Omahoito
Omahoitoon liittyvät säännölliset elämäntavat ovat tärkeitä eteisvärinän hoidossa. Elämäntavoista on koottu tietoa tämän kohdan välilehdille. On tärkeää, että sairastumisesta huolimatta jatkaa mieluisia harrastuksiaan ja pitää yhteyttä läheisiin ja ystäviin. Mielen hyvinvoinnilla ja sosiaalisilla kontakteilla on suuri merkitys sopeutumisessa sairauteen.
Eteisvärinälle altistavia tekijöitä kannattaa kuitenkin välttää, jos ne tyypillisesti laukaisevat eteisvärinäkohtauksen. Myös pulssin tunnustelu on tärkeä osa omahoitoa. Pulssin tunnustelussa kiinnitetään huomiota syketaajuuteen ja sykkeen säännöllisyyteen. Pulssin tunnusteluun saat neuvoja hoitavalta taholta.
Eteisvärinäkohtausten ehkäiseminen
- Eteisvärinällä on taipumus uusiutua. Rytminhallinta edellyttää useimmiten rytmihäiriölääkkeiden käyttöä.
- Voit ehkäistä eteisvärinäkohtauksia elämäntavoilla, joista on koottu tietoa tämän kohdan välilehdille.
- Esimerkiksi stressin välttäminen ja riittävä unensaanti ovat tärkeitä tekijöitä eteisvärinän hallinnassa.
- Ehkäisemällä sydäntauteja yleisesti, ehkäiset myös eteisvärinää: verenpaineen hoito, sepelvaltimotaudin ehkäisy ja sydämen läppävikojen hoito ovat keinoja välttää myös eteisvärinään sairastumista.
- Myös uniapnean hyvä hoito vaikuttaa ehkäisevästi eteisvärinän uusiutumiseen
Digipalvelut omahoitosi tukena
- Verkossa, esimerkiksi Sydänliitolla on tarjolla sairastuneille ja heidän läheisilleen kursseja, jotka toimivat erinomaisena tukena omahoidollesi. Kursseilla on tarjolla tietoa mm. lääkehoidosta, vertaistuesta, kuntoutumisesta, sairastuneen matkustamisesta ja parisuhteesta. Tarjolla olevat kurssit löydät sydänliiton verkkosivuilta Kurssikalenteri - Sydänliitto (sydan.fi)
- Käytössä on useita erilaisia laitteita ja älypuhelinsovelluksia, joiden avulla voi omatoimisesti seurata rytmiä tai seurata sykettä ja pulssiaaltoa esimerkiksi ranteesta tai sormenpäästä.
Lisätietoa alla olevien linkkien kautta:
- Sydänliitto: Tietoa sydänterveydestä ja hyvinvoinnista (Sydan.fi)
- Hämeenmaan Sydänpiiri: Etusivu - Sydän-Suomen alue ry
- Tunne pulssisi (aivoliitto.fi)
- Eteisvärinä eli flimmeri (Terveyskylä.fi)
- Eteisvärinä flimmeri) ja eteislepatus (flutteri)/ Terveyskirjasto
Hoitosi eteneminen
Tilanteeseesi sopivan hoidon suunnittelu
Kun oireidesi syy on varmistunut ja eteisvärinä on kohdallasi todettu, arvioidaan verenohennus- eli antikoagulaatiohoidon aloittamisen tarpeellisuus. Antikoagulaatiohoidon tarkoituksena on pienentää eteisvärinään liittyvää aivoinfarktin riskiä.
Lisäksi hoitolinjasi etenemisestä keskustellaan ja päätetään yhdessä kanssasi. Arviota sinulle sopivasta hoitolinjasta on voitu tehdä jo päivystyksellisen hoitokäyntisi yhteydessä, terveyskeskuksen vastaanottokäynnillä tai työterveydessäsi. Hoitolinjoja ovat:
1. Sykkeenhallinta: Tässä hoitolinjassa rytmihäiriö jätetään pysyväksi rytmiksi. Tähän vaihtoehtoon päädytään usein, jos oireita on vähän tai korkean iän vuoksi rytminsiirron ei nähdä tuovan vastaavaa apua.
2. Rytminhallinta: Normaalin sydämen rytmin (sinusrytmi) palauttaminen rytminsiirrolla sekä rytmihäiriön uusiutumisen esto on yleensä paras vaihtoehto, jos kärsit vaikeista rytmihäiriöoireista.
- Rytminsiirto toteutetaan sairaalassa joko sähköiskulla tai lääkkeellä.
- Ennen mahdollista sähköisesti tapahtuvaa rytminkääntöä tulee olla ravinnotta 6 tuntia. Rytminkäännön jälkeen on 2h seuranta-aika sairaalassa vointisi varmistamiseksi. Sähköisen rytminsiirron jälkeen kotona olisi hyvä olla joku seuranasi seuraavan yön ajan. Huomioithan myös, että ei päihteitä ei tule käyttää. Tarvitset myös kyydin kotiin palataksesi.
- Eteisvärinällä on taipumus uusiutua. Rytminhallinta hoitolinjana edellyttää useimmiten rytmihäiriölääkkeiden käyttöä. Hoitopäätös tehdään yksilöllisesti.
- Mikäli eteisvärinä ei reagoi lääkehoitoon ja on voimakasoireinen, tulee harkita mahdollisia muita toimenpidevaihtoehtoja, joita on kuvattu polun kohdassa Toimenpide tai hoito Sydänsairaalassa.
Lääkehoito
Jos hoitolinjaksesi on varmistunut lääkkeellinen hoito, tarvitset hoitosi tueksi kahdenlaisia lääkkeitä:
Lääkehoidon tavoitteena on oireeton arki. Vaikka eteisvärinä olisi vallitseva rytmi sinusrytmin (perusrytmin)sijaan, se ei aiheuta rajoitteita elämääsi. Voit aistia sydämesi epätasaisen sykkeen ja tunne voi etenkin aluksi olla ikävä, yleensä jo muutamien kuukausien kuluessa elimistösi tottuu tilaan ja oireesi lievittyvät.
Verenohennuslääkitys (Antikoagulaatiohoito)
- Ensivaiheessa eteisvärinä -diagnoosin saatuasi sinulle useimmiten määrätään verenohennuslääke eli antikoagulaatio hoito. Sen tarkoituksena on estää verihyytymien aiheuttamat muut haitat eli ehkäistä tukosvaaraa. Eteisvärinän aikana sydämen eteislokeroon saattaa muodostua verihyytymä. Antikoagulaatiohoito hidastaa veren hyytymistä ja estää näin tukosten syntymistä.
- Eteisvärinäpotilaan ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu verenohennus- eli antikoagulaatiohoito. Sen tarve on arvioitava aina, kun eteisvärinä todetaan. Päätöksen antikoagulaatiohoidon tarpeesta tekee lääkäri.
Sydämen sykettä tasoittava lääkitys
- Usein sydämen sykettä rauhoitetaan beetasalpaajien avulla, joskus kalsiuminestäjällä tai digoksiinilla. Sydan.fi sivustolta saat luotettavaa lisätietoa beetasalpaajien käyttöön liittyen. Lääkäri arvioi yksilöllisesti sinulle sopivan lääkityksen.
- Sopiva leposyke on oireettomalla potilaalla alle 110 lyöntiä minuutissa. Jos eteisvärinä aiheuttaa oireita, pyritään leposyke laskemaan lääkkeellä tasolle 60-80 lyöntiä minuutissa. Kevyessä rasituksessa, kuten kävellessä, sopiva syketaso on 90-115 lyöntiä minuutissa. Yksilölliset, sinulle sopivat syketasot, arvioi ammattilainen kanssasi yhdessä.
Huomioithan:
Jos sinulla on useampia sairauksia, jotka vaativat lääkehoitoa, niiden tasapainon löytäminen hoitavan lääkärin kanssa on tärkeää. Ajantasaisen paperisen lääkelistan voi ottaa myös mukaan vastaanottokäynnille.
Lähde: Sydan.fi
Elämää eteisvärinän kanssa
Terveelliset elämäntavat yhdistettynä lääkärin määräämään lääkitykseen ja muuhun hoitoon auttavat pitämään sekä rytmin että tukosriskin kurissa.
Kiinnitä näihin huomiosi:
- Muiden sairauksien, kuten uniapnean ja muiden sydänsairauksien hoitotasapaino
- Stressin välttäminen ja riittävä lepo
- Verenpaine
- Terveellinen ruokavalio ja liikunta
- Alkoholin käyttö
- Painonhallinta
Lisätietoa Omahoidosta on koottu polun aikaisempaan kohtaan. Lisäksi tietoa erilaisista tukimuodoista saat polun kohdasta Tietoa ja vertaistukea.
Pysyvä eteisvärinä
Kun eteisvärinää on ollut usein tai pitkiä aikoja, normaalia sinusrytmiä ei välttämättä saada enää rytminsiirrolla aikaiseksi, saati ylläpidettyä. Silloin eteisvärinä jää pysyväksi rytmiksi. Jos eteisvärinä ei aiheuta oireita, tai oireet ovat helposti hallittavissa lääkityksellä, voidaan hyvin hyväksyä eteisvärinä pysyväksi sydämen rytmiksi jo eteisvärinän toteamishetkellä, eikä rytminsiirtoa tarvitse lähteä yrittämään. Monesti hyvin hallittu eteisvärinärytmi on parempi vaihtoehto kuin jatkuva normaalin sinusrytmin ja eteisvärinän vaihtelu.
Vaikka eteisvärinä on vallitsevana rytminä, se ei aiheuta rajoitteita elämään. Matkustaminen, saunominen, liikunta, autoilu ja muut normaalin elämän toiminnot ovat sallittuja. Vaikka eteisvärinä jää vallitsevaksi rytmiksi eikä rytminsiirtoja tai muita normaaliin rytmiin tähtääviä toimia enää tehdä, hoitosi jatkuu esimerkiksi lääkityksen tukemana. Vaikka monet aistivat sydämen epätasaisen sykkeen ja rytmihäiriön pysyvyys voi aluksi tuntua ikävältä, muutamien kuukausien kuluessa elimistö tottuu pysyvään eteisvärinään, ja oireet lievittyvät. (Sydan.fi).
Lisätietoa:
Jatkohoito ja seuranta
Jatkohoito
Jatkohoito riippuu siitä, onko eteisvärinän hoidossa ollut tarvetta tehdä toimenpide. Toimenpiteestä löydät lisätietoa polun kohdasta Toimenpide tai hoito Sydänsairaalassa.
Jatkohoidon pääpaino on omahoidossa, jonka avulla pyritään ehkäisemään eteisvärinän uusiutuminen. Tärkeitä asioita omahoidossa ovat:
- Terveellinen ruokavalio
- Liikunta
- Painonhallinta
- Stressin välttäminen
- Riittävä lepo ja uni
Seuranta eteisvärinän jälkeen
Eteisvärinä on pitkäaikainen sairaus, joka vaatii säännöllistä seurantaa. Seuranta järjestetään avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Kanta-Hämeessä seuranta tapahtuu terveyskeskuksissa, josta ohjataan esimerkiksi itsevarattavien laboratorioaikojen ajoitukset. Lisätietoa kuntien palveluista löydät välilehdiltä.
Seurantakäynneillä käydään läpi vointiasi, omahoidon sujumista ja lääkitystäsi. Tarvittaessa on tärkeää kysyä vertaistuen mahdollisuuksista. Niistä löydät lisätietoa myös polun kohdasta Tietoa ja vertaistukea.
Huomioithan, että jos eteisvärinä uusiutuu, tarvitaan hoidon käynnistämiseksi uusi lähete. Lähetteen saat terveyskeskuksen tai työterveyden lääkäriltä.
Osastohoito sydänsairaalassa
- sinulle suunniteltu toimepide voidaan suorittaa sydänsairaalan toimenpidehuoneessa tai sydänsairaalan osastolla, riippuen sinulle suoritettavasta toimenpiteestä ja yleisestä osastotilanteesta
- jos sinulle on tarkoitus suorittaa ns. ablaatiohoito, potilaan jäävät usein ns. tarkkailuun seuraavan vuorokauden ajaksi sydän sairaalalle
Tarvitaanko tätä otsikkoa tässä hoitopolussa olleenkaan? Kuinka moni asiakkaista kulkee tämän kohtaamispisteen kautta?
Rytmisiirtopotilaat hoidetaan päänsääntöisesti päiväpotilaana. Hyvin harvoin rytminsiirto potilas jää sairaalaan seurantaan.
Ablaatio on aika suuri aihe alue avata, onko sitten aikanaan sille oma hoitopolku ja kun kaikille eteivärinä potilaille ei tehdä ablaatiohoitoa.?
Toimenpide tai hoito Sydänsairaalassa
- Lääkäri arvioi kanssasi toimenpiteen tarpeen ja hyödyn eteisvärinän hoidossa.
- Sydänsairaalassa toteutettavista toimenpiteistä yleisin on kardioversio eli sähköinen rytminsiirto.
- Rytminsiirto voidaan tehdä myös lääkkeellisesti. Siitä lisätietoa polun kohdassa lääkehoito.
- Sinulle suunniteltu sähköinen rytminsiirto tehdään Hämeenlinnan Sydänsairaalassa.
Sähköinen rytminsiirto eli kardioversio:
Ennen sähköistä rytminsiirtoa
- Ohjeet toimenpiteeseen valmistautumiseksi saat Sydänsairaalasta.
- Tietoa sähköiseen rytminsiirtoon valmistautumisesta ja ohjeet, miten toimia toimenpiteen jälkeen näet Sähköinen rytminsiirto, Sydänsairaalan potilasohje ja täältä. (Terveysportti.fi)
- Sydänsairaalan sairaanhoitaja soittaa sinulle ja haastattelee puhelimitse ennen toimenpidettä. Sairaanhoitaja kertoo sinulle, miten toimenpidepäivä Sydänsairaalassa etenee.
- Puhelun aikana tarkistetaan myös lääkitykseesi ja muut hoitoosi liittyvät asiat sekä selvitetään sinulle sopiva ajankohta rytminsiirrolle.
- Saat kotiisi ajanvarauskirjeen mukana kirjalliset ohjeet.
- Sähköinen rytminsiirto tehdään nukutuksessa, joten sinun tulee olla ravinnosta 4-6 tuntia ennen toimenpidettä.
- Lisätutkimuksena voidaan tarvittaessa tehdä ruokatorven kautta tehtävä sydämen ultraäänitutkimus (TEE), jos verenohennushoitoa ei ole voitu aloittaa ennen sähköistä rytminsiirtoa. Tutkimuksen avulla varmistetaan, että sydämessä ei ole sisäistä hyytymää.
Toimenpiteen eteneminen
- Sähköinen rytminsiirto tehdään Hämeenlinnan Sydänsairaalassa
- Sinut vastaanottaa Sydänsairaalassa sairaanhoitaja. Hän toimii sairaalassaoloaikasi ajan sinun omahoitajanasi.
- Omahoitajasi:
- tarkistaa lääkityksesi
- varmistaa ravinnotta olosi
- tarvittaessa ottaa sydänfilmin
- valmistelee sinut toimenpiteeseen:
- vaatteiden vaihto potilasvaatteisiin
- kanyylin asettaminen suoneen neste- ja lääkehoidon antamiseksi
- rytmiseurantaa varten elektrodien kiinnittäminen iholle
- Verenpainemansetin kiinnittäminen olkavarteen
- Toimenpiteen tekee Sydänsairaalan lääkäri, mukana on myös nukutuslääkäri ja oma sairaanhoitajasi.
- Toimenpiteen jälkeen sinua seurataan 2-4 tunnin ajan Sydänsairaalassa
Toimenpiteen jälkeen
- Saat mukaasi tehdystä toimenpiteestä käyntitekstin.
- Sairaanhoitaja käy kanssasi läpi ohjeet jatkohoidon toteuttamiseksi.
- Toimenpiteen jälkeen kotiudut samana päivänä.
- Koska sähköinen rytminsiirto on tehty nukutuksessa, et voi itse ajaa autoa toimenpiteen jälkeen.
- Toimenpiteen jälkeen olisi hyvä, jos kotona kanssasi olisi aikuinen henkilö seuraavan yön ajan.
Huomioitavaa
- Tupakointi ja runsas alkoholin käyttö ja isot kerta-annokset lisäävät rytmihäiriöriskiä.
- Sähköinen rytminsiirto ei paranna eteisvärinätaipumusta, vaan rytmihäiriö saattaa uusiutua. Kohtausten ehkäisemiseksi käytetään rytmihäiriölääkkeitä ja joskus vaativampaa toimenpidehoitoa. Näitä on kuvattu alempana välilehdillä.
Muut toimenpiteet
Kardioversioon verrattuna muut toimenpiteet ovat huomattavasti harvinaisempia. Niitä harkittaessa kardiologi arvioi onnistumistodennäköisyyttä ja komplikaatioriskiä yksilöllisesti huomioiden potilaan iän, taustasairaudet, sydämen rakenteen ja eteisvärinän luonteen.
Tietoa ja vertaistukea
Eteisvärinä
- On yleisin hoitoa vaativa sydämen rytmihäiriö.
- Siinä sydämen eteinen ei supistu kammion kanssa samassa tahdissa, vaan paljon tiheämmin. Sähköimpulssit kulkeutuvat eteisestä sattumanvaraisesti kammioiden puolelle, ja tämän seurauksena syke on epäsäännöllinen.
- Eteisvärinä yleistyy iän mukana.
- Eteisvärinälle altistavia sydämen toimintaan liittyviä sairauksia: kohonnut verenpaine, sydämen vajaatoiminta, sydämen läppäviat sekä sepelvaltimotauti.
- Muita eteisvärinälle altistavia tekijöitä: diabetes, ylipaino, uniapnea, keuhkosairaudet, munuaisten vajaatoiminta ja kilpirauhasen toimintahäiriöt.
- Sairastuminen voi tulla äkillisesti, muuttaa oman ja läheisten elämän kertaheitolla. Joskus nimen saaminen pitkään vaivanneille oireille voi olla helpotus, silti elämä uuden sairauden kanssa mietityttää.
- Eteisvärinä ei ole juuri koskaan hengenvaarallinen. Kuitenkin, jos se toistuu usein tai kestää päiviä, se voi aiheuttaa sydämen sisälle hyytymiä, jotka aivoihin kulkeutuessaan aiheuttaa aivoinfarktin.
- Sydänperäisiin sairauksiin, kuten sydämen eteisvärinää sairastavalle ja hänen läheisilleen on tarjolla erilaisia tukimuotoja. Näistä ja elämäntapoihin liittyvistä asioista saat tietoa ohessa olevien linkkien kautta ja välilehdiltä.
Lisätietoa sairauden kanssa elämisen tueksi:
- Tietoa sydänterveydestä ja hyvinvoinnista löydät Sydänliiton verkkosivuilta (Sydan.fi)
- Hämeenmaan Sydänpiirin verkkosivuilta saat lisätietoa/Etusivu - Sydän-Suomen alue ry. (Sydan.fi/sydansuomi)
- Tunne pulssisi sivustolta löydät aivoliiton kokoamaa tietoa myös eteisvärinästä (aivoliitto.fi)
- Terveyskylän verkkosivuilta löydät kootusti tietoa eteisvärinästä eli flimmeristä. (Terveyskylä.fi)
- Eteisvärinä flimmeri) ja eteislepatus (flutteri) (Terveyskirjasto.fi)
Käynti poliklinikalla
Sydänsairaalan poliklinikalle ohjataan lähetteellä ne asiakkaat, joiden eteisvärinän hoitoon halutaan kardiologin kannanotto potilaalle sopivan hoidon suunnittelemiseksi. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi sellaiset, joissa päivystyskäyntejä on eteisvärinäoireiden vuoksi toistuvasti tai tilanteeseen liittyy muita tasaisen sykkeen ylläpitoon liittyviä ongelmia.
Sydänsairaalan poliklinikalla:
- Jos sinulla on eteisvärinää koskevia potilastietoja esimerkiksi työterveydestä tai yksityissektorilta, ota ne mukaan vastaanottokäynnille
- sinulle voidaan määrätä tutkimuksia oikeanlaisen hoidon toteuttamiseksi. Tutkimuksia voivat olla esimerkiksi erilaiset laboratoriotutkimukset tai rintakehän päältä toteutettava ultraäänitutkimus.
- sydämen ultraäänitutkimus voidaan tehdä myös vastaanottokäynnin yhteydessä
- lääkäri keskustelee kanssasi, tehdäänkö rytminsiirto vai jäädäänkö lääkehoitolinjalle.
Hoitolinjaksesi voi valikoitua mm. sykkeenhallinta tai rytminhallinta. Poliklinikalla lääkäri keskustelee kanssasi hoitolinjasi valinnasta, onko rytminsiirto ajankohtainen vai onko lääkehoidollinen linja kohdallasi oikea. Yleensä ensimmäisen oireisen eteisvärinäkohtauksen yhteydessä rytmin palauttamista normaalirytmiin kannattaa yrittää. Hoitolinjan valintaan vaikuttavat myös muun muassa:
- eteisvärinän oireesi
- muut sairaudet
- eteisvärinän kesto
- hoidosta odotettavissa olevat hyödyt ja haitat
- toiveesi hoitoon liittyen
Forssassa on asukkailleen tarjolla oma palvelu erikoislääkärin vastaanotolle. Saat omasta terveyskeskuksestasi tarvittaessa lääkäriltä lähetteen vastaanotolle.
Lähete jatkotutkimuksiin tai hoitoon
Lähete jatkotutkimuksiin
- Voit saada lähetteen jatkotutkimuksiin lääkärin vastaanotolla käynnin yhteydessä.
- Sinulle määrätyt jatkotutkimukset määräytyvät tilanteesi mukaan ja sinulle jo mahdollisesti toteutettujen tutkimusten perusteella.
- Jatkotutkimuksina voivat olla esimerkiksi laboratoriotutkimukset ja/tai sydämen rytmin pitkäaikaisrekisteröintitutkimus (EKG).
- Pitkäaikaisrekisteröintitutkimus tehdään joko Sydänsairaalassa tai keskussairaalan kliinisen fysiologian yksikössä:
Holter tutkimus eli EKG Sydänsairaalassa - ohje asiakkaalle
Holter tutkimus kliinisen fysiologian yksikössä, Hämeenlinna -ohje asiakkaalle
Lähete poliklinikkakäynnille
- Voit saada lähetteen esimerkiksi Sydänsairaalan poliklinikalle, jos eteisvärinäsi hoitoon halutaan saada kardiologin kannanotto. Taustalla on voinut olla toistuvia päivystyskäyntejä tai muita sykkeen tai rytmin ylläpitoon liittyviä ongelmia.
- Sydänsairaalan vastaanottokäyntiä edeltävät tutkimukset tehdään Sydänsairaalassa, kuten EKG:n pitkäaikaisrekisteröintitutkimus.
- Kardiologi katsoo tutkimustulokset ennen sinulle varattua vastaanottoaikaa.
- Saat kutsun vastaanotolle.
Ensivaiheen tutkimukset ja hoito
Tutkimukset ja hoito päivystyksessä
Äkillisessä tilanteessa ja oireiden ollessa voimakkaat, sinun tulee hakeutua päivystykseen tilanteesi arvioimiseksi ja hoidon aloittamiseksi.
- Sairaanhoitaja haastattelee sinut ja arvioi hoidon tarpeen.
- Hoitaja ja lääkäri suorittavat tutkimuksia, kuten rytmihäiriön aikaisen sydänfilmin (EKG-tutkimuksen). Oireidesi syyn tunnistamisen ja eteisvärinän diagnoosin perustana toimii rytmihäiriön aikainen EKG.
- Tarpeen mukaan otetaan myös verikokeita, sydämen ja keuhkojen röntgenkuva sekä tehdään ns. sydämen ultraäänitutkimus.
- Eteisvärinäpotilaan ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu verenohennus- eli antikoagulaatiohoito. Sen tarve on arvioitava aina, kun todetaan eteisvärinä. Päätöksen antikoagulaatiohoidosta tekee ammattilainen erityisen riskipisteytyksen avulla .
- Jos rytminsiirto katsotaan tilanteeseesi sopivaksi ja se suunnitellaan toteutettavaksi myöhemmin hyvin toteutuneen verenohennushoidon (vähintään 3 viikkoa) jälkeen, sinulle tehdään lähete Sydänsairaalaan rytminsiirtoa varten.
- Eteisvärinällä on taipumusta uusiutua ja päivystyksellisiä käyntejä voi tulla kohdallesi useamman kerran. Sopiva hoitolinja arvioidaan jokaisella käyntikerralla tilanteesi ja oireidesi perusteella. Lisätietoja Lisätietoja hoitolinjasi valintaan liittyen voit lukea palvelupolkumme kohdasta hoitolinjasi valinta.
Tarvittaessa rytminsiirto toteutetaan päivystyksellisesti:
- Rytmin siirto lääkkeellä: Tuoreen flimmerikohtauksen rytminsiirto lääkkeellä onnistuu joissakin tapauksissa terveyskeskuksen päivystyksessä, tällöin ei tarvita päivystyskäyntiä sairaalaan päivystyspoliklinikalla.
- Rytminsiirto sähköisesti: Jos päädytään sähköiseen rytminsiirtoon, sinut nukutetaan kevyesti toimenpiteen ajaksi. Päivystyksessä sairaanhoitaja valmistelee sinut toimenpidettä varten. Rytminsiirrossa on mukana nukutuksen hoitava lääkäri (akutologi tai anestesialääkäri), toimenpiteen suorittava sisätautilääkäri sekä sairaanhoitaja.
Tutkimukset ja hoito terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa
Jos oireesi ovat alkaneet vähitellen, sinun tulee olla pikimmiten yhteydessä terveyskeskukseesi tai työterveyshuoltoosi. Joskus eteisvärinä voi tulla ilmi myös ns. yllätyslöydöksenä, muusta syystä sovitun terveydenhuollon käynnin yhteydessä.
- Diagnoosin varmistamiseksi tarvitaan joskus ns. rasituskoetta ja muita tarkempia sydäntutkimuksia. Saat ohjeet ja lähetteet tarkempiin tutkimuksiin lääkäriltäsi.
- Sinulle voidaan aloittaa verenohennuslääke (antikoagulantti), jonka tarkoituksena on estää verihyytymän muodostumista ja aivohalvausriskiä.
- Jos tilanne rauhallinen oireittesi puolesta, saat hoidon ja ohjeet terveyskeskuksestasi tai työterveyshuollostasi.
- Eteisvärinällä on taipumusta uusiutua. Sopiva hoitolinja arvioidaan jokaisella käyntikerralla tilanteesi ja oireidesi perusteella. Lisätietoja hoidostasi voit lukea palvelupolkumme kohdasta hoitolinjan valinta.
Tunnista oireet ja hakeudu hoitoon
Eteisvärinä eli flimmeri
- Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, jossa sydämen rytmi muuttuu epäsäännölliseksi ja nopeaksi.
- Eteisvärinän oireena oleva rytmihäiriö ei usein ole välittömästi vaarallinen, mutta vaatii aina hoitoa. Ilman tarvittavaa hoitoa, kuten lääkehoitoa, värinäkohtaus voi useita päiviä jatkuessaan nostaa riskiä aivoinfarktin syntyyn.
- Joskus eteisvärinä voidaan todeta sattumalta muun hoitokäynnin tai terveystarkastuksen yhteydessä. Tällainen sattumalta todettu oireetonkin eteisvärinä tarvitsee usein lääkehoitoa (antikoagulantti) aivoinfarktin estämiseksi. Tämän vuoksi eteisvärinä tutkitaan herkästi etenkin esim. iäkkäillä ihmisillä.
- Voit soittaa Päivystysapuun 116117, johon vastaavat terveydenhuollon ammattilaiset tekevät arvion päivystyksellisen tai kiireellisen hoidon tarpeesta. 24/7 avoinna olevasta numerosta saat myös yleisempää neuvontaa ja ohjausta päivystyskäyntiä vaativiin oireisiin.
- Omaolo.fi sähköisessä palvelussa voit myös tehdä oirekartoituksen ja saat apua oireidesi arvioimiseen.
Opettele kansanliike - tunnista korkea syke
Epäsäännöllinen pulssi on tärkeää oppia tunnistamaan. Pulssin ajoittaista tunnustelua olisi hyvä tehdä oireettoman eteisvärinän tunnistamiseksi.
Eteisvärinän yleisiä oireita:
- Epäsäännöllinen syke, joka voi olla ajoittain tai jatkuvasti epäsäännöllistä. Oireiden epäsäännöllisen luonteen vuoksi sitä voi olla vaikea havaita lääkäri- tai hoitajakäynnillä. Toteamiseen tarvitaan lääkärin suorittamaa sydänfilmi -tutkimusta eli EKG:ta.
- Väsymys, jaksamattomuus ja suorituskyvyn heikkeneminen
- Huimaus
- Huonovointisuus ja ahdistava olo
- Oireet ovat yksilöllisiä ja vaihtelevia; joillakin oireita on paljon ja joillakin eteisvärinä voi olla myös täysin oireeton. Oireettomanakin eteisvärinä tulee hoitaa.
- Etenkin kohtauksina esiintyvä eteisvärinä voi aiheuttaa epämiellyttävältä tuntuvia rytmihäiriötuntemuksia, suorituskyvyn laskua sekä mm. virtsanerityksen lisääntymistä.
- Lisätietoa eteisvärinän oireista voit lukea Terveyskylä.fi -sivustolta.
Soita heti hätänumeroon 112, jos rytmihäiriökohtaukseen liittyy:
- tajunnanmenetys
- rintakipu
- halvausoireita
- tunnistat kohtausoireita ensi kertaa.
(Lähde: Terveyskirjasto.fi)
pikainen avun tarve
Pikainen avun tarve
Akuutissa, henkeä uhkaavassa tilanteessa soita aina hätänumeroon 112.
Jos sinulla on kiireellistä asiaa sosiaali- ja kriisipäivystykseen, voit soittaa numeroon (03) 629 6560.
Jos tilanteesi ei ole hengenvaarallinen mutta tarvitset pikaista apua, ole yhteydessä Päivystysapuun. Sen puhelinnumero on 116 117. Päivystysapu neuvoo sinua äkillisissä terveysongelmissa. Sieltä myös kerrotaan, vaatiiko tilanteesi käyntiä päivystyksessä.
Löydät asuinalueesi päivystyksen yhteystiedot Oma Hämeen sivuilta.
Huoli
Huoli
Huoli
Jos sinulla on huoli omasta tai läheisesi liiallisesta alkoholin , huumeiden tai nikotiinin käytöstä tai pelaamisesta on tilannetta syytä arvioida. Huolesta kannattaa aina puhua. Siihen kannattaa myös tarttua. Lieviä huolta aiheuttavia haasteita voidaan ratkaista itseavulla, omahoidolla tai vertaistuella. Jos käyttäytyminen kuitenkin muuttuu entistä pakonomaisemmaksi voidaan puhua riippuvuuskäyttäytymisestä ja siihen saatetaan tarvita ammattilaisen apua.
Riippuvuus ei välttämättä synny heti vaan käyttäytyminen voi olla satunnaista tai tapakäyttöä. Satunnaisen käyttämisen ja riippuvuuteen johtavan käyttäytymisen eron tunnistaminen on tärkeää, jotta tuen ja avun tarve voidaan arvioida. Haitallinen päihteiden käyttö tai muu riippuvuus aiheuttaa haittoja käyttäjälle itselleen mutta myös hänen läheisilleen.
Lue lisää läheisille suunnatusta tuesta tämän polun kohdasta Tuki läheiselle.
Pakonomaisen ja lisääntyneen käytöksen taustalla voi olla mielen haasteita tai masennusta. Lue lisää mielen hyvinvoinnista ja masennuksesta Masennusta sairastavan palvelupolulta.
Kuinka riippuvuuskäyttäytymisen tunnistaa?
Riippuvuudet kehittyvät mielihyvää tuottavista asioista. Taustalla piilee usein tyytymättömyys omaan olotilaan. Siihen halutaan helpotusta nopeasti.
Tunnistat riippuvuuden siitä, että mielihyvää tuottavasta aineesta tai käyttäytymisestä tulee pakonomaista, vaikka se aiheuttaisi vahinkoa.
Jos kärsit useamman aineen (esim. alkoholi ja lääkkeet) riippuvuudesta, puhutaan sekakäytöstä. Lue lisää sekakäytöstä Päihdelinkin sivuilta.
Voit arvioida päihteidenkäyttöäsi testien avulla:
Päihdelinkin sivuilta löydät erilaisia riippuvuuksiin liittyviä testejä ja laskureita.
Mielenterveystalon sivuilta löytyy myös riippuvuuksiin liittyviä oirekyselyjä.
Huolen herättyä voit tehdä itsellesi terveystarkastuksen, Omaolon terveystarkastuksesta saat kattavan raportin terveydentilastasi.
Omahoito
Omahoito
Omahoidolla on suuri merkitys hyvinvoinnin tukemisessa
Riippuvuuksia voi usein hoitaa myös itse. Se on yleensä helpompaa, jos kiinnität huomiota kokonaisvaltaiseen hyvinvointiisi.
Terveelliset elintavat ovat osa kokonaisvaltaista hyvinvointiasi. Niiden avulla jaksat haastavassa arjessa ja vaikeissa elämäntilanteissa. Terveelliset elintavat koostuvat
- säännöllisestä liikunnasta
- oikeanlaisesta ravitsemuksesta
- hyvästä unesta
- päihteiden käytön minimoinnista.
Omaolon terveystarkastuksesta saat kattavan raportin terveydentilastasi.
Jos haluat tehdä elintapamuutoksen, hyödynnä elintapamuutoksen polkua.
Jos sinulla on univaikeuksia, voit osallistua Omaolon tarjoamaan univalmennukseen.
Myös mielen hyvinvointi vaikuttaa laajasti kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. On tärkeää, että huolehdit mielenterveydestäsi riippuvuuden hoitosi osana.
Tukea erilaisiin elämän kriisitilanteisiin ja niiden käsittelyyn voit saada muun muassa
- sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolta
- järjestötoimijoiden vertaistukiryhmistä
- chateista
- keskustelupuhelimista.
Voit olla tarvittaessa yhteydessä myös
- omaan terveysasemaasi
- mielenterveys- ja riippuvuusyksikköön
- työterveyshuoltoon.
Ammattilainen ohjaa sinut tilanteeseesi sopivan avun pariin. Jos jo saat ammattilaisen apua riippuvuuteesi, noudata aina sieltä saamiasi hoito-ohjeita ja suosituksia.
Tuki läheiselle
Läheinen
Läheisten tarpeet
Runsas päihteiden käyttö ja muu riippuvuuskäyttäytyminen ei ole ainoastaan sairastuneen ongelma – se koskettaa aina myös läheisiä. Mitä läheisempi päihteitä käyttävä henkilö on, sitä vaikeampaa ongelmaa on tunnistaa.
Riippuvuuskäyttäytyminen vaikuttaa läheisten hyvinvointiin usein jo paljon ennen kuin muita, näkyviä ongelmia syntyy. Riippuvuuden vaikutukset läheisen arkeen ovat usein haitallisia.
Läheisenä voit saada apua esimerkiksi työterveyshuollosta. Voit myös olla yhteydessä hyvinvointialueeseen. Päihde- ja riippuvuuspalvelujen yhteystiedot löydät tämän polun kohdasta Yhteydenotto.
Joskus läheisen kohdalla saattaa olla kysymys ns. läheisriippuvuudesta. Lue lisää läheisriippuvuudesta Päihdelinkin sivuilta.
Riippuvuudesta kärsivän läheisenä sinulla saattaa esiintyä muun muassa
- uupumusta
- unettomuutta
- psyykkisiä sairauksia, kuten masennusta
- kiputiloja.
Oireet voivat aiheuttaa työkyvyttömyyttä, eristäytymistä ja oman hyvinvoinnin laiminlyömistä. Oireiden taustasyy on tärkeää tunnistaa. Se edellyttää myös rehellisyyttä ja sen myöntämistä, että läheisellesi on kehittynyt riippuvuus.
Läheisenä sinun on tärkeää pitää huolta omasta jaksamisestasi. Pyri säilyttämään normaali arkesi ja siihen liittyvät toimintatavat ja rutiinit.
Yhteydenotto
Yhteydenotto
Päihde- ja riippuvuuspalvelut
Päihde- ja riippuvuuspalveluista tarjotaan apua riippuvuudesta kärsiville sekä heidän läheisilleen. Päihde- ja riippuvuuspalveluiden yhteydenottotahoja on esitelty alla. Voit siis olla yhteydessä itsellesi sopivampaan tahoon. Tärkeintä on, että älä jää huolesi kanssa yksin. Voit ottaa huolesi puheeksi matalalla kynnyksellä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Voit saada tukea myös omahoidosta. Tutustu omahoitoon tarkemmin tämän polun kohdassa Omahoito.
Avohoito
Avohoito
Avohoito
Jos haluat tukea riippuvuuden lopettamiseen, voit hakea apua sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteistä. Niitä ovat esimerkiksi
- terveysasemat
- mielenterveys- ja riippuvuushoidon yksiköt.
Katso paikkakuntasi sosiaali- ja terveyshuollon yhteystiedot tämän polun kohdasta Yhteydenotto.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tarjoamaa apua sanotaan avohoidoksi. Avohoidossa asioit sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa, jotka auttavat sinua eteenpäin, kun haluat eroon riippuvuudesta.
Voit käydä hoidossa joko vain yhden kerran tai jatkuvasti. Jatkuva hoitosuhde kestää niin kauan kuin hoito on tarpeellista.
Jatkuvassa hoitosuhteessa sinulle yleensä nimetään omatyöntekijä. Hänen kanssaan sovit, milloin käyt hoidossa tai milloin keskustelette puhelimitse.
Ennen avohoidon aloittamista sinulle tehdään palvelutarpeen arviointi. Siinä kartoitetaan yksilölliset tarpeesi ja arvioidaan kokonaistilanteesi. Arvioinnin pohjalta sinulle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma.
Avohoidossa tarjotaan seuraavia palveluja:
- riippuvuuksista vieroittautuminen
- opioidikorvaushoito ja/tai lääkkeellinen tuki toipumiseen
- ammattilaisen tarjoama tuki ja apu
- ryhmätoiminta
- terapeuttinen tuki
- ajokorttiseuranta yhteistyössä poliisin kanssa
- päihdearviot
- huumausainetestaus (myös yhteistyössä lastensuojelun kanssa)
- terveysneuvonta.
Vertaistuki
Vertaistuki
Vertaistuki on vaikuttava psykososiaalinen tuen muoto
Ammattilainen ei voi tarjota vertaistukea, vaan vertaistuki on kokemusten jakamista toisen saman kokeneen henkilön kanssa.
Vertaistuki tarjoaa samaistumispintaa ja antaa lohtua. Vertaistukea on mahdollisuus jakaa myös muille, mikä on usein voimauttavaa. Vertaistuellinen ymmärrys voi auttaa jaksamaan haastavissa tilanteissa.
Vertaistuen avulla voit saada apua julkisia palveluja nopeammin. Tutkimusten mukaan vertaistuki on myös hyvin vaikuttavaa psykososiaalista tukea.
Osallistu rohkeasti vertaistoimintaan! Sitä järjestetään sekä lähitapaamisissa että etäyhteydellä. Voit löytää itsellesi sopivaa vertaistukea myös sosiaalisen median kautta.
Suomessa toimii laajasti nimettömiä ja anonyymejä vertaisryhmiä. Vertaisryhmät ovat maksuttomia, eikä niihin ole ennakkoilmoittautumista.
Nimettömät Narkomaanit auttaa huumeriippuvuudesta toipuvia.
AA auttaa alkoholiriippuvuudesta toipuvia.
Nimettömät pelurit auttaa peliriippuvuudesta toipuvia.
Pelirajaton tarjoaa vertaistukea ja tietoa rahapelaajille ja heidän läheisilleen.
Al-Anon auttaa alkoholiongelmaisten läheisiä.
Edellä mainittujen ryhmien toiminta perustuu 12 askeleen ohjelmaan. Hoito- ja kuntoutusmenetelmistä voit lukea lisää palveluvalikoimaneuvoston suosituksesta.
A-killat toimivat laajasti koko Suomessa. Ne tarjoavat päihteetöntä toimintaa, johon osallistumalla saat samalla halutessasi vertaistukea. Tutustu A-kiltojen tarjontaan A-Kiltojen Liiton sivuilla.
Lisäksi monet paikalliset järjestöt tarjoavat vertaistukea erilaisiin tilanteisiin. Lähellä-palvelun avulla löydät tietoa paikallisjärjestöjen toiminnasta.
Lue lisää läheisille tarjottavasta tuesta tämän polun kohdasta Tuki läheiselle.
Laitoshoito
Laitoshoito
Vieroitushoito
Vieroitushoitoa voidaan antaa alkoholista, lääkkeistä tai huumeista vieroittautumiseen. Joissakin tilanteissa myös peliriippuvuuteen ja muihin toiminnallisiin riippuvuuksiin on tarjolla vieroitushoitoa.
Vieroitushoito toteutetaan avohoidossa tai laitoshoidossa. Lue lisää avohoidosta tämän polun kohdasta Avohoito.
Kanta-Hämeessä vieroitushoitoa toteutetaan
- Hämeenlinnan vieroitushoito osastolla.
- ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta.
Lisäksi alkoholivieroitushoitoa voidaan antaa joillakin vuodeosastoilla.
Hoidon tarve ja tilanne kartoitetaan aina sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Vieroitushoito alkoholista kestää keskimäärin viisi vuorokautta ja huumevieroitushoito kaksi viikkoa. Hoidon kesto arvioidaan kuitenkin aina yksilöllisesti.
Vieroitushoidossa saat
- lääkkeellistä hoitoa vieroitusoireisiisi
- psykososiaalista tukea riippuvuuden käsittelyyn.
Vieroitushoidon jälkeen on tärkeää, että hoito jatkuu joko laitoskuntoutuksella tai avohoidossa. Hoidon jatkuvuus suunnitellaan yksilöllisten tarpeidesi mukaan.
Jos koet tarvetta päästä vieroitushoitoon, ole yhteydessä oman alueesi mielenterveys- ja riippuvuushoidon yksikköön. Alkoholivieroitushoitoon voit kiireellisissä tilanteissa hakeutua myös päivystyksen kautta.
Huume- ja lääkevieroitushoidon tarve arvioidaan aina mielenterveys- ja riippuvuushoidon yksikössä. Katso yhteystiedot tämän polun kohdasta Yhteydenotto.
Laitoskuntoutus
Päihde- ja riippuvuushoidon laitoskuntoutus on ympärivuorokautista kuntoutusta hoitolaitoksessa. Asiakas voidaan ohjata laitoskuntoutukseen, jos
- avopalvelut eivät ole riittäviä
- hän on itse halukas päihdekuntoutumiseen.
Lopullisen päätöksen ja maksusitoumuksen kirjoittaa virkavastuussa oleva sosiaaliviranomainen. Päätös on sosiaalihuoltolain mukainen päätös.
Päätöksenteko perustuu sosiaaliviranomaisen tekemään asiantuntija-arvioon asiakkaan tuen ja palvelujen tarpeesta. Sosiaaliviranomainen käyttää päätöksenteon ja asiantuntija-arvionsa tukena hyvinvointialueen laitoskuntoutuksen kriteerejä sekä moniammatillisen työryhmän näkemystä asiasta.
Laitoskuntoutukseen voi hakeutua myös suoraan, mutta tällöin hoidon kustannukset tulevat asiakkaan maksettaviksi.
Palvelutarpeen tai hoidon tarpeen arviointi tehdään yhteistyössä asiakkaan ja lähettävän hoitotahon kanssa. Samalla laaditaan asiakkaan kanssa alustavat kuntoutumistavoitteet.
Päihdehuollon laitoskuntoutuksen kesto arvioidaan yksilöllisesti. Keskimäärin laitoskuntoutusjakso kestää neljä viikkoa.
Ennen laitoskuntoutusta laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma, johon asiakas sitoutuu. Kuntoutusjakson aikana tulee sopia asiakkaan tarvitsemasta jatkohoidosta.
Jos koet tarvetta päästä laitoskuntoutukseen, ole yhteydessä oman alueesi mielenterveys- ja riippuvuushoidon yksikköön. Katso yhteystiedot tämän polun kohdasta Yhteydenotto.
Laitoskuntoutusta ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta, joita ovat:
- Aarni Rehab Oy Minnesotakuntoutus - Rehab365
- Abnoy Oy Abnoy
- A-klinikka Oy Kouvola A-klinikkayhteisö Kouvola | A-klinikka.fi
- A-klinikka Oy Päihdesairaala Päihdesairaala - Palvelemme koko Suomea | Paihdesairaala.fi
- A-klinikka Oy Salo Salo | A-klinikka.fi
- A-klinikka Oy Tampere A-klinikkayhteisö Tampere | A-klinikka.fi
- Fria-Klinikka Oy Fria-klinikka - Minnesota-mallista päihdehoitoa (friaklinikka.fi)
- Helppi ry Helppi-yhteisö | Kuntouttava päihdehuollon laitoshoitoyhteisö päihderiippuvaisille miehille. (helppiyhteiso.fi)
- Hoitokoti Tuhkimo Oy Hoitokoti Tuhkimo - päihdekuntoutusta naisille vuodesta 2002 | Hoitokoti Tuhkimo
- Kalliolan Klinikka Oy Päihdekuntoutus | Kalliola
- Kantamo, KärköläKantamo Kärkölä | Päihdehoitokeskus Kantamo | Kärkölä
- Koutakoti Oy Kodinomainen päihdepalveluyksikkö Pohjois-Savossa - Koutakoti
- Maivita Oy Minnesota-mallista riippuvuuksien hoitoa | Maivita
- Marjalinna Oy Hoitokoti Sastamala Marjalinna | Esperi Päihdekuntoutus (esperipaihdekuntoutus.fi)
- Mikkeli-yhteisö Mikkeli-yhteisö - VAK ry
- Sanaskoti Oy Sanaskoti
- Suvera Oy Päihdekuntoutus- ja mielenterveyspalvelut | Suvera
- Tervassalon päihdeklinikka Oy Etusivu - Tervassalon Päihdeklinikka
- Toipumo Oy Toipumo - lempeästi irti päihderiippuvuudesta. Autamme sinua ja läheistäsi!
- VAK ry Kankaanpään A-koti A-koti - VAK ry
Asuminen
Arjen tuki
Arjen tuki
Asunto on jokaisen ihmisen perustarve. Jokainen on myös oikeutettu omaan kotiin. Julkiset palvelut tukevat itsenäistä asumista. Saat asunnon hankintaan tukea oman alueesi sosiaalityöntekijältä.
Tutustu yleiseen asumistukeen Kelan sivuilla.
Asunnottomuus
Ilman asuntoa oleminen ei ole helppoa. Perehdy asunnottomuuteen Y-Säätiön sivuilla.
Voit tiedustella tilapäismajoitusta oman alueesi sosiaalityöntekijältä.
Hämeenlinnassa on tarjolla päivätoimintaa Matti Alangonkadulla. Päivätupa tarjoaa kahvia, leipää, puuroa, lepotila/nukkumishuone mahdollisesti (ei kameravalvontaa), terveysneuvonta (toiminta jatkuu myös Koulukadulla). Päivätupa on avoinna ma, ke, pe klo 9-15.00.
Tuettu asuminen
Tuettu asuminen on lain mukainen asumispalvelu. Muita lain mukaisia asumispalveluja ovat
- tilapäinen asuminen
- yhteisöllinen asuminen
- ympärivuorokautinen
Tuettu asuminen on itsenäistä asumista, jota tuetaan sosiaaliohjauksella. Voit saada tuettua asumista, jos erityisestä syystä tarvitset apua tai tukea asumiseen. Voit saada palvelua myös jo siinä vaiheessa, kun olet vasta siirtymässä itsenäiseen asumiseen.
Päihdehuollon asumispalvelut on tarkoitettu päihdeongelmaisille, jotka tarvitsevat asumiseensa päivittäistä tukea ja apua. Tarve voi olla tilapäinen tai pysyvä.
Tuetun asumisen tavoitteena on kuntouttaa asiakas itsenäiseen asumiseen. Palveluasuminen taas on pidempiaikaista, jopa pysyvää. Sen tavoitteena on ylläpitää ja edistää päihteiden käyttäjän toimintakykyä ja auttaa häntä elämänhallinnassa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella asumispalveluja tarjotaan seuraavasti:
Forssan seudulla asumispalveluista vastaavat mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut.
Hämeenlinnassa A-klinikkayhteisö tarjoaa ympärivuorokautista asumispalvelua päihdeongelmaisille.
Riihimäellä sijaitsee kaksi kuntoutumisyksikköä.
Jos tarvitset tukea asumiseen, ole yhteydessä oman alueesi sosiaalityön ammattilaiseen tai mielenterveys- ja riippuvuushoidon yksikköön. Katso yhteystiedot tämän polun kohdasta Yhteydenotto.
Toipuminen
Toipuminen
Hyvinvoinnin lisääntyminen kertoo yleensä toipumisesta. Toipuminen ei ole koskaan kivutonta. Silti olosi helpottuu varmasti ajan mittaan. Voit hyödyntää toipumisessa elintapamuutoksen polkua.
Päihteistä erossa pysyminen tai muusta riippuvuuden kohteesta irtaantuminen toipumisen aikana on hyvin tärkeää. Toipuminen on kokonaisvaltaista työtä. Se kattaa kaikki elämäsi osa-alueet.
Kiinnitä toipumisesi aikana huomiota seuraaviin asioihin:
- Tunnista hyvinvointiasi lisäävät asiat ja vahvista niitä.
- Luovu vanhasta, päihde- ja riippuvuuskäyttäytymiseen liittyneestä verkostostasi ja etsi uusia ystäviä päihteettömistä piireistä.
- Ota vastaan tukea ja apua.
- Panosta rehellisyyteen.
- Lisää elämääsi mielekkäitä asioita.
- Pyri kasvamaan henkisesti.
- Järjestä asuin- ja elinolosuhteesi niin, että ne ovat suotuisat riippuvuudesta toipumiselle.
Toipumisessa on tärkeää, että avohoito on tarpeesi mukaista. Joskus jo pelkkä vertaistuki saattaa kuitenkin riittää. Tutustu vertaistukeen tarkemmin tämän polun kohdassa Vertaistuki.
Toteutuu yleensä 
Tarvittaessa