Sosiaaliturva
Sosiaaliturva
Syöpää sairastavan potilaan sosiaaliturvasta löydät kootusti Järjestöjen sosiaaliturvasta löydät kootusti Järjestöjen sosiaaliturvaoppaasta.
Taloudellinen tilanteesi saattaa muuttua sairasloman aikana, ja siihen kannattaa etukäteen varautua.
Sairaalan sosiaalityö
Sosiaalityöntekijän kanssa sinulla on mahdollisuus keskustella elämäntilanteesta, siihen liittyvistä haasteista, sairastumisen ja vammautumisen aiheuttamista muutoksista sekä saada yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa. Sairaalan sosiaalityöntekijä:
- antaa ohjausta ja neuvontaa sairauteen liittyvistä sosiaaliturva-etuuksista, kuten esimerkiksi sairauspäiväraha, matka- ja lääkekorvaukset, eläkkeet, vammaisetuudet
- ohjaa perhe- ja sosiaalipalveluiden hakemisessa
- auttaa työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittämisessä
- tekee yhteistyötä potilaan läheisten, viranomaisten ja järjestöjen kanssa
- Sosiaalityöntekijän palvelut ovat maksuttomia
Terveydenhuollon sosiaalityössä huomioidaan potilaan kokonaistilanne ja sosiaalisten tekijöiden yhteys sairauteen, sairastamiseen tai vammautumiseen. Sosiaalityöntekijä on alansa asiantuntija potilaan hoidossa ja kuntoutuksessa ja tekee yhteistyötä moniammatillisen työryhmän ja potilaan läheisten kanssa.
Lisätietoja sosiaalityöntekijöiltä
Sosiaalityöntekijän yhteystiedot saat henkilökunnalta. Lisätietoa sosiaalipalveluista Kanta-Hämeen keskussairaalan verkkosivuilta.
Syöpää sairastavien potilaiden sosiaalityöntekijöiden yhteystiedot:
- Sosiaalityöntekijä puh. 040 588 7562
Rinnan korjausleikkaus liitännäishoitojen jälkeen
Miksi ja milloin tehdään?
Rinnan korjausleikkauksessa rinta korjataan tai rakennetaan uusi rinta kun on varmistuttu, että syöpäsairaus on hallinnassa. Sen lisäksi leikkaus edellyttää, että kuntosi kestää vaativan leikkauksen. Otathan huomioon, että leikkaus vaatii useamman viikon kestävän toipumisen.
Korjausleikkauksia voidaan tehdä myös terveeseen rintaan, jolloin kyse on symmetrisoivasta leikkauksesta. Silloin plastiikkakirurgi suunnittelee kanssasi yhdessä terveeseen rintaan liittyvät muutokset, jos esimerkiksi halutaan saada rinnoista samankokoiset. Tämä esimerkiksi vaikuttaa niska-hartiaseutuun ja liivien istuvuuteen.
Näin korjausleikkaukset etenevät syöpähoitojen jälkeen
Rinnankorjaukseen liittyy useampia vaiheita, jotka suunnitellaan yhdessä kanssasi.
-
Työterveyshuolto ja työhön paluun tuki
Useat saattavat jäädä sairaslomalle rintasyöpään liittyvien hoitojen ajaksi. Jos työstä poissaolo pitkittyy, se saattaa vaatia tukea, joustoja ja kuntoutusta. Monen potilaan kohdalla voidaan miettiä työn keventämisen vaihtoehtoja työhön paluun ollessa ajankohtaista. Kun 90. sairaslomapäivä lähestyy, tehdään työkyvyn arviointi osana työhönpaluun suunnittelua.
Syöpäjärjestöillä on ohjausta ja neuvontaa tähänkin liittyen
Kannattaa tarkistaa myös työterveydestä, millaista tukea sieltä on saatavilla. Voit mainita työterveydestä saatavasta tuesta myös hoitavalle taholle.
Liitännäishoidot tausta-artikkeli ammattilaisille
Oma seuranta
Tutki säännöllisesti rintasi. Ne on hyvä tutkia kerran kuussa, vaikka kävisitkin edelleen liitännäishoidoissa tai seurantakäynneillä.
- Rintojen tutkimiseen löydät ohjeita tunnerintasi-fi - sivustolta.
- Lue lisää oman seurannan keinoista rinnan pienennyksen tai poiston jälkeen tunnerintasi.fi -sivustolta.
Jos sinulla on vaikeuksia tutkia rintasi leikkauksen jälkeen esimerkiksi kiinnikkeiden tai tunnottomuuden vuoksi, voit pyytää neuvoja seurantakäynneillä sinua hoitavilta ammattilaisilta.
Lääkärin ja hoitajan vastaanotto syöpätautien poliklinikalla
Jos rintasyövän hoito aloitetaan tai jatketaan liitännäishoidoilla, sinut kutsutaan syöpätautien poliklinikalle erikseen. Käynnillä tapaat syöpätautien erikoislääkärin ja syövänhoidon asiantuntijahoitajan.
Syöpätautien erikoislääkärin vastaanotto kestää noin tunnin ja sen jälkeen jatkat syövänhoidon asiantuntijahoitajan vastaanotolla noin 30-60 minuuttia.
-
Psyykkinen tuki ja vertaistuki rintasyöpää sairastavalle
Sairastuminen on aina kriisi, johon jokainen reagoi omalla tavallaan. Se herättää tunteita ja ajatuksia, joiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Voit puhua missä tahansa polun vaiheessa terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, ja he ohjaavat sinut tuen piiriin. Rintasyöpää sairastavalla on mahdollisuus keskustella psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Voit ottaa myös itse asian puheeksi missä tahansa hoitosi vaiheessa. Psykiatrinen sairaanhoitaja soittaa sinulle lupasi siihen saatuaan ja sopii kanssasi tapaamisajan. Tapaamisajat voivat olla saman päivänä muiden hoitojesi kanssa tai erikseen sovittuna päivänä psykiatrian poliklinikalla (linkki sairaalan karttaan). Tapaamisella keskustellaan ajatuksista ja tunteista liittyen tilanteeseesi ja löytää keinoja sopeutua tilanteeseen ja vahvistaa voimavarojasi. Jos tilanteesi niin edellyttää esimerkiksi lääkityksen tms. suhteen, psykiatrinen sairaanhoitaja ohjaa sinut varsinaisen psykiatrisen hoidon piiriin.
Sinua tapaavat psykiatriset sairaanhoitajat suosittelevat esimerkiksi seuraavia linkkejä:
Hoitoa tukevat apuvälineet
Peruukki
Rintaproteesi
- Koko rinnan poiston jälkeen sovitetaan rintaproteesi kuntoutusohjaajan toimesta.
- Katso tästä potilasohje Rintaproteesin sovitukseen liittyen.
Tukihihat ja -hanskat käsivarsille ja muille kehon osille
- Tuubitoppi/liivit annetaan potilaalle mukaan.
- Lääkinnälliset tukihihat ja -käsineet myönnetään tarvittaessa 6 kuukauden välein rintasyövän vuoksi tehdyn imusolmukkeiden poiston jälkeisen yläraajan lymfaturvotuksen hoitoon. Pääsääntönä on, että otat yhteyttä syöpäklinikalle, jos olet vielä siellä hoidossa tai seurannassa.
Pieni osa potilaista voi hyötyä tukiliivistä. Suositus tukiliivin käyttöön tulee aina fysioterapeutilta. - Fysioterapeutti arvioi tukituotteiden tarpeen. Potilas ohjataan fysioterapeutille lääkärin tai rintasyöpähoitajan lähetteellä. Arvion perusteella fysioterapeutti laatii tukituotteista maksusitoumuspyynnön, jonka saatuaan potilas hankkii tukituotteen yksityiseltä palveluntuottajalta.
- Syöpätautien klinikan fysioterapeutti arvioi tukituotteiden vaikutusta lymfaturvotukseen kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun tukituote on otettu käyttöön.
Terveyden ylläpitäminen
Sinun on erityisen tärkeää muistaa jatkaa säännöllisesti rintojesi oma seurantaa ja tarkkailua. Linkkejä ohjevideoihin ja lisätietoon löydät mm. polun kohdasta: Oma seuranta
Olemassa olevasta terveydestä kannattaa huolehtia koko hoidon ajan voimavarojesi mukaan. Se tukee kuntoutumista ja hyvinvointia.
Terveyttä ja hyvinvointia tukevat mm.:
- Lepo ja palautuminen
- Monipuolinen ja terveellinen ravinto, muista myös herkutella kohtuudella
- Unesta huolehtiminen
- Hyvät ihmissuhteet
- Huolista ja kuormittavista tunteista kannattaa puhua. Mielen hyvinvoinnista saat tukea esimerkiksi Mielenterveystalon Mielen hyvinvoinnin omahoito-ohjelmasta ja oivamieli.fi -sivuston mielen hyvinvoinnin harjoituksista
- Liikkuminen voimavarojen ja terveydentilan mukaan
- Mielekkäät harrastukset voimavarojen mukaan
- Vertaistuesta on koottu lisätietoja polun kohtaan vertaistuki ja psyykkinen tuki rintasyöpää sairastavalle
- Kannattaa tutustua myös Terveyskylän syöpätalosta löytyviin suosituksiin, materiaaliin ja ohjeisiin.
Muun ammattilaisen antama hoito- ja ohjaus
Sinut voidaan kutsua poliklinikalle tapamaan hoitosi ja toipumisesi kannalta olennaisia ammattilaisia, kuten esimerkiksi fysioterapeuttia, psykiatrista sairaanhoitajaa, lymfahoitoa antavaa hoitajaa tai sosiaalityöntekijää.
-
Oma löydös tai löydös seulonnassa
Omat löydökset
Jos löydät rinnastasi tai kainalosta kyhmyn, ota yhteyttä omalle terveysasemalle tai työterveyshuoltoosi. Terveysasemalla hoitaja haastattelee sinua ensin puhelimessa. Vastaanottoaika järjestetään kiireellisesti, yleensä lähipäiville.
Tyypillinen rintasyöpään viittaava löydös rinnassa tai kainalossa on kiinteä, aristamaton, ympäristöön kiinnittynyt kyhmy. Iho voi olla myös vetäytynyt kuopalle kyhmyn kohdalla tai nänni voi olla sisäänvetäytynyt. Nännin seutuun voi tulla ihottuman tapaista. Myös rinnasta tuleva erite, erityisesti jos se on veristä, on syy hakeutua lääkäriin. Tunne rintasi.fi -sivustolta löydät oirekuvauksia tarkemmin. Suuri osa rintasyövistä löytyy naisen itsensä epäilemän muutoksen perusteella ja siksi naisten tulisi säännöllisesti myös itse tutkia rintojaan. Pahanlaatuisten kasvaimien osuus lisääntyy 40. ikävuoden jälkeen selvästi.
Tullessasi lääkärin vastaanotolle varaudu kertomaan tarkemmin löydöksestä ja mm. viimeisten kuukautisten ajankohta.
Löydökset seulonnassa
Jos epäilyttävä löydös huomataan mammografiaseulonnan yhteydessä, tehdään suoraan lähete Kanta-Hämeen keskussairaalan kirurgian poliklinikalle. Hoitosi jatkuu silloin polun kohdasta Tutkimustulosten kuuleminen.
Löydös voi herättää sinussa huolta, ja joskus huolen tunteet saattavat tuntua raskailta. Jos haluat puhua huolistasi asiantuntevan tahon kanssa jo ennen kuin pääset lääkärin vastaanotolle, voit olla yhteydessä esimerkiksi potilasjärjestöjen neuvontapalveluihin.
Linkkejä lisätiedon, neuvonnan ja vertaistuen saamiseksi:
-
Lääkärin vastaanotto ja tutkimukset
Lääkäri tutkii sinut ja saat tarvittaessa lähetteen mammografiaan. Varaudu siihen, että mammografian lisäksi saatetaan tehdä ultraäänitutkimus ja tarvittaessa otetaan neulanäyte. Varaat itse ajan mammografiaan saamiesi ohjeiden mukaan. Samalla lääkäri sopii kanssasi siitä, miten saat tiedon tuloksista.
- Vastaanottoon voi valmistautua katsomalla viimeisten kuukautisten ajankohdan kalenterista valmiiksi.
- Vastaanottoa ei tarvitse jännittää, tutkiminen ei ole kivuliasta.
- Vastaanotolla käydään läpi hoitajan hoidontarpeenarviopuhelusta kirjaamat esitiedot läpi ja kysytään tarvittavat tarkentavat seikat.
- Rinnat tutkitaan systemaattisesti ensin istuvassa asennossa, sitten makuulla. Myös soliskuopat, rintakehä, kainalot ja vatsa tunnustellaan.
Löydöksen perusteella ohjelmoidaan tarvittavat mammografia- ja ultraäänitutkimukset Kanta-Hämeen keskussairaalaan (KHKS). Radiologi ottaa tarvittaessa rinnan löydöksestä paksuneulanäytteen. Jos löydös ei ole huolestuttava, sovitaan jatkokontrolleista (esim. uusi tutkimus kuukautisten jälkeen).
Joissakin tapauksissa tehdään vielä tarkentavia tutkimuksia sairaalassa.
Tutkimustulosten kuuleminen
Tutkimuksen vastaukset tulevat tutkimuslähetteen tehneelle lääkärille ja häneltä kuulet vastauksista sopimallanne tavalla. Näitä ovat puhelinsoitto tai vastaanotto.
Tulosten perusteella päätetään, tarvitaanko jatkoselvittelyjä ja hoitoa erikoissairaanhoidossa. Tarvittaessa lääkäri tekee lähetteen keskussairaalaan.
Joissakin tapauksissa näitä tutkimuksia voidaan tehdä myös uudelleen sairaalassa.
Joskus tuloksista kuuleminen tuntuu ylivoimaiselta ja voi aiheuttaa erilaisia reaktioita. Älä jää yksin ajatustesi kanssa. Kuuntelu- ja keskusteluapua on tarjolla. Voit tutustua niihin Lisätietoa-osiossa Psyykkinen tuki ja vertaistuki sairastuessa.
Soitto ja kutsu vastaanotolle
Syövänhoidon asiantuntijahoitaja soittaa sinulle. Saat tietoa hoidon etenemisen aikataulusta ja erilaisista tukimuodoista.
Kattavia lisätietolinkkejä:
Oma Häme -sovellus on Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sähköinen asiointialusta, jossa voit mm. tarkastella ajanvarauksiasi. Lisätietoa Oma Häme -sovelluksesta
Lisätietolinkkejä Kanta-Hämeen keskussairaalan löytämiseksi:
Leikkausta valmistelevat käynnit
Käynti kirurgian poliklinikalla
Sinut kutsutaan kirurgian poliklinikalle, jossa tapaat kirurgin ja syövänhoidon asiantuntijahoitajan. Ota mukaan saamasi esitietolomakkeet. Voit ottaa läheisen mukaan vastaanottokäynnille niin halutessasi.
- Kirurgi kertoo sinulle sairauden kirurgisesta hoidosta ja tulevasta leikkauksesta sekä tekee leikkaussuunnitelman yhdessä kanssasi.
- Hoitaja antaa sinulle tietoa sairaudesta ja tukimuodoista sekä vastaa kysymyksiisi.
- Vastaanottokäynnin yhteydessä sinut voidaan ohjata käymään laboratoriotutkimuksissa.
- Leikkaushoidon suunnittelija haastattelee sinua lähempänä leikkausta varmistaakseen nukutuksen ja leikkaushoidon onnistumisen. Tarvittaessa hän konsultoi anestesialääkäriä. Jos haastattelu tapahtuu soittamalla, saat erillisen soittoajan. Muutoin haastattelu tapahtuu kasvotusten.
- Kirurgian poliklinikan löydät pääaulan tuntumasta. Kanta-Hämeen keskussairaalan kartta
Rinnan välittömän korjausleikkauksen valmistelu
Plastiikkakirurgia on yhä useammin osana hoitokokonaisuutta jo syöpäleikkausvaiheessa. Jos rintasyövän takia joudutaan poistamaan rinta ja rintasyövän laatu sitä tukee sekä itse sitä toivot, rinta voidaan rakentaa rintasyöpäleikkauksen yhteydessä. Joskus syöpäkasvaimen koko ja rinnan malli edellyttävät vaativampaa leikkausta, jossa kasvaimen poiston jälkeen rinnan malli muotoillaan uudelleen,
Jos olette päätyneet yleiskirurgin kanssa jompaankumpaan vaihtoehtoon, sinut kutsutaan tapaamaan myös plastiikkakirurgia ennen syöpäleikkausta. Tapaamisessa käydään läpi leikkaus ja menetelmät, siihen liittyvät hoitotoimenpiteet, osastohoitojakso sekä toipumisaika.
On melko yleistä, että korjausleikkaus tehdään myöhemmin, jos hoitoosi liittyy esimerkiksi liitännäishoitoja tai syövänhoitosi kannalta korjausleikkaus ei ole tässä vaiheessa mahdollista. Kun kudokset ovat toipuneet mahdollisista solunsalpaaja- ja sädehoidoista, voidaan tehdä ns. myöhäisrekonstruktio. Myös oma näkemyksesi korjausleikkauksen siirtämisestä myöhäisemmäksi huomioidaan.
Voit lukea lisää polun kohdasta Rinnan korjausleikkaus syöpähoitojen jälkeen.
Valmistautuminen kotona
Saat kotiisi kirjalliset ohjeet leikkaukseen valmistautumista varten. Voit olla yhteydessä syövänhoidon asiantuntijahoitajaan. Hänet tavoitat Kirurgian poliklinikan takaisinsoittonumerosta 03 629 2831 arkisin klo 7.30-14.00.
Ennen leikkausta hoidonsuunnittelija soittaa sinulle ja kertoo tulevista tutkimuksista sekä käy läpi valmistautumisohjeet (syöminen, lääkitys yms.). Hän kartoittaa myös psyykkisen ja muun tuen tarpeen.
Jos sinulla on herännyt kysymyksiä sosiaaliturvaan tai arjessa selviytymiseen liittyen, kannattaa tutustua tämän polun etusivulta löytyvään Lisätietoa-osion Sosiaaliturvaosioon, jossa on koottuna sosiaaliturvaan liittyviä tietoja ja sairaalan sosiaalityön yhteystietoja. Sieltä löydät myös psyykkiseen tukeen ja vertaistukeen liittyvää tietoa ja linkkejä.
Leikkaus
Leikkaus tehdään Hämeenlinnassa Kanta-Hämeen keskussairaalan Leikkaus- ja toimenpideyksikössä. Noudata saamiasi ohjeita leikkaukseen valmistautumiseksi.
Jos sinulle on määrätty lisätutkimuksia ennen leikkausta, leikkauspäivän aamuna ilmoittaudu Röntgenin toimistoon (1.krs) . Sieltä sinut ohjataan eteenpäin. Sinulle tehdään vartijaimusolmukkeen kuvaus ja/tai lankamerkkaus leikattavan kohdan tarkentamiseksi. Näiden tutkimusten jälkeen sinut saatetaan leikkausyksikköön leikkausvalmisteluihin.
Potilasohje: vartijaimusolmukkeen paikantaminen gammakuvauksella
Jos sinulle ei ole määrätty lisätutkimuksia, sinut ohjeistetaan etukäteen tulemaan suoraan Leikkaus- ja toimenpideyksikköön.
- Vastaanottava hoitaja vastaanottaa sinut ja valmistelee leikkausta varten
- Leikkaus tehdään nukutettuna
- Leikkauksen yhteydessä otetaan kainalosta tarvittaessa imusolmuke tai imusolmukkeita syövän levinneisyyden tutkimiseksi
- Leikkauksen jälkeen vointiasi tarkkaillaan heräämössä
- Lääkäri arvioi sairaalassaoloajan vointisi mukaan. Hoitoa voidaan tarvittaessa jatkaa vuodeosastolla.
- Pääset kotiutumaan samana iltana tai seuraavana päivänä. Saman illan kotiutumisen edellytyksenä on, että sinulla on kotona täysi-ikäistä seuraa seuraavaan aamuun saakka.
- Kotimatkaa varten tarvitset myös kyydin, koska et voi ajaa itse autolla.
Jos sinulle ollaan tekemässä rintasyövän hoitoon liittyvänä välittömiä korjausleikkauksia tässä vaiheessa, tapaat ennen leikkausta myös plastiikkakirurgin. Hän käy kanssasi korjausleikkaukseen liittyvän suunnitelman läpi ja merkitsee ihoosi tussilla leikkauksen kannalta keskeiset kohdat.
- Koko rinnan poiston ja uuden rinnan tekemisen jälkeen sinut siirretään heräämön kautta osastolle toipumaan (pääasiallisesti osastolle 5 B)
- Rintaa säästävässä leikkauksessa yleensä voidaan kotiutua jo seuraavana päivänä
Jälkihoito sairaalassa ja kotiutuminen
Jälkihoito sairaalassa leikkauksen jälkeen
- Saat kuntoutusohjaajalta kirjalliset ohjeet ja henkilökohtaisen ohjauksen kuntoutumisen tukemiseksi. Lisäksi saat tarvittaessa rinnan kevytproteesin. Myöhemmin on mahdollisuus varsinaisen proteesin saamiseen kuntoutusohjaajan kautta.
- Kuntoutusohjaajalta saat myös tietoa ja kirjallista materiaalia Kelan etuisuuksista, syöpäjärjestöistä ja tukihenkilöistä
- Kotiutuessa sinulla voi olla leikkausalueella laskuputki eli dreeni. Se poistetaan terveyskeskuksessa viimeistään viikon kuluttua leikkauksesta.
- Fysioterapeutti antaa suulliset ja kirjalliset kotihoito-ohjeet. Fysioterapeutin kanssa käytte läpi toimenpiteen aiheuttamat rajoitukset ja liikeharjoitukset.
Jos läheisesi haluavat tulla tapaamaan sinua leikkauksen jälkeen, heidän kannattaa ensin tiedustella tapaamismahdollisuutta. Voit pyytää numeron osastolta.
Kotiutuminen
- Pääset kotiutumaan samana iltana tai seuraavana päivänä. Saman illan kotiutumisen edellytyksenä on, että sinulla on kotona täysi-ikäistä seuraa.
- Jos kotiudut dreenin kanssa, saat siihen erilliset ohjeet.
- Kotiutuessasi saat puhelinnumeron, johon voit soittaa, jos tarvitset neuvoja.
- Kotiutumisen yhteydessä saat myös sairauslomatodistuksen, tarvittavat reseptit sekä jälkitarkastusajan. Sairausloma on leikkauksen laajuudesta riippuen 2-5 viikkoa, kuitenkin yleensä ainakin jälkitarkastukseen asti.
- Välittömän rintarekonstruktion jälkeen saat kotiutuessasi ajan haavahoitajalle noin viikon kuluttua leikkauksesta.
Jos sinulle tulee kysyttävää:
- Kirurgian poliklinikka ma-pe klo 7.30-14.00 puh. 03 629 2831.
- Epäselvissä asioissa sinua palvelee Päiväkirurgian yksikkö ma klo 7.00 - pe klo 18.00 puh. 03 629 3880
- K-HKS Ensiapu puh. 03 629 4500 - jos toipumisessa ilmenee ongelmia ensimmäisen illan tai yön aikana ja viikonloppuisin esimerkiksi yltyvän kivun, korkean kuumeen, märkäisen haavaerityksen tai muiden tulehdusoireiden vuoksi
Kotiutuminen leikkauksen yhteydessä tehdyn rintarekonstruktion eli korjausleikkauksen jälkeen
Hoitoa jatketaan vuodeosastolla 5B. Jos sinulle on tehty kokonaan uusi rinta syöpäleikkauksen yhteydessä, niin osastohoito kestää noin 3-7 päivää. Sen aikana vointiasi ja toipumistasi seurataan osastolla. Saat osastolla myös fysioterapeutilta ohjeita liikkumiseen ja kuntoutumiseesi liittyen.
Saat erikseen ohjeet, jos hoitosi tarvitsee plastiikkakirurgin seurantakäyntejä. Rinnan korjausleikkauksessa tavataan haavanhoitaja noin 2 viikkoa leikkauksen jälkeen. Tässä leikkauksessa käytetyt ompeleet ovat sulavia, joten niitä ei tarvitse poistaa.
-
Jälkitarkastukset
Noin 2-3 viikon päästä leikkauksen jälkeen vointisi tarkistetaan kirurgian poliklinikalla. Käynnillä tarkistetaan leikkausalueen parantuminen. Lisäksi tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma, joka sisältää moniammatillisen hoitotiimin antaman liitännäishoitojen tarpeen arvion. Tapaat myös kuntoutusohjaajan mm. sopivan rintaproteesin löytämiseksi.
Käyntiin liittyy myös arvio sinun hoitosi kannalta tarvittavista hoito- ja tukimuodoista. Näitä ovat esimerkiksi:
- Fysioterapia liikkuvuuksien normalisoimiseksi ja mahdollisten kiinnikkeiden poistamiseksi
- Psykiatrisen sairaanhoitajan antama tuki ja ohjaus
- Sosiaalityöntekijän ohjaus etuisuusasioissa
- Seksuaalineuvojan ohjaus
- Kompressiohoito (lymfaturvotus)
Jos sinulle on tehty välitön rinnankorjausleikkaus, tapaat haavanhoitajan noin 1-2 viikon päästä leikkauksesta. Käynnillä tarkistetaan leikatun rinnan haavat, toipuminen ja vaihdetaan sidokset. Haavanhoitaja ohjaa sinulle tarvittavat jatkotoimenpiteet ja hoitotoimet. Plastiikakirurgin vastaanotto on välittömän rintarekonstrukstion jälkeen noin kuukauden kuluttua leikkauksesta. Onkoplastisen leikkauksen jälkeen ei ole plastiikakirurgin tapaamista, vaan pelkästään haavahoitajan tapaaminen.
Voit tarkistaa tämän polun ylälaidasta Lisätietoa-osiosta millaisia apuvälineitä rintasyöpää sairastavalle on, sosiaaliturvaan liittyviä asioita, terveyden ylläpitämiseen liittyviä asioita sekä saatavilla olevasta psyykkisestä tuesta, vertaistuesta ja potilasjärjestöistä.
Liitännäishoidot
Leikkauksen jälkeen sinulle voidaan antaa jotain liitännäishoitoa, jolla halutaan vähentää syövän uusiutumisen riskiä.
Näitä hoitoja ovat:
- Solunsalpaajahoidot eli sytostaatit. Lääkehoidot annetaan päiväsairaalan yksiköissä Hämeenlinnassa ja Riihimäellä tai Forssan sairaalassa. Lääkehoito annetaan yleensä kolmen (3) viikon välein kuusi kertaa.
- Sädehoito, joka tapahtuu pääsääntöisesti Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS). Sädehoidossa käydään joka arkipäivä ja tämä hoitovaihe kestää yleensä noin 3-5 viikkoa. TAYS:lla on potilashotelli, jossa pitkänmatkalaiset voivat yöpyä. Lue lisää Tays:in Potilashotellista.
- Hormonaalinen tablettihoito, joka aloitetaan sädehoidon jälkeen. Hormonaalinen hoito kestää yleensä 5 vuotta, joskus jopa 10 vuotta.
- Sinun on mahdollista saada syöpäjärjestön koulutettu vertaistukihenkilö tueksesi tarpeesi ja tilanteesi huomioiden. Etelä-Suomen syöpäyhdistyksessä kanssasi kartoitetaan myös muita tuen muotoja sinulle ja läheisellesi. Kysy ja lue lisää Syöpäjärjestöjen vertaistuesta.
Rintasyövän solunsalpaajahoitoa eli sytostaatteja leikkauksen jälkeen annetaan Hämeenlinnan tai Riihimäen Päiväsairaalassa tai Forssan sairaalassa.
Lue lisää rintasyövän solunsalpaajahoidosta Terveyskylästä
- Kannattaa huolehtia ihon kunnosta rasvaamalla sädetettävää aluetta
- Lisätietoa sädehoidosta Terveyskylän syöpätalosta
- Lisätietoa Taysin syöpähoidoista Pirkanmaan hyvinvointialueen sivustolla
-
Seurantakäynnit sairaalassa
Seuranta jatkuu:
- Kirurgian poliklinikalla, jos uusiutumisriski on hyvin matala, eikä ole tarvetta liitännäishoitoihin. Seuranta jatkuu vuoden ajan. Seurantakäynnille kutsutaan yleensä noin kuuden kuukauden päästä leikkauksesta sekä vuoden päästä.
- Syöpätautien poliklinikalla, jos nähdään tarvetta lääkkeellisiin liitännäishoitoihin. Seuranta jatkuu noin 1-2 vuoden välein viiden vuoden ajan tai kymmenen vuoden ajan, jos tarvitaan pitempikestoinen hormonihoito.
Seuranta-ajan tiheys ja pituus riippuu rintasyövän tyypistä, laajuudesta sekä sairastuneen muusta terveydellisestä tilanteesta. Leikattu alue kuvataan yleensä ensimmäisen kerran noin vuoden kuluttua leikkauksesta. Seuranta voi joissakin tapauksissa tapahtua soittamalla.
Seurantakäynnit jatkohoitopaikassa
Kun seuranta erikoissairaanhoidossa päättyy, seurantaa jatketaan perusterveydenhuollossa omalla terveysasemallasi. Sinun tulee itse varata aika seurantaan saamiesi ohjeiden mukaan. Seurantaan kuuluu lääkärin tutkimuksen lisäksi mammografia 1-2v:n välein.
Seurannan siirryttyä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon, säilyy yhteys keskussairaalan kuntoutusohjaajaan. Näille kuntoutusohjaajan rintaproteesien sovituskäynneille varataan itse aika.
Plastiikkakirurgin tapaaminen
Säästävien leikkausten vuoksi plastiikkakirurgia on yhä useammin osana hoitokokonaisuutta jo syöpäleikkausvaiheessa (ns. välitön rintarekonstruktio). Kun rintasyövän takia joudutaan poistamaan rinta, ja rintasyövän laatu sekä potilaan oma näkemys tätä tukevat, rinnan korjausleikkaus voidaan tehdä rintasyöpäleikkauksen yhteydessä.Uusi rinta voidaan rakentaa omakudossiirteellä, proteesilla tai näiden yhdistelmällä.
Jos hoitosi kohdalla olette päätyneet lääkärin kanssa tähän vaihtoehtoon, sinut kutsutaan tapaamaan plastiikkakirurgia. Tapaamisella käydään läpi itse leikkaus ja menetelmät , siihen liittyvät hoitotoimenpiteet, osastohoitojakso sekä toipumisaikaan liittyvät toimenpiteet.
On melko yleistä, että korjausleikkaus tehdään myöhemmin, jos esimerkiksi hoitoosi liittyy liitännäishoitoja tai syövänhoitosi kannalta korjausleikkaus ei ole tässä vaiheessa mahdollista. Kun kudokset ovat toipuneet mahdollisista solunsalpaaja- ja sädehoidoista, voidaan tehdä ns. myöhäisrekonstruktio. Myös oma näkemyksesi painaa hoitosi ja mahdollisen korjausleikkauksen suunnittelussa. Osa ihmisistä haluaa siirtää leikkauksen myöhemmäksi. Tästä voit lukea lisää polun kohdasta Rinnan korjausleikkaus.
Voit lukea lisää korjausleikkauksista Rintasyöpäyhdistyksen sivuilta täältä.
Saat mukaasi myös Suomen Syöpäpotilaat ry:n Rinnankorjausleikkausen käsikirjan hoitohenkilöstöltä, ja voit ladata ja lukea sitä myös täältä.
Positiivinen raskaustesti
Positiivinen raskaustesti
Onneksi olkoon positiivisesta raskaustestistä!
- Varaa aika terveydenhoitajalle soittamalla neuvolaan tehtyäsi positiivisen raskaustestin.
- Neuvolasi yhteystiedot löytyvät toimipisteiden alta sivulla: Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut / Oma Häme
- Olet tervetullut kumppanisi kanssa, varaattehan aikaa noin 1,5-2 tuntia.
- Mieti ennen yhteydenottoasi neuvolaan, milloin viimeiset kuukautisesi ovat alkaneet. Sen perusteella määritellään, millä raskausviikolla olet.
- Mainitse aikaa varatessasi, jos sinulla on jokin perussairaus. Näin sinulle osataan varata tarvittavat palvelut heti raskausajan alkuun.
- Tarvittaessa voit olla yhteydessä neuvolaasi, jos sinulle tulee mieleen kysyttävää tai jos jokin asia huolestuttaa.
Ohjeita raskausaikaan
- Ellet ole vielä aloittanut, aloita foolihappo (400 mikrogrammaa kerran päivässä) sekä D-vitamiini (10 mikrogrammaa kerran päivässä). Kysy tarvittaessa sopivaa tuotetta apteekista.
- Jos sinulla on tarvetta ottaa kipulääkettä, parasetamolia on turvallista käyttää pakkauksen ohjeen mukaisella annoksella myös raskausaikana.
- Omasta neuvolastasi saat ohjeistuksia raskausaikana vältettävistä ruoka-aineista ja lisäravinteista. Löydät lisää tietoa ammattilaisten suosittelemien linkkien kautta: Suosituksia raskausajan terveyteen ja hyvinvointiin.
- Mikäli tupakoit, käytät alkoholia tai huumeita, paras aikaa lopettamiseen on nyt. Lopettamalla annat vauvallesi parhaan mahdollisen alun elämälle ja voit estää sikiövaurioiden syntymistä. Neuvolasta saat apua ja tukea savuttomuuteen ja päihteettömyyteen. On tärkeä tietää, että neuvolassa sinua ei arvostella tai tuomita päihteiden käytön vuoksi, me olemme sinun ja vauvasi puolella.
Halutessasi voit liittyä aktiiviseen Synnytä Hämeenlinnassa facebook-ryhmään ja ottaa Oma Hämeen Perhekeskuksen tilit seurantaan.
Neuvola-chat
- Raskauteen liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä neuvolaan chatin kautta.
- Chat avautuu Oma Hämeen internet-sivuston oikeasta alalaidasta. Lisätietoja neuvola-chatista
Ensikäynti neuvolassa
Ensikäynti neuvolassa
Ensimmäinen neuvolakäynti ajoittuu yleensä raskausviikoille 7-10. Olet tervetullut neuvolaan kumppanisi kanssa, varaattehan aikaa noin 1,5-2 tuntia.
Ennen ensikäyntiä
- Selvitä ennen neuvolakäyntiäsi, mitä sairauksia olet sairastanut, ja mitä rokotteita olet saanut. Selvitä myös, onko lähisuvussasi joitain perussairauksia, kuten diabetesta, ja onko vanhemmillasi tai sisaruksillasi ollut laskimotukoksia tai raskausmyrkytystä. Nämä auttavat raskauteen liittyvien terveystietojen kartoittamisessa.
- Omalta terveydenhoitajaltasi saat ohjeet esitietolomakkeen täyttämiseen.
- Tarvittaessa voit olla yhteydessä neuvolaasi, jos sinulla on kysyttävää tai jos jokin asia huolestuttaa.
Terveydenhoitajalla käynti
- Ensimmäisellä käynnillä kartoitetaan perheesi esitiedot ja saat oman neuvolakortin.
- Saat tietoa raskaudesta ja siihen liittyvistä asioista koko raskauden ajan. Voit tutustua ammattilaisten suosituksiin myös tämän polun osiosta Suosituksia raskausajan terveyteen ja hyvinvointiin.
- Sinun ja perheesi terveydentilaa ja hyvinvointia kartoitetaan. Käynnillä jutellaan myös perheesi terveystottumuksista, kuten liikunnasta, ravitsemuksesta ja päihteiden käytöstä. Nämä vaikuttavat raskauteen ja tulevan vauvan hyvinvointiin.
- Teiltä kysytään halukkuutta osallistua varhaisraskauden yhdistelmäseulaan tai yleiseen ultraäänitutkimukseen. Yhdistelmäseula sisältää verikokeen ja ultraäänitutkimuksen. Terveydenhoitaja tekee tarvittavat lähetteet verikokeisiin.
- Sikiöseulonnat ovat vapaaehtoisia. Voit käydä tutustumassa asiaan tämän polun kohdassa Sikiöseulonnat.
- Oma Hämeen alueella synnytyssairaalana toimii Kanta-Hämeen keskussairaala Hämeenlinnassa. Synnytyssairaalamme on vuodesta toiseen saanut synnyttäjiltä erinomaiset arviot toiminnastaan. Voit tutustua Kanta-Hämeen keskussairaalan laajoihin palveluihin: Synnytä Hämeenlinnassa.
Tutkimukset
- Sinulta mitataan käynnillä pituus, paino, verenpaine ja hemoglobiini.
- Sinut ohjataan varaamaan aika alkuraskauden laboratoriotutkimuksiin Fimlabin sivuilta.
- Verikokeet suositellaan otettavaksi raskausviikolla 10. Voit käydä katsomassa Kanta.fi - sivustolla laboratoriovastauksiasi ja tarvittaessa soittaa neuvolaan ennen sovittua seuraavaa aikaa.
- Mikäli haluatte osallistua sikiöseulontoihin, teidät ohjataan varaamaan aika yhdistelmäseulan tai yleiseen ultraäänitutkimukseen, joka toteutetaan Kanta-Hämeen keskussairaalan äitiyspoliklinikalla.
- Sinulta kartoitetaan myös tarvetta sokerirasitustestiin riskiarvion mukaan. Valtaosalle odottajista suositellaan sokerirasitusta 1-2 x odotusaikana. Raskausdiabeteksen diagnosointi ja hoito varhaisessa vaiheessa on tärkeää raskaana olevan ja vauvan kannalta.
- Tarvittaessa sinua ohjataan varaamaan aikaa suun terveydenhuoltoon raskausaikana Aikuisten suun terveydenhuolto / Oma Häme
Lue lisää:
Alkuraskauden neuvolaseuranta
Alkuraskauden äitiysneuvolakäynnit (raskausviikot 7 – 12)
Muutokset kehossa
Kehossasi ei vielä näy ulospäin suuria muutoksia, mutta raskaus vaikuttaa kehoosi monin tavoin. Tunnemyrskyt, pahoinvointi, väsymys, lievä alavatsakipu sekä rintojen arkuus ja kasvu ovat normaaleja alkuraskauden oireita. Lisäksi alkuraskaudessa voi olla niukkaa kuukautisvuotoa vähäisempää vuotoa, josta ei tarvitse olla huolissaan. Jos sinulla on veristä vuotoa kahdeksannen raskausviikon jälkeen, ole yhteydessä neuvolaan.
Vauvan liikkeitä voit alkaa tuntea keskimäärin 18 - 20 raskausviikkojen aikana. Selkeämmin ne kuitenkin tuntuvat vasta raskausviikon 22 jälkeen.
Lue lisää:
Neuvolakäynnit terveydenhoitajalla ja lääkärillä
- Lasta odottavat perheet käyvät neuvolassa terveydenhoitajalla noin 4 – 6 viikon välein, tarvittaessa tiheämmin odotusajan terveyden seuraamiseksi. Kaikille neuvolakäynneille kumppanisi on edelleen tervetullut mukaan.
- Terveydenhoitaja mittaa neuvolakäynneillä verenpaineesi, painosi ja tutkii virtsanäytteen. Käynneillä kuunnellaan myös sikiön sydänääniä.
- Neuvolalääkärikäyntejä on raskausaikana kaksi. Noin raskausviikolla 8-10 sinulla on neuvolalääkärillä käynti, jolloin voit jutella lääkärin kanssa sinua ja sikiötäsi koskevista asioista. Käynnin kesto on 20 minuuttia. Lääkäri kartoittaa tilanteesi raskauden suhteen kokonaisvaltaisesti huomioiden mahdolliset raskaudenaikaiset riskitekijät, jotka voivat liittyä esimerkiksi työhösi.
- Jos sinulle sopii, tekee lääkäri gynekologisen sisätutkimuksen. Alkuraskauden neuvolalääkärikäynnin ultraäänitutkimuksessa saadaan arvio raskauden kestosta, nähdään sikiöiden lukumäärä ja syke.
- Kaikissa neuvolatoimipisteissä ei ole ultraäänimahdollisuutta. Voit valita neuvolalääkärikäynnin lähineuvolasi sijaan toiseen neuvolaan, mikäli koet neuvolalääkärikäynnin ultraäänitutkimuksen itsellesi tärkeäksi.
- Neuvolakäynneillä tuetaan syntyvän lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä mietitään, tarvitseeko perheenne tukitoimia.
- Tulevan vauvan imettämisestä keskustellaan jo varhaisessa vaiheessa. Sinua kuunnellaan ja tuetaan myös tässä asiassa.
- Neuvolakäynneillä on myös mahdollisuus saada tarkempia yksilöllisiä neuvoja ja ohjeita tupakasta, alkoholista ja huumeista vieroittautumiseen.
- Jos sinulla on todettu sokerirasitustestissä raskausajan diabetes, sinulle varataan ylimääräinen neuvolakäynti. Siellä saat tarkemmat ohjeet, mitä sinun on otettava huomioon ja millaista hoitoa siihen voit saada.
Lue lisää:
- Imetykseen liittyviin asioihin voit käydä tutustumassa Imetyksen tuki ry:n sivuilta https://imetys.fi/
- Jos sinulla on raskausajan diabetes. /KHKS ohjeita
- Äitiyden ja isyyden tunnustaminen on mahdollista omassa neuvolassasi. Saat tietoa omasta neuvolastasi sekä THL:n sivuilta Perheoikeudelliset palvelut
Odotusajan ultrat
Sikiöseulonnat
Kaikille raskaana oleville tarjotaan raskauden aikana kaksi ultraäänitutkimusta. Tutkimukset tehdään Kanta-Hämeen keskussairaalassa äitiyspoliklinikalla, jonne sisäänkäynti on ovesta D5. Tutustu Kanta-Hämeen keskussairaalan karttaan.
Ensimmäinen ultraäänitutkimus tehdään varhaisraskaudessa keskimäärin raskausviikoilla 11–13, toinen keskiraskaudessa raskausviikolla 19–21.
Seulontatutkimukset ovat maksuttomia ja vapaaehtoisia. Niitä tekevät kokeneet, erityisesti ultraäänitutkimuksiin koulutetut kätilöt. Tutkimukset ovat parhaimmillaan mukavia hetkiä tutustua tulevaan perheenjäseneen. Tutkimuksista saa mahdollisuuksien mukaan kuvatallenteita ja 3D-kasvokuvia. Tarkoituksena on löytää mahdollisimman varhain kehityshäiriöitä tai rakennepoikkeavuuksia. Tavoitteena on parantaa lapsen hoitomahdollisuuksia, vähentää imeväiskuolleisuutta sekä syntyvien lasten sairastavuutta. Myös mahdollisiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista.
Tietyille riskiryhmille tarjotaan rakenneultraäänitutkimusta perinatologiaan perehtyneen erikoislääkärin toimesta. Tällöin käynnistä menee normaali poliklinikkamaksu.
Tutkimukseen pääsy
- Varaa aika seulontaultraäänitutkimuksiin äitiyspoliklinikalle puhelimitse arkisin kello 8-14 puhelinnumerosta 03 629 2103. Käytössä on takaisinsoittopalvelu.
- Suosittelemme ajan varaamista etenkin rakenneultraääneen hyvissä ajoin, viimeistään raskausviikoilla 15 – 16.
- Kanta.fi-palvelussa antamasi suostumus potilastietojen luovuttamiseksi hoitoosi osallistuville sujuvoittaa seulontatutkimusta.
Tutkimukseen saapuminen
- Kun tulet tutkimuksiin, ilmoittaudu äitiyspoliklinikan sihteerille. Myös puolisosi tai yksi muu tukihenkilö on tervetullut tutkimuskäynnille.
- Jos olet tulossa myös rakenneultraäänitutkimukseen, saat ajan siihen samalla käynnillä.
Tutkimustulosten saaminen
- Jos tutkimuksissa ei ilmene mitään poikkeavaa, se kerrotaan sinulle heti käynnin yhteydessä tai soitetaan jälkeenpäin.
- Huomaathan, että yhdistelmäseulontatutkimuksen tulos koostuu sekä ultraäänitutkimuksesta että äidin verinäytteestä.
- Jos ilmenee jatkotutkimusten tai seurannan tarvetta, saat aina yksilöllistä lisäneuvontaa. Sen pohjalta suunnitellaan tarvittavat lisätutkimukset, seuranta ja hoito. Jatkotutkimukset järjestetään perheen arvoja kunnioittaen.
Lue lisää
Varhaisraskauden ultraäänitutkimukset
Voit valita joko yhdistelmäseulontatutkimuksen tai yleisen ultraäänitutkimuksen. Varhaisraskauden ultraäänitutkimukset tehdään pääsääntöisesti vatsanpeitteiden päältä. Tarvittaessa tutkimusta täydennetään emättimen kautta, tutkimus ei satu. Tutkimuksissa selvitetään sikiöiden lukumäärä ja vointi sekä määritetään raskauden kesto mittaamalla sikiön pää-perämitta. Lisäksi tarkastellaan sikiön rakenteita, joista mm. raajat, sivuprofiili, osa keskushermostorakenteista sekä vatsaontelon elimistä on jo näkyvissä.
Yhdistelmäseulontatutkimus
Yhdistelmäseulonta sisältää ultraäänitutkimuksen ja äidin verinäytteen. Verinäyte otetaan noin raskausviikolla 9-11 ja siinä määritetään mm. istukan hormonipitoisuuksia. Ultraäänitutkimus tehdään noin raskausviikolla 11-13. Siinä mitataan sikiön niskaturvotus ja arvioidaan riski kromosomihäiriöihin. Yhdistelmäseulonnalla löytyy yli 80 % kromosomipoikkeavuuksista, joista tavallisin on Downin syndrooma. Positiivisen seulontatuloksen jälkeen raskaana olevalle tarjotaan yksilöllinen neuvonta ja jatkotutkimusmahdollisuuksia. Seulontapositiivisia on noin 5 % kaikista raskaana olevista. Koska kyseessä on seulonta, ei positiivinen (=poikkeava) tulos tarkoita sairautta eikä negatiivinen (=normaali) tulos takaa syntyvän lapsen terveyttä.
Jatkotutkimuksina voidaan tehdä
- NIPT-tutkimus (non invasive prenatal test), jossa raskaana olevan verinäytteestä tutkitaan sikiön kromosomeja
- Niin sanottuja kajoavia tutkimuksia (lapsivesi- tai istukkanäyte), joihin liittyy 0.5-1.0 % keskenmenoriski
Jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista ja neuvonta järjestetään perheen arvoja kunnioittaen.
Yleinen ultraäänitutkimus
Varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus tehdään raskausviikoilla 10-13. Tässä tutkitaan sikiöiden lukumäärä ja vointi sekä varmennetaan raskauden kesto ja määritetään laskettu aika. Tutkimuksessa voidaan mitata myös sikiön niskaturvotus ja tutkia sikiön rakenteet pääpiirteittäin. Riskilukua kromosomihäiriöihin ei lasketa.
Rakenneultraäänitutkimus
Rakenneultraäänitutkimus tehdään raskausviikolla 19-21 vatsanpeitteiden päältä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan mm. sikiön pään, sisäelinten, sydämen ja raajojen rakenteita. Lisäksi määritetään sikiön kasvu, istukan paikka sekä arvioidaan lapsiveden määrä. Useimmiten myös sikiön sukupuoli voidaan selvittää. Tutkimuksesta saa ultraäänikuvia mukaan ja maksuttomana erityispalveluna mahdollisuuksien mukaan pyritään antamaan myös 3D-kuva kasvoista.
3-5 %:lla raskauksista todetaan jokin rakennepoikkeavuus, joista yleisimpiä ovat virtsateiden ja sydämen rakennepoikkeavuudet. Suurin osa merkittävistä rakennepoikkeavuuksista löydetään seulontatutkimuksissa, mutta syntyvän lapsen terveyttä ei millään yksittäisellä tutkimuksella voida taata. Kuvan laatuun ja tutkimuksen tekoon voi liittyä haasteita sikiön asennosta johtuen tai synnyttäjän ylipainon takia. Mikäli tutkimuksessa ilmenee poikkeavaa, järjestetään perheelle aina yksilöllinen neuvonta ja tarvittavat jatkotutkimukset sekä seuranta. Myös jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista.
Keskiraskauden äitiysneuvolakäynnit
Keskiraskauden äitiysneuvolakäynnit (raskausviikot 13 – 30)
Kehon muutokset
- Raskautesi on nyt yli puolen välin. Raskauden toisella kolmanneksella eli raskauden keskivaiheilla kohtu kasvaa ja raskaus alkaa näkyä selvemmin ulospäin.
- Vauva liikkuu voimakkaammin ja aiempaa enemmän. Vauvan aktiivisuutta on hyvä seurata päivittäin. Liikkeiden seuraaminen on yksi tapa seurata omaa raskautta ja tutustua etukäteen tulevaan perheenjäseneen. Löydät Kanta-Hämeen keskussairaalan liikelaskentaohjeesta opastuksen vauvan liikkeiden seurantaan. Vauvan liikkeet ovat venyttelyä sekä käsien ja jalkojen pientä liikettä. Vauvan liikkeitä voit alkaa tuntea keskimäärin 18 - 20 raskausviikkojen aikana.
- On tärkeää huomioida ennenaikaisen synnytyksen merkkejä, joista saat lisätietoa neuvolakäynneillä.
- Kehittyvän sikiön hyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää, että voit psyykkisesti ja fyysisesti hyvin raskausaikana. Muun muassa liikunta ja lepääminen sekä mahdollisesta stressistä palautuminen tukevat sekä odottajaa että vauvaa.
- Jos mietit, millainen liikunta sopii raskaana ollessa, katso tälle polulle kootuista suosituksista itsellesi sopivat liikkumisen muodot. Löydät linkin alla olevasta listasta.
Lue lisää:
- Polulle koottuja linkkejä Suosituksia raskauden hyvinvointiin ja terveyteen
Neuvolakäynnit
- Äitiysneuvolakäyntejä on noin 4 – 6 viikon välein. Käynneillä seurataan sinun, vauvasi ja koko perheenne hyvinvointia.
- Tarvittaessa neuvolakäyntejä voidaan tihentää, jos koet esimerkiksi vahvemman tuen tarpeelliseksi. Silloin voidaan kartoittaa teidän tilanteeseenne parhaiten sopivat palvelut.
- Neuvolaterveydenhoitajan kanssa voit keskustella synnytyksestä ja siihen liittyvistä ajatuksistasi. Tarvittaessa terveydenhoitaja tekee lähetteen synnytyssairaalan synnytyspelko-poliklinikalle.
- Kun raskautesi on kestänyt vähintään 154 päivää eli noin 5 kuukautta, saat neuvolasta raskaustodistuksen. Tarvitset todistuksen, kun haet Kelasta äitiysavustusta ja äitiysrahaa
- Isyyden tai äitiyden tunnustaminen voidaan tehdä neuvolassa. Ajankohtaa ja lisätietoa voit kysyä omasta neuvolastasi.
- Imetysohjaus jatkuu sinun toiveidesi mukaan.
Lue lisää:
- Polulle kootut sivustot: Kun synnytys pelottaa ja Sosiaaliturvalinkkejä
- Imetykseen valmistautuminen, Odottajan opas /Imetyksen tuki ry
Tutkimukset
- Kaikilla neuvolakäynneillä sinulta mitataan verenpaine ja kohdun kasvu sekä tutkitaan virtsanäyte ja tarvittaessa veren hemoglobiinipitoisuus. Lisäksi kuunnellaan sikiön sydänääniä.
- Jos veriryhmäsi on RhD-negatiivinen, sinua pyydetään varaamaan aika laboratorioon. Verinäytteestäsi tutkitaan sikiön veriryhmä. Jos sikiösi veriryhmä on RhD-positiivinen, saat neuvolakäynnillä ennen raskausviikkoa 30 lihakseen pistettävän anti-D suojauksen estämään veriryhmien erilaisuudesta mahdollisesti aiheutuvia ongelmia.
- Saat tarvittaessa lähetteen sokerirasitustestiin. Jos tulos on poikkeava, saat yksilöllistä ohjausta raskausdiabeteksen hoitamiseen.
- Rakenneultraääneen kannattaa varata aika hyvissä ajoin, viimeistään raskausviikoilla 15 – 16. Löydät lisää tietoa tämän polun kohdasta Sikiöseulonnat.
Lue lisää:
- SPR:n veripalvelun Ohjeita äideille. Ohjeet sisältävät tietoa raskauden aikana tehtävistä veriryhmä- ja veriryhmävasta-ainetutkimuksista, RhD-negatiivisten äitien anti-D -suojauksesta sekä veriryhmä-immunisaatioiden seurannasta ja hoidosta.
- Veriryhmäimmunisaatio /Terveyskylä.fi
Perhevalmennus
Perhevalmennus
Tervetuloa perhevalmennukseen!
Perhevalmennus täydentää neuvolakäyntejäsi. Perhevalmennuksessa keskustellaan muun muassa synnytyksestä ja kivunlievityksistä, imetyksestä ja vauvan hoidosta sekä uudesta arjesta vauvan kanssa. Sen on tarkoitus tukea valmistautumistasi synnytykseen ja uuden perheenjäsenen tuloon.
- Valmennukset ajoittuvat raskauden viimeiselle kolmannekselle.
- Yleensä perhevalmennusta tarjotaan ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle.
- Valmennukseen olet tervetullut yksin, kumppanin tai tukihenkilön kanssa.
- Kanta-Hämeen Keskussairaalassa järjestetään tämän lisäksi synnytysvalmennusta. Löydät ilmoittautumislinkin ja materiaalit tämän polun kohdasta Synnytysvalmennus.
Synnytysvalmennus
Synnytysvalmennus
Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytysvalmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjille. Synnytysvalmennuksia järjestetään lauantaisin klo 13-15, ryhmä kokoontuu äitiyspoliklinikan aulassa. Järjestämme myös tutustumiskäyntejä synnytyssaliin ja synnytysvuodeosastolle. Tutustumiskäyntien ajankohdat löydät OmaHämeen Synnytys-sivulta tai synnytysvalmennuksen ajanvarauspalvelun etusivulta.
Ilmoittaudu synnytysvalmennukseen Kanta-Hämeen keskussairaalan sivujen kautta hyvissä ajoin, jotta saat paikan haluamallesi päivälle. Synnytysvalmennukseen osallistuminen kannattaa ajoittaa raskauden loppupuolelle, kuitenkin hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa. Yhdelle valmennuskerralla mahtuu 8 paria / 16 henkilöä. Jos perheestä osallistuvat valmennukseen sekä synnyttäjä ja puoliso/tukihenkilö, varataan paikka molemmille erikseen.
Synnytysvalmennuksessa käydään läpi mm. synnytyksen eri vaiheet, synnytykseen valmistautumista, kivunlievitysvaihtoehtoja ja tutustutaan lisäksi synnytysosaston tiloihin ja käytänteisiin. Valmennuksessa saat paljon ajantasaista tietoa synnytyksestä ja siihen liittyvistä asioista ja suosittelemme valmennusta lämpimästi. Valmennuksessa saat esittää mieltä askarruttavia kysymyksiä. Jos et pääse valmennuskäynnille, voit valmistautua hyödyntäen kirjallista ja videomuotoista synnytysvalmennusmateriaalia. Niistä löytyy mm. tilaesittelyjä, tietoa kivunlievitysvaihtoehdoista sekä ohjeita puolisolle/tukihenkilölle.
Kirjalliset synnytysvalmennusmateriaalit:
Kirjoita kirje kätilölle
Mitä enemmän kätilö tietää synnyttäjän toiveista, ajatuksista, sitä helpompi hänen on auttaa ja tukea synnyttäjää. On hyvä etukäteen miettiä, mitkä asiat ovat erityisen tärkeitä synnytystä tai synnytyksen jälkeistä aikaa silmällä pitäen ja tuoda ne rohkeasti esille. Tulosta ja kirjoita kirje kätilölle
Tutustu synnytyssairaalaan etukäteen
- Tervetuloa synnyttämään Hämeenlinnaan
- Voit tutustua jo etukäteen kivunlievitysvaihtoehtoihin, joita on kuvattu tämän kohdan välilehdillä
Loppuraskauden äitiysneuvolakäynnit
Loppuraskauden äitiysneuvolakäynnit (raskausviikot 31 – 40)
Muutokset kehossa
- Loppuraskaus tarkoittaa raskauden viimeistä raskauskolmannesta.
- Kehossasi tapahtuu muutoksia ja voit huomata, että liikkuminen on hitaampaa ja olotila on välillä tukala vauvan kasvaessa.
- On tärkeää seurata sikiön liikkeitä päivittäin ja tehdä tarvittaessa liikelaskentaa neuvolasta saamasi ohjeen mukaisesti.
- Loppuraskauteen saattaa liittyä erilaisia vaivoja, kuten virtsaamisen tarpeen tihenemistä kasvavan kohdun painaessa rakkoa, ummetusta, turvotusta ja närästystä. Ummetusta voit turvallisesti hoitaa kuituvalmisteilla myös raskausaikana, närästykseen ovat turvallisimpia neutraloivat imeskelytabletit. Voit kysyä apteekista sinulle sopivia valmisteita.
- Turvotusten seuranta on verenpaineen ohella tärkeää mahdollisen raskausmyrkytyksen vaaran vuoksi.
Neuvolakäynnit terveydenhoitajalla ja lääkärillä
- Neuvolakäyntejä on kahden viikon välein tai tarpeen mukaan tiheämmin.
- Saat ajan neuvolan lääkärille raskausviikoille 35 – 36. Tällöin tarkistetaan sikiön asento eli tarjonta ja varmistetaan, että kaikki on hyvin synnytystä ajatellen. Tarvittaessa sinut ohjataan jatkoarvioon äitiyspoliklinikalle. Voit jutella lääkärin kanssa loppuraskauteen sekä synnytykseen liittyvistä asioista tai huolista.
- Kanssasi keskustellaan myös sellaisista hälyttävistä oireista, joiden yhteydessä pitää olla yhteydessä neuvolaan tai äitiyspoliklinikalle.
- Neuvolakäynneillä keskustellaan tulevasta vanhemmuudesta, vauvanhoidosta sekä varhaisesta vuorovaikutuksesta vauvan kanssa. Saat tietoa imetyksestä ja siihen valmistautumisesta sekä ensihetkistä vauvasi kanssa.
- Sinulle kerrotaan myös neuvolaterveydenhoitajan käynnistä kotiinne, kun olette kotiutuneet vauvan kanssa sairaalasta.
- Kun raskausviikot ovat täynnä eli 40, sinulle varataan yliaikaiskontrolli Kanta-Hämeen keskussairaalaan raskausviikolle 41.
- Käynnillä annetaan lisäksi ohjausta loppuraskauden voinnin omaseurantaan ja vauvan liikelaskentaan liittyen.
- Loppuraskaudessa on tärkeää, että otat matalalla kynnyksellä yhteyttä neuvolaasi.
Ohjeita ja lisätietoa:
- Liikelaskentaohje
- Synnytä Hämeenlinnassa
- Synnytys
- Äitiyspoliklinikka
- Päivystyksellistä yhteydenottoa vaativat tilanteet ja yhteystiedot.
- Terveyskylän Naistaloon on koottu tietoa erilaisten vaivojen hoidosta ja ehkäisystä sekä Pre-eklampsia- (raskausmyrkytys) ja Raskaushepatoosi-oireista.
- Jos sinulla on terveydentilaasi tai raskauden etenemiseen liittyviä ongelmia, ota silloin ensisijaisesti yhteys omaan neuvolaasi. Voit myös soittaa Äitiyspoliklinikalle (03) 6292103/Hoitoon liittyvä neuvonta, takaisinsoittopalvelu arkisin klo 8-14.
Tutkimukset
- Käynneillä sinusta katsotaan verenpaine, paino, sikiön sydänäänet/tarjonta, mitataan kohdun kasvua sekä tutkitaan virtsanäyte.
- Jos olet veriryhmältäsi RhD-negatiivinen, saat lähetteen kolmanteen RhD-kontrolliin raskausviikoilla 35-36.
- Mikäli olet asunut yli vuoden korkean tuberkuloosiriskin maassa, sinut ohjataan jokaisessa loppuraskaudessa keuhkoröntgenkuvaan sinun ja syntyvän vauvasi turvaamiseksi.
- Lasketun ajan ylittyessä sinulle varataan yliaikaiskontrolli äitiyspoliklinikalle Kanta-Hämeen keskussairaalaan raskausviikolle 41. Yliaikaisuuskäynnin tarkoituksena on seurata, että loppuraskaus sujuu turvallisesti.
- Loppuraskaudessa sinulle annetaan tietoa synnyttäjien streptokokkiseulonnasta synnyttämään mennessä, sekä synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulonnasta vastasyntyneillä 2-5 vuorokauden iässä.
Äitiyspoliklinikka
Äitiyspoliklinikka
Äitiyspoliklinikalla käyt raskaudenaikaisissa ultraäänitutkimuksissa. Näistä voit lukea lisää tämän polun kohdasta Sikiöseulonnat. Tämän lisäksi äitiyspoliklinikalla hoidetaan ja seurataan riskiraskauksia.
Seurantaa äitiyspoliklinikalla saatetaan tarvita, jos:
- Sinulla on pitkäaikaissairaus, joka vaatii raskaudenaikaista erityisseurantaa.
- Raskauden kulussa tai sikiön voinnissa ilmenee jotakin poikkeavaa.
Äitiyspoliklinikalla hoidetaan myös raskaana olevia päivystyspotilaita, jotka tulevat neuvolan päivystyslähetteellä tai virka-ajan ulkopuolella puhelinsoiton tai päivystyskäyntiä vaativan oireiden takia.
- Jos sinulla on terveydentilaasi tai raskauden etenemiseen liittyviä ongelmia, ota silloin ensisijaisesti yhteys omaan neuvolaasi.
- Voit myös soittaa Äitiyspoliklinikalle/hoitoon liittyvä neuvonta (03) 6292103, takaisinsoittopalvelu arkisin klo 8-14.
- Synnytyssali p. (03) 6292108 vastaa kiireellisissä tilanteissa vuorokauden ympäri. Puhelun perusteella kätilö voi kutsua sinut päivystyskäynnille ilman lähetettä.
- Katso tästä päivystyksellistä yhteydenottoa vaativia tilanteita
- Liikelaskentaohje
- Tutustu Kanta-Hämeen keskussairaalan karttaan
Synnyttämään tullessasi käynti tapahtuu äitiyspoliklinikan kautta. Katso tarkemmat tiedot polun kohdasta Valmistautuminen ja lähtö synnyttämään ja Synnytys
Synnytysvastaanotto ja raskaana olevien päivystys, imetys- ja jälkipoliklinikka toimivat samoissa tiloissa äitiyspoliklinikan kanssa.
Valmistautuminen ja lähtö synnyttämään
Valmistautuminen ja lähtö synnyttämään
Synnytyssairaalaan tulosta ei tarvitse ilmoittaa etukäteen. Voit kuitenkin soittaa synnytysosaston kätilölle, jos haluat esimerkiksi varmistaa, kannattaako sinun lähteä jo synnyttämään. Numerosta (03) 629 2108 vastataan 24 h/vrk.
Lue tästä usein kysytyt kysymykset
Milloin lähteä synnyttämään?
- Supistukset
- Kun supistukset tulevat säännöllisesti alle 10 minuutin välein ja ovat niin kivuliaita, ettet pärjää enää kotona, sinun on aika lähteä synnytysvastaanotolle.
- Lapsivedenmeno
- Tule synnytysvastaanotolle, jos epäilet, että lapsivettä tulee
- Katso Väestöliiton video "Mistä tietää että lapsivesi on mennyt"
- Jos sikiön tiedetään olevan perätilassa tai raskaus ei ole täysiaikainen, sinut voidaan ohjata tulemaan sairaalaan makuuasennossa ambulanssilla.
- Verinen vuoto
- Niukkaa vuotoa voit seurata kotona, mutta runsaan verisen vuodon vuoksi on synnytysvastaanotolle lähdettävä välittömästi, tarvittaessa ambulanssilla.
- Joskus yhteydenotto terveydenhuoltoon voi olla tarpeen aiemmin
- Katso tästä Päivystyksellistä yhteydenottoa vaativia tilanteita
- Liikelaskentaohje
- Moniin kysymyksiin löydät vastauksia myös Synnytysvalmennus-videosta.
Miten voi lievittää synnytyskipuja jo kotona?
- Jos supistukset ovat lieviä, voit levätä kotona.
- Jos lepääminen ei onnistu, voit lievittää kipua liikkumalla, esimerkiksi pystyasento ja heijaaminen auttavat.
- Lämmin suihku, alavatsan lämmittäminen suihkulla tai jyväpussilla voi auttaa. Myös saunan lämpö rentouttaa.
- Muista synnytysvalmennuksessa mainittu äänen käyttö ja hengitys rentoutumisen tukena.
- Puoliso / tukihenkilö voi hieroa selkää.
- Halutessaan voi ottaa 1 g parasetamolia kivunlievitykseen.
- Lääkkeettömiä kivunlievitys-ohjeita löydät polulta Synnytysvalmennus-kohdasta ja Terveyskylän Naistalosta.
Kun olet lähdössä synnyttämään, huomioi nämä:
- Ota mukaan neuvolakortti, henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet ja lääkkeet.
- Voit ottaa mukaasi myös esimerkiksi mukavat sisäkengät.
- Poista kasvojen alueelta lävistykset.
- Olethan järjestänyt vanhempien sisarusten hoidon synnytyksen ajaksi.
- Suosittelemme vaihtamaan piilolinssit silmälaseihin tullessasi synnyttämään.
- Jos olet kirjoittanut kirjeen kätilölle, muista ottaa se mukaan. Se auttaa vastaanottavaa kätilöä tukemaan sinua synnytyksessä etukäteen toivomillasi tavoilla.
- Synnyttämään voit tulla ilman ennakkoilmoittautumista.
- Sairaalamme on savuton.
- Sairaala tarjoaa synnyttäjälle ruokaa ja välipaloja tarpeen mukaan, voit ottaa mukaan myös omia eväitäsi itsellesi ja puolisolle tai tukihenkilölle.
Synnytys
Synnytys
Synnyttämään saavutaan äitiyspoliklinikan yhteydessä sijaitsevan synnytysvastaanoton kautta D5-ovesta. Tutustu Kanta-Hämeen keskussairaalan karttaan. Autolla saapuessasi maksuton pysäköinti on mahdollista äitiyspoliklinikan oven vieressä. Jos tulet illalla tai yöaikaan, soita oven vieressä olevaa ovikelloa, niin kätilö tulee sinua ovelle vastaan. Synnytysvastaanoton ovi on ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuisin lukossa. Voit tarvittaessa soittaa synnytysosaston kätilölle (03) 629 2108.
Synnytysvastaanotto
- Synnytysvastaanotolla kätilö tekee sinulle tarvittavat tutkimukset ja valmistelut. Näitä ovat esimerkiksi sikiön sykeseuranta (KTG) sekä odottajan lämmön ja verenpaineen mittaus.
- Lisäksi tutkitaan kohdunsuu ja otetaan streptokokki-PCR-näyte.
- Jos synnytys ei ole vielä kunnolla käynnissä, kätilö keskustelee toiveistasi ja tarpeistasi kivunlievityksen suhteen. Voit vielä mennä takaisin kotiin tai lähteä ulos kävelylle. Tarvittaessa voit jäädä sairaalaan seurantaan.
- Jos synnytys on selvästi käynnissä tai tarvitset lääkkeellisiä kivunlievityksiä, sinut siirretään synnytyssaliin.
- Voit tutustua kivunlievitysvaihtoehtoihin tämän polun kohdasta Synnytysvalmennus.
- Löydät Synnytysvalmennus-videosta mm. tietoa synnytyksen etenemisestä, kivunlievityksestä, tukihenkilön ja puolison roolista sekä synnytysvastaanoton, synnytyssalin ja synnytysvuodeosaston tilojen esittelyn.
Synnytyssalissa
- Voit kertoa synnytykseen liittyvistä toiveistasi hoitavalle kätilöllesi.
- Vauvan ja synnyttäjän vointia seurataan synnytyksen aikana.
- Syntyvän lapsen sykeseurantaa tehdään tarpeen mukaan.
- Kätilö tarkkailee vointiasi.
- Sisätutkimuksia tehdään tarvittaessa.
- Ensisynnyttäjän synnytys kestää keskimäärin 10–20 tuntia säännöllisten supistusten alkamisesta.
- Löydät tästä ammeellisen synnytyshuoneen esittelyvideon ja perheheräämö-huoneen esittelyvideon.
Synnytyssalista eteenpäin
- Synnytyssalista siirryt vauvan kanssa vuodeosastolle.
- Jos polikliinisen synnytyksen kriteerit täyttyvät, voitte kotiutua jo tässä vaiheessa. Katso kotiutumisen kriteerit.
- Jos vastasyntynyt tarvitsee tehostettua hoitoa, vauva siirtyy vastasyntyneiden tehohoito-osastolle.
Puolison ja tukihenkilön tärkeä rooli
- Puolison tai tukihenkilön lisäksi synnytyssalissa voi olla doula, eli kaksi tukihenkilöä on synnytyksessä mahdollista. (Tarkista sairaalan koronaohjeistus Ajankohtaista-osiosta.)
- Tutun henkilön läsnäolo on tärkeää, sillä se lisää turvallisuuden tunnetta ja sitä kautta oksitosiinihormonin eritystä. Pelkkä läsnäolo on tärkeää.
- Saa halutessaan leikata napanuoran.
- Vauva pääsee ensisijaisesti synnyttäjälle ihokontaktiin ja ensi-imetykseen. Tämän jälkeen vauva pääsee toiselle vanhemmalle tai/ja tukihenkilölle.
Osastohoito ja kotiutuminen
Osastohoito ja kotiutuminen
Osastohoito synnytyksen jälkeen
- Synnytyssalista perheenne siirtyy synnytysvuodeosastolle (Osasto 1) toipumaan. Osasto 1:llä työskentelee moniammatillinen henkilöstö, joka tukee perheenne ensimmäisiä päiviä.
- Sinun ja vauvan vointia seurataan osastohoidossa. Saat ohjausta synnytyksestä palautumiseen omalta hoitajaltasi.
- Osastolla tärkeitä hoidon tavoitteita ovat yksilöllisyys, perhekeskeisyys, ympärivuorokautinen vierihoito ja vauvantahtinen imetys.
- Synnytystapa, yksilölliset erityispiirteet ja terveystausta vaikuttavat synnytyksestä toipumiseen. Jokaisen perheen hoidon ja ohjauksen tarve toteutetaan yksilöllisesti ja henkilökohtaisesti hoitajan ja perheen yhteisessä vuorovaikutuksessa.
- Synnytysvuodeosastolla saavat vierailla vauvan perhe ja isovanhemmat, muiden vieraiden osalta tarkemmat ohjeet antaa henkilökunta. Vierailulle ei saa tulla sairaana.
- Osastolla on mahdollisuus vauvakuvaukseen. Valokuvaaja tulee osastolle ottamaan vauvasta kuvan. Kysy lisää osastolta henkilöstöltä ja käy kurkistamassa kuvia vauvavalokuvaajan sivuilla.
(Kuva vauvavalokuvaaja @Katja-Maarit Photography)
Lue lisää:
Kotiutuminen
- Kotiutuminen osastolta onnistuu oman toiveenne mukaisesti, kuitenkin huomioiden synnyttäjän ja vauvan voinnin. Ennen kotiutumista lastenlääkäri tarkastaa vauvan vanhempien läsnä ollessa. Kotiinlähtö-infossa keskustelette kätilön kanssa niistä asioista, jotka liittyvät omaan hoitoosi ja elämään vauvan kanssa.
- Synnytyssalista tai osastolta on mahdollista kotiutua varhaisesti eli alle vuorokausi synnytyksestä, jos perhe niin haluaa ja varhaisen kotiutumisen kriteerit täyttyvät.
- Ole yhteydessä omaan neuvolaasi seuraavan tapaamisajan sopimiseksi.
- Kotiutumisen jälkeen voi perheellenne nousta kysymyksiä toipumisesta tai tulla tilanteita, joissa tarvitset ammattilaisen arviota mahdollisesta hoidon tarpeesta. Silloin voitte ottaa yhteyttä omaan neuvolaan tai iltaisin sekä viikonloppuisin synnytyssairaalaan.
Palaudu synnytyksestä -ryhmä
- Kanta-Hämeen Keskussairaalalla on mahdollisuus osallistua Palaudu synnytyksestä -ryhmään, joka kokoontuu pääsääntöisesti joka toinen viikko keskiviikkoisin klo 17.30 – 19.
- Ryhmä on tarkoitettu 2-6 kuukauden kuluttua synnytyksestä pääsääntöisesti Kanta-Hämeen keskussairaalassa synnyttäneille äideille.
- Ilmoittaudu palaudu synnytyksestä - ryhmään
- Perhehuoneet on ensisijaisesti tarkoitettu ensisynnyttäjäperheille eli äideille ja puolisolle (ei vauvan sisaruksille), jotka voivat yhdessä tutustua uuteen tulokkaaseen.
- Osastolla huoneet ovat kahden hengen huoneita ja muutetaan perhehuoneiksi osaston tilanteen niin salliessa. Osaston paikkatilanteen mukaan on mahdollisuus saada perhehuone, jolloin puoliso voi alusta asti olla mukana vauvan hoidossa. Perhehuoneesta puoliso maksaa saman suuruisen vuorokausimaksun, johon sisältyy myös ruokailu osaston buffetissa.
- Perhehuone tarjotaan vanhemmille, joissa puolisokin osallistuu aktiivisesti vauvan hoitoon koko sairaalassaoloajan.
- Vauva on vanhempien vierellä ympäri vuorokauden. Henkilökunta ohjaa ja avustaa vanhempia vauvan hoidossa.
- Perhehuoneen saaminen on mahdollista osaston tilanteen salliessa.
- Perhehuone maksaa sekä äidiltä että puolisolta 48,90 € eli yhteensä kahdelta henkilöltä 97,80 € / vuorokausi.
- Pääsette kotiutumaan vauvan kanssa, kun lastenlääkäri on tarkistanut vastasyntyneen voinnin. Lastenlääkärin tarkastus tehdään, kun vauva on 1-3 vuorokauden iässä. Tarkastuksessa lääkäri tutkii muun muassa vauvan keuhkot ja sydämen sekä muut vastasyntyneen terveydelle tärkeät kehontoiminnot. Lääkäri huomioi ja poissulkee asioita, joilla voi olla vaikutusta jatkossa vauvan kehitykseen ja kasvuun.
- Jos perheenne kotiutuu varhaisen kotiutumisen kriteerien mukaisesti, niin lastenlääkäri tarkastaa silloinkin vastasyntyneen ennen kotiutumista. Lisäksi sovitaan jälkitarkastusaika perhepoliklinikalle, jonne perhe tulee uutta lastenlääkärintarkastusta varten yleensä lapsen ollessa 3-5 vuorokauden ikäinen.
Synnytyssairaalasta voi kotiutua hyvin piankin synnytyksen jälkeen, varhaisimmillaan kuuden tunnin kuluttua synnytyksestä. Ennen kotiutumista lastenlääkäri tutkii lapsen ja arvioi onko varhainen kotiutuminen mahdollista. Myös imetyksen sujuvuus varmistetaan ja odotetaan, että lapsen ulostaminen ja virtsaaminen ovat käynnistyneet ennen kotiutumista. Varhainen kotiutuminen on mahdollista, jos:
- lapsi on syntynyt alateitse täysiaikaisena, hyväkuntoisena ja normaalipainoisena
- äiti on toipunut hyvin synnytyksestä
- lapsen seurannoissa ei ole todettu poikkeavaa
- lapsi ei tarvitse seurantaa esimerkiksi lisääntyneen infektioriskin tai matalien verensokereiden riskin vuoksi
Varhaisen kotiutumisen jälkeen lapselle sovitaan vielä tarkastuskäynti synnytyssairaalan perhepoliklinikalle 2-5 vrk iässä, jolloin tarkastetaan vauvan vointi sekä paino ja lastenlääkäri tutkii lapsen. Saman käynnin yhteydessä voidaan ottaa myös vastasyntyneiden aineenvaihduntaseulanäyte, jos sitä ei ole otettu vielä lapsivuodeosastolla.
Vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto (VTO) esittely
Joskus vastasyntynyt tarvitsee tehostetumpaa hoitoa heti syntymänsä jälkeen, esimerkiksi hengitysvaikeuksien, liian matalien verensokereiden, ennenaikaisuuden tai syömisvaikeuksien vuoksi. Myös sikiöaikana havaittu ongelma, äidin lääkitys tai perussairaus tai syntymän jälkeen lapselle kehittyvä sairaus, kuten infektio vaativat erityistä seurantaa tai hoitoa. Silloin vauva voidaan siirtää vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolle (VTO). Se sijaitsee sairaalan ensimmäisessä kerroksessa, synnytyssalien ja synnytysvuodeosaston välittömässä läheisyydessä.
Vauvat voivat tulla VTO:lle hoitoon synnytyssalista, sektiosalista, synnyttäneiden vuodeosastolta tai jatkohoitoon toisesta sairaalasta.
Vauvan alkuhoito ja -arvio tapahtuu usein tehohoitohuoneessa. Tutustu tehohoitohuoneeseen. VTO:lla on tehohoitopaikkoja, joilla hoidetaan esimerkiksi hengitystukihoitoa tai tehostettua valvontaa vaativia vastasyntyneitä. Vauvan toivuttua hoito jatkuu yleensä tarkkailuhuoneessa, jossa perheellä on paremmat mahdollisuudet osallistua vauvan hoitoon ja hoivaan. Hoitoajat VTO:lla vaihtelevat tunnista kolmeen kuukauteen.
Vauvan hoito VTO:lla
Jos vauvaanne hoidetaan VTO:lla, saatte hoitajilta ohjausta ja tukea vauvanne hoidossa, mm. ihokontaktiin ottamisessa, vaipanvaihdossa, kylvetyksessä ja syöttämisessä. Imetysharjoittelut aloitetaan heti vauvan voinnin salliessa. Äitinä saat ohjausta rintojen lypsämisessä maidon muodostumisen käynnistymiseksi, jos vauva ei jaksa imeä riittävän tehokkaasti. Heti kun vauvanne vointi sen sallii, on hyvä pitää häntä mahdollisimman paljon ihokontaktissa.
Vauvanne hoitoon osallistuu laaja moniammatillinen hoitotiimi. Siihen kuuluvat mm. osaston vastasyntyneiden tehohoitoon erikoistuneet sairaanhoitajat ja lastentautien erikoislääkäri, sekä tarvittaessa esimerkiksi fysioterapeutit, sosiaalityöntekijät, psykiatrinen sairaanhoitaja ja lastenkirurgi.
VTO:lla noudatetaan perhekeskeistä toimintamallia, ja osaston tärkeitä arvoja hoitotyössä ovat perhekeskeisyys, yksilöllisyys ja hoidon jatkuvuus. Osastolla kiinnitetään huomiota perheiden viihtyvyyteen ja kodinomaiseen tunnelmaan. Osaston henkilökunta on käynyt koulutuksen: Vanhemmat vahvasti mukaan, johon voit tutustua tämän linkin kautta. Sen tarkoituksena on ennestään vahvistaa vanhempien osallistumista vauvan hoitoon ja tukea kiintymyssuhteen muodostumista.
Joskus äiti saattaa kotiutua sairaalasta ennen vauvaa, mutta voitte käydä päivittäin hoitamassa vauvaanne. Osastolla on jääkaappi ja mikrouuni vanhempien eväiden säilyttämiseen ja lämmittämiseen. Voitte myös keittää kahvia tai teetä sairaalan tarjoamana. Imettävällä tai maitoa lypsävällä äidillä on mahdollisuus käydä syömässä päivittäin ilmainen lounas sairaalamme ruokalassa. Jos puoliso haluaa ruokailla, hänen tulee ostaa ruokalan itsepalvelukassalta vierasateria. Juuri ennen vauvan kotiutusta voitte halutessanne harjoitella ympärivuorokautista vauvan hoitoa vastasyntyneiden teho-osaston vieressä olevassa perhehuoneessa.
Kotiutumisen jälkeen saatte tukea vauvan hoitoon vastasyntyneiden teho -ja tarkkailuosaston vauvaperhetyöntekijöiltä, jotka tekevät kotikäyntejä perheiden luo. Löydät alla olevasta valikosta tästä lisätietoa.
Yhteystiedot:
Osaston vastaava lääkärit:
- Lastentautien erikoislääkäri Mikko Huhtanen
- Lastentautien erikoislääkäri, neonatologi Riikka Turunen
Hoidolliset kysymykset:
- kanslia p. 03 629 3086
Muut kysymykset/palautteet:
- osastonhoitaja p. 03 629 2102
Mitä vauvaperhetyö on?
- Maksutonta palvelua vauvaperheille. Kotikäynnit Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella ja tarvittaessa yli rajojen.
- Vauvaperhetyö mahdollistaa tuen perheille vauvan kotiutuessa. Kotikäynnillä ohjaus ja tuki lähtee perheen tarpeista sekä toiveista.
- Vauvaperhetyöntekijän käynnillä voidaan esimerkiksi seurata kasvua, auttaa vauvan ravitsemukseen/ syömiseen liittyvissä asioissa, tukea varhaista vuorovaikutusta tai tehdä pieniä hoitotoimenpiteitä.
- Vauvaperhetyön tuki mahdollistaa varhaisemman kotiutumisen sairaalasta.
- Vauvaperhetyöstä ja kotikäynneistä saat lisätietoa synnytyssairaalasta.
- Vauvaperhetyön esite
Lue lisää:
Neuvolan palvelut synnytyksen jälkeen
Neuvolan palvelut synnytyksen jälkeen
Terveydenhoitajan kotikäynti synnytyksen jälkeen
Onnea koko perheelle vauvan syntymän johdosta!
- Terveydenhoitaja tulee tapaamaan sinua ja perhettäsi kotiinne noin viikon kuluessa sairaalasta kotiutumisesta.
- Ole yhteydessä omaan neuvolaasi seuraavan tapaamisajan sopimiseksi mahdollisuuksien mukaan jo ennen kotiutumista.
- Terveydenhoitaja ohjaa sinua imetykseen ja vauvan hoitoon liittyvissä asioissa.
- Terveydenhoitaja tutkii sinun fyysisen toipumisesi synnytyksestä tarkistamalla kohdun supistumisen, rintojen terveyden, jälkivuodon sekä tarvittaessa episiotomia- tai sektiohaavan paranemisen.
- Saat tietoa synnytyksestä toipumiseen ja käynnillä muistutellaan ravinnon, levon ja ulkoilun merkityksestä hyvinvointisi ylläpitämisessä. Myös lantionpohjalihasjumppaan kannustetaan.
- Vauvasta tutkitaan mm. yleisvointi, paino, imeminen, virtsaaminen ja ulostaminen sekä aukileet, iho ja napa.
- Saat terveydenhoitajaltasi vauvalle neuvolakortin, oppaita vauvan hoitoon ja käsittelyyn sekä omaan toipumiseesi liittyen. Käytte myös läpi neuvolaseurannan jatkon ja saat seuraavat ajat käynneille.
- Käynnillä keskustellaan molempien vanhempien raskaus- ja synnytyskokemuksesta, mielialasta ja parisuhteesta. Lisäksi jutellaan vauvan tuomista muutoksista perheessä ja mahdollisten sisarusten huomioinnista.
- Jos koette, että perheenne tukiverkon lisäksi tarvitaan lisäapua perheenne arkeen, kannattaa sekin ottaa käynnillä puheeksi.
Lue lisää:
Neuvolakäynnit
- Kotikäynnin jälkeen ensimmäinen käynti neuvolassa määräytyy muun muassa sen mukaan, kuinka vauvalla on paino noussut sairaalasta lähdön jälkeen. Ajan neuvolaan saat yleensä terveydenhoitajan kotikäynnillä.
- Käynnillä jutellaan perheen esille nostamista asioista. Aiheita voivat olla mm. vauvan syöminen/imetys, vanhempien jaksaminen, äidin fyysinen toipuminen, parisuhde ja seksuaalisuus, perhesuunnittelu ja ehkäisy sekä vauvaperheen arki.
- Käynnillä voidaan ottaa verenpaine, hemoglobiini, paino ja virtsanäyte. Äiti täyttää myös mielialaseula-lomakkeen (EPDS).
-
Terveydenhoitaja varaa ajan synnytyksen jälkitarkastukseen vauvan neuvolakäynnillä.
Baby blues?
Jopa 80 prosenttia synnyttäjistä kokee herkistymistä, joka on voimakkaimmillaan 3-10 päivää synnytyksen jälkeen. Tämä ns. baby blues kestää yleensä muutamista päivistä muutamiin viikkoihin. Sen tyypillisiä oireita ovat itkuherkkyys, mielialan vaihtelu, ärtyneisyys, joskus myös ruokahaluttomuus ja unihäiriöt. Oireiden onkin katsottu olevan normaali osa uuteen elämäntilanteeseen sopeutumista, herkistymistä vauvan viesteille ja yhteisen rytmin löytymistä vauvan kanssa. Yleensä tähän auttaa keskustelu ja oireiden taustan ymmärtäminen. Oireet häviävät normaalisti parin viikon sisällä. Jos sinusta tuntuu, etteivät oireet helpota, ota keskustelu puheeksi neuvolassasi. Synnytyksen jälkeinen masennus on tärkeää tunnistaa ajoissa.
(Lähde: Duodecimin Terveyskirjasto, synnyttäneen äidin herkistyminen ja masennus)
Polulle koottua lisätietoa vertaistuesta ja psyykkisestä tuesta.
Jälkitarkastus
Jälkitarkastus (5 – 12 viikkoa synnytyksestä)
Synnytyksen jälkitarkastus tehdään neuvolassa pääsääntöisesti 5-12 viikon jälkeen synnytyksestä. Neuvolan terveydenhoitaja varaa jälkitarkastukseen ajan edellisellä neuvolakäynnilläsi. Jälkitarkastuksen tekevät neuvolalääkäri ja perheenne terveydenhoitaja yhdessä.
- Jälkitarkastuksessa sinulta mitataan verenpaine, hemoglobiini ja paino
- Lääkäri tarkastaa haavojen paranemisen, tekee gynekologisen sisätutkimuksen ja ohjaa sinua tarvittaessa lantionpohjalihasten kuntouttamiseen.
- Lääkäri arvioi PAPA-näytteenoton tarpeellisuuden ja tekee tarvittaessa lähetteen laboratorioon.
- Jos sinulla on todettu raskausdiabetes, sovitaan jatkoseurannasta terveydenhoitajalla.
- Jälkitarkastuksessa käsitellään kokemuksiasi raskausajasta ja synnytyksestä sekä suunnitellaan kanssasi sopivaa ehkäisymuotoa.
- Käynnillä keskustellaan myös imetyksestä, ravitsemuksesta, liikunnasta, seksuaalisuudesta, hyvinvoinnistasi ja perheenne voimavaroista.
- Jälkitarkastus tehdään äitiyspoliklinikalla, mikäli synnytys on ollut traumaattinen tai synnytyksessä on ollut merkittäviä komplikaatioita.
Äitiysneuvolan asiakkuus päättyy jälkitarkastukseen. Tästä eteenpäin terveys- ja sairausasioissa tulee asioida omalla terveysasemalla.
Lue lisää tärkeistä huomioitavista asioista synnytyksen jälkeen
- Linkkejä Kelan:n etuuksien hakemiseen ja sosiaaliturva-asioihin
- Lantionpohjan lihasten harjoitteluohje / Käypähoito-suositus
- Lantiopohjan lihasten harjoitteluopas /Terveyskylän Kuntoutumistalo
- Seksuaalisuus parisuhteessa synnytyksen jälkeen /Terveyskylän Naistalo
- Lisätietoa imetyksestä Imetyksen tuki ry:n sivuilta
Lastenneuvola
Lastenneuvola
Tästä eteenpäin käyntinne lapsen kanssa tapahtuvat lastenneuvolassa. Neuvolakäynnit ovat maksuttomia. Neuvolassa seurataan lapsen kasvua ja kehitystä kouluikään saakka sekä tuetaan vanhempia. Äidin sairaanhoito tapahtuu omassa terveyskeskuksessa.
Vauvan kanssa
- Voit lukea lisää lapsen rokotusohjelmasta esimerkiksi THL:n sivulta
- Imetyksen tuki ry tarjoaa tietoa imetyksestä ja koulutettua vertaistukea imetyksen kaikkiin vaiheisiin.
- Lisätietoa imeväisikäisten ravitsemussuosituksista / THL
- Lisätietoa raskauden ja imetysajan ravitsemussuosituksista / THL
- Mannerheimin lastensuojeluliitto ry tarjoaa tietoa ja tukea vanhemmuuteen
- Terveyskylän Naistalosta, Miestalosta ja Lastentalosta löytyy tietoa ja linkkejä
Neuvola-chat
Saat arkiaamuisin neuvoloihin kätevästi yhteyttä chatin kautta. Chat avautuu Oma Hämeen internetsivuston oikeasta alalaidasta.
Muita yhteystietoja:
Toteutuu yleensä 
Tarvittaessa