa. Kevyessä rasituksessa, kuten kävellessä, sopiva syketaso on 90-115 lyöntiä minuutissa. Yksilölliset, sinulle sopivat syketasot, arvioi ammattilainen kanssasi yhdessä.
Huomioithan:
Jos sinulla on useampia sairauksia, jotka vaativat lääkehoitoa, niiden tasapainon löytäminen hoitavan lääkärin kanssa on tärkeää. Ajantasaisen paperisen lääkelistan voi ottaa myös mukaan vastaanottokäynnille.
Lähde: Sydan.fi
Elämää eteisvärinän kanssa
Terveelliset elämäntavat yhdistettynä lääkärin määräämään lääkitykseen ja muuhun hoitoon auttavat pitämään sekä rytmin että tukosriskin kurissa.
Kiinnitä näihin huomiosi:
- Muiden sairauksien, kuten uniapnean ja muiden sydänsairauksien hoitotasapaino
- Stressin välttäminen ja riittävä lepo
- Verenpaine
- Terveellinen ruokavalio ja liikunta
- Alkoholin käyttö
- Painonhallinta
Lisätietoa Omahoidosta on koottu polun aikaisempaan kohtaan. Lisäksi tietoa erilaisista tukimuodoista saat polun kohdasta Tietoa ja vertaistukea.
Pysyvä eteisvärinä
Kun eteisvärinää on ollut usein tai pitkiä aikoja, normaalia sinusrytmiä ei välttämättä saada enää rytminsiirrolla aikaiseksi, saati ylläpidettyä. Silloin eteisvärinä jää pysyväksi rytmiksi. Jos eteisvärinä ei aiheuta oireita, tai oireet ovat helposti hallittavissa lääkityksellä, voidaan hyvin hyväksyä eteisvärinä pysyväksi sydämen rytmiksi jo eteisvärinän toteamishetkellä, eikä rytminsiirtoa tarvitse lähteä yrittämään. Monesti hyvin hallittu eteisvärinärytmi on parempi vaihtoehto kuin jatkuva normaalin sinusrytmin ja eteisvärinän vaihtelu.
Vaikka eteisvärinä on vallitsevana rytminä, se ei aiheuta rajoitteita elämään. Matkustaminen, saunominen, liikunta, autoilu ja muut normaalin elämän toiminnot ovat sallittuja. Vaikka eteisvärinä jää vallitsevaksi rytmiksi eikä rytminsiirtoja tai muita normaaliin rytmiin tähtääviä toimia enää tehdä, hoitosi jatkuu esimerkiksi lääkityksen tukemana. Vaikka monet aistivat sydämen epätasaisen sykkeen ja rytmihäiriön pysyvyys voi aluksi tuntua ikävältä, muutamien kuukausien kuluessa elimistö tottuu pysyvään eteisvärinään, ja oireet lievittyvät. (Sydan.fi).
Lisätietoa:
Jatkohoito ja seuranta
Jatkohoito
Jatkohoito riippuu siitä, onko eteisvärinän hoidossa ollut tarvetta tehdä toimenpide. Toimenpiteestä löydät lisätietoa polun kohdasta Toimenpide tai hoito Sydänsairaalassa.
Jatkohoidon pääpaino on omahoidossa, jonka avulla pyritään ehkäisemään eteisvärinän uusiutuminen. Tärkeitä asioita omahoidossa ovat:
- Terveellinen ruokavalio
- Liikunta
- Painonhallinta
- Stressin välttäminen
- Riittävä lepo ja uni
Seuranta eteisvärinän jälkeen
Eteisvärinä on pitkäaikainen sairaus, joka vaatii säännöllistä seurantaa. Seuranta järjestetään avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Kanta-Hämeessä seuranta tapahtuu terveyskeskuksissa, josta ohjataan esimerkiksi itsevarattavien laboratorioaikojen ajoitukset. Lisätietoa kuntien palveluista löydät välilehdiltä.
Seurantakäynneillä käydään läpi vointiasi, omahoidon sujumista ja lääkitystäsi. Tarvittaessa on tärkeää kysyä vertaistuen mahdollisuuksista. Niistä löydät lisätietoa myös polun kohdasta Tietoa ja vertaistukea.
Huomioithan, että jos eteisvärinä uusiutuu, tarvitaan hoidon käynnistämiseksi uusi lähete. Lähetteen saat terveyskeskuksen tai työterveyden lääkäriltä.
Osastohoito sydänsairaalassa
- sinulle suunniteltu toimepide voidaan suorittaa sydänsairaalan toimenpidehuoneessa tai sydänsairaalan osastolla, riippuen sinulle suoritettavasta toimenpiteestä ja yleisestä osastotilanteesta
- jos sinulle on tarkoitus suorittaa ns. ablaatiohoito, potilaan jäävät usein ns. tarkkailuun seuraavan vuorokauden ajaksi sydän sairaalalle
Tarvitaanko tätä otsikkoa tässä hoitopolussa olleenkaan? Kuinka moni asiakkaista kulkee tämän kohtaamispisteen kautta?
Rytmisiirtopotilaat hoidetaan päänsääntöisesti päiväpotilaana. Hyvin harvoin rytminsiirto potilas jää sairaalaan seurantaan.
Ablaatio on aika suuri aihe alue avata, onko sitten aikanaan sille oma hoitopolku ja kun kaikille eteivärinä potilaille ei tehdä ablaatiohoitoa.?
Toimenpide tai hoito Sydänsairaalassa
- Lääkäri arvioi kanssasi toimenpiteen tarpeen ja hyödyn eteisvärinän hoidossa.
- Sydänsairaalassa toteutettavista toimenpiteistä yleisin on kardioversio eli sähköinen rytminsiirto.
- Rytminsiirto voidaan tehdä myös lääkkeellisesti. Siitä lisätietoa polun kohdassa lääkehoito.
- Sinulle suunniteltu sähköinen rytminsiirto tehdään Hämeenlinnan Sydänsairaalassa.
Sähköinen rytminsiirto eli kardioversio:
Ennen sähköistä rytminsiirtoa
- Ohjeet toimenpiteeseen valmistautumiseksi saat Sydänsairaalasta.
- Tietoa sähköiseen rytminsiirtoon valmistautumisesta ja ohjeet, miten toimia toimenpiteen jälkeen näet Sähköinen rytminsiirto, Sydänsairaalan potilasohje ja täältä. (Terveysportti.fi)
- Sydänsairaalan sairaanhoitaja soittaa sinulle ja haastattelee puhelimitse ennen toimenpidettä. Sairaanhoitaja kertoo sinulle, miten toimenpidepäivä Sydänsairaalassa etenee.
- Puhelun aikana tarkistetaan myös lääkitykseesi ja muut hoitoosi liittyvät asiat sekä selvitetään sinulle sopiva ajankohta rytminsiirrolle.
- Saat kotiisi ajanvarauskirjeen mukana kirjalliset ohjeet.
- Sähköinen rytminsiirto tehdään nukutuksessa, joten sinun tulee olla ravinnosta 4-6 tuntia ennen toimenpidettä.
- Lisätutkimuksena voidaan tarvittaessa tehdä ruokatorven kautta tehtävä sydämen ultraäänitutkimus (TEE), jos verenohennushoitoa ei ole voitu aloittaa ennen sähköistä rytminsiirtoa. Tutkimuksen avulla varmistetaan, että sydämessä ei ole sisäistä hyytymää.
Toimenpiteen eteneminen
- Sähköinen rytminsiirto tehdään Hämeenlinnan Sydänsairaalassa
- Sinut vastaanottaa Sydänsairaalassa sairaanhoitaja. Hän toimii sairaalassaoloaikasi ajan sinun omahoitajanasi.
- Omahoitajasi:
- tarkistaa lääkityksesi
- varmistaa ravinnotta olosi
- tarvittaessa ottaa sydänfilmin
- valmistelee sinut toimenpiteeseen:
- vaatteiden vaihto potilasvaatteisiin
- kanyylin asettaminen suoneen neste- ja lääkehoidon antamiseksi
- rytmiseurantaa varten elektrodien kiinnittäminen iholle
- Verenpainemansetin kiinnittäminen olkavarteen
- Toimenpiteen tekee Sydänsairaalan lääkäri, mukana on myös nukutuslääkäri ja oma sairaanhoitajasi.
- Toimenpiteen jälkeen sinua seurataan 2-4 tunnin ajan Sydänsairaalassa
Toimenpiteen jälkeen
- Saat mukaasi tehdystä toimenpiteestä käyntitekstin.
- Sairaanhoitaja käy kanssasi läpi ohjeet jatkohoidon toteuttamiseksi.
- Toimenpiteen jälkeen kotiudut samana päivänä.
- Koska sähköinen rytminsiirto on tehty nukutuksessa, et voi itse ajaa autoa toimenpiteen jälkeen.
- Toimenpiteen jälkeen olisi hyvä, jos kotona kanssasi olisi aikuinen henkilö seuraavan yön ajan.
Huomioitavaa
- Tupakointi ja runsas alkoholin käyttö ja isot kerta-annokset lisäävät rytmihäiriöriskiä.
- Sähköinen rytminsiirto ei paranna eteisvärinätaipumusta, vaan rytmihäiriö saattaa uusiutua. Kohtausten ehkäisemiseksi käytetään rytmihäiriölääkkeitä ja joskus vaativampaa toimenpidehoitoa. Näitä on kuvattu alempana välilehdillä.
Muut toimenpiteet
Kardioversioon verrattuna muut toimenpiteet ovat huomattavasti harvinaisempia. Niitä harkittaessa kardiologi arvioi onnistumistodennäköisyyttä ja komplikaatioriskiä yksilöllisesti huomioiden potilaan iän, taustasairaudet, sydämen rakenteen ja eteisvärinän luonteen.
Tietoa ja vertaistukea
Eteisvärinä
- On yleisin hoitoa vaativa sydämen rytmihäiriö.
- Siinä sydämen eteinen ei supistu kammion kanssa samassa tahdissa, vaan paljon tiheämmin. Sähköimpulssit kulkeutuvat eteisestä sattumanvaraisesti kammioiden puolelle, ja tämän seurauksena syke on epäsäännöllinen.
- Eteisvärinä yleistyy iän mukana.
- Eteisvärinälle altistavia sydämen toimintaan liittyviä sairauksia: kohonnut verenpaine, sydämen vajaatoiminta, sydämen läppäviat sekä sepelvaltimotauti.
- Muita eteisvärinälle altistavia tekijöitä: diabetes, ylipaino, uniapnea, keuhkosairaudet, munuaisten vajaatoiminta ja kilpirauhasen toimintahäiriöt.
- Sairastuminen voi tulla äkillisesti, muuttaa oman ja läheisten elämän kertaheitolla. Joskus nimen saaminen pitkään vaivanneille oireille voi olla helpotus, silti elämä uuden sairauden kanssa mietityttää.
- Eteisvärinä ei ole juuri koskaan hengenvaarallinen. Kuitenkin, jos se toistuu usein tai kestää päiviä, se voi aiheuttaa sydämen sisälle hyytymiä, jotka aivoihin kulkeutuessaan aiheuttaa aivoinfarktin.
- Sydänperäisiin sairauksiin, kuten sydämen eteisvärinää sairastavalle ja hänen läheisilleen on tarjolla erilaisia tukimuotoja. Näistä ja elämäntapoihin liittyvistä asioista saat tietoa ohessa olevien linkkien kautta ja välilehdiltä.
Lisätietoa sairauden kanssa elämisen tueksi:
- Tietoa sydänterveydestä ja hyvinvoinnista löydät Sydänliiton verkkosivuilta (Sydan.fi)
- Hämeenmaan Sydänpiirin verkkosivuilta saat lisätietoa/Etusivu - Sydän-Suomen alue ry. (Sydan.fi/sydansuomi)
- Tunne pulssisi sivustolta löydät aivoliiton kokoamaa tietoa myös eteisvärinästä (aivoliitto.fi)
- Terveyskylän verkkosivuilta löydät kootusti tietoa eteisvärinästä eli flimmeristä. (Terveyskylä.fi)
- Eteisvärinä flimmeri) ja eteislepatus (flutteri) (Terveyskirjasto.fi)
Käynti poliklinikalla
Sydänsairaalan poliklinikalle ohjataan lähetteellä ne asiakkaat, joiden eteisvärinän hoitoon halutaan kardiologin kannanotto potilaalle sopivan hoidon suunnittelemiseksi. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi sellaiset, joissa päivystyskäyntejä on eteisvärinäoireiden vuoksi toistuvasti tai tilanteeseen liittyy muita tasaisen sykkeen ylläpitoon liittyviä ongelmia.
Sydänsairaalan poliklinikalla:
- Jos sinulla on eteisvärinää koskevia potilastietoja esimerkiksi työterveydestä tai yksityissektorilta, ota ne mukaan vastaanottokäynnille
- sinulle voidaan määrätä tutkimuksia oikeanlaisen hoidon toteuttamiseksi. Tutkimuksia voivat olla esimerkiksi erilaiset laboratoriotutkimukset tai rintakehän päältä toteutettava ultraäänitutkimus.
- sydämen ultraäänitutkimus voidaan tehdä myös vastaanottokäynnin yhteydessä
- lääkäri keskustelee kanssasi, tehdäänkö rytminsiirto vai jäädäänkö lääkehoitolinjalle.
Hoitolinjaksesi voi valikoitua mm. sykkeenhallinta tai rytminhallinta. Poliklinikalla lääkäri keskustelee kanssasi hoitolinjasi valinnasta, onko rytminsiirto ajankohtainen vai onko lääkehoidollinen linja kohdallasi oikea. Yleensä ensimmäisen oireisen eteisvärinäkohtauksen yhteydessä rytmin palauttamista normaalirytmiin kannattaa yrittää. Hoitolinjan valintaan vaikuttavat myös muun muassa:
- eteisvärinän oireesi
- muut sairaudet
- eteisvärinän kesto
- hoidosta odotettavissa olevat hyödyt ja haitat
- toiveesi hoitoon liittyen
Forssassa on asukkailleen tarjolla oma palvelu erikoislääkärin vastaanotolle. Saat omasta terveyskeskuksestasi tarvittaessa lääkäriltä lähetteen vastaanotolle.
Lähete jatkotutkimuksiin tai hoitoon
Lähete jatkotutkimuksiin
- Voit saada lähetteen jatkotutkimuksiin lääkärin vastaanotolla käynnin yhteydessä.
- Sinulle määrätyt jatkotutkimukset määräytyvät tilanteesi mukaan ja sinulle jo mahdollisesti toteutettujen tutkimusten perusteella.
- Jatkotutkimuksina voivat olla esimerkiksi laboratoriotutkimukset ja/tai sydämen rytmin pitkäaikaisrekisteröintitutkimus (EKG).
- Pitkäaikaisrekisteröintitutkimus tehdään joko Sydänsairaalassa tai keskussairaalan kliinisen fysiologian yksikössä:
Holter tutkimus eli EKG Sydänsairaalassa - ohje asiakkaalle
Holter tutkimus kliinisen fysiologian yksikössä, Hämeenlinna -ohje asiakkaalle
Lähete poliklinikkakäynnille
- Voit saada lähetteen esimerkiksi Sydänsairaalan poliklinikalle, jos eteisvärinäsi hoitoon halutaan saada kardiologin kannanotto. Taustalla on voinut olla toistuvia päivystyskäyntejä tai muita sykkeen tai rytmin ylläpitoon liittyviä ongelmia.
- Sydänsairaalan vastaanottokäyntiä edeltävät tutkimukset tehdään Sydänsairaalassa, kuten EKG:n pitkäaikaisrekisteröintitutkimus.
- Kardiologi katsoo tutkimustulokset ennen sinulle varattua vastaanottoaikaa.
- Saat kutsun vastaanotolle.
Ensivaiheen tutkimukset ja hoito
Tutkimukset ja hoito päivystyksessä
Äkillisessä tilanteessa ja oireiden ollessa voimakkaat, sinun tulee hakeutua päivystykseen tilanteesi arvioimiseksi ja hoidon aloittamiseksi.
- Sairaanhoitaja haastattelee sinut ja arvioi hoidon tarpeen.
- Hoitaja ja lääkäri suorittavat tutkimuksia, kuten rytmihäiriön aikaisen sydänfilmin (EKG-tutkimuksen). Oireidesi syyn tunnistamisen ja eteisvärinän diagnoosin perustana toimii rytmihäiriön aikainen EKG.
- Tarpeen mukaan otetaan myös verikokeita, sydämen ja keuhkojen röntgenkuva sekä tehdään ns. sydämen ultraäänitutkimus.
- Eteisvärinäpotilaan ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu verenohennus- eli antikoagulaatiohoito. Sen tarve on arvioitava aina, kun todetaan eteisvärinä. Päätöksen antikoagulaatiohoidosta tekee ammattilainen erityisen riskipisteytyksen avulla .
- Jos rytminsiirto katsotaan tilanteeseesi sopivaksi ja se suunnitellaan toteutettavaksi myöhemmin hyvin toteutuneen verenohennushoidon (vähintään 3 viikkoa) jälkeen, sinulle tehdään lähete Sydänsairaalaan rytminsiirtoa varten.
- Eteisvärinällä on taipumusta uusiutua ja päivystyksellisiä käyntejä voi tulla kohdallesi useamman kerran. Sopiva hoitolinja arvioidaan jokaisella käyntikerralla tilanteesi ja oireidesi perusteella. Lisätietoja Lisätietoja hoitolinjasi valintaan liittyen voit lukea palvelupolkumme kohdasta hoitolinjasi valinta.
Tarvittaessa rytminsiirto toteutetaan päivystyksellisesti:
- Rytmin siirto lääkkeellä: Tuoreen flimmerikohtauksen rytminsiirto lääkkeellä onnistuu joissakin tapauksissa terveyskeskuksen päivystyksessä, tällöin ei tarvita päivystyskäyntiä sairaalaan päivystyspoliklinikalla.
- Rytminsiirto sähköisesti: Jos päädytään sähköiseen rytminsiirtoon, sinut nukutetaan kevyesti toimenpiteen ajaksi. Päivystyksessä sairaanhoitaja valmistelee sinut toimenpidettä varten. Rytminsiirrossa on mukana nukutuksen hoitava lääkäri (akutologi tai anestesialääkäri), toimenpiteen suorittava sisätautilääkäri sekä sairaanhoitaja.
Tutkimukset ja hoito terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa
Jos oireesi ovat alkaneet vähitellen, sinun tulee olla pikimmiten yhteydessä terveyskeskukseesi tai työterveyshuoltoosi. Joskus eteisvärinä voi tulla ilmi myös ns. yllätyslöydöksenä, muusta syystä sovitun terveydenhuollon käynnin yhteydessä.
- Diagnoosin varmistamiseksi tarvitaan joskus ns. rasituskoetta ja muita tarkempia sydäntutkimuksia. Saat ohjeet ja lähetteet tarkempiin tutkimuksiin lääkäriltäsi.
- Sinulle voidaan aloittaa verenohennuslääke (antikoagulantti), jonka tarkoituksena on estää verihyytymän muodostumista ja aivohalvausriskiä.
- Jos tilanne rauhallinen oireittesi puolesta, saat hoidon ja ohjeet terveyskeskuksestasi tai työterveyshuollostasi.
- Eteisvärinällä on taipumusta uusiutua. Sopiva hoitolinja arvioidaan jokaisella käyntikerralla tilanteesi ja oireidesi perusteella. Lisätietoja hoidostasi voit lukea palvelupolkumme kohdasta hoitolinjan valinta.
Tunnista oireet ja hakeudu hoitoon
Eteisvärinä eli flimmeri
- Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, jossa sydämen rytmi muuttuu epäsäännölliseksi ja nopeaksi.
- Eteisvärinän oireena oleva rytmihäiriö ei usein ole välittömästi vaarallinen, mutta vaatii aina hoitoa. Ilman tarvittavaa hoitoa, kuten lääkehoitoa, värinäkohtaus voi useita päiviä jatkuessaan nostaa riskiä aivoinfarktin syntyyn.
- Joskus eteisvärinä voidaan todeta sattumalta muun hoitokäynnin tai terveystarkastuksen yhteydessä. Tällainen sattumalta todettu oireetonkin eteisvärinä tarvitsee usein lääkehoitoa (antikoagulantti) aivoinfarktin estämiseksi. Tämän vuoksi eteisvärinä tutkitaan herkästi etenkin esim. iäkkäillä ihmisillä.
- Voit soittaa Päivystysapuun 116117, johon vastaavat terveydenhuollon ammattilaiset tekevät arvion päivystyksellisen tai kiireellisen hoidon tarpeesta. 24/7 avoinna olevasta numerosta saat myös yleisempää neuvontaa ja ohjausta päivystyskäyntiä vaativiin oireisiin.
- Omaolo.fi sähköisessä palvelussa voit myös tehdä oirekartoituksen ja saat apua oireidesi arvioimiseen.
Opettele kansanliike - tunnista korkea syke
Epäsäännöllinen pulssi on tärkeää oppia tunnistamaan. Pulssin ajoittaista tunnustelua olisi hyvä tehdä oireettoman eteisvärinän tunnistamiseksi.
Eteisvärinän yleisiä oireita:
- Epäsäännöllinen syke, joka voi olla ajoittain tai jatkuvasti epäsäännöllistä. Oireiden epäsäännöllisen luonteen vuoksi sitä voi olla vaikea havaita lääkäri- tai hoitajakäynnillä. Toteamiseen tarvitaan lääkärin suorittamaa sydänfilmi -tutkimusta eli EKG:ta.
- Väsymys, jaksamattomuus ja suorituskyvyn heikkeneminen
- Huimaus
- Huonovointisuus ja ahdistava olo
- Oireet ovat yksilöllisiä ja vaihtelevia; joillakin oireita on paljon ja joillakin eteisvärinä voi olla myös täysin oireeton. Oireettomanakin eteisvärinä tulee hoitaa.
- Etenkin kohtauksina esiintyvä eteisvärinä voi aiheuttaa epämiellyttävältä tuntuvia rytmihäiriötuntemuksia, suorituskyvyn laskua sekä mm. virtsanerityksen lisääntymistä.
- Lisätietoa eteisvärinän oireista voit lukea Terveyskylä.fi -sivustolta.
Soita heti hätänumeroon 112, jos rytmihäiriökohtaukseen liittyy:
- tajunnanmenetys
- rintakipu
- halvausoireita
- tunnistat kohtausoireita ensi kertaa.
(Lähde: Terveyskirjasto.fi)
Pikainen avun tarve
Pikainen avun tarve
Itsetuhoinen käyttäytyminen
Onko sinulla tai läheiselläsi itsemurha vaara, ja tilanteesi on edennyt hengenvaaralliseksi.
Hengenvaarallisessa hätätilanteessa sinun tulee soittaa 112 tai hakeutua välittömästi lähimpään päivystykseen. Kiireellisissä tilanteissa ota yhteyttä myös Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystykseen p. 03 629 6560. Jos numero ei vastannut soita 112, jos et tätä jo tehnyt.
Epäonnistunut itsemurhayritys on myös syy hakeutua välittömästi päivystykseen tai voit soittaa 112.
Itsetuhoiset ajatukset
Itsetuhoisilla ajatuksilla tarkoitetaan ajatuksia tai käyttäytymistä, johon liittyy pyrkimys itsensä vahingoittamiseen.
Sinulla voi olla erilaisia syitä ajatella, että haluat kuolla tai tappaa itsesi.
- Haluaisitko kenties päästä eroon kivusta tai omista tunteistasi?
- Tuntuuko, että tarvitsisit huomiota, mutta kukaan ei kuule sinua?
- Mikäli olet toivonut olevasi kuollut tai että voisit nukahtaa siten, ettet enää heräisi, ota yhteyttä terveydenhuoltoon
Yhteys terveydenhuoltoon
Itsemurha ajatukset eivät tarkoita automaattisesti, että olisit aikeissa tehdä itsemurhan. On myös mahdollista, että ajatukset ovat hyvin ristiriitaisia niin, että toivot samanaikaisesti elämää sekä kuolemaa. Itsetuhoisten ajatuksiesi kesto ja voimakkuus voivat vaihdella päivien ja viikkojen aikana. Jos tilanteesi ei ole hengenvaarallinen, mutta sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, ota yhteyttä terveydenhuoltoon.
Tärkeintä on, että et jää tilanteesi kanssa yksin, eivätkä ajatuksesi johda itsemurhayritykseen.
Huoli läheisestä?
Eikö läheisesi ota apua vastaan, vaikka on selkeästi itselleen hengenvaarallinen tai psykoottinen (tila, jossa henkilön todellisuudentaju on heikentynyt).
Hoitokeinona voi silloin olla, tahdosta riippumaton hoito, joka perustuu mielenterveyslakiin. Lääkärillä on velvollisuus toimittaa henkilö hoitoon, jos kyse on hyvin vakavasta mielenterveyden häiriöstä, johon on hoitokeinoja, mutta potilas ei itse, sairaudesta johtuen tunnista hoidon tarvetta tai ei kykene hakeutumaan hoitoon.
Tahdosta riippumaton hoito on äärimmäinen keino turvata psykiatrinen hoito ja sitä käytetään erittäin suurella harkinnalla. Harkinnan ja arvioinnin toteuttaa kaksi eri lääkäriä. Lisäksi hoitoon ottamista varten on kehitetty hyvin tarkka kriteeristö, joiden ehtojen täytyy täyttyä, jotta tahdosta riippumaton hoito voidaan toteuttaa. Aloita hoidon hakeminen soittamalla 112.
Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista / Valvira
Onko tilanne rauhallisempi, mutta olet kuitenkin huolissasi läheisestäsi. Ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta eli huoli-ilmoitus on syytä tehdä aina kun olet huolissasi henkilöstä, joka ei mielestäsi pysty vastaamaan huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa huolissaan oleva. Katso alta lisätietoja.
Jos jouduit rikoksen uhriksi
Oletko joutunut rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi, apua ja tukea saat
- Rikosuhripäivystyksestä numerosta 116 006
- RIKUchat, nimettömästi voi keskustella rikostapahtumasta tai siihen liittyvistä aiheista.
Tee rikoksesta aina rikosilmoitus. Rikosilmoituksen voit tehdä poliisiasemalla tai sähköisesti verkossa.
Jos olet joutunut rikoksen uhriksi saat alta olevista sivuista lisätietoa
Hyvän mielenterveyden ylläpitäminen (Masennuksen ehkäisy näkökulma)
Hyvän mielenterveyden ylläpitäminen
Hyvän mielenterveyden ylläpitäminen
Voit pitää huolta mielenterveydestäsi monenlaisin keinoin arjessasi. Voit myös harjoittaa ja vahvistaa itseäsi ja taitoja, joita hyvän mielenterveyden ylläpitämiseen tarvitaan. Hyvää mielenterveyttä voit tukea esimerkiksi tunne- ja tietoisuustaitojasi harjoittamalla ja kehittämällä vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitojasi. Alla on lueteltuna hyvän mielenterveyden tukemiseen liittyviä osatekijöitä ja vinkkejä näiden taitojen tukemiseksi.
Mieli ry - vahvista mielenterveyttäsi
Hyvää mielenterveyttä voit edistää itse. Hyvää mielenterveyttä ylläpitävät mm:
- Sosiaaliset suhteet ja tunne osallisuudesta. Yksinäisyys voi lisätä masentuneisuuden tunnetta, joten voit tukea mielenterveyttäsi esim. erilaisen harrastustoiminnan tai vapaaehtoistoiminnan kautta.
Voit tutustua vapaahehtoisuuteen perustuvaan yhteisölliseen toimintaan esim. Mieli Hämeenlinna ry sivuilta.
Tutustua alueellasi toimiviin yhteisöihin https://www.lahella.fi/.
- Liikunta: Mieli ry sekä Liikunta ja mielenterveyden häiriöt. UKK
- Tutkitusti luonnossa vietetty aika vaikuttaa positiivisesti hyvinvointiin ja tukee mielenterveyttä.
- Riittävä uni. Esimerkiksi unettomuuteen voit löytää tukea Perustietoa unettomuudesta - mielenterveystalo.
- Terveellinen ravinto: Millainen ruokavalio on hyväksi? Mieli ry sekä ravitsemuksella hyvinvointia, Ruokavirasto.
- Tupakoimattomuus: Omaolo - valmennus tupakoinnin lopettamisen tueksi sekä Päaihdelinkki.fi/tupakoinnin lopettaminen.
- Humalahakuisen juomisen ja liiallisen alkoholinkäytön välttäminen, päihteiden käytön arvioimiseksi voit täyttää kyselyn esim. Päihdelinkki.fi/audit.
Voit kysyä apua mielenterveytesi ylläpitämiseen myös ammattilaiselta. Sinua tukevat ammattilaiset neuvoloissa, työterveyshuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa sekä järjestöissä.
Vinkkejä hyvä mielenterveyden tukemiseksi:
Voit tukea mielenterveyttäsi myös verkossa tarjolla olevien itsenäisesti tehtävien harjoitusten avulla tai käyttää erilaisia palveluita, joiden kautta pääset esimerkiksi keskustelemaan sinua askarruttavista asioista. Alla on lueteltuina muutamia vinkkejä tueksesi:
Oman mielenterveyden vahvistamiseen liittyviä harjoituksia löydät myös
- Harjoituksia mielen hyvinvoinnin tueksi/ Oivamieli.fi
- Työkaluja mielen hyvinvointiin/Mielenterveystalo.fi
- Harjoituksia oman mielenterveyden vahvistamiseen/Mieli.fi
- Tukinetistä löydät kootusti palveluita erilaisiin avuntarpeen tilanteisiin.
Lisätietoa:
Tunnista oireet
Tunnista oireet
Mietitkö, oletko masentunut?
Voit tuntea itsesi hetkellisesti tai lyhytaikaisesti masentuneeksi, eikä sinulla silloin välttämättä kuitenkaan ole hoitoa vaativaa masennustilaa. Masennus voi olla siis ohimenevä tunnetila, joka kuuluu normaaliin tunnevalikoimaasi ja on luontainen reaktiosi pettymyksille tai menetyksille. Samoin ohimenevät väsymyksen, alakuloisuuden ja surullisuuden tunteet ovat normaaleja. Suurimmalla osalla ihmisistä alakulo ei pahene kliiniseksi masennukseksi.
- Voit käyttää apuna masennusoireidesi arvioinnissa Mielenterveystalon masennuskyselyä tai tehdä Omaolon oirearvion.
Jos huomaat läheisesi kärsivän masennukseen viittaavista oireista ja toivot tietoa ja tukea tilanteeseen, löydät lisätietoa mielenterveystalon sivuston kohdasta: Tietoa sairastuneen läheiselle (mielenterveystalo.fi)
Masennustila eli depressio
- Masennukseen viittaavat samankaltaiset oireet ovat lyhytkestoisina tavallisia ja niitä esiintyy elämäntilanteisiin liittyvinä reaktioina: erilaisten kriisitilanteiden, pettymysten, riitojen ja esim. surun yhteydessä. Näissä tilanteissa oireet usein poistuvat itsestään. Lyhytaikainen masentunut mieliala tai suru eivät ole varsinaisia masennustiloja.
- Varsinaiseen masennustilaan liittyy monia oireita ja diagnoosi perustuu oireiden vallitsevuuteen, kestoon, määrään ja vakavuuteen.
- Tunnetilan pitkittyessä on tavallisesti kyse masennustilasta. Se on mielenterveyden häiriö ja edellyttää asianmukaista hoitoa sekä vointisi seurantaa.
- Masennustilasta on aina mahdollisuus parantua ja siksi masennuksen varhainen tunnistaminen onkin tärkeää. Hoitoon kannattaa hakeutua sitä nopeammin, mitä enemmän sinulla on oireita. Pitkittyessään masennustila johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen.
- Mikäli epäilet itselläsi masennusta, ole yhteydessä ensisijaisesti lähialueesi mielenterveyspalveluja tuottavaan yksikköön tai omalle terveysasemallesi. Hoitaja kartoittaa kanssasi hoidon tarpeesi ja kiireellisyyden. Katso yhteystiedot palvelupolun kohdasta yhteydenotto.
- Jos sinulla on masennustilaan liittyviä itsetuhoisia ajatuksia tai kuoleman toiveita, kannattaa silloin hoitoon hakeutua päivystysluonteisesti.
- Apua itsetuhoisten ajatusten äärellä tarjoaa myös Mieli.fi/tukea-ja-apua.
Keskeiset oireet varsinaisissa masennustiloissa ovat:
- Masentunut mieliala (suurimman osan päivästä yli 2 viikon ajan).
- Vähentynyt mielenkiinnon tai mielihyvän kokeminen.
- Oireet vaivaavat suurimman osan päivästä yhtäjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan. Mielialan muutos ja siihen liittyvät oireet saattavat kestää yhtäjaksoisesti viikkoja, kuukausia tai joskus vuosiakin.
- Masennusoireisiin liittyy usein eriasteista ahdistuneisuutta
- Oireisiin liittyy usein myös alkoholin tai muiden päihteiden lisääntynyttä käyttöä. Toisaalta päihteiden käyttö usein aiheuttaa masennusta.
Paperilomakkeen voit halutessasi tulostaa tästä: AUDIT
- Masennustilaan voi kuulua muitakin oireita, kuten:
- Merkittävä painon lasku tai nousu
- Muutokset ruokahalussa esim. ruokahaluttomuus.
- Unettomuus tai lisääntynyt unen tarve.
- Lähes päivittäinen väsymys tai voimattomuus.
- Liikkeiden ja mielen hidastuminen tai kiihtyneisyyden tunne.
- Arvottomuuden tai alemmuuden tunteet.
- Kohtuuttomat syyllisyyden tunteet.
- Vaikeudet ajatella, keskittyä tai tehdä päätöksiä.
- Kuolemaan liittyvät mielikuvat tai itsemurha-ajatukset.
Masennustilaa voidaan arvioida koettujen oireiden perusteella kolmen eri vakavuusasteen kautta:
- Lievä masennus: oireet haittaavat vain hieman sosiaalista toimintaa tai ihmissuhteita tai haittaa ammatillista suoriutumista.
- Keskivaikea masennustila: voi tehdä ihmisen työkyvyttömäksi säännölliseen ansiotyöhön ja tavallinen arkinen suoriutuminen heikentyy.
- Vaikea masennustila: oireita on runsaasti ja ne haittaavat merkittävästi kaikkia elämän osa-alueita. Vakavissa masennustiloissa selviytyminen arjen asioista on usein vaikeaa ja joissakin tilanteissa on turvauduttava sairaalahoitoon.
(Terveyskirjasto.fi)
Muistathan, että havaitsemistasi masennuksen oireista on hyvä aika keskustella ammattilaisen kanssa. Olethan yhteydessä tarvittaessa omalle terveysasemallesi tai työterveyshuoltoon tilanteesi arvioimiseksi. Lisää tietoa masennuksen hoidosta löydät palvelupolun kohdasta masennuksen hoito.
Oman terveydentilasi arvioinnin apuna:
Masennuskyselyjen avulla voit arvioida masennusoireitasi tai käyttää sitä apuna omien oireidesi tunnistamiseen. Voit tulostaa lomakkeen, täyttää sen ja keskustella tilanteestasi ammattilaisen kanssa vastaanotolla. Lomakkeen voi täyttää myös sähköisesti täällä Mielenterveystalo.fi/BDI - lomake.
- Nettiterapia on tarkoitettu tueksi lievästä tai keskivaikeasta masennuksesta kärsivälle. Nettiterapiasta löydät lisätietoa mielenterveystalon sivuilta, Masennus (mielenterveystalo.fi).
on tarkoitettu omahoidon toteuttamisen tueksi.
voit hyödyntää myös oman terveydentilasi arvioinnin apuna sekä tarvittavien esitietojen lähettämiseksi terveydenhuollon ammattilaisen arvioitavaksi.
- Jos tunnistat masennuksen oireita tai olet terveydenhuollon ammattilaisen kanssa todennut oireesi olevan lieviä, sinun olisi hyvä tukea vointiasi omatoimisesti. Lisää voit lukea Palvelupolun kohdasta Omahoito sekä palvelupolun kohdasta Hyvän mielenterveyden ylläpitäminen.
Lisätietoa:
Tietoa ja vertaistukea
Tietoa ja vertaistukea
Diabetes on yleinen sairaus. Tyypin 2 diabetesta sairastaa diabetesliiton (v.2021) mukaan n. 400 000 henkilöä. Lisäksi arvioidaan, että sitä sairastaa tietämättään 50 000-100 000 henkilöä. Tyypin 2 diabetekseen sairastutaan myös aiempaa nuorempana.
Diabetesliitto
Diabetesliitto tekee työtä diabeetikoiden hyvän elämän puolesta. Toiminnan painopisteinä ovat diabeetikoiden tukeminen, diabetesosaamisen edistäminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Diabetesliitolla on tarjolla tyypin 2 diabetesta sairastaville mm. kohdennettuja kursseja.
Lisäksi diabetesliitto tarjoaa vertaistukea puhelimessa, chatissa ja sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi facebookissa toimii useita diabeetikoille ja heidän läheisilleen tarkoitettuja ryhmiä, joiden keskusteluissa on mukana ammattilaisia.
- Verkkovertaistuki/Diabetesliitto
- Vertaistukipuhelin/Diabetesliitto
- Diabetesliitto ja diabetes somessa
Paikallisyhdistykset
- Forssan Seudun Diabeetikot tarjoavat vertaistukea ja diabetestietoa Forssan, Tammelan, Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän alueella. Lisätietoa tapahtumista ja jäseneduista: Forssandiabeetikot
- Hämeenlinnan Seudun Diabetesyhdistys toimii Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan alueella. Yhdistyksellä on omat www-sivut, joiden kautta saat tietoa ajankohtaisista tapahtumista. Yhdistys tiedottaa ajankohtaisista asioista myös HML kaupunkiuutisten järjestöpalstalla. Lisätietoa tapahtumista ja jäseneduista: Hämeenlinnan Seudun Diabetesyhdistys ry (hsdy.fi)
- Riihimäen Seudun Diabeetikot ry toimii monipuolisesti diabeetikon tukena Riihimäellä, Hausjärvellä, Lopella ja Tervakoskella. Toiminnan runkoina ovat mm. kuukausittaiset kerhotapaamiset, luennot sekä liikunta- ja virkistystoiminta. Lisätietoa tapahtumista ja jäseneduista: Riihimäen Seudun Diabeetikot ry
Sopeutumisvalmennuskurssit
- Kela järjestää sopeutumisvalmennuskursseja metabolista oireyhtymää ja tyypin 2 diabetesta sairastavalle aikuiselle.
- Kurssia varten tarvitset B-lausunnon.
Lisätietoa:
Yhteydenotto
Yhteydenotto
Mikäli epäilet itselläsi masennusta, kannattaa sinun olla yhteydessä ensisijaisesti lähialueesi mielenterveyspalveluja tuottavaan yksikköön ja sieltä psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle tai omaan työterveyshuoltoosi. Psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla hoitaja kartoittaa kanssasi hoidon tarpeesi ja kiireellisyyden. Hoitajan vastaanotolle pääsee ilman lähetettä.
Yhteystiedot löytyvät Oma Hämeen verkkosivuilta kohdasta Mielenterveyspalvelut.
Tärkeintä on, ettet jää oireittesi kanssa yksin.
Älä anna, pelon, häpeän tai minkään muun tunteen estää sinua ottamasta yhteyttä terveydenhuoltoon. Leimautumista ei kannata pelätä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa otat yhteyttä, sen nopeammin pääset avun piiriin.
Alla on vielä listattuna myös muita yhteystietoja, joihin masennusoireissa voi ottaa yhteyttä. Voit valita tarjottavista palveluista itsellesi sopivimman.
Terveydenhuollon vastaanottokäynti
Vastaanottokäynti
Vastaanottokäynti
Ensimmäinen käyntisi voi tapahtua terveydenhuollon tai sosiaalihuollon ammattilaisen vastaanotolla. Palvelusi voi siis alkaa oman terveyskeskuksesi vastaanottokäynnillä, työterveyspalvelujen vastaanottokäynnillä tai sosiaalihuollon palvelukäynnillä.
Alla välilehdillä on kuvattuna psykiatrisen sairaanhoitajan, lääkärin sekä sosiaalihuollon palvelujen vastaanottokäyntien sisältöjä. Jos olet työterveyspalvelujen asiakas, on tärkeää, että olet oireesi havaittuasi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteydessä myös työterveyteesi.
Jos vastaanottokäyntejä sovitaan ammattilaiselle useita, huomioithan, että vastaanotto voi tapahtua tarvittaessa myös videovastaanottona.
Ennen vastaanottokäyntiä voit käyttää oman terveydentilasi arvioinnin apuna esimerkiksi:
- Terapianavigaattoria : Sen avulla voidaan kartoittaa kokonaistilannettasi ammattilaisen kanssa yhdessä ja voidaan ohjata sinut tarvittaessa tilanteeseesi sopivaan psykososiaaliseen hoitoon. Palvelu on tarkoitettu asiakkaille, jotka ovat halukkaita käsittelemään vaikeuksiaan yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa sekä saamaan niihin ohjeita ja terapeuttista tukea. Lisää terapianavigaattorista ja palvelusta voit tiedustella halutessasi ammattilaiselta. Terapianavigaattorin käytöstä Kanta-Hämeen hyvinvointialueella löydät lisätietoa verkkosivuiltamme.
- Omaolon oirearvion avulla voit avulla antaa esitietoja, jotka auttavat terveydenhuollon ammattilaista arvioimaan hoidon tarvettasi ja sen kiireellisyyttä.
Omahoito
Omahoito
Omahoidolla on suuri merkitys oman mielenterveyden tukemisessa.
Hyvillä elämäntavoilla, kuten säännöllisen liikunnan harrastamisella, hyvällä unensaannilla ja päihteiden käytön minimoinnilla, voit tukea omaa hyvinvointiasi ja vaikuttaa myös masennusoireisiisi. Jos sinulla on olemassa jo hoitosuhde, olet hakeutunut hoitoon omalle terveysasemallesi, sinun on hyvä noudattaa ammattilaiselta saamiasi hoito-ohjeita ja suosituksia.
Tukea erilaisiin elämän kriisitilanteisiin ja niiden käsittelyyn on mahdollista saada terveyden- tai sosiaalihuollon ammattilaisen vastaanoton lisäksi myös esimerkiksi järjestötoimijoiden erilaisista vertaistukiryhmistä tai chat- tai keskusteluapua puhelimitse. Tarvittaessa ole yhteydessä omalle terveysasemallesi tai esimerkiksi työterveyshuoltoosi, ammattilainen ohjaa sinut tarvittaessa tilanteeseesi sopivan avun pariin.
- Erilaista apua ja tukea voit katsoa esimerkiksi Mieli.fi/tukea-ja-apua sekä Omamieli.fi sivustolta.
Jos havaitset itselläsi masennukseen viittaavia oireita, olisi hyvä kiinnittää huomiota omaa hyvinvointia tukeviin asioihin. Alla on listattuna omaa mielenterveyttä tukevia asioita. Näistä löydät tarkemmin tietoa palvelupolun kohdasta hyvän mielenterveyden ylläpitäminen.
Asioita, joilla voit tukea omaa mielenterveyttäsi:
- Sosiaalisia suhteita on hyvää pitää yllä jaksamisesi mukaisesti, etenkin läheisten tuki on tärkeää hyvinvoinnille. Esimerkiksi vapaaehtoistoiminta, harrastustoiminta tai muu yhteisöllinen toiminta voi auttaa sinua sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä ja luomisessa.
- On hyvä pitää kiinni erilaisista päivärutiineista ja harrastuksista
- säännöllisen liikunnan harrastamisesta, esimerkiksi lyhytkin kävely kohentaa tutkitusti mielialaa, parantaa unen laatua ja vähentää ahdistuneisuutta.
- Riittävä unen saanti.
- Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio.
- Muista tarkkailla omia voimavarojasi: toimi juuri sen verran, kuin kulloinkin koet omien voimavarojesi kannalta olevan sopivaa.
- Joitakin asioita olisi hyvä pyrkiä välttämään: Päihteiden käyttö vaikuttaa myös mielenterveyteesi ja voi olla yhteydessä masennuksen alkamiseen tai pahenemiseen sekä hidastaa toipumistasi. Olisi hyvä tarkkailla omaa päihteiden käyttöä ja pohtia, olisiko syytä hakea tukea tai apua käytön vähentämiseen. Oman päihteidenkäytön arvioimiseksi voit täyttää kyselylomakkeen esim. Päihdelinkki.fi/testit ja laskurit
Lisätietoa: Päihdelinkki.fi
Verkossa tarjolla olevia erilaisia palveluita omahoitosi tueksi:
- Mielenterveystalon omahoito-ohjelmat ovat myös omahoitosi tukena:
Mielenterveystalo/ työkaluja omahoidon tueksi
Mielenterveystalo/Omahoito sekä
Mielenterveystalon Omahoito-ohjelma
-
Omaolo sivustolta löydät myös valmennuksia oman hyvinvointisi tueksi:
Arjen harmituksen vähentäminen
Ristiriitojen ratkaisu parisuhteessa
Linkkejä/lisätietoa:
Masennuksen hoito
Masennuksen hoito
Masennuksen hoitomuodot ja tavoitteet
Sinulle sopiva hoitomuoto valitaan kanssasi yhdessä ammattilaisen kanssa ja saat tietoa siitä, miten hoitosi etenee. Lievässä masennustilassa monesti riittävät keskustelut tai nettiterapia. Mitä vaikeampi masennustilasi on, sen tärkeämpää on liittää hoitoon mukaan lääkitys.
Omalla toiminnallasi ja hoitoasi tukevilla toimilla voit myös itse tukea toipumistasi: omahoito on tärkeä osa hoitoasi. Elämäntavoilla, kuten säännöllisellä liikunnalla ja päihteiden käytön minimoinnilla, voit vaikuttaa myös masennusoireisiin. Omahoidon toteuttamisen tueksi tietoa löydät palvelupolun kohdista Omahoito sekä kohdasta Hyvän mielenterveyden ylläpitäminen.
Masennuksen hoitomuodot voidaan jakaa seuraavasti:
- Lääkehoito. (Lääkehoidon tukihoitomuotoihin tarvitaan lähete)
- Psykoterapeuttinen hoito
- Toiminnallinen terapia
- Psykososiaalinen hoito: toiminnalliset ryhmät, psykoedukaatioryhmät, vertaistukiryhmät
- Biologiset hoidot: ECT-hoito, TMS-hoito
- Osastohoito
Erilaisista hoitomuodoista on kerrottuna tarkemmin sivun alaosan välilehdillä.
Masennuksen paranemista seurataan mm. erilaisin oirekyselyin: Pitkä masennuskysely BDI/Mielenterveystalo.fi
Hoitomuodot voivat hieman vaihdella sairastuneen iän mukaan:
- Nuorilla (13-22v) suositeltavimpia hoitomuotoja ovat psykoterapeuttiset hoidot. Jos hoidon tavoitetta ei saavuteta psykoterapialla 1–2 kuukaudessa, hoitoon liitetään masennuslääkehoito. Lääkehoidon tehoa seurataan hoidon alkuvaiheessa tiheään, noin viikon välein.
- Työikäisten keskivaikeassa depressiossa toimintakykyyn vaikuttavat mahdollisuus tukeviin työjärjestelyihin ja se, kuinka vaativaa työ on. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on auttaa työllistymistä, työssä pysymistä tai työhön palaamista sairaudesta huolimatta.
- Ikääntyneiden keskivaikeaa depressiota voidaan hoitaa psykoterapian avulla. Samoin sähköhoidon (ECT) on todettu olevan tehokas ja turvallinen hoitomuoto myös yli 75-vuotiaille. Masennuslääkitystäkin käytetään, mutta käytettävä lääketyyppi ja annostus on pohdittava suhteessa ikään.
Masennuksen hoidossa on seuraavat kolme vaihetta, joiden kesto vaihtelee yksilöllisesti:
- Akuuttivaiheen tavoitteena on oireettomuus
- Jatkohoitovaiheen tavoitteena on estää oireiden palaaminen
- Ylläpitohoidon tavoitteena on estää uuden masennusjakson puhkeaminen ja se kestää vuosia tai olla pysyvä. Ylläpitohoitoon päätymiseen vaikuttaa masennusjaksojen vakavuus, mahdolliset jäännösoireet ja masennusjaksojen toistuvuus.
Lisätietoa:
Elämää masennuksen kanssa
Toipuminen
Pidempään jatkuvat oireet
- Useimmat masennustilat kestävät muutamista viikoista muutamiin kuukausiin.
- Osa masennustiloista kuitenkin jatkuu pidempään, vaihtelevin oirein jopa vuosia.
- Masennuksen uusiutumisen kannalta onkin olennaista arvioida, jäikö sinulle hoitojakson päätyttyä jälkioireita. Näistä tyypillisimpiä ovat muun muassa eriasteiset keskittymisvaikeudet, uniongelmat sekä epämääräiset kivut.
- Masennustila voi myös kroonistua, silloin masennustila on pitkittynyt yli kaksi vuotta kestäneeseen yhtäjaksoiseen masennustilaan.
- Huomioitavaa on, että kertaalleen sairastettu masennus ja jälkioireet lisäävät riskiä sairastua masennukseen uudelleen.
- Masennustilat alkavat usein samoilla ennakoivilla oireilla, kuin aiemmin sairastettu masennustila. Jos huomaat itselläsi ennakoivia masennusoireita, ota yhteys terveydenhuoltoon.
- Ylläpitolääkityksellä pyritään ehkäisemään elämää rajoittavan masennuksen uusiutumista.
Masennuksesta toipumisen peruselementit ja hyvän mielenterveyden ylläpitäminen
- Masennuksesta toipuminen vie aikaa. Pitkäjänteisyys pitää muistaa erityisesti, jos takana on ollut useampi masennusjakso.
- Voit itse vaikuttaa toipumiseesi etsimällä tasapainoisen tilanteen esimerkiksi unen, liikkumisen, työnteon ja sosiaalisten suhteiden välillä.
- Masennuksesta toipuvan kannattaa välttää päihteitä ja stressiä.
- Hyvän mielenterveyden ylläpitämisen tueksi löydät lisätietoa palvelupolun kohdasta Hyvän mielenterveyden ylläpitäminen.
Työ- ja toimintakyky
- Työhön paluun aikatauluja sekä joustavia työhön paluun tapoja voidaan suunnitella yhdessä työterveyden, sinua hoitavan ammattilaisen sekä työnantajan kanssa yhteistyössä.
- Lisää työ- ja toimintakyvyn arvioimisesta hoitoosi liittyen voit lukea palvelupolun kohdasta terveydenhuollon vastaanottokäynti.
- Tarvittaessa tilannettasi ja sinua tukevien palvelujen kokonaistarvetta voidaan arvioida sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa tiiviissä yhteistyössä. Kanssasi voidaan toteuttaa palvelutarpeen arviointi tarvittavien tukitoimien kartoittamiseksi.
- Kun olet palaamassa takaisin työelämään sairauslomalta, paluu tehdään tiiviissä yhteistyössä hoitotahosi ja mahdollisesti työterveyshuoltosi kanssa.
- Jos olet palaamassa työelämään voit olla oikeutettu ammatilliseen kuntoutukseen, jota järjestää yksilöllisen tilanteesi mukaan työeläkevakuutusyhtiöt tai Kela.
- Työterveyshuollolla on vastuu työpaikoille tarvittavien tukitoimien järjestämisestä. Onkin tärkeää käydä keskusteluja oman työterveyshuollon kanssa, mitä tukitoimia juuri sinun työpaikallesi voidaan järjestää. Alla lueteltuna muutamia pysyviä tai tilapäisiä tukitoimia
- osaamisen tukeminen
- koulutus
- työjärjestelyt
- työaikamuunnokset
- uudenlaisiin työtehtäviin sijoittaminen sekä
- työyhteisön valmennukset
Toteutuu yleensä 
Tarvittaessa